Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012 1 ENERGIANSÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET RAKENNUSKANNAN KORJAUSTOIMINNASSA Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotanto ja talous Energia- ja elinkaariryhmä
Energia- ja elinkaariryhmä 2 Tampereen teknillisellä yliopistolla toimiva tutkimusryhmä, joka tutkii rakennusten energiankulutusta ja siihen liittyviä säästöpotentiaaleja rakentamistalouden näkökulmasta. Tutkimusryhmän kotisivut osoitteessa: http://www.tut.fi/ee Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä 17.2.2012
3 Energiakäsitteitä Ostoenergia SÄHKÖ LÄMMITYSENERGIA Lämmön kehitys HYÖDYKSI SAADUT LÄMPÖKUORMAT HYÖTYLÄMMITYS- ENERGIA Sisältää käyttöveden LÄMMITYSJÄRJESTEL- MIEN HÄVIÖT Energiatodistus Lämmön tarve ILMANVAIHTO VUOTOILMA VAIPPA JÄTEVESI Ostoenergia pitää sisällään rakennukseen tuotavan sähkö ja lämmitysaineen energiasisällön Lämmön kehitys pitää sisällään passiivisesti hyödynnetyt lämpökuormat, lämmitysjärjestelmän häviöt ja lämmitysjärjestelmästä hyödyksi saatavan lämmön Lämmöntarve on rakennuksesta ilmanvaihdon, vaipan, vuotoilman ja jäteveden mukana ulos kulkeutuvaa energiaa
4 EPAT-projekti Osana energia- ja ilmastopoliittisten toimenpiteiden valmistelua ympäristöministeriö teetti selvityksen Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa (EPAT) Projektista julkaistu 10.2.2012 loppuraportti Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Tärkeimpänä tavoitteena oli arvioida nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan toteuttamiskelpoinen energiansäästöpotentiaali vuoteen 2050 mennessä ja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi Tutkimuksen aikana tehtyjä tukevia selvityksiä: ERA17 TATOS HAESS Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä 17.2.2012
5 Tutkimuksen tarkastelun rajaus Rakennuskannalle asetettuihin kasvihuonekaasupäästöjen koviin vähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä viidellä alueella: 1. Uudisrakennukset 2. Korjaustoiminta 3. Kiinteistöjen käyttö ja hoito 4. Talokohtaiset lämmitysvalinnat 5. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Tässä tutkimuksessa keskityttiin korjaustoiminnan energiansäästömahdollisuuksiin.
Rakennuskannan energiankulutukseen vaikuttavat tekijät 6 1. Korjaustoimenpiteet Rakenteellisia toimenpiteitä. Esim. vaippakorjaukset ja ilmanvaihtoremontit 2. Kiinteistöhuollon määrä ja laatu Vikojen korjaamista sekä järjestelmien ohjaamista ja säätöä (esim. sisälämpötilan pudottaminen asteella) 3. Poistuma Poistunut rakennus korvataan useimmiten uudella rakennuksella joko samalla paikalla tai jossain muualla poistuman aiheuttama energiankulutuksen muutos on poistuneen rakennuksen ja sitä korvaavan rakennuksen energiankulutusten erotus Näiden lisäksi rakennuskannan ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa voimakkaasti lämmitysjärjestelmävalintojen avulla
7 Rakennuskannan poistuma Poistuman tasot Suomessa asunto- ja toimitiloille 1,0 %/a teollistuminen aluepolitiikka väestönkasvu kauppakeskukset lama globalisaatio, kansainvälistyminen taloteknistyminen toimitilat monitoimikeskukset maaltamuutto 0,5 energiakriisi CO 2 -päästöt asunnot 0,25 aluerakentaminen ekologisuus, energiatalous toiminnallisuus, terveellisyys 1950 1970 1990 2010 2030 2050 Juhani Heljo & Eero Nippala, 2010
Tilavuus (m 3 ) Asuin- ja palvelurakennuskannan kehittyminen vuoteen 2050 8 2 000 000 000 Rakennuskannan kehittyminen vuosina 2000-2050 asuin- ja palvelurakennuksien osalta 1 800 000 000 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 Poistuma Uudistuotanto 1 000 000 000 800 000 000 600 000 000 400 000 000 Vuoden 2010 rakennuskannasta jäljellä 200 000 000 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Vuosi
Korjausrakentamisen määrä rakennuskannassa 9 Jotta energiansäästöpotentiaaleja mahdollista kartoittaa, pitää muodostaa käsitys korjausrakentamisen määrästä ja sen vaikutuksista rakenneteknisiin ominaisuuksiin 7 6 5 4 3 2 1 0 Energiaremontit rakennuskannassa v. 2000 %/a kyseisessä kannassa Lähde: VTT, Remo 2000 Yläpohjan lisäeristys Ulkoseinien lisäeristys Ikkunoiden parantaminen Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
Asiantuntijapäivä 10 Asiantuntijapäivässä mukana: Senaatti-kiinteistöt Teknillinen korkeakoulu VTT Mittaviiva Oy Vahanen Oy Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) Oulun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Ympäristöministeriö Asiantuntija-arvio energiansäästötoimenpiteiden Ikkunoiden vaihto Seinien lisäeristys Yläpohjan lisäeristys Vaipan tiivistys tekemisestä Ei Ei Ei Ei 2010-2050 Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen Ei tehdä Omakotitalot 15 % 20 % 15 % 40 % 20 % 15 % 5 % 70 % 30 % 10 % 100 % Huoneistokohtainen veden kulutuksen mittaus Rivitalot 15 % 10 % 15 % 40 % 5 % 20 % 5 % 70 % 5 % Ei tehdä Kerrostalot 15 % 15 % 8 % 40 % 3 % 75 % 5 % 80 % 5 % 80% / 20% 10 % Liike- ja toimisto rakennukset 15 % 15 % 10 % 50 % 0 % 75 % 5 % 80 % 50 % 5 % 100 % Julkiset rakennukset 15 % 15 % 10 % 50 % 0 % 75 % 5 % 80 % 50 % 5 % 100 % Tehty
HAESS 11 4,5% 4,0% Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Tampereen kerrostalo- ja rivitalokannassa 4,2 % 3,5% 3,0% 2,5% 2,0% 2,0 % 2,4 % 2,6 % 1,8 % 1,7 % 2,0 % 1,5% 1,0% 0,5% 0,7 % 0,6 % 0,5 % 0,9 % 0,0%
TATOS 12 4,0% 3,5% Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Tampereen pientalokannassa 3,6% 3,0% 2,5% 2,0% 1,8% 1,5% 1,0% 1,1% 0,7% 0,5% 0,3% 0,0%
Missä rakennusten energiansäästöpotentiaali sijaitsee? Miten saadaan aikaan 20% energiansäästö 10 vuodessa Välittömästi toteutettavat toimenpiteet Suunnitelmallinen korjaustoiminta Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Lämmitystapavalinnat Säätötoimenpiteet
Suunnitelmallinen korjaustoiminta Julkisivukorjaukset Taustalla tekniset perusteet perusratkaisu Energiataloudellisten valintojen lisäkustannukset Ikkunat Pääsääntöisesti vaihtaminen kannattavaa Parantaminen sisäpuitteet uusimalla Ilmanvaihtoremontti Vaikea lisätä muuten kuin vähentämällä korjausvelkaa Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä 17.2.2012
Helposti toteutettavissa olevat toimenpiteet Yläpohjan lisäeristys siellä, missä mahdollista Ovien ja ikkunoiden tiivisteiden korjaaminen ja muukin tiivistäminen ilmanvaihtojärjestelmän ehdoilla Termostaattien ja säätölaitteiden korjaaminen ja uusiminen Lämpimien putkien lisäeristäminen teknisissä tiloissa, ullakolla ym. Toteutuman lisääminen helpompaa kuin suunnitelmallisen korjaustoiminnan tapauksessa
Lämmitystapavalinnat Maalämpöpumput Ilma-ilmalämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Pelletti
Säätötoimenpiteet ja vedenkulutuksen vähentäminen Yhden asteen keskimääräinen sisälämpötilan pudotus Säätökäyriä ja säätölaitteita parantamalla Viileämpi sisäilma on terveellisempi? Vedenkulutusta vähennetään virtaamia ja painetasoja alentamalla ja mittausten toteutuksella muulloinkin kuin putkiremonttien yhteydessä
Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Energiatehokkaat pumput ja puhaltimet Ulkovalaistuksen ohjaus tarpeen mukaan Autojen lämmitys tarpeen mukaan Rappukäytävävalaistus tarpeen mukaan Kodin sähkölaitteiden valinta Pakastimien taustan ilmakierron tehostaminen Mukavuuslattialämmitysten tehorajoitus Led-valot Sähkösaunojen lisäeristys
19 Laskentaskenaariot Tarkastelua varten tehtiin neljä eri laskelmaa: 1. Peruskehitys, jossa poistuma on mukana, mutta energiansäästötoimenpiteitä ei tehdä 2. Teoreettinen maksimipotentiaalilaskelma, missä koko rakennuskanta on muutettu vastaamaan vuoden 2010 uudistuotannon energiamääräyksiä 3. Teoreettinen suunnitelmallisen korjaustoiminnan mukainen kehitys ottaen huomioon asiantuntijanäkemysten mukaiset rajoitukset 4. Toteutuneen todellisen energiansäästöön liittyvän korjausrakentamisen määrän ja asiantuntija-arvioiden mukaisten rajoitusten mukainen kehitys
Energiansäästöpotentiaalien laskenta 20 RAKENNUS- KANTA Rakennuskannan säästöpotentiaalit laskettu käyttäen EKOREMlaskentamallia RAKENNUS- KANTA TALO IKÄ- 2010 2010 TYYPPI LUOKKA 1000-M3 1000-m2 OMAKOTITALOT U-ARVOT JA ILMANVAIHTO olemassa olevien käyttö- osuus laitteiden kulutus aste on 1 lämmitettävästä "HALLITTU" "HALLITTU" rak.kannasta ALA- YLÄ- SEI- IKKU- ULKO- ULKOILMA- ULKOILMA- VUOTO ILMAN- LTO LTO POHJA POHJA NÄT NAT OVET VIRTA VIRTA ILMA VAIHTO LTO:n läpi LTO:n ohi pääkoneen vuosihyöty- W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K 1/h 1/h 1/h käyttöaste % suhde -20 27629 9640 21-25 3786 1260 26-30 6206 2065 31-35 4368 1454 36-40 7685 2558 41-45 5190 1727 46-50 23442 7802 51-55 25346 8458 56-60 21259 7094 61-65 19284 6362 66-70 22459 7409 71-75 29925 9814 76-80 42085 13802 81-85 43270 14057 86-90 43705 14198 91-95 29845 9282 96-00 24379 7582 01-05 34869 10592 06-10 39491 11996 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,58 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,58 0,35 0,58 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,55 0,32 0,56 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,50 0,30 0,54 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,45 0,28 0,52 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,38 0,27 0,48 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,35 0,25 0,40 1,80 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 5,0 % 0,45 0,32 0,24 0,30 1,80 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 10,0 % 0,45 0,30 0,21 0,28 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 20,0 % 0,45 0,30 0,21 0,27 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 40,0 % 0,45 0,25 0,20 0,25 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 50,0 % 0,45 0,25 0,19 0,25 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 60,0 % 0,45 0,25 0,18 0,25 1,50 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 75,0 % 0,45 0,22 0,16 0,22 1,30 1,00 0,3 0,05 0,10 1,00 95,0 % 0,45
Laskelmien tuloksia 21 Nykyisenlainen energiansäästötoiminta rakennuskannassa johtaisi todennäköisesti peruskehityksen ja kahden toteuttamiskelpoista energiansäästöpotentiaalia kuvaavan laskelman puoleen väliin
Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Liike- ja toimistorakennukset (sis liikenteen ja muut) Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Säästöt talotyypeittäin ja lämmitysjärjestelmittäin vuonna 2050 22 GWh/a 5500 ENERGIANKULUTUSEROT VUODEN 2010 RAKENNUSKANNASSA VUONNA 2050 TALOTYYPEITTÄIN JA LÄMMÖNLÄHTEITTÄIN 4500 3500 2500 1500 500-500 Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Aurinko- ja maalämpö Kaukolämpö Öljy Kiinteä
Alapohja Yläpohja Seinät Ikkunat Ulko-ovet Ilmanvaihto Lämminvesi Huoneisto- ja kiinteistösähkö Yhteensä Toteuttamiskelpoiset säästöt toimenpiteittäin vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannassa vuonna 2050 23 Ilmanvaihtoremontit vaikein toteuttaa, yläpohja- ja ikkunaremontit usein helppoja 25% 20% PROSENTUAALISET SUHTEELLISET HYÖTYENERGIANKULUTUSSÄÄSTÖT VUONNA 2050 VUODEN VUONNA 2010 SUOMEN 2050 VUODEN ASUIN- 2010 JA PALVELURAKENNUSKANNASSA SUOMEN ASUIN- JA PALVELURAKENNUSKANNASSA ASIANTUNTIA-ARVION MUKAAN 20.1% 15% 10% 9.3% 5% 0% 0.0% 2.0% 4.3% 5.1% 0.2% 0.7% -1.6% -5%
Vaippa Ilmanvaihto Lämminvesi Huoneisto- ja kiinteistösähkö Yhteensä Suhteelliset toteuttamiskelpoiset säästöt osa-alueittain Suomen asuin- ja palvelurakennuskannassa 24 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% PROSENTUAALISET SUHTEELLISET HYÖTYENERGIANKULUTUSSÄÄSTÖT OSA-ALUEITTAIN OSA-ALUEITTAIN VUODEN 2010 SUOMEN VUONNA ASUIN-2050 JA PALVELURAKENNUSKANNASSA VUODEN 2010 SUOMEN ASUIN- JA PALVELURAKENNUSKANNASSA VUONNA 2050 38.2% 31.3% 20.1% 7.2% -5.5%
Toteuttamiskelpoisten ja teoreettisten energiansäästöpotentiaalien vertailua Asiantuntija-arvio Teoreettinen laskelma 25 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a 2000 ULKOSEINÄ 1600 1200 800 400 0 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a ALAPOHJA 2000 1600 1200 800 400 0 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan GWh/a tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. 2000 ULKOSEINÄ: 0,17 W/m2K 1600 1200 800 400 0 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. GWh/a 2000 1600 1200 800 400 0 ALAPOHJA: 0,16 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a IKKUNAT 2000 1600 1200 800 400 0 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a 2000 1600 1200 800 400 0 YLÄPOHJA Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. 2000 IKKUNAT: 1,00 W/m2K 1600 1200 800 400 0 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a 2000 1600 1200 800 400 0 Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. YLÄPOHJA: 0,09 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a 2000 1600 1200 800 TIIVIYS GWh/a 2000 1600 1200 800 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan LTO Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. GWh/a TIIVIYS: n50=2,00 2000 1600 1200 800 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. 2000 LTO 45 % 1600 1200 800 400 400 400 400 0 0 0 0 IKÄRYHMITTÄIN IKÄRYHMITTÄIN
Lämmitysenergian säästö kasvaa 20 prosenttiin melko tasaisesti 0,5 % vuodessa 26
27 GWh/a 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 Nykyisen vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan energian kulutuksen kehitys vuoteen 2050 asti (periaatekuva) poistuman vaikutus uusi arvio poistuman vaikutus vanha arvio toteuttamiskelpoiset energiansäästötoimenpiteet lämmitysjärjestelmämuutokset? 20000 10000 0 2010 2020 2030 2040 2050 2060
Päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannassa 28 Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät rakennuskannassa energiankulutusta voimakkaammin Ydinvoiman lisärakentaminen Uusiutuvien käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Vuonna 2010 (kg CO 2 -ekv/mwh) Vuosina 2020-2050 (kg CO 2 -ekv/mwh) Puu 18 18 Kevyt polttoöljy 267 267 Lämmityssähkö 400 340 Kaukolämpö 226 175 Muu Sähkö 204 170
29
Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Liike- ja toimistorakennukset (sis liikenteen ja muut rakennukset) Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Päästövähennykset talotyypeittäin ja lämmitystavoittain vuonna 2050 30 MtCO 2 -ekv. 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1-0,1 ENERGIANKÄYTÖN PÄÄSTÖEROT VUODEN 2010 RAKENNUSKANNASSA VUONNA 2050 MtCO2-ekv. Muu Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Kaukolämpö Öljy Kiinteä
31 MtCO 2 -ekv 25 Nykyisen vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan CO 2 ekvpäästöjen kehitys vuoteen 2050 asti (periaatekuva) 20 poistuman vaikutus uusi arvio 15 10 5 poistuman vaikutus vanha arvio toteuttamiskelpoiset energiansäästötoimenpiteet lämmitysjärjestelmämuutokset? kaukolämmön ja sähkön tuotantomuutokset? 0 2010 2020 2030 2040 2050 2060
Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus 32 Lähtökohtana, että energiansäästötoimenpiteitä tehdään, kun kyseisissä rakennusosissa on muutakin korjaustarvetta
Elinkaaritarkastelu osaksi korjaustoiminnan suunnittelua 33 Energiakorjauksen aiheuttama lisäkustannus rakennusosan teknisen arvon perusteella. (Yksinkertaistettu periaatemalli) 5-15% kustannuslisä energiansäästötoimenpiteestä Tarvittavan korjauksen perusratkaisun kustannus 0 10 20 30 40 50 Vuotta
/ m2 / m2 / m2 0 Korjaus käyttöiän lopussa 20 vuoden päästä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 34-50 -100-150 -200-250 0-50 -100 Korjauksen aikaistus 20 vuotta Rakennusosan korjauskustannus Rakennusosan vuosittainen energiakustannus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90-150 -200-250 250 Aikaistetun ja aikaistamattoman korjauksen ero 200 150 100 50 0-50 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90-100 -150-200 -250
Yleisiä syitä, miksi energiansäästötoimenpiteitä ei tehdä 35 Rakennusten ominaisuudet Rakennuspaikka Osaaminen, asenteet ja päätöksenteko Tekniikka ja arkkitehtuuri Kannattavuus ja resurssit
36 Rakennusten ominaisuudet Rakennus niin nuori ja hyväkuntoinen, ettei korjauksia vielä tarvita Rakennus on pääasiallisen käyttöiän lopussa tai toissijaisessa käytössä Rakennus on suunniteltu lyhytaikaiseen käyttöön (hallit, parakit) Suojelukohteet ja rakennusperinnön vaaliminen tekevät energiansäästön haasteelliseksi
Rakennuspaikka 37 Rakennus sijaitsee alueella, missä rakennuksen tarve on vähentynyt ja taloudellisia edellytyksiä korjaamiselle ei enää ole
38 Osaaminen, asenteet ja päätöksenteko 75% asunnoista kotitalouksien omistamia eli päätöksentekijöitä on paljon Osaaminen ei riitä Energiansäästömahdollisuuksia ei osata arvioida Toimenpiteiden sopivuudesta omaan taloon epäilyksiä Tekniikkaa vierastetaan Rakenteita pidetään arvokkaina Vanhan korjaamista voidaan pitää ekotehokkaampana kuin uusimista Organisaatiossa ei ole asiantuntemusta tai motivaatiota Epävarmuus rakennusfysikaalisesta toimivuudesta
39 Tekniikka ja arkkitehtuuri Rakennukseen on vaikea toteuttaa säästötoimenpiteitä teknisesti Esim. tiiliulkoverhous, matala yläpohja, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kanaviston sijoitus Vaikea toteuttaa arkkitehtonisesti onnistuneesti tai ominaisuuksia säilyttäen
40 Kannattavuus ja resurssit Taloudellinen kannattavuus ja taloudelliset mahdollisuudet Jos ei rakenneosa ole muuten uusimisen tarpeessa, sen korjaaminen pelkän energiansäästön takia on useimmiten kannattamatonta Kannattavuus saatetaan laskea liian lyhytnäköisesti Kannattavuudesta on ristiriitaista tietoa Rahoituksen järjestäminen on ongelma
Ehdotus rakennusten korjaustoimintaan liittyviksi toimenpiteiksi 41 1. Energiatehokkuuskorjausten perustana painotetaan kiinteistöjen käytön, ylläpidon ja korjaamisen suunnitelmallisuuden merkitystä ja elinkaariajattelua. 2. Suunniteltujen korjausten yhteydessä varmistetaan niiden energiatehokkuuden parantamistoimenpiteiden tekeminen, jotka tällöin ovat kohtuullisen pienin lisäkustannuksin ja kannattavasti tehtävissä. 3. Jos energiansäästötoimenpiteitä halutaan aikaistaa pitää ensin tehdä elinkaaritarkastelu, jolla varmistetaan aikaistamisen järkevyys. 4. Toimenpiteiden tueksi tarvitaan informaatio-ohjausta ja erityisesti neuvontapalveluja.
42 Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Pitää luoda kuvitelma/malli kiinteistön jäljellä olevasta elinkaaresta ja mitä toimenpiteitä elinkaaren aikana on vielä edessä Kiinteistöstä tulee luoda jonkinlainen kuntoarvio Kuntoarvion ja elinkaarimallin pohjalta PTS-suunnitelma PTS:n mukaan lähdetään suunnittelemaan korjaustoimenpiteitä ja niiden yhteydessä tehtäviä energiansäästötoimenpiteitä Dokumentointi huoltokirjaan ehdottoman tärkeää. Huoltokirja pitää perustaa, jos ei sitä ole aikaisemmin tehty
Keskeisimmät merkittävät toteuttamiskelpoiset tekniset parannustoimenpiteet 43 Pyritään lisäeristämään lähivuosina kaikki yläpohjat, joissa se on helposti mahdollista toteuttaa. Ikkunoiden vaihtaminen tai ikkunoiden sisäpuitteiden tai sisäpuitteen lasielementtien vaihtaminen energiatehokkaammaksi. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen vanhoihin asuinkerros- ja rivitaloihin säästäisi paljon energiaa ja parantaisi sisäilmaston laatua.
44 Yhteenveto - Korjaustoiminnan säästöpotentiaali ei ole niin suuri kuin on aikaisemmin luultu - Toteuttamiskelpoinen energiansäästöpotentiaali enintään 20 % vuoden 2010 Suomen asuin- ja palvelurakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä - Suurimmat säästöpotentiaalit 1960-, 1970- ja 1980-luvun rakennuskannassa - Suunnitelmallisuus ehdottoman tärkeää - Helpoiten toteutettavia toimenpiteitä ikkunoiden vaihto ja yläpohjien lisäeristäminen. Ilmastointiremontit haastavia. - Tarvitaan sekä rakenteellisia että energian tuotantorakenteeseen liittyviä toimenpiteitä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista
Lisätietoja aiheesta - Energia- ja elinkaariryhmän kotisivut: http://www.tut.fi/ee - Sivun ylälaidasta valitaan päättyneet tutkimukset linkin alta EPAT
46 Kiitos mielenkiinnosta!