Sosiaalinen media ja sitä koskevat suositukset Suomen Akatemiassa

VIESTINTÄYKSIKKÖ MUISTIO 7.4.2010 Sosiaalinen media ja sitä koskevat suositukset Suomen Akatemiassa 1. Tavoitteet Tavoitteena on laajentaa asteittain ja harkitusti Suomen Akatemian verkkotoimintaa 1 ja viestintää sosiaalisen median puolelle. Suosituksia päivitetään säännöllisesti henkilökunnalta saatujen näkemysten ja kokemuksen perusteella. Internetin sosiaalinen media ns. yhteisöllinen media kasvattaa suosiotaan yksilöiden ja organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa. Sosiaalisen median työkalujen ja toimintatapojen avulla käyttäjät luovat sisältöjä, jakavat tietoa ja muodostavat yhteisöjä. Sosiaalisessa mediassa kuten laajemminkin koko internetissä tuodaan esille myös hallintoon ja hallinnon valmisteluun liittyviä mielipiteitä ja kokemuksia. Hallinnolle sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia lisätä vuorovaikutusta kansalaisten kanssa sekä tehostaa omia palveluja ja viestintää. Suomen Akatemia voi hyödyntää sosiaalista mediaa viestinnässä, tiedon jakamisessa, palveluissa ja neuvonnassa, osallisuuden edistämisessä, kansalaismielipiteen ja keskeisten sidosryhmien näkemysten hankinnassa, hallinnon sisäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa yleensä. Akatemiassa ollaan tietoisia siitä, että mukanaolo sosiaalisessa mediassa on osa yhä useamman virkamiehen työtä. 2 Akatemia näkee mahdollisuuksia sosiaalisen median hyödyntämisessä ja etenee sosiaalisen median käyttöön asteittain kokemuksesta oppien sekä valtionhallinnon (tulevan) viestintäsuosituksen mukaisesti. Akatemia ottaa sosiaalisen median osaksi toimintaansa ja viestintäänsä. Akatemian viestintäyksikkö, jolla on kokonaisvastuu Akatemian verkkotyöstä, katsoo yhteistyössä johdon ja henkilökunnan kanssa, millä tavoin Akatemia osallistuu sekä miten rohkaista ja ohjeistaa henkilökuntaa sosiaalisen median käyttöön. Toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan, minkälaisia odotuksia Akatemian toimintaan sosiaalisessa mediassa kohdistuisi ja mitä hyötyjä toiminnasta voidaan arvioida syntyvän kansalaisten tai keskeisten sidosryhmien sekä Akatemian tavoitteellisen toiminnan näkökulmasta. 1 Suomen Akatemian verkkoviestintästrategia 2007 2 1) Valtioneuvosto. Valtionhallinnon viestintäsuositus. versio 9/22.12.2009. Sivut 9-10; 2) Oikeusministeriön Sosiaalisen median käyttösuositus hallinnolle, versio 24.2.2010; 3) Oili Salminen ja Sari Aalto-Matturi, oikeusministeriö, demokratian vastuualue, Sosiaalisen median käyttösuositus hallinnolle, 30.11.2009 1

Suomen Akatemiassa tulisi keskustella siitä, miten huomioidaan sosiaalinen media osana päivittäistä tiedottamista perustoiminnoista (mm. tiedetapahtumatiedotus tai rahoitushaku), yhteistyötä ja vuorovaikutusta keskeisten sidosryhmien kanssa (mm. toimittajat, tutkijat ja nuoret) sekä miten virkamies käyttäytyy verkossa. Suomen Akatemian viestintästrategian 3 mukaan Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen rahoittajana ja edistäjänä. Akatemia tekee tiedettä ja tutkimusta tunnetuksi suurelle yleisölle ja erityisesti nuorille. Aktiivisuus sisältää oma-aloitteisuuden sekä uudenlaisten viestinnällisten keinojen käytön. Sosiaalinen media on strategian tarkoittama uudenlainen viestinnällinen keino. Valveutuneet verkkokäyttäjät eivät enää tyydy vastaanottamaan viestejä ja muita tuotoksia, vaan haluavat osallistua. Myös Akatemian keskeiset sidosryhmät voivat olla halukkaita osallistumaan Akatemian tehtäväkenttään kuuluvia asioita koskevaan keskusteluun ja kommentointiin 4. Akatemialta odotetaan jatkossa verkkoläsnäoloa ei pelkästään julkaisemista ja keskustelupalstoja. Viestintästrategiansa mukaisesti Akatemian viestintä on avointa ja keskustelevaa. Viestintästrategiassa korostetaan erityisesti viestinnän interaktiivisuutta. Verkko on Akatemian keskeisin viestintäkanava. Akatemia pitää yllä monipuolista ja ajantasaista tarjontaa internetissä ja intranetissä sekä ohjaa sivuille kävijöitä. Valtionhallinnon viestintäsuosituksen (julkistetaan keväällä 2010) mukaisesti Akatemian organisaatiokohtaiset menettelytavat sosiaalisen median palvelujen, kampanjoiden tai muun toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen liitetään osaksi Akatemian muuta viestintää ja vuorovaikutusta sekä niihin liittyvää ohjeistusta. Tässä Akatemian sosiaalisen viestinnän suosituksissa (ensimmäinen luonnos) määritellään menettelytavat sille, miten Akatemian nimissä tapahtuva palvelutoiminta voidaan sosiaalisessa mediassa käynnistää esimerkiksi kenellä on oikeus perustaa sosiaaliseen mediaan Akatemian yhteisöprofiili sekä miten yksittäisten virkamiesten olisi hyvä toimia sosiaalisessa mediassa. Ks. liite 1. Sosiaalisen median käyttösuositus hallinnolle 5, joka tulee sisältymään valtionhallinnon viestintäsuositukseen. 3 Suomen Akatemian viestintästrategia 2008 2015 4 Ks. Suomen Akatemian yhteisökuvatutkimukset sekä verkkosivujen käyttäjätutkimukset 5 Olli Salminen ja Sari Aalto-Matturi, oikeusministeriö, demokratian vastuualue, 30.11.2009: Sosiaalisen median käyttösuositus hallinnolle 2

2. Taustaa Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetin avoimilla alustoilla tapahtuvaa viestintää ja yhteistyötä, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen ja verkkoteknologioiden avulla. 6 Sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta sisältöä. Ihmiset eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Sosiaalisessa mediassa sisältö on valtaosin käyttäjien tuottamaa. Sosiaalisen median välineitä ei voi julkaisijana hallita perinteisten verkkomedioiden tapaan. Organisaation yrityksen tai julkisyhteisön kannalta sosiaalisen median kenttään kuuluu kaikki se sisältö, jossa internetin käyttäjät kohtaavat yhteisön tai sen palvelun verkossa. Sosiaalisen median välineitä ovat mm.: - sosiaaliset verkostoitumispalvelut/yhteisöpalvelut Suomi24, Facebook, LinkedIn, IRCgalleria, MySpace, Twitter jne. - yhteistyöalustat wikit ja Google Docs - virtuaalimaailmat 2nd life ja Habbo Hotel - pikaviestiohjelma MSN Messenger. Ks. liite 2 käsitteistä ja liite 3 sosiaalisen median käyttäjätyypeistä. Sosiaalinen media tarjoaa tietosisällön ja verkkoyhteisöjen lisäksi perustoimintoja: - keskustelupalstat ja blogit laajasti määriteltyinä: uutisten kommentointi, keskustelu uutispalstoilla tai blogitekstien luominen - kuvien ja videoiden jakelu ja katselu - erilaisten sisältöjen ja linkkien jakamispalvelut ja yhteisesti tuotettavien sisältöjen työkalut. Suosituinta on kuvien jakelu (55% internetin käyttäjistä) ja seuraavina blogikirjoittelu (31%) ja videoiden jakelu (21%). 7 Blogikirjoittelulla on suurin vaikutus. Yhteisvaikutukseltaan 6 Wikipedia 7 Universal McCann: Pover to the people Social Media Tracker Wave 3, 2008 3

blogikirjoittelua voidaan jo verrata minkä tahansa median vaikutukseen. Blogikirjoittelu myös nostaa perinteisen median agendalle teemoja. Yhä useammat vaikuttajat ja toimittajat hakevat tietoja blogeista. Kuva: Sosiaalisen median välineet. Mukaelma lähteestä Universal McCann: Pover to the people Social Media Tracker Wave 3, 2008. 3. Hyödyt Akatemialle Valtionhallinnossa katsotaan, että on arvo sinänsä, että organisaatiot ja yksittäiset virkamiehet ovat läsnä siellä, missä kansakin. Sosiaalisessa mediassa toimimisella voidaan lisäksi saavuttaa erikseen asetettuja tavoitteita. Sosiaalinen media tarjoaa Akatemialle uudenlaisia mahdollisuuksia lisätä viestintää ja vuorovaikutusta kansalaisten ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Sosiaalisen median avulla voidaan paremmin tavoittaa erilaisia kohderyhmiä. Akatemian samoin kuin muukin hallinnon viestintätehtäviin kuuluu kansalaisten informointi, neuvonta ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen. 4

Akatemia voi hyödyntää sosiaalista mediaa mm. perusviestinnässä, tiedonjakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, palautteen saamisessa, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteen luotaamisessa. Vuorovaikutus verkossa auttaa kehittämään palveluiden laatua. Sosiaaliseen mediaan osallistumalla Akatemia voi saada kansalais- ja sidosryhmäpalautetta ja ideoita. Se pystyy näin lisäämään omaa avoimuuttaan. Aktiivinen ja avoin sosiaalisen median käyttö lisää Akatemiaa kohtaan tunnettua luottamusta, tunnettuutta tai arvostusta. (Vrt. riskit.) Sosiaalisen median käytöstä on hyötyä myös sisäisessä viestinnässä, esimerkiksi yhteydenpidossa, keskustelussa ja koulutuksessa. Akatemialle sosiaalisen median käyttötarkoituksia ovat seuraavat: Tiedonhankinta - toimintaympäristön seuranta - asioiden valmistelu, ideointi ja näkemysten hankinta - käyttäjäpalautteen hankinta, asiakastyytyväisyyden kartoitus Yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteet - sidosryhmien tavoittaminen ja sitouttaminen - HR/rekrytointi, työnantajakuvan rakentaminen - sosiaalisen pääoman kartoittaminen ja kartuttaminen - sisäinen yhteistyö Neuvontapalvelujen tarjoaminen - läsnäolo siellä, missä asiakkaat ovat (mm. tutkijat ja mahdolliset Viksu-kilpailuun osallistuvat) sekä neuvonta ja tiedotus - asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys Viestintä ja markkinointi - perusviestintä (mm. tiedottaminen toimittajille Twitterin kautta) - kampanjat, tapahtumat, asiakassuhdeviestintä - liikenteen ohjaaminen tiettyyn web-osoitteeseen Akatemiassa kuten muuallakin hallinnossa hallinnon ja virkamiesten käyttöön otettavat sosiaalisen median palvelut täydentävät muita työ- ja toimintamuotoja, eivätkä korvaa niitä. 5

Akatemiassa mietitään tapauskohtaisesti, mitkä toiminnot tai palvelut on tarkoituksenmukaista toteuttaa uudessa toimintaympäristössä. 4. Virkamiehet ja sosiaalinen media Oikeusministeriön sosiaalisen median suositukset (tulevat) rohkaisevat virkamiestä osallistumaan sosiaaliseen mediaan. Suositeltavaa on omalla nimellä esiintyminen. Yksittäiset virkamiehet voivat toimia verkon eri areenoilla organisaationsa nimissä tai omalla nimellään asiantuntijoina. Organisaatio määrittelee toimintansa ja palvelujensa näkökulmasta milloin virkamiesten omien profiilien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa luoda organisaation yhteinen tunnus, jota virkamiehet käyttävät yhteisesti palvelussa. Tällöin muiden palveluun osallistuvien on helpompaa tunnistaa tietolähde ja palvelua tuottava organisaatio, eikä palvelun tuottaminen ole yksittäisen virkamiehen varassa. Silloin kun sosiaalisessa mediassa toimitaan omalla nimellä eikä organisaation yhteisen tunnuksen alla, voi käytännössä olla joskus vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkamiesroolissa. Erityistä harkintaa tulee käyttää silloin, kun yksityishenkilönä osallistuttaessa liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita. Roolien erottaminen toisistaan voi joissakin tilanteissa edellyttää virkamies- ja yksityisprofiilin eriyttämistä. Perustuslain sananvapaussäännöksen perusteella virkamiehellä on oikeus esittää mielipiteitään julkisesti ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden hoitoon. Virkamiesroolissa esiinnyttäessä tulee kuitenkin huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman asettamat rajoitukset. Virkamiehen julkisten puheenvuorojen perusteella ei saisi syntyä väärää mielikuvaa, että kyseessä on viranomaisen / organisaation virallinen tiedotustoiminta tai käsitys asiasta silloin kun näin ei ole. Virkatehtäviin tai asianomaisen viraston tai laitoksen toimialaan kuulumattomista asioista virkamiehellä on oikeus esittää mielipiteitä kuten kenellä tahansa muulla. Virkamiehellä on verkkoidentiteetin mukaisesti kolme eri tasoa: - täysin organisaationsa edustaja - hybridi: omistaa verkkoidentiteettinsä itse, mutta tuo julki työroolinsa - täysin yksityinen henkilö. Täysin organisaationsa edustajana verkossa esiintyvä virkamies voi esiintyä joko omalla nimellään ja tittelillään, tai hän voi toimia organisaation mukaisesti nimetyn käyttäjäprofiilin ylläpitäjänä. Organisaatio määrittelee toimintansa ja palvelujensa näkökulmasta, milloin virkamiesten omien profiilien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa luoda organisaation yhteinen tunnus, jota virkamiehet käyttävät yhteisesti palvelussa. 6

Hybridimalli: Jos virkamies haluaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan ja verkkomainettaan ja on varmaotteinen verkkoviestijä, yksityishenkilönä oman ammattialansa asiantuntijana esiintymisen ja työroolin virkamiehenä voi hallita myös yhdellä ja samalla verkkoidentiteetillä toimien. Virkamies yksityishenkilönä verkossa esiintyessään voi käyttää joko omaa nimeään tai esiintyä nimimerkillä tai anonyymisti, mikä hänelle vain sopii. Erityistä harkintaa tulee käyttää silloin, kun yksityishenkilönä osallistuttaessa liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita. 5. Suomen Akatemian linjauksia sosiaaliseen mediaan menossa 5.1. Tavoitteet Suomen Akatemia haluaa näkyä sosiaalisessa mediassa tuottamiensa sisältöjen ja henkilökunnan toiminnan kautta. Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää Akatemialta avoimuutta ja keskustelevuutta sekä sen hyväksymistä, että se ei voi kontrolloida syntyvää sisältöä. Suomen Akatemia lähtee liikkeelle sosiaalisen verkoston jäsenten tarpeista. Akatemian tulee olla valmis uudenlaiseen vuorovaikutukseen ja antaa vuorovaikutuksen näkyä verkkosivullaan, muussa viestinnässään ja asiakaspalvelussaan. Tavoitteena on - kertoa Akatemian toiminnasta sosiaalisen median keinoin - vaikuttaa ja palvella tälläkin tavoin sekä - saada kuulla keskeisten kohderyhmien näkemyksiä. Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisen tavan Akatemialle kertoa toiminnastaan. Valtion budjettivaroin toimivalla Akatemialla on velvollisuus kertoa rahoitusmahdollisuuksista, rahoittamastaan tutkimuksesta, miten sen rahoittama tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassa ja siitä, mikä asema tieteellä on yhteiskunnassa ja mitä mahdollisuuksia tiede tarjoaa mm. tutkijanurana. Sosiaalinen media tarjoaa kanavan niiden kohderyhmien luo, joita on vaikea tavoittaa. Vaikeasti tavoiteltaviin kuuluvat nuoret sekä ns. suuri yleisö. Sosiaalinen media on kaksisuuntainen kanava, jonka kautta voidaan tarjota täsmätietoa kysyjille, vastaanottaa ideoita ja kommentoida. Parhaimmillaan Akatemia pystyy rekrytoimaan kanaviinsa kiinnostavimmat tutkijat ja tutkimustulosten hyödyntäjät sekä nuoria. Panostusta se vaatii erityisesti viestintäyksiköltä ja tiettyjen, erikseen katsottavien keskeisten toimintojen avainhenkilöitä: esimerkiksi tutkimusohjelmien vastuuhenkilöt, tutkijanurasta ja tutkijakouluista vastaavat sekä Viksu-kilpailusta vastaava. 7

Suomen Akatemian viestinnän sisältöihin on helppo linkittää. Viestimme ovat tarjolla olevilla foorumeilla yleisön muokattavissa. Akatemialta odotetaan yhä enenevästi julkiseen tiedepoliittiseen keskusteluun osallistumista ja vähemmän byrokraattista otetta. 8 Sosiaalisessa mediassa toimiminen osoittaa Akatemian olevan avoin, aktiivinen ja moderni sekä romuttaa Akatemian kuvaa byrokraattisena ja sulkeutuneena organisaationa. Sosiaalisessa mediassa toimimisen ei pitäisi horjuttaa Akatemian asemaa luotettavana ja asiantuntevana tiederahoittajana. 5.2. Akatemia menee sosiaaliseen mediaan harkitusti ja asteittain sekä kokemuksesta oppien Vuonna 2010 tavoitteena on laajentaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Jo toteutuneet ovat RSS-syöttö, bookmark- ja share-palvelut, Tietysti.fi-seinä Facebookissa sekä tiedevideot YouTubessa. Sitä seuraavat askeleet otetaan vuonna 2011 kun on nähty, mitä sosiaalisen median käytöstä on laajemminkin saatu kokemuksia. Toimenpiteitä: 1. Toteutetaan ne toimenpiteet, jotka tulivat esille mainostoimiston kanssa käydyssä ideointityöskentelyssä. 2. Parannetaan keskustelu- ja kommentointimahdollisuuksia aka.fi:ssä, Tietysti.fi:ssä ja verkkolehti Apropossa. 3. Jotta valitut kohderyhmämme löytävät tarjontamme aka.fi:n, Tietysti.fi:n ja verkkolehti- Aproposin verkkosivujen lisäksi muualta, tietoa viedään valittuihin yhteisöpalveluihin. 4. Perustetaan kaksi uutta blogia: Instru-blogi ja tutkimuksen ylijohtajan blogi. Tietysti.fi:n tutkijanuoret-blogia jatketaan. www.aka.fi:n akatemiaprofessoreiden ja tutkijoiden blogia jatketaan siten, että niissä syntyvää keskustelua ruokitaan. Aproposin virkamiesblogia jatketaan. Blogien ja muiden kirjoitusten eroa täsmennetään. Blogien esilletuontia aka.fi:n etusivulla parannetaan. 5. Tarjotaan pääjohtajan tiedeblogia Uuteen Suomeen. 6. Käynnistetään kokeellinen sosiaalisen median seuranta. 7. Laajennetaan tiedote- ja tapahtumaviestintä Twitteriin (toimittajat Suomessakin seuraava uutisvirtaa sitä kautta). 8. Tuodaan Akatemiaa esille seuraavasti - sisällön julkaisu ja jakaminen (mm. kalvot) - ideoinnin ja keskustelujen fasilitointi 8 Ks. Yhteisökuvatutkimukset 2003, 2006 ja 2008 sekä Talent Partnersin selvitys vuodelta 2009 8

- tapahtumien järjestäminen verkossa, esimerkiksi suoran videolähetyksen tarjoaminen ja siihen liittyvä nettijuttelu - markkinointikampanjat, sissimarkkinointi - yhteistyöverkostojen rakentaminen, aktiivinen vuorovaikutus, läsnäolo asiantuntijafoorumeilla. 9. Akatemia tarjoaa jo nyt foorumin tiedolle ja keskustelulle verkkosivuillaan (aka.fi, Tietysti.fi, Apropos ja Santra) ja yhdessä sosiaalisessa yhteisöpalvelussa (Facebook). Katsottava muita foorumeita (LinkedIn, IRC-galleria, MySpace, Facebook Connect, Qaiku, Twitter, 2nd life, OpenID jne.) ja ratkaistava, mitä tehdään muiden kanssa. Painotetaanko Facebookia, mikäli tutkijakunta on ennemmin siellä kuin LinkedInissä? 10. Koulutetaan ja ohjeistetaan henkilökuntaa sosiaalisessa mediassa. Pidetään asiasta avointa keskustelua yllä. 11. Selvitetään miten muut kansainväliset rahoittajaorganisaatiot (ESF, NSF, VR jne.) menettelevät. 12. Valitaan tuki- ja sparraajaorganisaatio: Recommended, SEK, Infor, Romppainen, Gemilo 5.3. Keskustelut Suomen Akatemian tuottamat sisällöt on helppo linkittää sosiaaliseen mediaan. Sisältöjämme voi jo nyt kommentoida ja niistä voi keskustella. Kommentoinnin voi ulottaa myös muiden tarjoamaan aineistoon (mm. blogit) tai keskusteluun. Toimenpiteitä: 1. Keskusteltava Akatemian ja virkamiesten roolista. Akatemian edustaja voi olla sosiaalisen median foorumeilla - läsnäolija; kuuntelija, tarkkailija, osallistuja - reagoiva ja proaktiivinen toimija - informaation tarjoaja, neuvoja, opastaja. 2. Innostetaan henkilökuntaa sosiaalisen median toimintaan osaamisalueellaan. Etsitään avainhenkilöitä. Tuodaan esille se, että sosiaalisessa mediassa saa esiintyä. Muistutetaan vastuusta ja käytöstavoista. Keskustellaan mm. periaatteista, ketkä keskustelevat virallisesti Akatemian nimissä ja mitkä ovat keskeiset aihepiirit, joita seurataan ja joihin tulisi osallistua jne. 3. Akatemia tuottaa itse verkkopalveluja, joissa voi ottaa kantaa, tehdä ehdotuksia ja aloitteita, kommentoida ja äänestää. (Vastaavia esimerkkejä tällaisista ovat mm. Otakantaa.fi, ideoikasvua.fi, oikeusvaivelvollisuus.fi ja valma.tampere.fi. ). Samalla kun verkossa tarjotaan tilaisuus keskusteluun ja osallistumiseen, ao. sivustoa tai palvelua tehdään tunnetuksi ja ohjataan kävijöitä sivustolle. 9

4. Akatemia ryhtyy osallistumaan itse omilla palstoillaan keskusteluun vrt. osallistuminen sekä keskustelun generoiminen, ei vain palstan tarjoaminen. 5. Avataan tutkijoille oma keskustelukanava aka.fi:n Tutkijalle-osan Ajankohtaista-sivulle (Instru-blogin ja siihen liittyvän keskustelun lisäksi). Keskeisiä aiheita kommentoidaan. Näin saadaan nykyisin pääosin verkkolehtien palstoilla esiintyvien tutkijoiden ideat, huolet ja näkemykset suoraan myös Akatemian piiriin. Vastaajavastuut määrätään etukäteen tietyksi ajaksi. Ratkaistava muoto ( keskustelu sekä tutkijat että virkamiehet nimellä vai nimimerkillä, vastaukset yhteisönä?) ja moderointi (moderaattorina toimisi aka.fin päätoimittaja). 6. Vaikka sosiaalisessa mediassa Akatemia ei voi päättää mistä keskustellaan, se voi valitsemissaan yhteisöissä aktiivisella osallistumisella luotsata keskustelua valitsemaansa suuntaan. Halutessaan Akatemia voi nostaa keskusteluun kiinnostavia aiheita ja kysyä kannaltaan kiinnostavia kysymyksiä. 7. Katsotaan tarkkaan viestit, joihin vastataan. Tärkeää on keskustella, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida. Vastataan aluksi harkitusti yleisönosasto- tai blogikirjoitteluun. 8. Pidättäydytäänkö aluksi Helsingin Sanomien verkkokeskusteluissa kokemusten saamiseksi. Helsingin Sanomien keskustelupalstoilla esiintyy huomattavasti tutkijoita. 9. Tarvitaan resurssit koordinointi-, aktivointi- ja seurantatyöhön. 5.4. Perustarjonta Akatemian verkkotyö pohjautuu siihen, että sen ulkoisilla verkkosivuilla on ajankohtaista ja tuoretta tietoa käyttäjäystävällisesti. Toimenpiteitä: 1. Päivitetään ja tarvittaessa korjataan Akatemian verkkosivuja. 2. Rakennetaan tutkimusohjelmille ja huippuyksiköille uudet sivukokonaisuudet. 3. Siirrytään EpiServerin uuteen versioon vuodenvaihteessa 2010/2011. 4. Päivitetään Wikipediassa Akatemiaa koskeva tieto. 5. Akatemian verkkosivujen (aka.fi-, Tietysti.fi-, Viksu.fi- sekä Apropos.fi palveluiden) perusvuorovaikutteisuutta kehitetään. Sama myös Santran kanssa. 6. Uutis- ja blogivirtojen koonti. Seuranta ja käytettävyyskyselyt. 10

5.5. Viksu Suomen Akatemian Viksu-tiedekilpailun toiminnan laajennus sosiaaliseen mediaan toteutetaan vuonna 2010. Toimenpiteitä: 5.6. Kampanjat 13. Välineeksi Facebook keväällä 2010 ennen seuraavan kilpailukierroksen käynnistymistä. IRC-Galleriaa katsotaan. Yhteisöllinen vastaustapa ( Viksu ). Toteutusvastuu on viestinnässä. Suomen Akatemian kampanjointi kohdistuu mm. tutkijanuraan, tutkijakouluihin, FiDiProohjelmaan, tutkimusohjelmiin ja huippuyksiköihin. Sosiaalinen media tarjoaa uuden keinon kampanjointiin. Esimerkiksi Ekonomiliitto kampanjoi ekonomikoulutusta Facebookissa facebook-pelillä 9. Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut kampanjoivat IRC:ssä tai Facebookissa uusien opiskelijoiden saamiseksi. Nykyisin enenevästi yhteisöpalveluja voidaan käyttää tapahtuma- ja seminaarimarkkinoinnissa (annetaan mm. ohjelmat ja paikat, kalvot), brändi- ja muussa markkinointiviestinnässä, rekrytoinnissa ja jakelukanavana siten, että etsitään niiden kautta potentiaalisia kohteita. Toimenpiteitä: 5.7. Vastuu 1. Keskustellaan tutkijakoulujen ja tutkijanuran kampanjoinnista sosiaalisessa mediassa ja tehdään mahdollinen etenemissuunnitelma. 2. Sovelletaan mm. Turun tapahtumamarkkinoinnissa sosiaalista mediaa. Viestintäyksikkö on Akatemiassa keskeinen verkkoviestinnän toteuttaja ja kehittäjä, mukaan lukien sosiaalinen media. Viestintäyksikön vastuulla on kertoa sosiaalisesta mediasta henkilökunnalle. Toimenpiteitä: 1. Viestintäyksikkö tekee verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kehittämissuunnitelman ja ohjeistuksen, päivittää ohjeistusta ja generoi asiasta keskustelua. 2. Vain viestintäyksiköllä on oikeus perustaa sosiaaliseen mediaan Akatemian yhteisöprofiili. 3. Viestintäyksikkö neuvoo käytännön ongelmissa ja kysymyksissä. 9 http://apps.facebook.com/ekonomipakka/. 11

4. Viestintäyksikkö valvoo Akatemian omia verkkokeskusteluita ja poistaa roskapostit ja mainokset. Häirikkökäyttäytyjät poistetaan IP-osoitteen kiellon avulla. 5. Akatemia tarjoaa keskitetysti sosiaalisen median koulutusta. 5.8. Akatemialaiset ja virkamiesrooli Osallistuminen Suomen Akatemiaa koskevaan julkiseen keskusteluun tulee olemaan jatkossa osa hyvin monen akatemialaisen työtehtäviä, riippumatta siitä, miten halukkaita tai haluttomia he ovat tähän. Henkilökunnan jäsenet voivat jo nyt olla aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä. Heidän tulisi tiedostaa, missä menee (a) oman toiminnan rajat ja toisaalta (b) mitä heidän odotetaan tekevän virkamiehinä sosiaalisessa mediassa. Heidän pitää ymmärtää, mitä saa sanoa ja mitä ei. Sosiaalisessa mediassa toimivien tulee huomioida mm. virkamieslaki, salassapitosäädökset ja Akatemian viestinnän ohjeet: kuka antaa lausunnot ym. Yleensä sosiaalisessa mediassa ilmaistut mielipiteet eivät ole virallisia lausuntoja, mikä pitää myös selkeästi sanoa. Sosiaaliseen mediaan osallistuessaan Akatemian ja sen henkilökunnan tulee toimia hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti 10. Toimenpiteitä: 1. Suomen Akatemian virkamiehiä rohkaistaan toimintaan pääasiassa heidän oman kiinnostuksensa ja luontaisen sosiaaliseen mediaan suuntautuneen toimintatapansa rajoissa. Keskeinen ratkaisu voi olla siinä, että henkilökunnalla on sosiaalisessa mediassa selkeä kaksoisrooli: virkamiesprofiili ja oma profiili omissa yhteisöissä. 2. Jos erotetaan työ ja yksityisrooli verkossa, rekisteröityessä annettavat tiedot annetaan tämän mukaisesti. Käytetään työprofiileihin Akatemian sähköpostiosoitetta ja yksityisiin profiileihin omaa yksityistä sähköpostiosoitetta. Valitaan myös eri profiilikuvat. 3. Etsitään henkilökunnasta ne, joiden vastuulla olevat toiminnot saisivat uutta potkua sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista. Mitä sitoutuneempia he olisivat, sitä pienempi on riski epäonnistua sosiaalisen median hyödyntämisessä. 4. Hallinnon ja yksittäisten virkamiesten toimintaa sosiaalisessa mediassa koskeva yksityiskohtaisempi neuvonta-aineisto tulee lähiaikoina oikeusministeriön demokratiasivustolle www.kansanvalta.fi. Tämä ohjeistus tehdään tunnetuksi Akatemiassa. 5.9. Johdon kanta Johdon tulee olla tietoinen sosiaalisen median kehityksestä ja Akatemian mukanaolosta kehityksessä. 10 Hallintolaki 434/2003, virkamieslaki 750/1994 12

Toimenpiteitä: 1. Viestintäyksikkö esittelee laajassa johtoryhmässä verkkoviestinnän kehittämistä ja sosiaalista mediaa sekä tekee asiaa tiettäväksi eri ryhmille eri tavoin. 5.10. Resurssit, sparraus ja ideointi Suomen Akatemiassa pyritään siihen, että koko organisaatio suhtautuu myönteisesti sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median tehtävät eivät saa jäädä vain viestinnän vastuulle. Toimenpiteitä: 5.11. Riskit 1. Viestintäyksikkö innostaa mukaan muita, jotta osallistuminen ei jää vain sen varaan. 2. Viestintäyksikön etsii sosiaalisen viestinnän pioneereja ja toimii yhdessä heidän kanssaan. Heidän tulee sitoutua ja varautua pitkäjänteiseen toimintaan. Sosiaalisen median koordinoinnin tueksi perustetaan ohjausryhmä. 3. Selvitettävä viestintäyksikön resursoinnin mitoitus Take-keskusteluissa. 4. Selvitettävä tarvitaanko sosiaalisen median sisältöjen suunnitteluun alihankkijakumppani. 5. Seurataan muun julkishallinnon toimintaa sosiaalisessa mediassa ja etsitään hyviä esimerkkejä (vrt. poliisi/irc, Kela/Suomi24) julkishallinnosta ja yritysmaailmasta. Suurin riski on epäonnistuminen. Virheitä ei tule kuitenkaan liiaksi pelätä. Epäonnistuminen näkyy mm. siitä, että Akatemian tarjoamissa mahdollisuuksissa painottuu Akatemiaa koskeva arvostelu rakentavan keskustelun sijasta. Alimitoitetut resurssit voivat johtaa epäonnistumiseen. Avataan esimerkiksi uusia palveluja mm. blogit joita ei ehditä ylläpitää. Liian suuri rooli voi käydä uuvuttavaksi. Ongelmalliseksi sosiaaliseen mediaan osallistuminen muodostuu silloin, kun virkamies ei ole osannut valita yksityisen minän ja työelämän roolin välillä. Joissakin tapauksissa ratkaisu tähän olisi ollut tiukka pitäytyminen siihen, että luo itselleen erilliset käyttäjäprofiilit yksityiselämän ja työelämän verkkoesiintymisiä varten. Epäonnistumisen vaara on silloin, jos virkamies ei ole tarkkaan harkinnut rooliaan sosiaalisessa mediassa ja puhuu varomattomasti tai paljastaa liikaa tietoja. Riski syntyy siitä, jos ei huolehdita tietoturvasta ja yksityisyydestä. Tietoturvan perusteet on tunnettava turvallisen verkkotoiminnan takaamiseksi. 11 Kirjautumisessa tarvittava 11 Lisätietoja tietoturvasta http://www.internetopas.com/yleistietoa/tietoturva/ 13

henkilökohtainen tai yhteinen tunnus ja salasana on pidettävä omana tietona, eikä sitä pidä antaa eteenpäin. Tietotekniikka tai ulkopuolinen palveluntarjoaja eivät koskaan tarvitse käyttäjän salasanaa, vaan kaikkia tällaisia uteluita on epäiltävä vilpillisiksi. Käyttäjätunnuksia ja salasanoja onkivat tunnettujen palvelujen näköisiksi laaditut väärennökset. Tätä ns. kalasteluhuijausta voi torjua käyttämällä palveluun siirtymiseen aina omia selaimen kirjanmerkkejä, eikä esimerkiksi sähköpostiin tulleita linkkejä. Sosiaalisessa mediassa liikutaan väärillä nimillä ja nimimerkeillä, jonka lisäksi identiteettivarkaukset tekevät sosiaalisesta mediasta arvaamattoman. Nimimerkin suojissa tai väärän henkilöllisyyden turvin on mahdollista tahallisesti tahrata henkilön tai Akatemian mainetta ja aiheuttaa vahinkoa. Sosiaalisen median palvelujen liikkuvan käytön yleistyessä palveluissa on myös yhä enemmän paikka- ja sijaintitietoon perustuvia ominaisuuksia. Riski kasvaa, jos näyttää sijaintinsa julkisesti. Olisi suojeltava yksityisyyttä, eikä saisi näyttää profiilissa, missä asuu ja asioi. Toimenpiteitä: 1. Keskusteltava hyödyistä ja riskeistä sekä siitä, miten riskejä voidaan minimoida. 2. Viestinnästä vastaavat avustavat tarvittaessa sosiaalisessa mediassa toimimisessa, ohjaavat valtionhallinnon ohjeistukseen (www.kansanvalta.fi), soveltavat Akatemian ohjeistusta ja tekevät itsenäisiä ratkaisuja, koska missään ohjeistuksissa ei voida ennakoida kaikenlaisia tilanteita. 3. Viestintäyksikkö kertoo verkkoroolien eroista ja verkkoetiketistä. Joissakin tapauksissa ratkaisu on pitäytyminen siihen, että virkamies luo itselleen erilliset käyttäjäprofiilit yksityiselämän ja työelämän verkkoesiintymisiä varten sekä että Akatemia käyttää yhteisöprofiilia. 4. Viestintäyksikkö tekee asteittain tarkentuvaa netissä käyttäytymisen ohjeistusta (huoneentaulu). Hyvään ohjeistukseen kuuluu mm. määrittely vastuista ja velvollisuuksista, miten toimitaan Akatemian edustajana tai yksilöinä, mitä asioita voi kommentoida, ilmaisun tyyli ja sävy. 5. Huolehdittava tietoturvasta. Tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö kertovat henkilökunnalle tietoturvaan liittyvistä riskeistä. 6. Sosiaalisen median ohjeistus / hyvät toimintatavat Suomen Akatemia: Sosiaalisen median huoneentaulu Oma rooli: Sosiaalisessa mediassa esiinnytään yleensä omalla nimellä. Työroolissaan sosiaalisen median foorumeilla esiintyvä virkamies kertoo kuka on ja edustavansa Suomen 14

Akatemiaa. Yhdessä vai erikseen: Katsotaan tapauskohtaisesti milloin virkamiesten henkilökohtaisten profiilien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa luoda organisaation tunnus, "virkaprofiili". Tällöin samaa tunnusta käyttää useampi virkamies. Yhteisen profiilin etuna on, että yleisön ja muiden palveluun osallistuvien on helpompaa tunnistaa tietolähde ja Akatemia palvelua tuottavana organisaationa. Yhteiseen profiiliin voidaan linkittää Akatemian verkkopalvelusta, mikä toimii luottamuksen takeena yleisölle. Näin verkkoläsnäolon tuottaminen ei myöskään ole yksittäisen virkamiehen varassa. Vastuut: Ollaan tietoisia siitä, kuka saa välittää Akatemian virallisia kantoja. Tehdään selväksi muille, milloin näkemys vastaa Akatemian virallista viestintää ja milloin se on yksityisajattelua. Viestintäyksikkö ohjeistaa ja neuvoo sosiaalisessa mediassa. Virkaprofiilin hallinnoimiseksi viestintäyksikkö nimittää siitä vastaavan(t) henkilön(t) sekä linjaa, miten profiilia käytetään. Virkamies on virkamies vapaa-ajallakin: Noudatetaan sosiaalisessa mediassa virkamieslainsäädäntöä sekä valtionhallinnon ja Akatemian salassapito-ohjeita. Virkamiehen sosiaalisen median esiintymiseen sopivat samat säännöt ja ohjeet kuin muullekin julkiselle esiintymiselle. Työajan käyttö: Mietitään paljonko työaikaa voi käyttää sosiaaliseen mediaan. Ollaan tietoisia tietoturvasta ja vaalitaan salasanoja. Mietitään mitä laitetaan verkkoon: Verkossa julkaistu sisältö (teksti, vastaus, kuva, video ja muu tieto) on palveluiden ja niiden käyttäjien nähtävissä määrättömän ajan. Tunnistetaan avoimuuden rajat ja varmistutaan siitä, että informoidaan asioista, jotka ovat julkisia eivätkä vaaranna vaitiolovelvollisuutta. Kunnioitetaan muita: Huolehditaan muiden yksityisyydestä vielä tarkemmin kuin omasta. Kysytään lupa toisen henkilön kuvan julkaisuun, ellei tilanteessa ole aivan ilmeistä, että kuvien ottaminen ja julkaisu verkossa sopii kaikille. Ollaan vuorovaikutteisia keskustelijoita: Kuunnellaan ennen kuin osallistutaan. Tuodaan keskusteluihin oma panos tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivalla tavalla. Ei pyritä määräämään muita keskustelemaan juuri siitä asiasta, jota itse tai Akatemia ajaa. Kohdellaan muita keskustelijoita asiallisesti ja jos arvostellaan, mahdollisen arvostelun pitää olla perusteltua sekä pohjautua tosiasioihin. Valitaan viestit, joihin vastataan (kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin ei tarvitse vastata). Luotsataan aktiivisella osallistumisella keskustelua haluttuun suuntaan. Ollaan rehellisiä: Vastattaessa ollaan harkitsevia ja rehellisiä. Tarvittaessa esitetään tarkentavia lisäkysymyksiä. Luvataan selvittää asiaa jos oikeata vastausta ei ole, ja siihen palataan. Virheen sattuessa pyydetään anteeksi ja korjataan tieto. 15

Kiitetään: Kiitetään osallistujien panoksesta ja viitataan verkostoilta saatuihin ideoihin ja apuun myöhemmin sopivan tilaisuuden tullen. 16

Liite 1: Olli Salminen ja Sari Aalto-Matturi, oikeusministeri, demokratian vastuualue, 30.11.2009 (luonnos): Sosiaalisen median käyttösuositus hallinnolle Luonnos 30.11.2009 12 : Hallinnolle sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia lisätä vuorovaikutusta kansalaisten kansa ja tehostaa omia palvelujaan. Viranomaiset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa mm. viestinnässä, tiedon jakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteiden luotaamisessa, mutta myös hallinnon sisäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Mukanaolo sosiaalisessa mediassa on tietoyhteiskunnassa osa yhä useamman virkamiehen työtä. Mahdollisuudet ja keinot sosiaalisen median hyödyntämiseen arvioidaan osana kunkin hallinnon organisaation toiminnan ja viestinnän suunnittelua. Organisaatiot päättävät itse, millä tavoin ne osallistuvat ja miten rohkaisevat henkilöstöään sosiaalisen median käyttöön. Arvioita tehtäessä on huomioitava, minkälaisia odotuksia organisaation toimintaa sosiaalisessa mediassa kohdistuu sekä se, minkälaisia hyötyjä toiminnasta voidaan arvioida syntyvän kansalaisten tai organisaation tavoitteellisen toiminnan näkökulmasta. Organisaatiokohtaiset menettelytavat sosiaalisen median palvelujen, kampanjoiden tai muun toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen on hyvä liittää osaksi kunkin hallinnon organisaation muuta viestintää ja vuorovaikutukseen liittyvää ohjeistusta. Ohjeistuksessa on syytä määritellä menettelytavat sille, miten organisaation nimissä tapahtuva palvelutoiminta voidaan sosiaalisessa mediassa käynnistää eli kenellä on esimerkiksi oikeus perustaa sosiaaliseen mediaan organisaation yhteisöprofiili. Hallinnon organisaatiot voivat ottaa käyttöön sosiaalista mediaa joko rekisteröitymällä jo olemassa oleviin palveluihin tai perustamalla omia palveluja. Ennen kuin organisaatio liittyy sosiaalisen median palveluun, on selvitettävä palvelun käyttöehdot ja menettelytavat. Viranomainen voi liittyä palveluun vain jos palvelussa on mahdollista toimia hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti 13. Mahdollisuus sosiaalisen median hyödyntämisestä on otettava huomioon hallinnon organisaatioiden tietoturvaohjeita ja menettelyjä kehitettäessä. Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän luotaamiseen on kehitetty välineitä ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää perinteisen mediaseurannan rinnalla. Luotaamiseen kehitettyjen välineiden avulla on myös mahdollista tunnistaa ne sosiaalisen median palvelut ja areenat, joilla hallinnon organisaatioiden läsnäolo on perusteltua ja toivottavaa. 12 Hallinnon ja yksittäisten virkamiesten toimintaa sosiaalisessa mediassa koskeva yksityiskohtaisempi neuvonta-aineisto julkaistaan oikeusministeriön demokratiasivustolla osoitteessa www.kansanvalta.fi 13 Hallintolaki (434/2003) 17

Kun hallinnon organisaatio on päättänyt luoda sosiaalisen median palveluun tunnuksen (verkkoprofiilin), on palvelulle nimettävä siitä vastaava(t) henkilö(t) sekä varattava verkossa tapahtuvaan toimintaan sen ylläpidon ja laadun edellyttämät resurssit. Perustettuaan profiilin sosiaaliseen mediaan hallinnon toimijan on ylläpidettävä ja seurattava palvelua säännöllisesti ja tarvittaessa reagoitava siellä esitettyihin ehdotuksiin, kysymyksiin ja esimerkiksi virheellisiin tietoihin. Organisaation on hyvä seurata ja arvioida sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa toimintaansa sekä sen hyötyjä kansalaisten ja organisaation tavoitteiden kannalta ja kehittää toimintaansa sosiaalisen median käytäntöjen ja toimintamahdollisuuksien kehittyessä. Virkamiehen osallistuminen sosiaaliseen mediaan Työroolissaan yksittäiset virkamiehet voivat toimia verkon eri areenoilla organisaationsa nimissä tai omalla nimellään asiantuntijoina. Organisaatio määrittelee toimintansa ja palvelujensa näkökulmasta, milloin virkamiesten omien profiilien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa luoda organisaation yhteinen tunnus, jota virkamiehet käyttävät yhteisesti palvelussa. Tällöin muiden palveluun osallistuvien on helpompaa tunnistaa tietolähde ja palvelua tuottava organisaatio eikä palvelun tuottaminen ole yksittäisen virkamiehen varassa. Silloin kun sosiaalisessa mediassa toimitaan omalla nimellä eikä organisaation yhteisen tunnuksen alla, voi käytännössä olla joskus vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkamiesroolissa. Erityistä harkintaa tulee käyttää silloin, kun yksityishenkilönä osallistuttaessa liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita. Roolien erottaminen toisistaan voi joissakin tilanteissa edellyttää virkamies- ja yksityisprofiilin eriyttämistä. Perustuslain sananvapaussäännöksen perusteella virkamiehellä on oikeus esittää mielipiteitään julkisesti ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden hoitoon. Virkamiesroolissa esiinnyttäessä tulee kuitenkin huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman asettamat rajoitukset. On myös huolehdittava, ettei virkamiehen julkisten puheenvuorojen perusteella synny väärää mielikuvaa, että kyseessä olisi viranomaisen / organisaation virallinen tiedotustoiminta tai käsitys asiasta, silloin kun näin ei ole. Virkatehtäviin tai asianomaisen viraston toimialaan kuulumattomista asioista virkamiehellä on oikeus esittää mielipiteitä kuten kenellä tahansa muulla. 18

Liite 2: Käsitteet Blogi: verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogosfääri: blogien muodostama kokonaisuus CTR: (Click-thru-rate) internetsivun osan (yleensä mainoksen) nähneiden ja sitä napsauttaneiden käyttäjien suhde. Folksonomia: (engl. folksonomy) on yhteisöllisesti tuotettu, avoin luokittelujärjestelmä, jonka avulla internetin käyttäjät voivat luokitella sisältöä, kuten www-sivuja, valokuvia ja linkkejä. Etymologisesti folksonomia on peräisin sanojen "folk" (suom. väki) ja "taxonomy" (suom. taksonomia) leikkimielisestä yhdistelmästä. IM: Pikaviestintä, internetin välityksellä tapahtuvaa viestinvaihtoa, jossa keskustelukumppanille lähetetyn tekstin on tarkoitus olla keskustelukumppanin luettavissa lähes välittömästi. Mikroblogi: Rajoitetun blogin muoto, jossa viestin koko on rajattu 140-160 merkkiin (esim.twitter). Podcast: tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. RSS: (Really Simple Syndication) on joukko verkkosyötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi blogit, uutiset ja podcastit. Sosiaalinen media: prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Widget: Pieniä käyttäjän lataamia verkkosovelluksia, jotka toimivat selaimesta tai päätoimijasta riippumattomina. WOM: (Word-Of-Mouth) tiedon levitys keskinäisviestinnän keinoin. Nykyään myös teknisiä apuvälineitä käyttäen (sosiaalisessa mediassa tai tekstiviestein) 19

Liite 3: Sosiaalisen median toimijoita tyypitellään heidän käyttäytymisensä mukaan 14 Creators (14 % kaikista internetin käyttäjistä Euroopassa): Julkaisevat blogeja ja omia verkkosivuja sekä julkaisevat videoita ja kuvia. Critics (19%): Julkaisevat arvosteluja ja kommentoivat blogeja. Tämän ryhmän jäsenet ovat myös aktiivisia sosiaalisen median yhteisön jäseniä ja osallistuvat wikien tekemiseen. Collectors (6 %): Käyttävät RSS-syötteitä, ovat aktiivisia nettiäänestyksiin osallistujia ja ns. tägittävät verkkosivuja tai valokuvia. Joiners (29%): Ylläpitävät sosiaalisen median yhteisön profiileja ja vierailevat tällaisilla sivuilla. Spectators (49%): Lukevat blogeja ja kuuntelevat podcasteja, katsovat videoita ja lukevat sosiaalisen median yhteisöjen sisältöä. Inactives (40%): Eivät tee mitään yllämainituista toiminnoista. 14 Forrester: Groundswell, Josh Bernoff sekä http://www.forrester.com/groundswell/profile_tool.html 20