Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Etelä-Suomen yksikkö Raportti GTK 160/2013 Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Niilo Kärkkäinen, Mikko Pelkkala

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Etelä-Suomen yksikkö Raportti GTK 160/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Niilo Kärkkäinen, Mikko Pelkkala Raportin nimi Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Raportin laji Malmipotentiaalin arviointi Toimeksiantaja GTK Tiivistelmä Raportissa kuvataan Pirkkalan Erkkilässä vuosina 2000-2001 suoritettuja tutkimuksia, joissa kairaamalla tarkistettiin aiemmin löydetyn kultapitoisen paljastumajakson malmikriittisyys. Erkkilä sijaitsee Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeellä, Anian kylässä Pirkkalan kunnan länsiosassa. Tutkimukset tehtiin Pirkkalan Anian kultaesiintymän selvitysten aikana. Lähtökohtana oli malminetsinnän harrastaja Yrjö Kurikan v. 1991 löytämä ruosteisesta kalliosta kultaviite noin 1.5 km Anian Au-esiintymästä etelään. Erkkilässä tehtiin uranäytteenotto ja POKA-kairausta vuosina 2000 ja 2002, yhteensä 12 reikää, 625 m). Kairauksista tehtiin 162 kemian analyysiä. Mineralisoitunut kivi on voimakkaasti deformoitunutta, kvartsi-maasälpägneissiä, jossa on kvartsijuonia ja magneettikiisu- ja arseenikiisupirote. Kivi on tulkittu hiertyneeksi tonaliitiksi. Sen jalkapuolella on useita patjoja (1 10 m) paljastumatonta mustaliusketta ja sitten kerroksellista metagrauvakkaa joka vaihettuu alempana (itäpuolella) peliittiseen/migmatiittiseen kiillegneissiin, jossa on sillimaniittia, migmatiittisia raitoja ja turmaliinipegmatiittijuonia. Mustaliusketta on vähintään 50 m paksussa patjassa grauvakkaliuskeen kanssa vuorottelevina kerroksina ja siinä on tremoliittikarsiraitoja. Liuskeisuus ja kerroksellisuus kaatuvat loivasti (30 50 o ) lounaaseen. Kvartsi-maasälpägneissi on kvartsiutunut ja siinä on magneettikiisu- ja arseenikiisun lisäksi satunnaisesti scheeliittiä, rikkikiisua ja karbonaattia kvartsijuonissa. Kultaa on sekä vaaleassa gneississä että grafiitti-kiisuliuskeissa, enimmillään reiässä R427 yhden metrin lävistyksessä 8.1 ppm Au. Samassa reiässä on lisäksi 21 m Au-mineralisoitunutta kiveä (100-1100 ppb Au) ja vastaavaa reiässä R428 seitsemän metriä (140-1800 ppb Au). Kaakko-luode-suuntainen mineralisoituma kaatuu loivasti lounaaseen (SW). Luoteeseen mineralisoituman jatke on auki. Erkkilän kultaesiintymän malmimineralogian tutkimus sisältyy v. 2013 Helsingin yliopistossa valmistuneeseen Antti Kuikan (2013) pro graduun, joka tullaan julkaisemaan GTK:n tutkimusraporttisarjassa v. 2014. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kultaesiintymä, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Tampere, Pirkkala, Erkkilä, Ania Karttalehdet 2123 Arkistosarjan nimi Päätearksitoraportti Arkistotunnus GTK 160/2013 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen ysikkö, VA211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2551005 Allekirjoitus/nimen selvennys Niilo Kärkkäinen Mikko Pelkkala

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimusten tausta 1 1.2 Sijainti 1 2 TUTKIMUSVAIHEET JA TULOKSET 1 2.1 Menetelmät 1 2.2 Pala- ja uranäytteet 3 2.3 POKA-kairaus 4 2.4 Geokemia 8 2.5 Malmimineralogia 9 3 YHTEENVETO 10 4 KIRJALLISUUS 11 5 LIITTEET 12 5.1 Erkkilän kairauspaikat 12 5.2 Au-pitoisuuksien (Au >100 ppb) vaihtelu kairauksessa 13

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 1 1 JOHDANTO GTK teki Tampereen alueella 1980-luvun loppupuolelta 15 vuotta kultatutkimuksia alkaen valtakunnallisen moreenigeokemiallisen kartoituksesta. Menetelminä olivat kohdentava geokemian kartoitus, raskasmineraalitutkimukset, lohkare-etsintä ja kansannäytetoiminta (mm. Kärkkäinen ym. 2003). Kun GTK:n alueellisten tutkimukset Etelä-Suomessa siirtyivät 2000-luvun alussa Tampereen alueelta Hämeen vyöhykkeelle, viimeiseksi tutkimusvaiheeksi jäi Pirkkalan-Lempäälän alueen kultapotentiaalin kartoitus. 1.1 Tutkimusten tausta Tässä raportissa kuvataan Pirkkalan Erkkilässä suoritettuja tutkimuksia. Niiden lähtökohtana oli malminetsinnän harrastaja Yrjö Kurikan v. 1991 löytämä ruosteinen kallioalue noin 1.5 km Anian Auesiintymästä etelään. Kurikan kansannäytteessä (K19911587) oli 3.35 ppm Au ja 2.06 % As. Erkkilän tutkimukset tehtiin Anian valtaukselle kohdentuneiden kairauksen rinnalla. Erkkilän kultaesiintymän malmimineralogian tutkimus sisältyy v. 2013 Helsingin yliopistossa valmistuneeseen Antti Kuikan (2013) pro graduun, joka tullaan julkaisemaan GTK:n tutkimusraporttisarjassa v. 2014. 1.2 Sijainti Erkkilä sijaitsee Pirkkalan länsiosassa, Anian kylässä, geologisesti Pirkanmaan vyöhykkeellä (kuva 1). Karttalehti on M4211C (TMS35) tai 212305 (KKJ), ja koordinaatit 6811940N, 315470E (ETRS- TM35FIN/EurefFin). Kriittinen paikka on metsäinen ja luonnontilassa täysin peitteinen kalliokumpare Säijän tien itäpuolella tietä seurailevan peltoverkoston reunalla autioituneen Erkkilän talon mailla (Kuva 2). Mäelle on avattu muutama paljastuma. 2 TUTKIMUSVAIHEET JA TULOKSET 2.1 Menetelmät Erkkilässä tehtiin aluksi uranäytteenotto timanttisahalla kalliosta ja sitten POKA-kairaus kahdessa vaiheessa, vuosina 2000 (2123/2000/R409-411) ja 2002 (2123/2001/R426-434) yhteensä 12 reikää, 625 m). Kairauksista tehtiin 162 kemian analyysiä GTK:n kemian laboratoriossa (tilaukset 70734, 70739). Kullan määritysmenetelmänä oli GFAAS (AR-uutto 20 C:ssa, 20 g:n punnitus, Hg-kerasaostus). Muut metallit määritettiin osittaisliuotuksella ICP-AES-tekniikalla (kuningasvesiliuotus 90 C:ssa). Kahdesta musta-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 2 liuskenäytteestä määritettiin hiili LECOlla (tilaus 75447). Kairasydännäytteistä ja niiden raskasmineraalirikasteista tehtiin pintahieitä, joita tutkittiin mm. mikroanalyysi- ja MLA-menetelmillä Kuikka (2013). Kuva 1. Erkkilän maantieteellinen ja geologinen sijainti (GTK kallioperäkartta 1:1 milj). Karttoihin on merkitty alueen muut tunnetut Au-esiintymät GTK:n Finngold-tietokannasta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 3 Kuva 2. Erkkilän kohteen ja kairanreikien sijainti peruskartalla 2.2 Pala- ja uranäytteet Löytöpaikka on pinnaltaan ruosteinen kallio (kuva 3a) vaaleaa gneissiä, joka sisältää pirotteena arseenikiisua ja magneettikiisua. Paljastumasta sahattiin kolme uranäytettä (MMP-00-1A-1C), joissa oli kohonneita, joskin alkuperäistä näytettä 911587 pienempiä Au-pitoisuuksia: löytövuosi Tunnus tyyppi x Y Au ppm As % Löytäjä/tilausnro 1991 911587 kallio 6809960 2475840 3.35 2.06 Y. Kurikka 2000 MMP-00-1A Ura/saha 6810.020 2475820 0.29 0.68 70734 2000 MMP-00-1B Ura/saha 6810.021 2475820 0.24 0.70 70734 2000 MMP-00-1C Ura/saha 6810.022 2475820 0.71 0.86 70734 Löytöpaikka on pitkänomaisen, NW-SE-suuntaisen kallioharjanteen keskivaiheilla, missä kiisupirotteista vaaleaa gneissiä on parissa kohdin. Arseenikiisua sisältävää gneissiä on paljastuneena myös kallioharjanteen länsipään (kuva 3b).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 4 a b Kuva 3. Erkkilän paljastumia, ylempi kuva (a) mäen keskivaiheilta R409:n edessä oleva uranäytteenottopaikka (x=6810.021, y= 2475820) ja alempi kuva mäen länsipäästä, reiän R408 ja R426;b välissä 2.3 POKA-kairaus Erkkilän mäen kiisupirotteisten paljastumien alle kairattiin aluksi kolme lyhyttä reikää (R408-R410, yhteensä 67.2 m), joissa oli enimmillään 2.49 ppm Au /0.5 m (R409, kuvat 4-6). Profiililla R409-R410 pinnasta 7 metrin matkalla anomaalisia kultapitoisuuksia (>500 ppb) sekä arseenikiisupirotetta (0.14-1.29 % As).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 5 Mineralisoitunut kivi on voimakkaasti deformoitunutta, kvartsi- ja kiisurikasta gnrissiä, jossa on kvartsijuonia ja osin runsaasti arseenikiisua. Kivi on ilmeisesti mineralisoitumisen yhteydessä kvartsiutunutta, ja sisältää osin karsimaisia raitoja kiilleköyhässä kivessä. Kiveä kutsuttiin kairausvaiheessa grauvakkaliuskeeksi, mutta myöhemmissä tutkimuksissa tulkittiin hiertyneeksi tonaliitiksi (Kuikka 2013). Sen jalkapuolella on useita patjoja (1 10 m) paljastumatonta mustaliusketta ja sitten kerroksellista metagrauvakkaa joka vaihettuu alempana (itäpuolella) peliittiseen/migmatiittiseen kiillegneissiin. Liuskeisuus ja kerroksellisuus kaatuu loivasti (30 50 o ) lounaaseen. Toisessa vaiheessa kairattiin 9 reikää (R426 - R433, 558.2 m), joissa oli arseenikiisupirotteista vaaleaa liuskettunutta kvartsimaasälpärikasta kiveä n. 20 m lävistyksessä grafiittikiisuliuskeiden (NE puolella) ja kiillegneissien (SW puolella) välissä. Kvartsi-maasälpäkivessä on magneettikiisu- ja arseenikiisupirotetta sekä satunnaisesti scheeliittiä, rikkikiisua ja karbonaattipitoisia kvartsijuonia. Kultaa on sekä vaaleassa gneississä että grafiitti-kiisuliuskeissa, enimmillään reiässä R427 metrin matkalla 8.1 ppm Au. Samassa reiässä on lisäksi 21 m matkalla Au-mineralisoitunutta kiveä (100-1100 ppb Au) ja vastaavaa reiässä R428 seitsemän metriä (140-1800 ppb Au). Kaakko-luode-suuntainen mineralisoituma kaatuu loivasti lounaaseen (SW). Onkin mahdollista, että tyhjä reikä R434 alempana mäessä on suuntautunut malmiutuneen vyöhykkeen alle, samoin ilmeisesti R426 (Kuva 6). Kaakkoon mineralisoituneesta paljastumasta (R409) kiisuuntuminen hiipuu ja kullasta on vain heikosti kohonneita pitoisuuksia, 200 ppb Au reiässä R430 ja 100 ppb reiässä R431. Luoteeseen mineralisoituman jatke on auki. Mustaliusketta on vähintään 50 m paksussa patjassa grauvakkaliuskeen kanssa vuorottelevina kerroksina ja siinä on vaihtelevasti granaattia ja rikkikiisua sisältäviä tremoliittikarsiraitoja. Mustaliuske on hieman magneettista (max 1500 SI) ja grauvakkaliuske ei-magneettista. Mustaliuskeessa on paikoin melko paljon grafiittia, 6.7 10.5 % C ja 2.1 3.9 % S. Itäpuolella grauvakkaliuske vaihettuu peliittisemmäksi, karkeahkorakeiseksi uudelleenkiteytyneeksi kiillegneissiksi, jossa on sillimaniittia, migmatiittisia raitoja ja turmaliinipegmatiittijuonia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Kuva 4. Au- ja As-pitoisuuden ja kivilajit Erkkilän ensimmäisellä kairausprofiililla Kuva 5. Au- ja As-pitoisuuden ja kivilajit Erkkilän läntisimmällä kairausprofiilla. 6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 7 Kuva 6. Kultapitoisuuden vaihtelu Erkkilän kairausprofiileissa maanpinnalle projisoituna

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2.4 Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 8 Geokemia Vuonna 2007 Pirkkalan-Lempäälän alueella tehtiin pintamoreeniin perustuva geokemiallinen tutkimus (Kärkkäinen ym. 2008), jossa otettiin näytesarja myös Anian ja Erkkilän alueelta. Kohonneita kulta- ja arseenipitoisuuksia havaitaan myös Erkkilän eteläpuolella (kuva 7). Kuva 7. Pintamoreenin Au- ja As-pitoisuuksien vaihtelu Erkkilän ja Anian alueella.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 9 2.5 Malmimineralogia Erkkilän kairausvaiheessa malmimineraaleja tutkittiin kolmesta kairasydämestä tehdystä pintahieestä. Erkkilä R409-4.60 pintahie; analyysissä 0.51 ppm Au, 1.29 % As Erkkilä R427-31.05 pintahie, analyysissä 8.1 ppm Au Erkkilä R428-11.20 pintahie; analyysissä 1.8 ppm Au Näytteessä R428-31.05 (8.1 ppm Au) oli pieniä erillisiä kultarakeita silikaateissa ja arseenikiisun sulkeumina (kuva 8). Näytteessä R427-11.20 (1.8 ppm Au) suurin osa kultarakeista oli arseenikiisun sulkeumina ja pintahieessä R409-4.60 (0.51 ppm) oli pieni erillinen kultarae. Kaikissa näytteissä oli kohtalaisen paljon arseenikiisua ja vaihtelevasti magneettikiisua (eniten näytteissä R427 ja R428). Arseenikiisu on valtaosin karkeahkoa ja likimain omamuotoista, joskin sitä tavataan myös hyvin hienorakeisena ja sekarakeina magneettikiisun kanssa, sitä syrjäyttäen. Magneettikiisu esiintyy tavallisesti erillisinä kasaumina, juovina tai rakeina, ja on keskimäärin arseenikiisua hienorakeisempaa. Grafiittia on näytteissä R427 ja paljon reiässä R409. Lisäksi näytteissä on hieman magnetiittia, kuparikiisua ja rikkikiisua. Kuikan (2013) mukaan Erkkilän esiintymässä kultarakeiden pitoisuus vaihtelee ja on arseenikiisun sulkeumassa 88 % Au (12 % Ag), ja isoissa rakeissa 72-100 % Au siten. Myös vyöhykkeellisiä rakeita tavattiin, jolloin keskiosan hopeapitoisuus on korkeampi kuin reunaosalla. MLA tutkimuksen mukaan suuri osa kullasta (98.2 %) on kohtalaisen karkeaa (32-355 µm). Vain pieni osa kullasta on sekarakeina muiden malmimineraalien kanssa tai sisältää sulkeumia. Tutkitussa arseenikiisuvaltaisessa näytteessä (R 427-31.00-32.00m, 8.2 ppm Au) tavallisimpia kullan seuralaisia olivat arseenikiisu, löllingiitti, maldoniitti (Au 2 Bi), vismutti, magneetti- ja rikkikiisu. Mineralisoituminen on tapahtunut ainakin kahdessa vaiheessa, alkaen kohtalaisen korkeista amfiboliittifasieksen lämpötilaolosuhteista, n. 600 o C (Kuikka 2013).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 10 Kuva 8. Erkkilän kultarakeita sulkeumana arseenikiisussa, näyte R428-11.20. Oikealla puolella SEM-kuva, jossa vaalean harmaat kentät ovat löllingiittiä. Sen reunamilla nähdään pieniä kultarakeita, jotka eivät optisessa kuvassa erotu. Kultarakeiden Au/Ag-suhde 80/20. 3 YHTEENVETO Erkkilä sijaitsee noin 1.5 km etelään Anian Au-esiintymästä. Erkkilän kohteessa tehtiin löytövaiheen kairaus, jota ei jatkettu tutkimusten siirtyessä Hämeen vyöhykkeelle. Kairaamalla tarkistettiin aiemmin löydetyn kultapitoisen kiisuja sisältävän paljastumajakson malmikriittisyys. Kairauksessa kullasta rikastunut vyöhyke osoittautui noin 10 m leveäksi. Korkein kultapitoisuus oli reiässä R427 8.1 ppm Au. Osin runsaasti arseeni- ja magneettikiisua sisältävä mineralisoitunut kivi on hiertynyt ja kvartsiutunut kvartsimaasälpägneissi mustaliuskeiden ja grauvakkaliuskeen kontaktissa. Yksityiskohtaisempi kuvaus Erkkilän kohteen kivilajeista ja malmimineralogiasta sisältyy valmisteilla olevaan GTK:n tutkimusraporttisarjan julkaisuun, joka perustuu Kuikan (2013) pro graduun. Erkkilän jatkoselvittely, jatkeiden ja pitoisuusvaihtelun tarkempi määrittäminen sekä mahdollinen yhteys Anian Au-esiintymään vaatisi geofysiikan mittauksen, geokemian kartoitusta ja lisää kairauksia. Johtavan grafiitti-kiisuliuskeen avulla pystytään ehkä rajaamaan kivilajien, ja mahdollisesti myös siitä leikkaavan mineralisaation kulku sekä selvittämään alueen rakennetta. Runsaasti kiisuja sisältävän Erkkilän mineralisaation jatkeita on luultavasti mahdollista seurata moreeniaineksen avulla. Vuonna 2007 tehdyn pintamoreenin kartoituksen mukaan Erkkilän ja Anian välisellä alueella on kohonneita kultapitoisuuksia (Kuva 7).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 11 Anian ja Erkkilän Au-mineralisaatiot ovat erilaisia. Aniassa kulta liittyy kvartsijuoniin ja Erkkilässä kiisurikkaaseen hiertovyöhykkeeseen. Kairaukset mukaan myös Anian Au-kvartsijuonet liittyvät hiertoon ja löytölohkareessa kvartsijuonet ovat budinoituneet edustaen mahdollisesti samaa kallioperän kehitysvaihetta kuin Erkkilä. 4 KIRJALLISUUS Kärkkäinen, N., Huhta, P., Karttunen, K., Pelkkala, M., 2006. Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa valtausalueilla Ania 1 ja Ania 2 (kaiv. rek. nro 7001/1 ja 7001/2) suoritetuista malmitutkimuksista. 15 s. + 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2123/2006/1/10. Kärkkäinen, N., Lehto, T., Tiainen, M., Jokinen, T., Nironen, M., Peltonen, P., Valli, T. 2003. Eteläja Länsi-Suomen kaarikompleksi, kullan ja nikkelin etsintä vuosina 1998-2002. Hanke 2108000-Vaihe I loppuraportti. 118 s., 28 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/21, 12/2003/1/10. Kärkkäinen, N., Huhta, P., Tranberg, J., 2008. Geokemiallinen kartoitus kultapotentiaalin arvioimiseksi Pirkanmaalla v. 2007. 36 s. + 1 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2123/2008/82 Kuikka, A., 2013. Lempäälän Kalliojärven ja Pirkkalan Anian sekä Erkkilän Au-esiintymien malmimineralogia. Pro Gradu tutkielma, Helsingin Yliopisto, 127 s.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 12 5 LIITTEET 5.1 Erkkilän kairauspaikat Kartta Vuosi Reikä x_koord y_koord z_koord Suunta Kaade Pituus m 2123 2000 408 6810005 2475815 105.4 36 45 19.20 2123 2000 409 6809924 2475861 111.8 36 60 28.80 2123 2000 410 6809917 2475856 105.5 36 60 18.70 2123 2001 426 6810020 2475844 n.d. 215 60 100.00 2123 2001 427 6809994 2475804 104.2 36 60 75.70 2123 2001 428 6809895 2475841 98.7 36 60 52.30 2123 2001 429 6909854 2475828 n.d. 36 60 79.20 2123 2001 430 6809878 2475906 n.d 36 60 55.90 2123 2001 431 6809906 2475927 106.6 36 60 47.80 2123 2001 432 6809827 2475859 101.2 60 60 45.60 2123 2001 433 6809840 2475923 n.d. 60 60 41.20 2123 2001 434 6809937 2475823 105.8 36 60 60.50

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 13 5.2 Au-pitoisuuksien (Au >100 ppb) vaihtelu Erkkilän kairauksessa tilaus analyysi DH From To Au ppb 70739 L00008948 408 2.00 3.00 137 70739 L00008949 408 3.00 4.10 366 70739 L00008950 408 4.10 5.10 361 70739 L00008951 408 5.10 6.50 200 70739 L00008952 408 6.50 7.50 243 70739 L00008953 408 7.50 8.50 123 70739 L00008954 408 8.50 9.50 126 70739 L00008956 408 10.50 11.50 171 70739 L00008960 408 14.50 15.50 120 70739 L00008964 409 0.40 1.40 793 70739 L00008965 409 1.40 1.90 1030 70739 L00008966 409 1.90 2.40 579 70739 L00008967 409 2.40 2.90 971 70739 L00008968 409 2.90 3.50 189 70739 L00008969 409 3.50 4.00 802 70739 L00008970 409 4.00 4.50 639 70739 L00008971 409 4.50 5.50 509 70739 L00008972 409 5.50 5.95 501 70739 L00008973 409 5.90 6.50 563 70739 L00008974 409 6.50 7.00 590 70739 L00008975 409 7.00 8.00 60.9 70739 L00008976 409 8.00 9.00 232 70739 L00008983 409 20.10 20.60 2490 70739 L00008984 409 20.60 21.10 85.8 70739 L00008985 409 21.10 22.10 116 70739 L00008986 409 22.10 23.10 487 70739 L00008987 409 23.10 24.10 384 70739 L00008988 410 0.70 1.20 1690 70739 L00008989 410 1.20 2.20 521 70739 L00008990 410 2.20 3.20 630 70739 L00008991 410 3.20 4.20 296 70739 L00008992 410 4.20 5.20 387 70739 L00008993 410 5.20 6.20 186 70739 L00008994 410 6.20 7.20 165 70739 L00008995 410 7.20 8.20 191 70739 L00008996 410 8.20 9.20 1240 70739 L00008997 410 9.20 10.20 347 70739 L00008998 410 10.20 11.20 115 70739 L00008999 410 11.20 12.20 295 75445 L01021114 426 20.10 21.10 349 75445 L01021115 426 21.10 22.10 113 75445 L01021117 426 22.10 24.10 105 75445 L01021118 427 6.20 7.20 361 75445 L01021119 427 7.20 8.20 420 75445 L01021120 427 8.20 9.20 698 75445 L01021121 427 9.20 10.20 892

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio 14 75445 L01021122 427 10.20 11.20 471 75445 L01021123 427 11.20 12.20 110 75445 L01021124 427 12.20 13.20 393 75445 L01021125 427 13.20 14.20 496 75445 L01021126 427 14.20 15.20 920 75445 L01021127 427 15.20 16.20 1110 75445 L01021128 427 16.20 17.20 909 75445 L01021129 427 17.20 18.20 407 75445 L01021130 427 18.20 19.20 145 75445 L01021131 427 19.20 20.20 197 75445 L01021132 427 20.20 21.20 122 75445 L01021134 427 22.20 23.00 120 75445 L01021139 427 27.00 28.00 587 75445 L01021140 427 28.00 29.00 202 75445 L01021141 427 29.00 30.00 123 75445 L01021142 427 30.00 31.00 1100 75445 L01021143 427 31.00 32.00 8120 75445 L01021144 427 32.00 33.00 93 75445 L01021146 428 6.70 7.70 142 75445 L01021147 428 7.70 8.70 395 75445 L01021148 428 8.70 9.70 733 75445 L01021149 428 9.70 10.70 381 75445 L01021150 428 10.70 11.70 1800 75445 L01021151 428 11.70 12.70 1380 75445 L01021152 428 12.70 13.70 234 75445 L01021161 428 30.90 31.90 130 75445 L01021163 428 32.90 33.90 743 75445 L01021188 430 41.20 42.20 216 75445 L01021189 430 42.20 43.20 212