Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista

Samankaltaiset tiedostot
LukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke

Opettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Oppijan itsearviointitaidot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /

Kiinan kielen kasvava merkitys

Toimimalla tavoitteisiin

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Tekniikan alan kieliopinnot

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Ajankohtaista lukion englanninopetuksessa. Paasitorni

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental

Kieliohjelma Atalan koulussa

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Työelämä muuttuu monipuolisen

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Eurooppalainen kielisalkku

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Yliopistopedagogiikan perusopinnot

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Yläkoulun valinnaiset opinnot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Koulu kansallisen kielitaitovarannon

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

3. luokan kielivalinta

Yhteiset tutkinnon osat

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Opettajien arviointikäsityksiä ja - käytänteitä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssilla

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Kirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Transkriptio:

Opettajien näkemyksiä lukion vieraiden kielten suullisen taidon kurssista LukSuS - Lukion suullisen kielitaidon kurssin seurantaja tutkimushanke 2010-2012 http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/ Outi Hakola Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos / Vieraiden kielten opetuksen tutkimusryhmä VieKi ViKiPeda 2011, Vaasa

Hankkeen tausta ja tarkoitus Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010-2012) Yhteistyökumppanit: OKM, OPH, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, SUKOL ry ja sen alueyhdistykset, sekä Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos (VieKi ja Koulutuksen arviointikeskus)

Hankkeen tausta ja tarkoitus Miksi? Vieraiden kielten puhumisen rooli opetuksessa vaihtelee edelleen suuresti huolimatta yleissivistävän koulutuksen virallisista opetussuunnitelmaperusteista. 1.8.2010 lukiokoulutuksen järjestäjät velvoitettiin tarjoamaan suullisen kielitaidon kurssi yhtenä vieraiden kielten A1- ja B1- oppimäärien, toisen kotimaisen kielen ja äidinkielenomaisten kielten syventävistä kursseista: Opetushallituksen tiedote 18.5.2010 Opettajat osittain uuden haasteen edessä, kun suullisten kurssien määrä kouluissa lisääntyy ja/tai vakiintuu, jolloin arvioinnin yhteismitallisuuteen on kiinnitettävä huomiota entistä enemmän: suullisista kursseista annetaan erillinen todistus, joka sisältää arvion opiskelijan kielellisistä taidoista kyseisessä kielessä

Hankkeen yleiset tavoitteet tuottaa palautetta opetussuunnitelmiin säädetyn uudistuksen toteutumisesta eri puolilla maata kerätä ja muokata sopivia työmuotoja suullisen kielitaidon opetuksen ja arvioinnin monipuolistamiseksi ja systematisoimiseksi tuottaa tietoa ja toimintatapoja, jotka tukevat kieltenopettajien peruskoulutusta ja jatkokoulutusta

Tutkimusintressi ja tieteellinen ongelma Tutkimusintressinä suullisen kielitaidon opetuksen, opiskelun ja arvioinnin laadun ja käytänteiden parantaminen osana kielikasvatusta pyrittäessä kohti kulttuurienvälistä toimintakompetenssia. Hankkeen tutkimustehtävä on kartoittaa, kuvata ja selittää OPS-perusteiden muutoksen tulkintoja ja toimeenpanotapoja sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa.

Teoria-aineksia Curriculum theory Clandinin & Connelly (1992) Eisner & Vallance (1974) Johnson (1989) Teacher competences Shulman (1986) Dwyer & Villegas (1993) Friedrichsen et al. (2008) LukSuS Calderhead (1996) Cheung (2000) Dahlin, Watkins & Ekholm (2001) Attitude theories (conceptions / perceptions / beliefs?) McDougall (1908) Secord & Backman (1964) Zanna & Rempel (1988) Gable & Wolf (1993) Ekeblad & Bond (1994) Trigwell & Prosser (1996)

Hankkeen tutkimusongelmat 1. Mitä käytänteitä, kokemuksia ja asenteita opettajilla ja opiskelijoilla on suullisen kurssin toimeenpanosta suunnittelun, toimintamuotojen ja arvioinnin osalta? (kevät 2011) 2. Mitä toimintamuotoja suullisen kielitaidon kurssilla esiintyy? 3. Minkä tasoisia suorituksia opiskelijat saavuttavat kurssikokeessa ja mitä suoritukset kertovat opetussuunnitelman toteutumisesta? Lomakekysely keväällä 2011 lukioiden vieraiden kielten opettajille Sähköisesti SUKOL ry:n kautta Tavoitteena tutkia koko perusjoukko Syksy 2011: oma kysely lukioiden opiskelijoille V.2012 luokkahuoneobservoinnit

Hankkeen tutkimusote ja tiedonhankinta Monimenetelmällinen lähestymistapa: Määrällinen kartoitustutkimus opettaja- ja opiskelijakyselyt Laadullinen avovastausten sisällönanalyysi, observointi, syventävät teemahaastattelut Tutkimuskysymykset ja tiedonhankinta

Analyysitekniikat Määrällinen data tilastolliset tunnusluvut ja jatkoanalyysit Frekvenssit, keskiarvot, moodi, mediaani Prosenttijakaumat Hajonnat Ryhmien välinen vertailu Korrelaatiot Jatkoanalyyseinä esim. faktorianalyysi ja IRT-perustaiset analyysit Laadullinen data sisällönalyysi, diskurssianalyysi

Kyselylomakkeen rakenne

Alustavia tuloksia: Opettajien näkemyksiä suullisen kielitaidon kursseista Tarpeellisia vai ei? Pakollisia vai ei? Opetussisällöt? Arviointikäytänteet?

Miten tarpeellisena pidät suullisen kielitaidon kursseja eri kielissä? A-englanti Äidinkielenomainen A-saksa /-ranska / - ruotsi / -suomi venäjä / -espanja B1-ruotsi / -suomi A-ruotsi / -suomi B2- ja B3-kielet Täysin tarpeettomana Melko tarpeettomana Ei selkeää mielipidettä Melko tarpeellisena Erittäin tarpeellisena n = 92

Miten tarpeellisena pidät suullisen kielitaidon kursseja eri kielissä? tulisiko kurssien olla pakollisia?

Miten keskeisinä pidät seuraavia osa-alueita suullisen kielitaidon kurssien opetussisällöissä? n = 92 sujuvuus ääntäminen hyvin tärkeä 28% / melko tarpeellinen 58% sanaston ja rakenteiden laajuus oikeakielisyys vuorovaikutustaidot kohdekulttuurin mukainen viestintä puheviestinnän strategiat sujuvuus ääntäminen sanaston ja rakenteiden laajuus hyvin tärkeä 12% / melko tarpeellinen 48% oikeakielisyys vuorovaikutustaidot kohdekulttuurin mukainen viestintä puheviestinnän strategiat Ei tärkeä Melko tarpeeton Ei selkeää mielipidettä Melko tarpeellinen Hyvin tärkeä n = 94

1. 1. Miten tärkeinä pidät seuraavia käytänteitä suullisen kielitaidon arvioinnin kannalta? puhenäytteiden tallennus ja kommentointi kielisalkkuun tai vastaavaan vertaispalautteen antaminen parikeskustelun jälkeen vertaispalautteen antaminen ryhmäkeskustelun jälkeen vertaispalaute esitelmän tms. jälkeen kirjallinen itsearviointi kirjallinen parin tai ryhmän antama palaute palautekeskustelu kurssin lopuksi: opettaja ja oppilas palautekeskustelu oppilasryhmän kesken kurssin lopuksi 1.opettajan antama suullinen palaute yksilö- tai ryhmäsuorituksesta 2.opettajan antama kirjallinen palaute yksilö- tai ryhmäsuorituksesta 3.yleinen tuntiaktiivisuus 2. 2. 3. Täysin tarpeettomana Melko tarpeettomana Ei selkeää mielipidettä Melko tarpeellisena Erittäin tarpeellisena n = 94

Kiitos! H T T P : / / W W W. K I E L I V E R K O S T O. F I / I M G / J O U R N A L C O M I C S / 1 1. J P G http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/