Opettajien peruskoulutuksessa on annettava tuleville opettajille valmiudet edistää työssään sukupuolten välistä tasa-arvoa. (OPM 1988 Tytöt ja pojat koulussa: onko sukupuolella väliä? Elina Lahelma 28.1.2011 Helsingin yliopisto, kasvatustieteen oppiaine TASUKO-projekti
Esityksen sisältö Tasa-arvo koulutuksessa: lainsäädäntö ja todellisuus Miksi se on niin vaikeaa Huolipuhe pojista koulussa Kohti tasa-arvo- ja sukupuolitietoista koulutusta
Ajankohtainen vaatimus? Opettajien peruskoulutuksessa on annettava tuleville opettajille valmiudet edistää työssään sukupuolten välistä tasa-arvoa. (OPM 1988:17)
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 5 Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa (17.2.1995/206) Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista.
6 b Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa (15.4.2005/232) Oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. (jatkuu)
6 b jatkuu Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin.
TASUKO eli Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa OPMn tukema valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke 2008-2010, koordinointi HY. Osahankkeita, tutkimuksia, työryhmiä jokaisessa opettajankoulutusyksikössä. Taustana tasa-arvolaki ja Suomen kansainväliset velvoitteet, suunnitelmat 1980-luvulta ja vuosikymmeniä jatkunut työ. Kotisivulla mm. bibliografioita, julkaisuja, informaatiota. Kokeiluja ja kokemustenvaihtoa sukupuolitietoisesta opettajankoulutuksesta ja koulutuksesta. wiki.helsinki.fi/display/tasuko
Esimerkkejä opettajankoulutuksesta Ryhmäopetuksessa opettaja kehotti opettajaopiskelijoita kestämään poikien rakoilua kurin ja järjestyksen rivistä. Häiriköinti kuuluu poikien kehitysvaiheeseen. Kouluttaja esitti, että homottelu ja huorittelu, ne ei meinaa mitään, ne on semmosta höyryjen päästämistä. lähes kaikki oppilaat hälisivät äänekkäästi ja opettaja poisti luokasta kaksi poikaa tilanteen rauhoittamiseksi. Tunnin jälkeen opettaja kommentoi tuntia seuranneille harjoittelijoille, että tasa-arvon nimissä olisi poistanut tyttöjäkin, mutta ei muistanut heidän nimiään, sillä he kaikki näyttävät niin samanlaisilta. (Norema, Pietilä ja Purtonen 2010, 12)
Miksi se on niin vaikeaa? Myytti tasa-arvosta: Tasa-arvo on tärkeää, mutta meillä ei ole sitä ongelmaa. Tasa-arvo-ongelmat koulussa ovat poikien ongelmia. Sukupuoliteema on vaikea koulussa ja opettajankoulutuksessa, koska käsitellään henkilökohtaisia asioita Opetussuunnitelmaan ei mahdu, kun on niin paljon tärkeitä asioita
Tasa-arvo ei ole ongelma Ei sillä mun opetuksessa ole mitään väliä. Siis ei todellakaan! Ei. Koska ( ) tytötkin on täällä niin erilaisia keskenään, että en voi sanoa, että on mitään semmosta perityttöä, joka sitten täällä valtaisi alaa ollenkaan. ( On) semmosia perinteisiä, ja taas sitten maskuliinisia piirteitä omaavia tyttöjä. (Taideaineiden opettaja) Esimerkki Sirpa Lappalaisen etnografisesta tutkimusaineistosta sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta
Tasa-arvo ei ole ongelma Mä en tota niin ainakaan pidä niitä (eroja tyttöjen ja poikien välillä) yllä! Mä en missään tapauksessa, mä en suostu pitää, must jo ajatus tuntuu kamalalta. Must se on niinku loukkaus jokaista yksilöä kohtaan. (matematiikan opettaja, mies) Esimerkki 1990-luvun etnografisen tutkimuksemme haastatteluista
Tasa-arvon määrittelystä Pyrkimys sukupuolineutraalisuuteen on tasa-arvoa Esim. em. matematiikan opettaja Esimerkiksi käsityö Luonnollisina ymmärrettyjen sukupuolierojen huomioon ottamisen on tasa-arvoa Esim. em. opettajankouluttaja Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot ( Peruskouluasetus 1435/2001, 4 )
Huolipuhe poikien koulumenestyksestä Tyttöjen hyvä koulumenestys ei ole mikään uusi asia eikä erityisen suomalainen. Kaikki tietävät sen ja yleensä sitä pidetään luonnollisena. Huoli poikien koulumenestyksestä konkretisoituu tilanteissa, joissa tilastot osoittavat sukupuolieroja. Suomessa noussut itsestäänselvyytenä julkisuuteen esimerkiksi PISA-tulosten julkistamisen yhteydessä.
PISA Lukutaitotutkimus PISA osoitti, että pojat jäävät jälkeen tytöistä. Nykyiset työmenetelmät ovat monessa koulussa sellaisia, että pojille ei synny tiedon hinkua, kiilusilmäistä halua oppia asioita. Koulu on liian monesta pakkopullaa. [Haastateltavan] mukaan on osoitettu, että vaikeassa iässä olevat pojat oppivat parhaiten tekemällä. Monissa kouluissa on saatu hienosti höynäytettyä poikia oppimaan tietotekniikan avulla. Silti valitettavan monessa koulussa opetus on yhä oppikirjakeskeistä. (Kouluviranomaisen haastattelu Hesarissa 13.5.2002)
Huolipuheen itsestäänselvyydet Yleistys: ongelman esittäminen ikään kuin (kaikki) tytöt menestyisivät ja (kaikki) pojat epäonnistuisivat. Koulun ja (nais)opettajien syyllistäminen: uskomus, että naisopettajat ja koulun työmenetelmät tukevat tyttöjen vaan ei poikien oppimista; Arvostus: näkemys, että tyttöjen menestyksessä on jotain ongelmallista ja poikien epäonnistumisessa jotain sankarillista. Tarkastelun rajaaminen kouluun: oletus, että huonot kouluarvosanat automaattisesti johtavat epäonnistumiseen jatko-opintoihin hakeuduttaessa, työelämässä ja yhteiskunnassa.
Yleistys: ongelman esittäminen ikään kuin (kaikki) tytöt menestyisivät ja (kaikki) pojat epäonnistuisivat Tutkimukset eivät tue yleistystä: Matematiikassa ei sukupuolieroja, äidinkielessä ja monessa muussa oppiaineessa on Erot sukupuoliryhmien sisällä suuremmat kuin välillä Kulttuurinen ja sosiaalinen tausta merkittävämpiä kuin sukupuoli, mutta ei yhtä usein tilastoituja
Yleistysten itsestään selvät seuraukset Palautetaan biologisiin eroihin: - vaikeassa iässä olevat pojat oppivat parhaiten tekemällä Liitetään jokaiseen yksilöön: - pojat syrjäytyvät Esitetään vastakkainasetteluina: - pojat jäävät jälkeen tytöistä
Yleistysten koulutuspoliittiset seuraukset Joidenkin poikien ongelmat yleistetään koskemaan kaikkia poikia, jolloin ratkaisua etsitään väärältä suunnalta Huonosti menestyvät tytöt unohtuvat.
Koulun ja (nais)opettajien syyllistäminen: uskomus, että opettajat ja työmenetelmät tukevat tyttöjen vaan ei poikien oppimista En osaa ottaa huomioon poikien tarpeita opetuksessa. He kaipaisivat varmaankin enemmän toiminnallisia työtapoja. (Vidén ja Naskali 2010, s. 46)
Koulun ja (nais)opettajien syyllistäminen: uskomus, että opettajat ja työmenetelmät tukevat tyttöjen vaan ei poikien oppimista Tyttöjen huonoa menestystä (matematiikassa) on selitetty naissukupuolen ominaisuuksilla, poikien huonoa menestystä (kielissä) koulun ominaisuuksilla. Tutkimukset eivät tue väitteitä, joiden mukaan Opettajan sukupuolella olisi suora vaikutus poikaoppilaiden oppimiseen tai viihtymiseen (vrt Lahelma 2000); Tietokäsitys, oppimateriaalit ja menetelmät olisi tehty tytöille (vrt Palmu 2003); Tytöt viihtyisivät poikia paremmin pulpetissa (vrt. Gordon, Holland & Lahelma 2000) Kouluinstituutioon sisään rakennettu kilpailu soveltuisi paremmin tytöille kuin pojille
Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Etsitään koulutuspoliittisia ja pedagogisia ratkaisuja jotka tukevat huonosti menestyviä poikia JA tyttöjä. Kiinnitetään huomiota siihen, millaisia maskuliinisuuksia ja feminiinisyyksiä koulu vahvistaa, sallii tai torjuu. Selvitetään keinoja vähentää koulussa kilpailullisuutta ja jatkuvaa testaamista.
Arvostus: näkemys, että tyttöjen menestys ongelmallista ja poikien epäonnistuminen sankarillista Tyttöjen menestys on huolestuttavaa jos se on parempaa kuin poikien (esim. PISA, oph:n raportit). HS:n otsikoissa tytöt/naiset jyräävät pojat, valtaavat lukiot, rynnivät yliopistoihin ja tulvivat tutkijakoulutukseen, Kesä 2010: vekkihametytöt valtaavat oikeustieteen ja trendiammattia hakevat tytöt maalarinammatin Poikamaisuuden hehkuttaminen jokapäiväistä: Tytöthän tulisivat kouluun vaikka ei olisi pakko, pojat, nuo tähtisilmäiset vesselit, eivät tulisi millään (rehtori vanhempainillassa) Miesprofessorit, taiteilijat, valtiomiehet muistelevat julkisuudessa huonoa koulumenestystään.
Tarkastelun rajaaminen kouluun: olettamus koulumenestyksen suorasta vaikutuksesta Mitä merkitystä on kouluarvosanoilla mitatulla koulumenestyksellä? Koulumenestys ja koulutus on naisille ja miehille erilainen resurssi, ja naisille tärkeämpi kuin miehille. Miesten tie jatkokoulutukseen on helpompaa kuin naisten. Miesten mahdollisuudet päästä hyvin palkattuihin työtehtäviin vähäisellä koulutuksella ovat paremmat kuin naisten. Koulutuksen ja työn sukupuolen mukainen segregaatio ja hierarkia tukevat miestapaisia koulutusuria.
Sukupuoliteema on vaikea mutta palkitseva Ne luentopäiväkirjat pääsääntöisesti sit hirveen hyviä, et niissä näkee oikeesti sen, hirveen monta kertaa ahaaelämyksen ja havahtumisen. (opettajankouluttaja) Vidén ja Naskali 2010
Sukupuoliteema on vaikea Objektiivisen näkökulman löytäminen sukupuolitietoisessa opetuksessa on vaikeaa. Asia helposti politisoituu ja siitä tulee yhdestä näkökulmasta saarnattua liturgiaa. (miesopettaja) Näitten teemojen käsittely niin se jotenkin koetaan, pojat kokee, et se kohdistuu heihin yksilöinä ja siellä jotenkin miehiä arvioidaan ja arvostellaan ja tää on ihan se perinteinen klassinen olettamus. Sit on toisina vuosina jopa tytöt nousseet lähtökohtaisesti voimakkaasti puolustamaan miehiä (opettajankouluttaja) Vidén ja Naskali 2010
Mies korvien välissä : Salla kasvamassa suomalaiseen naiskansalaisuuteen kauheesti just toitotetaan siitä tasa-arvosta. Siitä on jotain tehty tutkimuksia, et ei kumminkaan ois tasa-arvoo Suomessakaan. (---) että ei se mua sillai haittaa just, et mies ei oo ihan semmonen äitihahmo tai semmonen hempee, lempee mies, kuhan sillee niinkun, et on ainakin se ihmisarvo samalla tasolla.(salla 18 v) siit mä on nykyään kuullu kauheesti, et tän koulun järjestelmä ois nyt jotenkin tytöille enemmän niinkun tehty, et pojat ei oikein pääse nyt toteuttaan itseään tässä ja jotain, et niittenkin pitäis olla vaan sellasia kilttejä ja rauhallisia, istuu siellä omassa pulpetissa. (Salla 20 v)
Mies korvien välissä Liekö kuumimmassa parinmuodostusvaiheessa olevien henkiöiden toistensa miellyttämisen tarve suurempi kuin vastaanotetun tiedon ja esitetyn teeman syvällisempi käsittely. Ollaan mieluummin lojaaleja potentiaalista partneria kuin käsiteltävää aihetta kohtaan. (miesopiskelija Vidénin ja Naskalin tutkimuksessa)
TASUKOn ehdotuksia Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin sisällytetään tasa-arvo- ja sukupuolitietoista opetusta läpäisevästi kaikkeen opetukseen. Koulutuksiin sisällytetään erityinen sukupuolta ja seksuaalisuutta koskeva kurssi. Sukupuolta ja seksuaalisuutta koskeva tieto integroidaan opetusharjoitteluun. Pedagogisessa kehittämisessä käytetään hyväksi feministisiä pedagogiikkoja. Sukupuolen merkityksen tarkastelu sisällytetään monikulttuurisuuskasvatukseen.
TASUKOn ehdotuksia, jatkoa Koulutusten kehittämiseksi on tärkeää, että sukupuolinäkökulmaista tutkimusta tehdään ja tuetaan aktiivisesti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan nostaa näkyviin eriarvoisuutta muodostavia ja ylläpitäviä käytäntöjä ja ehkäistä niitä. Opettajille järjestettävään täydennyskoulutukseen sisällytetään sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevaa tietoutta integroituna eri kursseihin sekä erillisinä kursseina.
TASUKON PUITTEISSA TEHTYJÄ JULKAISUJA Hynninen, Pirkko & Lahelma, Elina (2008) Tasa-arvoisuutta ja sukupuolitietoisuutta opettajankoulutukseen, Kasvatus 39(3), 283-288. Ojala, Hanna, Palmu,Tarja & Saarinen, Jaana (toim.) (2009) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, Vastapaino. Norema, Anne, Pietilä, Penni ja Purtonen, Tarja (2010) Pipot tiedon tiellä. Sukupuolihuomioita opettajankoulutuksessa. Helsinki. Suortamo, Markku, Liisa Tainio, Elina Ikävalko, Tarja Palmu ja Sirpa Tani (toim.) (2010) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. PSkustannus. Tainio, Liisa & Teräs, Tiina 2010. Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa. Opetushallitus 2010:8 Vidén, Sari & Naskali, Päivi. 2010. Sukupuolitietoisuus Lapin yliopiston opettajankoulutuksessa. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 22.
KEVÄÄLLÄ 2011 TULEVIA JULKAISUJA Lehtonen, Jukka (toim.): Sukupuolinäkökulmia tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen. Hynninen, Pirkko: TASUKO-projektin loppuraportti. Lahelma, Elina: Sukupuolitietoisuus opettajan-koulutuksessa: TASUKO-hankkeesta eteenpäin. Kasvatus 1/2011. Lahelma, Elina: Gender Awareness in Teacher Education: Mission Impossible? Education Inquiry. Jauhiainen, Annukka, Kovalainen, Piia & Laiho, Anne: Opiskelijanäkökulma tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuuden huomioimiseen Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos. (2012) Ojala, Hanna, Palmu,Tarja & Saarinen, Jaana (toim.): Feministinen pedagogiikka.