T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 Kosteuskartoitus... 4 Kosteusmittaus... 4 3.1.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 4 3.1.2 Toimenpide-ehdotukset... 6 3.2 Väliseinät... 6 3.2.1 Havainnot kohteessa... 6 3.2.2 Johtopäätökset... 6 3.2.3 Toimenpide-ehdotukset... 6 3.3 Välipohja... 6 3.3.1 Havainnot kohteessa... 6 3.3.2 Johtopäätökset... 7 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset... 7 3.4 Rakennuksen painesuhteet... 7 3.4.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 7 3.4.2 Johtopäätökset... 7 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset... 8 4 YHTEENVETO... 8
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 2 (8) 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Juha Kaunola, rakennuttajainsinööri puh. 05 234 4355 tai 040 726 6615 Sirpa Aalto, isännöitsijä puh. 05 234 5311 tai 040 668 2162 Kotkan Kaupungin tilapalvelu Kauppakatu 3 A 3. krs 48100 KOTKA Tutkijat Antti Ahola Erik Halsas Otto Koski Johanna Lampinen Yhteyshenkilö kohteessa Mette Godenhjelm, rehtori puh. 05 234 4510 tai 050-4135567 Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Kotkan Lyseon tilojen 127, 128, 129, 130 ja 043 sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen mahdollisia riskirakenteita ja niiden kuntoa sekä rakenteista sisäilmaan kulkeutuvien epäpuhtauksien reittejä. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakennuksen painesuhteiden seuranta Jatkuva seuranta, Sähköinen paine-eromittari ja dataloggeri 23.9.- 1.10.2014 Rakenneavaukset 25.9.- Kosteuskartoitus Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter Rakenteiden kosteusmittaukset Viiltomittaus / Rotronic HygroLog Porareikämittaus / Rotronic HygroLog 10.10.2014 25.9.2014 25.9.2014 6.10.2014
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 3 (8) 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Kotkan Lyseo Arcus-talo Kirkkokatu 15, 48100 KOTKA Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Kiinteistönhoito Kotkan Tilapalvelu Rakentamisvuosi 1905 Kerrosluku kellari + 3 kerrosta Pääasiallinen runkomateriaali Tiili / betoni Kuvaus lvi-järjestelmistä Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on asennettu remontin yhteydessä 2011. Piirustukset - Pohjapiirustukset
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 4 (8) 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Alapohja Kosteuskartoitus Lattiapintojen kosteutta kartoitettiin 25.9.2014 huoneessa 043 pintakosteuden ilmaisimella (Tramex Moisture Encounter). Kartoitus tehtiin n. neliön tarkkuudella. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kosteusmittaus Kosteuskartoituksen perusteella rakenteesta mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila ns. viiltomittauksena pinnoitteen alta ja porareikämittauksena betonirakenteesta (Rotronic HygroLog). 3.1.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Huoneen 043 kosteuskartoituksessa havaittiin lattiassa poikkeamia. Suurimmat pintakosteuspoikkeamat mitattiin nurkan lattiarakenteista, n. 1 m ulkoseinästä sisäänpäin. Kosteuskartoituksen perusteella lattiarakenteista mitattiin kosteus pinnoitteen alta ns. viiltomittauksena sekä betonilaatan kosteus porareikämittauksena. Taulukko 1. Viiltomittausten tulokset pinnoitteen alta, 25.9.2014. VM Mittauspaikka RH Lämpötila Kosteus Muut havainnot (g/m 3 ) 1 043 ulkonurkka 2 043 2m päätyseinästä 85 % 21,4 C 16 tartunta huono aistittavissa poikkeavaa liiman hajua 78 % 22,2 C 15 tartunta ok aistittavissa poikkeavaa liiman hajua UI pihalla 80 % 13 C 9 SI luokka 043 50 % 21 C 9 Viiltomittauksessa pinnoitteen alta mitattiin poikkeavia kosteuksia huoneen reuna-alueella.
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 5 (8) Taulukko 2. Porareikämittaukset huoneen 043 alapohjalaatasta 6.10.2014 KM Mittauspai kka RH Lämpötila Kosteus (g/m 3 ) 1. ulkonurkka 2. 2m päätyseinästä 3. keskialueelta 30 mm 79 % 21,8 C 15,1 20 mm 77 % 21,7 C 14,7 30 mm 79 % 22,2 C 15,5 20 mm 80 % 22,2 C 15,7 30 mm 75 % 21,8 C 14,4 20 mm 72 % 22,0 C 14,0 SI 30 % 22,5 C 6,0 UI 60 % 9,0 C 5,3 Johtopäätökset Porareikämittauksissa betonilaatan rakennekosteus ei viittaa maatäytöstä rakenteeseen kulkeutuvaan kosteuteen. Huoneen 043 ulkonurkan alueelle tehtiin lattian pintarakenteiden tarkemmat tutkimukset. Tutkimuksissa havaittiin ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia pintavaurioita seinärakenteen alareunassa. On todennäköistä, että kosteus maton alla, huoneen reuna-alueella on kulkeutunut ulkoseinärakenteesta lattialaattaan. Alapohjalaatan porareikämittausten perusteella betonilaatan rakennekosteus ei juuri poikkea työnaikaisesta pinnoitettavuuskosteudesta. Kosteusmittausten perusteella maanvaraisen laatan reuna-alueella on rakenteessa enemmän kosteutta kuin keskialueella. Tulosten ja havaintojen perusteella kosteus on kulkeutunut rakenteeseen alapohjalaatan ja kellariseinän liitoskohdasta. Aikaisemmin ulkopuolella seinärakennetta rasittanut sadevesi on todennäköinen syy rakenteiden kastumiseen. Ulkopuolelta kulkeutuva, tai laattaan rakennusaikana jäänyt kosteus, kerääntyy tiiviin muovipinnoitteen alle, rakenteen ja sisäilman kosteuseron vaikutuksesta. Maanvastaisten rakenteiden oikea rakennusfysikaalinen toiminta perustuu vesihöyryn läpäisevyyteen. Lattia- ja seinäpinnat tulee pinnoittaa sellaisin materiaalein, että vesihöyry pääsee liikkumaan rakenteen läpi. Remontissa uusitun alapohjalaatan reuna/nurkka-alueet ovat epätiiviitä ja maatäytöstä on ilmayhteys sisäilmaan. Tilojen ollessa alipaineisia voi maaperästä kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan.
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 6 (8) 3.1.2 Toimenpide-ehdotukset 3.2 Väliseinät - Huoneen 043 lattiapinnoite suositellaan uusittavaksi kosteusteknisesti toimivaksi, esimerkiksi 10x10 klinkkerilaataksi. Korjaustöissä tulee vanha tasoitepinta poistaa jyrsimällä - Alapohjalaatan reuna-alueet tulee tiivistää ilmatiiviiksi korjausten yhteydessä esim. Ardex 8+9 vedeneristeellä - Vaurioituneelta seinän osalta tulee myös seinätasoitteita poistaa n. puolen metrin korkeuteen asti ja rakenteet pinnoittaa kosteutta läpäisevillä materiaaleilla. - Seinän/lattian rajapintaan ei ole suositeltavaa asentaa tiiviitä jalkalistoja korjausten yhteydessä. Jalkalistan voi toteuttaa esim. keraamisella laatalla. 3.2.1 Havainnot kohteessa 3.2.2 Johtopäätökset Tilojen 127, 128 ja 129 väliseinärakenteita tutkittiin alakaton yläpuolelta. - kevyet väliseinät on tiivistetty välipohjaan paikoin mineraalivillalla. - huoneen 128 kantavassa väliseinässä on avoimia läpivientejä viereiseen tilaan. Kun huoneen 128 ovia avattiin, havaittiin läpivienneistä ilmavirtaus huonetilaan kohti. Samassa kantavassa seinärakenteessa on myös vanhoja hormeja, jolloin on mahdollista että läpivientien kautta virtaa ilmaa hormeista huonetilaan. Kevyiden väliseinien mineraalivillatiivistykset ovat mahdollinen sisäilman kuitulähde. Kantavan seinän läpivienneistä on mahdollinen yhteys vanhoihin hormeihin. Hormeista sisätiloihin virtaava ilma voi heikentää sisäilman laatua. 3.2.3 Toimenpide-ehdotukset 3.3 Välipohja Kevyiden väliseinien mineraalivillatiivistykset tulee pinnoittaa niin, etteivät kuidut pääse irtoamaan. Kantavan seinän läpiviennit tulee tiivistää. Tiivistys voidaan toteuttaa polyuretaanivaahdolla ja esimerkiksi Ardex 8+9 vedeneristeellä. 3.3.1 Havainnot kohteessa Tilojen 127, 128 ja 129 päällä olevaa välipohjarakennetta tarkasteltiin alakaton yläpuolelta. Välipohjarakenteessa havaittiin tiivistämättömiä putkiläpivientejä sekä muita reikiä.
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 7 (8) 3.3.2 Johtopäätökset Alakaton listojen ja levyjen päällä havaittiin rakennusaikaista pölyä. Alakaton päältä havaittiin ilman kulkeutuvan huonetiloihin. Ilman virtausta lisäsi ovien avaaminen. Epätiiviit alakaton yläpuoliset rakenteet mahdollistavat paine-erojen vaihtelun huonetilojen välillä ovien avaamisen yhteydessä, jolloin ilmaa kulkeutuu rakenteista huonetiloihin. Rakenteista kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilmanlaatua. Myös alakaton päällä havaittu rakennusaikainen pöly voi osaltaan heikentää sisäilman laatua. 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset Kaikki välipohjan läpiviennit ja reiät tulee tiivistää. Suuremmat reiät voidaan täyttää polyuretaanivaahdolla, jonka päälle asennetaan esim. Ardex 8+9 vedeneriste. Pienemmät, vanhan alakaton kiinnikkeen reiät voidaan täyttää Ardex 8+9 vedeneristeellä. Alakattolevyt ja alakattorakenteet tulee puhdistaa välipohjarakenteen tiivistystyön yhteydessä. Hallitun korvausilman järjestäminen esimerkiksi ikkunakarmeihin asennettavin korvausilmaventtiilien avulla vähentää rakenteista johtuvaa ilman kulkeutumista sisäilmaan. 3.4 Rakennuksen painesuhteet 3.4.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa 3.4.2 Johtopäätökset Huoneiden 128 ja 129 paine-erovaihteluita ulkovaipan yli seurattiin viikon mittausjaksolla 23.9. 1.10.2014. Lisäksi seurattiin ilmanvaihdon toimintaa. Seurannan perusteella tilat ovat -2..-1 Pa alipaineiset. Paine-eron seurantakäyrät ovat nähtävillä liitteessä 3. Ilmanvaihto oli seurantajakson aikana päällä yhtäjaksoisesti ilman yöaikaisia tms. pudotuksia. Tutkimusten aikana havaittiin huonetilojen välillä hallitsematonta ilman liikettä. Ovien ollessa auki tiloista 128/129 käytävään 127, liikkui ilma huoneeseen päin. Ovet kun suljettiin, heikkeni ilman virtaus huonetiloihin. Rakennuksen ilmanvaihto on toiminnassa vuorokauden ympäri jokaisena viikonpäivänä ja tilat ovat vain lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden.
T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 8 (8) Ulkoseinärakenteet ovat tiiviitä ja ilmanvaihto on tasapainotettu keväällä, joten ulkovaipan yli mitattuna rakennus on tasapainossa. Havaintojen perusteella rakennuksen sisällä tapahtuu hallitsematonta ilman liikettä. Välipohja- ja väliseinärakenteista huonetilaan, paine-eron vaikutuksesta kulkeutuva ilma, voi aiheuttaa mm. hajuhaittoja ja heikentää sisäilman laatua. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset 4 YHTEENVETO Tiivistystöiden jälkeen suositellaan tehtäväksi tilojen paine-erojen seuranta. Mittausten ja havaintojen perusteella ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Ensimmäisen kerroksen tilojen 127,128,129 ja 130 väliseinä- ja välipohjarakenteiden liitos on tiivistetty mineraalivillalla. Rakennuksen painesuhteiden ( pumppaavan ilmanliikkeen) vaikutuksesta eristeistä voi irrota kuituja jotka heikentävät sisäilman laatua. Samasta syystä tiivistämättömistä välipohjan läpivienneistä ja rei istä voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Mittaustulosten perusteella kellarin tilan 043 lattiapinnoitteen vaurioituminen alkaalisen kosteuden vaikutuksesta on todennäköistä alueilla, joissa esiintyy kosteuspoikkeamia. Kellarikerroksen lattiapinnoitteista mahdollisesti sisäilmaan vapautuvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat heikentää sisäilman laatua. Yleisesti lattiapinnoitteiden päästöt aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola, RI AMK