ASEMAKAAVASELOSTUS 30.05.2016 KURIKKA Pitkämön tekojärven niemennokan kiinteistön 7:391 rantaasemakaavan muutos
2 (13) 1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 30.05.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Pitkämön tekojärven korttelin 22 kiinteistöä 7:391.Asemakaavalla muodostuu kortteli 22 ja siihen liittyvä lähivirkistysalue. Kaava mahdollistaa talousrakennusten lisärakentamisen suunnittelualueelle. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kurikan Pitkämön tekojärven itäpuoleisella ranta-alueella, Leppiojanmaan läheisyydessä. Kaavoitettavan alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Pitkämön tekojärven korttelin 22 ranta-asemakaavan muutos. Ranta-asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa talousrakennuksen rakentaminen kaava-alueelle, sekä rakennusoikeuden nostaminen.
3 (13) 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilöinä Kurikan kaupungilta on toiminut toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi. Kurikan kaupunki Tekninen osasto Kärrytie 1, PL500 61301 Kurikka Jukka Peltoniemi, toimistoarkkitehti Puhelin 044 550 2667 Sähköposti: jukka.peltoniemi@kurikka.fi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin (06) 421 5000 Puhelin 040 556 0474 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (13) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3 Lähtökohdat 6 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus oloista 6 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 7 3.4 Liikenne ja tekninen huolto 7 3.5 Maanomistus 7 4 Kaavoitustilanne 7 4.1 Maakuntakaava 7 4.2 Yleiskaava 8 4.3 Asemakaava 8 4.4 Rakennusjärjestys 8 4.5 Pohjakartta 9 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 9 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 9 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 9 5.3 Asemakaavan tavoitteet 9 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 5.4.1 Alustava vaihtoehdon kuvaus 10 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö 10 5.6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos 10 5.7 Asemakaavaehdotus 11 5.8 Viranomaisyhteistyö 12 6 Asemakaavan kuvaus 12 6.1 Yleiskuvaus 12 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus 12 6.2.1 Korttelialueet 12 6.2.2 Muut alueet 12 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 7 Asemakaavan vaikutukset 12 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 12 7.2 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 13 7.3 Vaikutukset luonnonympäristöön 13
5 (13) 8 Kaava-merkinnät ja määräykset 13 8.1 Nimistö 13 9 Asemakaavan toteutus 13 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus 13
6 (13) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Luontoselvitys 18.3.2016 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kurikan ympäristölautakunta on päättänyt 23.3.2016 (34 ) kuuluttaa ranta-asemakaavan ja asettamisesta OAS nähtäville. OAS ja asemakaava luonnos on ollut nähtävillä 7.4.-9.5.2016. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx. -xx.xx.2016. Hyväksyminen kaupunginvaltuustossa xx.xx.2016. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu noin 0,5 ha alueelle yhden tontin loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä siihen liittyvä virkistysalue. 3 Lähtökohdat 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus oloista Kaavoitettava alue on n.0,5 ha. Suunnittelualue on rannasta jyrkästi viettävää metsäaluetta. Olemassa olevan rakennuksen ympäristö on puutonta piha aluetta. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2016 aineistoa)
7 (13) 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot Järven reunat on pengerretty ja näin jyrkästi rantaanpäin viettävää järven ranta-aluetta. Suunnittelualueella on runsaasti puustoa, loma-asunnon ympäristö on pääosin puutonta piha- ja tiealuetta. Pohjavesi Alue tai sen lähiympäristö ei kuulu pohjaveden ottoalueeseen. Luonnonsuojelu Alueella tehtiin luontoselvitys liito-oravan pesimä- ja liikkumisedellytyksiin (Thermopolis Mika Yli-Petäys, 18.3.2016). Luontoselvityksen yhteydessä alueelta löytyi liitooravan papanoita joka kielii lajin liikkumisesta alueella. Alueelle suunniteltu kaavamuutos ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät heikennä lähialueella mahdollisesti olevia liitooravan pesintä-, levähdys- tai lisääntymisalueita. Mahdollisen kaavamuutoksenkin jälkeen lajin pesintä ja liikkuminen alueen yli ovat mahdollisia. 3.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Ympäristö on yhdyskuntarakenteeltaan maaseutumaista ja väljää haja-asutusaluetta. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin 10 km:n etäisyydellä Kurikan keskustassa. Rakennuskanta ja kaupunkikuva Ympäristö on yleisilmeeltään maaseutumaista haja- ja loma-asuinaluetta. Iältään rakennuskanta on vaihtelevaa. Alueella ei ole erityisiä rakennushistoriallisia arvoja. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Alueen liikenne muodostuu lähinnä tonttiliikenteestä. Kunnallistekniikka Suunnittelualueella toimii Pitkämön tekojärven vesiosuuskunta. 3.5 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on yksityisessä omistuksessa. 4 Kaavoitustilanne 4.1 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Eteläpohjanmaan maakuntakaavan 1.12.2003 ja se on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005.
8 (13) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu seutukunta-alueeseen, Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee kaavoitettavan alueen läheisyydessä. Kuva 3.Ote E-P:n maakuntakaavasta. 4.2 Yleiskaava Kaavoitettava alue ei kuulu osayleiskaava-alueeseen. 4.3 Asemakaava Kaavoitettava alue kuuluu voimassa oleviin ranta-asemakaavoihin, yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialueeseen (RH-2) ja korttelikohtaiseen yhteiskäyttöalueeksi osoitettuun puistoalueseen (VP-yk 16, 22). Ranta-asemakaavat on vahvistettu Vaasan lääninhallituksessa 8.1.1987 ja 25.10.1991. Kuva 4. Ote jossa yhdistetty 2 ranta-asemakaavaa. 4.4 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa ja säätelee maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen, sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Kurikan kaupungissa. Rakennusjärjestys täydentää ja tarkentaa lakien ja ministeriöiden määräyksiä, sekä antaa niiden soveltamisohjeita.
9 (13) Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kurikan nykyisin voimassa olevan rakennusjärjestyksen 8.6.2009. Rakennusjärjestys astui voimaan 13.7.2009. Kurikan kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestysehdotuksen MRL 15 :n mukaisesti Kurikan uudeksi rakennusjärjestykseksi 21.3.2016 32. 4.5 Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana on Pohjakartta on ETRS_TM35 koordinaatistossa ja N2000 korkeus. Pohjakartan on laatinut SOmap Oy, Toni Heino. Pohjakartan hyväksyy kaavan hyväksymisen yhteydessä, kaupungingeodeetti Seppo Kangas. 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa talousrakennuksen rakentaminen kaava-alueelle, sekä rakennusoikeuden nostaminen. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. MRL:n edellyttämä ranta-asemakaavahankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Vaasassa 14.3.2016 5.3 Asemakaavan tavoitteet Kiinteistön omistajan tavoite on saada talousrakennuksen rakentamiselle paikka ja tontille lisätä rakennusoikeutta talousrakennuksen rakentamiselle. Kaupungin tavoitteena on yhtenäistää ja ajanmukaistaa ranta-asemakaava Pitkämön tekojärven ympäristössä. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008. Tässä kaavassa korostuvat tavoitteina toimiva aluerakenne ja elinympäristön laatu sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat.
10 (13) 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5.4.1 Alustava vaihtoehdon kuvaus Kuva 5. Alustava vaihtoehto. Loma-asuntojen korttelialuetta on tarkoitus laajentaa lähivirkistysalueen suuntaan siten, että kohteen piha-alue laajenee. Rakennusaluetta laajennettiin niin että talousrakennus sopii samaan pihapiiriin. Kaavaluonnosta muutettiin siten, että erillinen pienempi rakennusala poistettiin ja isompaa alaa laajennettiin. Kaikki rakennukset voidaan sijoittaa samaan pihapiiriin. 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 5.6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 7.4.2016 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on MRA 30 :n mukaisesti pidetty yleisesti nähtävillä 7.4.-9.5.2016 välisen ajan samanaikaisesti kaavaluonnoksen kanssa. Lausunnot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) lausunto, 15.4.2016 Viranomaisneuvottelussa lisäksi todettiin ELY-keskuksen puolesta kaavaluonnoksen osalta, että rakennuspaikan rakennusala voitaisiin keskittää päärakennuksen ympärille siten, että RA-1 alueen eteläisin osa muutettaisiin VP-yk alueeksi. Tällä ratkaisulla saataisiin selkeytettyä rakennuskannan sijoittumista rantavyöhykkeellä sekä kompensoi-
11 (13) taisiin suunnilleen vastaava ala maata puistoalueeksi kuin on tarkoitus siirtää rakennusalaa puistoalueelle. ELY-keskus pyytää saada vielä myös tulevan kaavaehdotuksen nähtäville/lausunnolle. Vastine: Rakennuspaikan 22 rakentamisalue on ennen kaavamuutosta ollut kaksi osainen ja hieman vaikeasti rakennettavissa. Kaavamuutoksella on saatu rakennettava alue yhtenäiseksi sekä myös luonnontilainen ranta-alue laajemmaksi. Muutettu kaavaehdotus määrää erillisen rakennuspaikan (saunarakennus) paikan pidettäväksi luonnontilaisena. Kaavaehdotus säilyttää asukkaan asumisviihtyisyyden alkuperäisen kaavan mukaisena. Museoviraston lausunto, 7.4.2016 Museovirasto on tutustunut suunnitelmaan ja ilmoittaa, ettei sillä ole siihen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Kaava-alueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Museoviraston tiedot perustuvat vuonna 2001 tehtyyn Kurikan kiinteiden muinaisjäännösten inventointiin. Museovirasto pitää edellä mainittua selvitystä tältä osin ajantasaisena ja riittävänä kaavamuutoksen pohjaksi. Vastine: Merkitään tiedoksi Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto, 10.5.2016 Ranta-asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Vastine: Merkitään tiedoksi. Ympäristösihteerin lausunto, 6.5.2016 Kaavamääräys: Yhteisrantaisten kortteleiden vesihuollon rakennussuunnitelma on erikseen hyväksytettävä kunnassa ennen rakennuslupien myöntämistä. Rakennuspaikkakohtaisten vesikäymälöiden tulee perustua suljettuun viemäröintiratkaisuun. Vesihuollossa tulee noudattaa vesihuoltolain mukaista liittymisvelvollisuutta alueella toimivan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. esitetään tiivistettäväksi: Rakennettavien kiinteistöjen vesihuollossa tulee noudattaa vesihuoltolain mukaista liittymisvelvollisuutta alueella toimivaan verkostoon. Vastine: Muutetaan kaavamääräys ks. kohdasta esitetyn laiseksi. 5.7 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on pidetty virallisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2016 välisen ajan Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan toimesta ilmoitustaululla sekä Kurikan wwwsivuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Kurikan kaupungin kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausunnot: Täydennetään ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen.
12 (13) Muistutukset: 5.8 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu pääosin lausuntomenettelyllä. Vaasassa on käyty viranomaisneuvottelu 14.3.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Yleiskuvaus Asemakaavalla muodostuu noin 0,5 ha 1 yhteisrantaisten loma-asuntojen kortteli. Sekä siihen liittyvä virkistysalue. 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus 6.2.1 Korttelialueet Yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialue (RA-1) 0,24 ha Kortteli 22 (RA-1). Alueelle saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia. Tontin koko 2448 m2. Rakennusoikeus on tontilla 150 k-m2, joka vastaa noin 0,06 tehokkuuslukua. 6.2.2 Muut alueet Yhteiskäyttöinen puistoalue (VP-yk) 0,26 ha Alueelle saa sijoittaa ulkoilupolkuja, veneiden pitoa sekä uintia varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Vesialue (W) 0,01 ha 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristöön. Alueelle suunniteltu kaavamuutos ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät heikennä lähialueella mahdollisesti olevia liito-oravan pesintä-, levähdys- tai lisääntymisalueita. Mahdollisen kaavamuutoksenkin jälkeen lajin pesintä ja liikkuminen alueen yli ovat mahdollisia. 7 Asemakaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
13 (13) Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Suurin muutos tapahtuu talousrakentamisen sallimisella nykyisin olevaan piha- ja tiealueelle. Rakennusalue on nykytilanteessa puutonta piha- ja tiealuetta. 7.2 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutuksia sosiaalisiin olosuhteisiin. Ranta-asemakaavan muutos mahdollistaa loma-asunnon hyödyntäminen paremmin ympärivuotisessa käytössä ja rakennuspaikka ajantasaistuu. 7.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Loma-asuntoon johtavan kulkutien leventämisen yhteydessä voidaan joutua kaatamaan yksittäisiä puita. Nykyiset rakennuspaikat on kaavassa ollut sijoitettu erillään toisistaan ja jakaneet vapaana olevaa rantaviivaa pienempiin osiin. Ranta-asemakaava muutoksessa uusi rakennuspaikka on sijoitettu yhteen nykyisen rakentamispaikan kanssa yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Näin vaikutukset maisemaan pyritään minimoimaan. Rakentamattoman rantaviivaosuuden eheyttämistä voidaan pitää rantamaiseman vahvistavana toimenpiteenä. 8 Kaava-merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 8.1 Nimistö Alueelle ei synny uusia katuja. 9 Asemakaavan toteutus 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Seinäjoella 30. toukokuuta 2016 Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)