Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
Esityksen sisältö Työn taustaa ja tavoitteita Paikkatietolaskennat Tulokset & kartat
Vantaan pientaloprojekti 2015 2018 Kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhteinen kehittämishanke Vantaalla tavoitteena kasvaa täydennysrakentamisen kautta ja kehittää pientaloalueita Hanke käynnistyi syksyllä 2015
Kuinka paljon pienille omakotitaloille löytyisi rakennuspaikkoja? KUVAT: http://yksiopuutarhassa.fi/ http://www.jukkatalo.fi/mallisto/pikkujukka/33-10m/ http://www.minihouse.fi/ PIKE Maria Hyövälti / Vantaan kaupunki 16
Pientalorakentaminen Vantaalla Pientalorakentaminen on vähentynyt Vantaalla 2000-luvulla Nykyisin n. 300-400 vuosittain, aiemmin yli 500 lupaa 700 Pientaloasuntojenmyönnetyt luvat 2001-2016 600 500 400 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Paikkatietotarkastelut Projektissa tarkasteltiin n. 50 asemakaavoitettua pientaloaluetta Tietojen hyödyntäminen täydennysrakentamiselle soveltuvien pientaloalueiden määrittelyssä: Pientaloalueiden rajaus Rakentamistehokkuuksien tarkastelu Kaavavarannon tarkastelu
SeutuRAMAVA Tietoa asemakaavojen rakennusmaavarannoista Kaavayksikkötasoisesti laskettu ja tutkittu mm. Rakennettu kerrosala Jäljellä oleva varanto Käyttötarkoitus Rakennusten ja kaavojen ikä Omistaja Valmiita luokitteluja
Uudet kaavayksikkökohtaiset luvut Toteutunut tehokkuusluku Korotetut tehokkuusluvut +0.05 / +0.10 Korotettu kerrosala Korotettu varanto
Alueiden vertailu Aluekohtaiset tunnusluvut kaavayksiköistä, mm. min, max, mediaani, summa, keskiarvo Laskennallinen ja teoreettinen varanto Korotettu varanto +0.05 / +0.10 Kaavayksiköiden määrät joilla varantoa Kaavan hyv. vuosi Tehokkuus Kaikki käyttötarkoitukset / pientalot
Muita pientaloprojektiin liittyviä paikkatietotarkasteluja Rakennusluvat Valmistuneet pientalot Asemakaavojen ikä Poikkeamispäätökset Alueiden sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeelle Tontin rakentamis- ja lohkomismahdollisuudet, visualisoinnit
Pientaloalueiden asemakaavan mukaiset rakennustehokkuudet - Väreillä esitetty asemakaavan tehokkuusluvun suuruus - Pylväillä asemakaavan tehokkuuden ja toteutuneen tehokkuuden välinen erotus - Matala tehokkuus ja käyttämätön varanto potentiaalia
Pientaloalueiden rakentamisaste ja kaavayksiköt, joilla jäljellä rakennusoikeutta yli 100 k-m2 - Väreillä esitetty rakentamisaste - Numeroilla kaavayksiköiden määrä, joilla 100 k-m2 tai enemmän rakennusoikeutta - Käyttämätön varanto alueella ja kaavayksiköt, joilla tarpeeksi jäljellä potentiaalia
Yhteenveto: Pientaloalueiden rakennustehokkuudet (AK) ja rakentamisaste - Matala tehokkuus ja rakentamisaste alle 80 % Täydennysrakentamisen mahdollisuudet todennäköisesti hyviä
3D-mallinnus täydennysrakentamisessa Alkuperäinen tontti on jaettu kahdeksi tontiksi, joille on sijoitettu paritalo ja omakotitalo Alkuperäiselle tontille on sijoitettu kolmen asunnon rivitalo Alkuperäinen tontti on jaettu neljäksi tontiksi Pieni omakotitalo Yksiö puutarhassa Alkuperäinen tontti on jaettu kahdeksi tontiksi Alkuperäinen tontti on jaettu kolmeksi tontiksi Kuvat: Katja Masjagutova / Vantaan kaupunki
Yhteenveto Täydennysrakentamiselle potentiaalisia alueita löytyy useampia Alueille, joilla on matala rakennustehokkuus ja rakentamisaste, kannattaa jatkossa tehdä tarkempia tarkasteluja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista Lähes kaikilta alueilta löytyy vajaasti käytettyjä tontteja, joille on mahdollista sijoittaa täydennysrakentamista Nykyisen rakennuksen sijainti voi kuitenkin hankaloittaa jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntämistä Pientalovarantoa haastava hyödyntää, koska se on jakautunut epätasaisesti tonteille