Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella Kuvat: Eija Hagelberg ja Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita
Monimuotoisuuden tasoja maatilalla 1) Viljelykasvien ja kotieläinten sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=pelto- ja metsäympäristön) monimuotoisuus 3) Viljely- ja metsämaiseman alueellinen monimuotoisuus
Maatalousmaisemassa viivametrit vähenevät 1960-2000 luvun välisenä aikana peltomaiseman viivametrit (=yhtenäistä alaa rikkovat laikut (avoojat, ladot, saarekkeet, niemekkeet jne.) vähentyneet 400 m/ha (MYTVAS 1) Heijastuu suoraan vaihettumisvyöhykkeitä suosiviin kasvi- ja eläinlajeihin Lähde: Reija Hietala-Koivu: Landscape and modernizing agriculture: a case study of three areas in Finland in 1954 1998. Agriculture, ecosystem & Environment 91. Issues 1-3. 2001
Maatalousympäristön uhanalaiset elinympäristöt
Peltolinnuston taantuminen pysähtymässä Peltolintujen kannat taantuneet viimeisen 30 vuoden aikana noin 40 % Taantuminen kuitenkin pysähtymässä 2000-luvulla Luonnonhoitopellot, luomu ja muut luonnonhoitotoimet auttaneet Laajojen kohteiden hoito: esim. Pohjois-Pohjanmaan laajat hoidetut rantaniityt hyödyttäneet etelänsuosirriä Indeksi kertoo 11 linnun kannankehityksestä v:sta 1979 Lajit ovat: töyhtöhyyppä, kiuru, kuovi, haarapääsky, pensaskerttu, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, punavarpunen, keltasirkku, peltosirkku
Näkyyks mitään kiinnostavaa?
Kuva: Iiro Ikonen
Luonnonhoidon kohteita ja keinoja maatiloilla Joka tilalta löytyy luonnonhoitokohteita!
Monimuotoisuuspientareen edut Ravinnevalumat vähenevät Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille
Kivisaarekkeet ja muut pienelinympäristöt
Luonnonkasvillisuuden edut maatalousympäristössä hallittu hoitamattomuus Tarjoaa tuhohyönteisten luontaisille vihollisille elinmahdollisuuksia Toimii puskurina luonnoltaan herkkien alueiden välissä (kuten suojavyöhykkeet pellon ja vesistön välissä) Tarjoaa eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin. PIENTAREIDEN NIITTO KANNATTAA, MUTTA KOKO PELTOMAISEMASTA KAIKKIA PIENTAREITA EI KANNATA NIITTÄÄ SAMANA VUONNA
IPM (Integrated Pest Management) Hyödynnetään ekologisia vuorovaikutuksia tuholaisten hallinnassa Toistensa kanssa yhteensopivien hallintamenetelmien yhteensovittamista tasapainoiseksi kasvintuhoojien hallintakokonaisuudeksi. Ottaa huomioon tuottajan, yhteiskunnan ja elinympäristön näkökohdat
Viherlannoitusta ja aluskasveja Mahdollisuuksia Aluskasvit / kerääjäkasvit Nurmea ja typensitojia kiertoon jos mahdollista myös kasvinviljelytiloilla Karjatiloilla nurmiin typensitojakasveja säkkitypen lisäksi!
Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation moottorina Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Yhdistykset ja metsästysseurat mukaan
Haasteellinen maanomistus: naapurit yhteistyöhön? Ryhmäneuvontaa?
Peltopyyt Kauhajoen Kainastolla: 18.-19.10.2009 28 parvea, joissa 278 lintua
Mistä monimuotoisuuden aiheista täydennyskoulutusta kaivataan? Esimerkiksi: Lajituntemus IPM Monimuotoisuuskaistat ja pientareet Riistanhoito peltoalueilla Perinnebiotooppityypit Vieraslajit Ideoita, pliis!
Pienikin teko on tärkeä! Eija Hagelberg Baltic Sea Action Group Maaseutuverkosto Ympäristö- ja ilmastoryhmä p. 0500 609 526 eija.hagelberg@bsag.fi www.jarki.fi