Tehot irti viljelyalueiden monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta

Transkriptio

1 Tehot irti viljelyalueiden monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO-Plus talouspäivä, Turku, Kuvat Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita. Leikekuvien lähteet mainittu kuvan yhteydessä.

2 Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää Monimuotoisuuden monta muotoa Joka tilalta löytyy monimuotoisuuden edistämiseen mahdollisuuksia Hyödyt hallitusta hoitamattomuudesta Monimuotoisuus nykyisen ympäristötuen valossa Monimuotoisuuden markkinahyödyt pari tuotteistamisesimerkkiä Maatalouden tuottamat ekosysteemipalvelut Esityksen rakenne

3 Luonnon- ja riistahoitosäätiön Luonnonhoitoa ja kestävää käyttöä Luonnonarvojen säilyttämistä arkiluonnossa toimintaperiaatteet Luonnon- ja riistanhoitosäätiö tekee yhteistyötä luonnonvara-alan eri toimijoiden kanssa, tarjoaa neuvontaa ja avustusta elinympäristönhoitotoimiin, sekä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon riistan ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

4 Luonnonsuojelua vai luonnonhoitoa?

5 Metsien maan pellot Suomen maa-alasta n. 6,5 % on peltoa Kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia (vs. perinnebiotoopien uhanalaiset lajit ¼ kaikista uhanalaisista) Valtavat alueelliset vaihtelut (lounaassa kuntia, joissa pelto% lähempänä 50%!) Peltojen osuus maapinta-alasta

6 Miksi luontoa ja sen monimuotoisuutta sitten pitäisi hoitaa? 1) Eettiset syyt ja luonnon itsearvo 2) Evoluution miljoonien vuosien vanhaa kehitystyötä ei pitäisi päästä katoamaan 3) Indikaattoriarvo 4) Taloudellinen hyöty yksittäisistä lajeista ja niiden verkostoista 5) Tulevaan varautuminen 6) Ihmisen henkinen ja fyysinen hyvinvointi on selkeästi kiinni ympäristön tilasta

7 Monimuotoisuuden monet tasot maatilalla 1) Viljelykasvien sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=peltoympäristön) monimuotoisuus 3) Viljelymaiseman alueellinen monimuotoisuus Maatalousympäristöjen optimitoiminta monimuotoisuuden kaikilla tasoilla takaa tuotantovarmuuden

8 Hupeneeko monimuotoisuus ponnisteluista huolimatta luontoarvoiltaan arvokas maatalousmaa Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.

9 Luontoarvoiltaan arvokas maatalousmaa Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2011.

10 Ei meidän tilalla ole ku tasasta peltoa ja metsää vai onko sittenkin muuta? Lähde: Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Lappi Kimmo Härjämäki, Anni Karhunen 2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2010:

11 Pellon ja metsän rajapinnat Pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä lähes joka tilalla!

12

13 Metsäsaareke Reunavyöhyke Hakamaa Suojavyöhyke

14 Hallittu hoitamattomuus Maisematason monimuotoisuus vaikuttaa hyötyeliöitä lisäävästi tuholaismäärää laskevasti Ruohomaisen kasvillisuuden (niityt, pientareet) monimuotoisuus tärkeintä luontaisten vihollisten kannalta Tarjoaa isommillekin eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin

15 IPM (Integroitu kasvinsuojelu) Hyödynnetään ekologisia vuorovaikutuksia tuholaisten hallinnassa Toistensa kanssa yhteensopivien hallintamenetelmien yhteensovittamista tasapainoiseksi kasvintuhoojien hallintakokonaisuudeksi Ottaa huomioon tuottajan, yhteiskunnan ja elinympäristön näkökohdat

16 Missä tuhohyönteisten luontaiset viholliset asuvat? Esimerkiksi rapsikuoriaisia torjuvat loispistiäiset tarvitsevat muninta-aikaa siitepölyä. Parhaita ravinnonlähteitä ovat varhainkukkiva pajut ja raita. Mitä enemmän siitepölyravintoa on, sitä nopeammin ne lisääntyvät ja etsivät rapsikuoriaisia loisittavaksi Ellei näitä ravintokasveja lohkon laidoilta löydy jää luontaisen torjunnan hyöty heikoksi ja on tartuttava torjunta-ainepurkkiin

17 Rapsikuoriaisten loispistiäiskannasta huolehtiminen Pellon muokkaus rypsin puinnin jälkeen tappaa 75% loispistiäisyksilöistä viljelykierron fyysinen sijoittelu: mitä lähempänä edellisen vuoden rypsilohko on, sitä parempi Kansantajuista tietoa näistä keinoista on niukasti!

18 Peltotiekarttoja tuholaisten luontaisille vihollisille Luontaisten vihollisten liikkumiskyvyllä ja mahdollisuuksilla on merkittävä rooli tuholaiskantojen kurissapitämisen kannalta Esimerkiksi maakiitäjäisten leviäminen kevätviljapellolle keväällä voi kestää viikkoja Talvehtivat piennaralueilla tai nurmilla, josta viljojen orastumisen myötä leviävät pellolle. Eivät juuri leviä ennen kirvojen saapumista yli 25 m pientareelta pellolle päin etäämmällä ei luontaisia vihollisia kirvojen kannankehitys rajatonta PETOPENKKA Lähde: Game & Wildlife Conservation Trust.

19 Viljelijän tärkeimmät ystävät? Jos pölyttäjähyönteiset yhtäkkiä katoavat maailmasta on ihmisellä muutama vuosi elinaikaa (Einstein) Pölyttäjähyönteisten tuottamaksi arvoksi maataloustuotteiden maailmankaupan kokonaisarvosta on arvioitu ~ 10 % (TEEB 2009) Mehiläistarhausta on pidetty hunajantuotannon sivutuotteena, mutta tilanne on muuttumassa paitsi että Maatilan Pellervossa 1/1979 kysyttiin, onko pölytyksen arvo hunajan arvoa suurempi Biologiseen torjuntaan avuksi (harmaahomeen biologisen torjuntasieni-itiön kuljettajana)

20 Monimuotoisuus osana maatalouden ympäristötukea

21 Monimuotoisuus ympäristötuen perusosassa Pidetään pellot avoimina ja viljelymaisema hoidettuna sekä asuin- ja tuotantorakennusten ympäristöt siisteinä ja hoidettuina Maatilan maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuuskohteita tulee ylläpitää. (monipuoliset pellon ja metsän reunavyöhykkeet, yksittäispuut, puukujanteet, lähteet, purot ja kosteikot) ei kasvinsuojeluaineita ei lannoitteiden käyttöä tai paljaaksi hakkuulla. Tarvittaessa peltoteiden pientareet voidaan niittää. Talviaikaan kasvipeitteisten peltolohkojen hoidossa tulisi ottaa huomioon lintujen ja riistan talvehtimisen edistäminen. Monimuotoisuuskartoitus

22 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit - myös ympäristötuessa piirros: Hanna Aalto

23 Monimuotoisuuspiennar Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuuspiennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla

24 Monimuotoisuuspientareen edut Byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) Ravinnekulkeumien vähentäminen Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille

25 Monimuotoisuuspiennar

26 Luonnonhoitopellot Nurmi-LHP 170 /ha Tuet 2013, B-alue Kotieläintila Kasvinviljelytila Tilatuki LFA-tuki LFA-lisäosa (Luomutuki) LHPnurmi/monimuotoisuus 170/ /300 Monimuotoisuus-LHP = maisema-/niitty-/riista-lhp 300 /ha YHTEENSÄ 671/ /741

27 LHP -riista MUISTA: Vuonna 2013 annettavien ympäristötukisitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta on koko sitoumuskauden ajan ensimmäisestä sitoumusvuodesta lähtien vähintään 5 prosenttia, kuitenkin vähintään 0,5 hehtaaria, on luonnonhoitopeltoa. Lähde :Ympäristötuen sitoumusehdot Kuva Sakari Mykrä

28 Muutamia poimintoja LHP-tutkimuksista Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: n=fi

29 Luonnonhoitopeltojen pinta-alat Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: n=fi

30 LHP-peltojen osuus peltoalasta Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012:

31 Monimuotoisuus ympäristötuen lisätoimissa Toimenpidevalikoima luonnon monimuotoisuuden edistämiseen marginaalinen useaan muuhun EU-maahan nähden Suoraan monimuotoisuutta lisäävät: talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, viherlannoitusnurmet Toisaalta kukaan ei kiellä toteuttamasta omaa kekseliäisyyttä esim. sängen korkeuden säätely peltolintuja varten, kerääjä- ja aluskasvikokeilut omatoimisesti, riistaelinympäristöjen lisääminen, linnunpöntöt jne.

32 Erityistuet, ympäristötuen vaikuttavimmat toimenpiteet Perinnebiotoopit, suojavyöhykkeet, kosteikot ja luonnon monimuotoisuus Tutkimukset (MYTVAS, Malmi) osoittaneet suojavyöhykkeet ja perinnebiotoopin hoidon positiivisimmin ympäristöä kohentaneiksi toimenpiteiksi Toimenpiteet alihyödynnettyjä tarpeeseen nähden: Paperityöt Tukitaso Maatalouden alueellisen tuotantorakenteen sopimattomuus Tiedon puute tai ennakkoluulot Valvonta Vuokramaiden kasvava määrä

33 Monikäyttöiset kosteikot

34

35 Kaalimaa vaatii kuivina kausina kovaa sadetusta. Tähänhän kohtaan voisi perustaa kosteikon, josta saisi kasteluvettä kuivatusvesien kierrätystä parhaimmillaan

36 Monimuotoisuuden markkinahyödyt muutamia esimerkkitapauksia

37 Maaseutuyrittäjän mahdollisuudet luonnonhoidossa Maisemaurakointi Koneurakointi (niitto, kosteikkojen kaivuu) Energiapuun korjuu ja myynti Pölyttäjäpalvelut ja luontainen kasvintuhoojatorjunta Luonnonrauha, matkailu, green care Peltodiilit

38 Hyöty, ilo ja eurot irti monimuotoisuudesta Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Perinnebiotoopit Kylät Natura-alueet Alkuperäislajit ja lajikkeet Pohjoisen luonnon markkina-arvo

39 Sekalaidunnusta Natura-alueella

40 Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation taustalla Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Esimerkki Kauhajoki

41 Monimuotoisuus tuotteistettu alusta loppuun Kauhajoen Kainastolla konsepti koko kylän hyväksi Kuvat Sakari Mykrä

42 Ja tämä kaikki oli puhetta maatalouden tuottamista EKOSYSTEEMIPALVELUISTA

43 Ekosysteemipalvelut maataloudessa Maailmalta maatalouden ekosyst.palveluiden tuottamisesta tarjottavista maksuista muutamia esimerkkejä (hiilen sidonta, pölytyspalvelut, uhanalaisten lajien hoito) Maataloudessa edelleen nykyisten tukijärjestelmien kautta vaikeaa? Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Primmer et al Suomen ympäristö 39/2012

44 Suomennettu lähteestä: Managing water in agriculture for food production and other ecosystem services Agricultural Water Management, Volume 97, Issue 4, April 2010, Pages Line J. Gordon, C. Max Finlayson, Malin Falkenmark Ekosysteemipalvelut maataloudessa tilojen vaihtoehtoisia malleja tulevaisuudessa? VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Puu Puu Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut

45 Muuta nurmiasiaa Kiitos kuulijoille! Onko yli 5 v. ikäisellä nurmella riski muuttua pysyväksi nurmeksi ja onko tämä vältettävissä 3 v. viherlannoitusnurmet mahdollisiksi Tuotantonurmien uudet nimikkeet yksinkertaisemmiksi: rehuntuotanto, siementuotanto, erikoisnurmet (energia-, siirto-, yms.) Nurmien jaottelu: nurmipalkokasvit, nurmiheinät, sekakasvustot -> merkitys esim. viherryttämisessä, jos vaatimukseksi tulee tietty määrä eri kasvilajeja Kimmo Härjämäki kimmo@luontojariista.fi