Mitä maatalouden ympäristönhoito on?

Transkriptio

1 Mitä maatalouden ympäristönhoito on? Kimmo Härjämäki JÄRKI -hanke Luonnon-ja riistanhoitosäätiö Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros SEINÄJOKI

2 Esityksen sisältö Pari sanaa JÄRKI-hankkeesta Monimuotoisuuden kehitys suomalaisessa maaseutuympäristössä Mitä monimuotoisuus ja luonnonhoito maatiloilla on? Luonnonhoito osana CAP-uudistusta

3 Luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa JÄRKI-toiminta Rahoitus: Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophievon Julinstiftelse, Suomen Kulttuurirahasto Toteutus jaettu kahteen linjaan: JÄRKI Luonto ja riista Toteuttaja: Luonnonja riistanhoitosäätiö JÄRKI Ravinteet Toteuttaja: Baltic Sea Action Group Mahdolliset alahankkeet

4 Luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevää edistämistä maa- ja metsätaloudessa Toimenpiteet: 1) Kehittämistyö Kehitetään kestäviä keinoja valmistautua maa-ja metsätalouden tulevaisuuden muutoksiin 2) Viestintä Hyvien olemassa olevien käytäntöjen viestintä maatalousyrittäjille, metsästäjille ja maanomistajille Käytännön kokemuksista ja haasteista viestiminen päättäjille Viestintää myös muille kohderyhmille

5 JÄRKI-toiminnan 8kohderyhmää 1. Maatalousyrittäjät ja metsästäjät eli lapion käyttäjät 2. Maanomistajat 3. Kansalliset ja EU-tason päätöksentekijät 4. Järjestöt ja muut yhteistyötahot 5. Kuluttajat 6. Media 7. Neuvojat 8. Tutkijat 9. Yritykset(JÄRKI Ravinteet)

6 Monimuotoisuuden käsitteet Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti =kaikki elollisen luonnon vaihtelu geeniperimän monimuotoisuudesta elinympäristöjen monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuus maatalousalueella = agrobiodiversiteetti Laajempi käsite kuin luonnonvaraisten lajien monimuotoisuus. viljelykasvit ja kotieläinlajit ja niiden elinympäristöt sekä geneettinen perimä lajit ja lajikkeet/rodut viljelysmaan maaeliöt, biologiset torjunta-aineet, kulttuurillisen ja paikallisen tiedon monimuotoisuus jne Ympäröivät luontotyypit kiinteästi osana monia maatiloja, metsät, vesistöt, valumaalueet = KOKONAISAJATTELUA KEHIIN! Luonnonhoidon avulla edellisiä voidaan ylläpitää, ennallistaa, lisätä edellämainittuja asioit

7 Metsien maan pellot Suomen maa-alasta alle 7 % on peltoa Maatalouden kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia Suuret alueelliset vaihtelut (myös kuntia, joissa pelto-% lähempänä 50%!) eri puolilla Suomea monimuotoisuuden hoidon ja säilyttämisen tavoitteet täysin erilaisia Peltojen osuus maapinta-alasta MTT report 124, 2014

8 Luonnonsuojelua vai luonnonhoitoa? Molempia tarvitaan, jotta päästäisiin edes lähelle eri strategioita ja tavoitteita pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen 1/10 osa maa-alasta suojeltua monimuotoisuudelle olennaista on myös miten 9/10 pinta-alasta hoidetaan molempia tarvitaan Tiloilla, kartan äärellä, traktorin hytissä tai moottorisahan varressa tehtävien päätösten merkitys ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuudelle

9 Monimuotoisuuden tasoja maatilalla 1) Viljelykasvien ja kotieläinten sisäinen monimuotoisuus 2) Ekosysteemin (=peltoja metsäympäristön) monimuotoisuus 3) Viljely-ja metsämaiseman alueellinen monimuotoisuus

10 Monimuotoisuuteen vaikuttavia muutoksia maatalousluonnossa

11 Maatalousmaisemassa viivametrit vähenevät luvun välisenä aikana peltomaiseman viivametrit (=yhtenäistä alaa rikkovat laikut (avoojat, ladot, saarekkeet, niemekkeet jne.) vähentyneet 400 m/ha (MYTVAS 1) Heijastuu suoraan vaihettumisvyöhykkeitä suosiviin kasvi-ja eläinlajeihin Lähde: ReijaHietala-Koivu: Landscape and modernizing agriculture: a case study of three areas in Finland in Agriculture, ecosystem & Environment 91. Issues

12 Maatalousympäristön uhanalaiset elinympäristöt

13 Mitä yksistä perinnebiotoopeista niiden katoaminen on luontaista kehitystä? Kyllä ja ei Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy Hoito maanomistajalle usein plussaa niin taloudellisesti kuin imagollisesti Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!

14 Peltolinnuston taantuminen pysähtymässä Peltolintujen kannat taantuneet viimeisen 30 vuoden aikana noin 40 % Taantuminen kuitenkin pysähtymässä 2000-luvulla Luonnonhoitopellot, luomuja muut luonnonhoitotoimet auttaneet Laajojen kohteiden hoito: esim. Pohjois-Pohjanmaan laajat hoidetut rantaniityt hyödyttäneet etelänsuosirriä Indeksi kertoo 11 linnun kannankehityksestä v:sta 1979 Lajit ovat: töyhtöhyyppä, kiuru, kuovi, haarapääsky, pensaskerttu, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, punavarpunen, keltasirkku, peltosirkku

15 Muu rakennekehitys pellon vuokraus Vuokrapeltojen määrä kasvanut EU-aikana 60 % 1/3 pelloista vuokralla Huoli kohdistunut maan kasvukunnon heikkenemiseen (erityisesti alueilla, joilla kilpailu vuokrapelloista kovaa) MYÖS VUOKRANANTAJA VOI LAITTAA VUOKRAEHTOIHIN MAANKASVUKUNNOSTA, VESISTÖSTÄ TAI MONIMUOTOISUUDEN HUOLEHTIMISESTA LIITTYVIÄ VAATIMUKSIA Maan rakenteen lisäksi vuokrapellot ja niiden sijainnin hajanaisuus näkyy arvostuksessa monimuotoisuutta kohtaan etäällä sijaitsevat lohkot halutaan nopeasti hoidattaviksi eikä reunojen ja pienelinympäristöön riitä aikaa, motivaatiota eikä ole oman maan tunnesidettä Reunavyöhykkeet ei samalla omistajalla kuin pellot

16 Luonnonhoidon kohteita ja keinoja maatiloilla Joka tilalta löytyy luonnonhoitokohteita!

17 Mitä luonnonhoito maatiloilla on? Maaperän hoitoa Pellon kasvukunnon ylläpitoa Orgaanisen aineksen ja ravinteiden säilyttämistä pellolla viljelykierron, - tekniikan ja monipuolisen kasvivalikoiman avulla Geenivarojen säilyttämistä Monimuotoisuuskohteide n säilyttämistä ja hoitoa Maisemanhoitoa Elinympäristöjen ylläpitoa ja luomista riistalle, pölyttäjille ja muille luonnon eliöille Taloudellista ja henkistä hyötyä maanomistajalle Imagonluontia kuluttajille

18 Viljelijän tärkeimmät ystävät? Jos pölyttäjähyönteiset yhtäkkiä katoavat maailmasta on ihmisellä muutama vuosi elinaikaa (Einstein) Pölyttäjähyönteisten tuottamaksi arvoksi maataloustuotteiden maailmankaupan kokonaisarvosta on arvioitu ~ 10 % (TEEB 2009) Biologiseen torjuntaan avuksi (harmaahomeen biologisen torjuntasieni-itiön kuljettajana) PERUSTA MAISEMAPELTOJA, HOIDA NIITTYJÄ JA REUNAVYÖHYKKEITÄ JA KÄYTÄ TORJUNTA-AINEITA HARKITEN

19 Kimalaisten ja monen mesipistiäisen tärkeintä ensiravintoa keväällä Esimerkiksi rapsikuoriaisia torjuvat loispistiäiset tarvitsevat muninta-aikaan siitepölyä. Parhaita ravinnonlähteitä ovat varhain kukkiva pajut ja raita Näyttävä puu, joka tarjoaa elinympäristöjä monelle muulle lajille linnuista jäkäliin Raitoja maisemaan!

20 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit

21 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuus-piennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi tukijärjestelmän heikoimmin tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla Lasketaan mukaan ko. lohkon pääviljelykasvin alaan!

22 Monimuotoisuuspientareen edut Ravinnevalumat vähenevät Byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille

23 Monimuotoisuuspiennar

24 Perinnebiotoopit

25 Rantaniityt

26 Metsälaitumet ja hakamaat VINKKI: Jos laiduntamaton, varpujen puuttuminen, heinäkasvien runsaus ja pienet aukkokohdat voivat kertoa laidunhistoriasta

27 Pysyvät laitumet -pysyvät nurmet Nykyisen ohjelmakauden ehdot: 1) sitä on käytetty komission asetuksen II 2 artiklan c kohdassa tarkoitettujen heinä-tai nurmirehukasvien kasvattamiseen; ja se on enintään kolmasosalta alueen pinta-alasta puiden, pensaiden tai puumaisten katajien peittämää alueella kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla, eikä puita koskeva tiheysvaatimus ylity alueen millään osalla Suomessa marginaalinen ala (0,9 % valvontaseuraamuksien myötä 0,7 % maatalousmaaalasta)

28 Muut pienbiotoopit Ylijäämärakennukset ja niiden ympäristöt

29 Muut pienbiotoopit ja muinaisjäännökset Muista museoviraston vuonna 2012 lanseeramauusi tuki muinaisjäännösten hoitoon Muinaisjäännöksen säilymistä parantavia toimenpiteitä: Kasvillisuuden sekä puuston käsittely ja muu maiseman hoito Muinaisjäännösalueen kulumisen ehkäisy Muinaisjäännöksen suoja-ja tukirakenteiden tekeminen

30 Kivisaarekkeet ja muut pienelinympäristöt

31 Yksittäispuut, lehdespuut

32 Talouskeskukset, pihapiirit ja niiden lähiympäristöt Merkittäviä mahdollisuuksia ylläpitää monimuotoisuutta - Hedelmä- ja marjapuut - Niittyä nurmikon tilalle - Jalot lehtipuut kunniaan - Kolopuut ja linnunpöntöt - Hyönteishotellit

33 Monikäyttöiset kosteikot, lähteet ja purot

34 Reunavyöhykkeet Kahden erilaisen ekosysteemin reuna-alue, jossa on molempien elinympäristöjen piirteitä. eroaa ympäristöoloiltaan ja lajistoltaan alueen sisäosasta, koska siihen vaikuttavat ulkopuolelta tulevat tekijät reuna on siirtymävyöhyke kahden habitaatin sisäosan välillä reunavyöhykkeitä voidaan kutsua myös vaihettumisvyöhykkeiksi.

35 Kasvipeitteisyyksiä viljelymaisemassa

36 Luonnonkasvillisuuden edut maatalousympäristössä hallittu hoitamattomuus Tarjoaa tuhohyönteisten luontaisille vihollisille elinmahdollisuuksia Toimii puskurina luonnoltaan herkkien alueiden välissä(kuten suojavyöhykkeet pellon ja vesistön välissä) Tarjoaa eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin. PIENTAREIDEN NIITTO KANNATTAA, MUTTA KOKO PELTOMAISEMASTA KAIKKIA PIENTAREITA EI KANNATA NIITTÄÄ SAMANA VUONNA

37 IPM (IPM-IntegratedPest Management) Hyödynnetään ekologisia vuorovaikutuksia tuholaisten hallinnassa Toistensa kanssa yhteensopivien hallintamenetelmien yhteensovittamista tasapainoiseksi kasvintuhoojien hallintakokonaisuudeksi. Ottaa huomioon tuottajan, yhteiskunnan ja elinympäristön näkökohdat POSITIIVINEN VIESTINTÄ ASIASTA! EI VAATIMUKSET EDELLÄ!

38 Rikkakasvit Tasapainoilua talouden (torjuntakynnys ja torjuntaaineiden hinnat) ja omien hermojen kanssa vai asennekysymys? Rikkakasveilla on myös positiivisia vaikutuksia; ne tarjoavat vaihtoehtoista ruokaa kasvinsyöjille Tietyt lajit peltolintujen mieleen (savikat, tattaret, pillikkeet ) Jos lohkolla ei kestorikkakasveja kapeilla ruiskuttamattomilla kaistoilla reunoissa monimuotoisuushyötyjä (useissa EU-maissa ymp.tukitoimenpiteenä!) Peltolemmikki ja linnunkaali

39 Viherlannoitusta ja aluskasveja Mahdollisuuksia Aluskasvit / kerääjäkasvit Nurmea ja typensitojia kiertoon jos mahdollista myös kasvinviljelytiloilla Karjatiloilla nurmiin typensitojakasveja säkkitypen lisäksi!

40 Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation moottorina Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Yhdistykset ja metsästysseurat mukaan

41 Mistä tietoa potentiaalista ja kartoitetuista kohteista? Valtakunnalliset perinnemaisemainventoinnit Suojavyöhyke-, kosteikko-ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat Paikalliset luontoselvitykset Neuvojat, ELYt, luontoharrastajat, viljelijäkollegat

42

43 YHTEENVETO: Miksi luonnonhoito kannattaa? Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa pare pelata varman päälle? Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa Ilmaista IPM:ää! Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä Kukkivissa maisemissa kasvaneet ihmiset vähemmän allergisia! Virkistyskäyttö Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille Kilpailuvaltti, matkailumagneetti ja kuluttajien mielikuvien mukaista

44 Mikä mättää, miksi maisema pusikoituuja monimuotoisuus hupenee? Tiloilla vähän resursseja ekstratöihin, lisätyövoiman palkkaaminen luonnonhoitoon harvoin taloudellisesti kannattavaa Yhteistyön vähäisyys luonnonhoidossa suurten kokonaisuuksien saaminen rikkonaisessa maisemassa vaikeaa Laiduntavat kotieläimet alueellisesti keskittyneitä Tiedon puute käytännön hoitotoimista tai tukimahdollisuuksista Tukipolitiikka sektoroitunutta ja luonnonhoitoon tarkoitetut tuet edelleen marginaalinen osa tukijärjestelmiä Integroidussa kasvinsuojelussa biologisia mekanismeja ei osata hyödyntää ja markkinoida tai eri vuorovaikutussuhteita ei edes tunnisteta TARVITAAN: Maiseman ja luonnonhoidossa kokonaisvaltaista, sektori-ja maanomistusrajat ylittävää yhteistyötä. Vesienhoidossa valuma-alueajattelua

45 Esimerkkejä luonnonhoidon hyödyistä tilojen talouteen

46 Maaseutuyrittäjän mahdollisuudet luonnonhoidossa Maisemaurakointi Koneurakointi (niitto, kosteikkojen kaivuu) Energianpuun korjuu ja myynti Pölyttäjäpalvelujen tuotanto ja luontainen kasvintuhoojatorjunta Luonnonrauha, matkailu, green care Peltodiilit

47 Yhteistyöllä elinympäristöjä peltolinnuille: maisematason luonnonhoidon esimerkki, Kauhajoki, Kainasto Kuva Sakari Mykrä

48 Hyöty, ilo ja eurot irti luonnonhoidosta Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Perinnebiotoopit Kylät Natura-alueet Alkuperäislajit ja lajikkeet Pohjoisen luonnon markkina-arvo Riistaruoka

49 Kiitos! Kimmo Härjämäki Projektipäällikkö JÄRKI Luonto ja riista Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Puh Kuva Eija Hagelberg

50 CAP luonnonhoidon näkökulmasta

51 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Geenipankkisäilytyksen toimenpiteet Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat Alkuperäisrotujen perimän säilytys Ympäristösitoumuksen valinnaiset lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösopimukset -Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla -Lietelannan sijoittaminen peltoon -Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet -Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Ravinteiden tasapainoinen käyttö > edellytys lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle: - Peltoluonnon monimuotoisuus -Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Kosteikkojen hoito -Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot -Alkuperäisrotujen kasvattaminen Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset), maatalousmaan säilyttäminen Viherryttämistukeen kuuluvista vaatimuksista ei makseta ympäristökorvauksia

52 Tiedonjanoisilleohjelmatekstit xuriserv.do?uri=oj:l:2013:34 7:FULL:FI:PDF misohjelmat/ohjelmakausi/valmistelu.html

53 Viherryttäminen

54 Viherryttämisen 3 kulmakiveä 1) Kaikki alueet: pysyvä nurmi säilytettävä 2) Peltovaltaiset alueet 62 leveyspiirin eteläpuolella tilakoon ja nurmivaltaisuuden (yli vai alle 75 % nurmea) perusteella määrittyy ekologisen alan (5 %) tarve. Pienet tilat, isommat yli 75 % nurmitilat vapautunevat. Todennäköisesti vain etelä-ja lounais-suomessapakollista 3) Viljelykierron monipuolistaminen POSITIIVINEN VIESTINTÄ OLENNAISINTA, JOTTA VIHERRYTTÄMISESTÄ EI TULE PAKKOPULLAA!

55 Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito uudistuksia ja tavoitteita: Sopimuksissa (5-vuotiset) yhdistetty perinnebiotooppien hoitosopimukset muihin luonnon-ja maiseman monimuotoisuuden edistämissopimuksiin Maltillisena tavoitteena ha sopimuksien piiriin Priorisoiduille kohteille korotettu tuki (valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit) Sopimusta voi hakea, vaikkei ole sitoutunut ympäristökorvauksen perusosaan Erinomainen lisä! Vähentänee myös yhdistystenosalta turhaa byrokratiaa ja muodollisuuksia

56 Mikä ei käy? Alueet jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Pihanurmikoita tai puutarha-ja puistokäytössä olevat alueet Laajat yhtenäiset avokalliot Latojen säilytys, ylläpito tai kunnostus Monimuotoisuuden ja maiseman kannalta olennaisia joten projekteihin kannustaminen muuta kautta!

57 Huomionarvoisia muutoksia lumo-tuissa Kiinteät tukitasot Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta tulee niittää tai raivata vähintään joka toinen vuosi ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä (muistettava hoitosuunnitelman teon yhteydessä!) Saarekkeet muutosvaatimuksista huolimatta max. 1 ha Pienten perinnebiotooppien tuki poistuu

58 Suurpetoaidat perinnebiotooppien osana ympäristöinvestointeja Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn ehdotusluonnoksessa mainitaan petoaidat Nyt muodossa: Toimenpiteellä vastataan myös maatalousluonnon monimuotoisuuden hoidon erityistuen sopimusalueilla sopimuskauden aikana esille nouseviin merkittäviin kunnostustarpeisiin, joita ei ole ollut mahdollista ennakoida hoitosopimusta tehtäessä ja jotka merkittävästi vaikuttavat sopimusalan hoidon onnistumisen edellytyksiin (esim. petoaidat). Siis mahdollista kesken perinnebiotooppisopimuskauden, mikäli petovahinkouhka ilmenee

59 Kosteikkojen ympäristöinvestoinnit ja hoitosopimukset Kosteikkoinvestointien ja hoitosopimusten valuma-alueiden peltoprosentti tippuu 20 10%:iin. Tämä merkittävä edistysaskel, koska ed. ohjelmakaudella tämän täyttymisen kanssa ollut ongelmia, vaikka muuten olisi ollut monimuotoisuuden tai vesiensuojelun kannalta erittäin tärkeä kohde 0,5 % kosteikkopinta-alavaatimus valuma-alueen pinta-alasta säilyy edelleen, mutta siihen tulossa hyviä lievennyksiä: Ehdoista voidaan poiketa, jos kyseessä on: paikallinen voimakas maatalouden kuormitus, suojavyöhyke-, luonnon monimuotoisuus tai kosteikkoyleissuunnitelmissa esitetty kohde tai kohde, jonka ELY-keskuskatsoo muutoin tehokkaaksi maatalouden vesiensuojelun tai monimuotoisuuden edistämisen vuoksi. Jos kosteikon hoito-ja reuna-alueet halutaan pitää pellon kirjoissa, tulee ne toteuttaa esim. luonnonhoitopellon tai suojavyöhykkeen avulla Kosteikkojen hoitosopimuksiin (vuosittainen huolto-ja hoitotyö) kiinteä tukitaso (luovutaan kustannuslaskelmista)

60 Kurki-, hanhi-ja joutsenpellot 5-vuotinen aivan uusi sopimusmuoto Lintujen ruokailu-, levähdys-ja muuttoalueille tehtävän sopimuksen tulee sisältää edistettäville lintulajeille soveltuvan, siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä + mahdollisesti ruokintaa Sopimusalueen keskiosiin tulee perustaa nurmikasvusto, joka niitetään lintujen laskeutumisen helpottamiseksi. Peltolohkoihin rajoittuviin lohkon reunoihin ei-kiinnostavaa kasvia linnuille Yksivuotisen kasvin kasvusto perustettava vuosittain Sopimusaluetta hoidettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Kasvusto on korjattava tai syksyllä niitettävä lintujen ruokailun helpottamiseksi. ELY-harkinta, lohkon paikan vaihto kesken tukikauden. Tavoite 800 ha?

61 Monimuotoisuuspiennar Mahdollista perustaa mille tahansa reunalle peltolohkosta keskimäärin 3 m kaista Kaista voi kasvaa luonnonkasveja, se voidaan kylvää LHP-kasveilla tai se voi olla talven yli jätettävä puimattoman viljan kaista. Puimaton viljakaista periaatteessa monimuotoisuuden kannalta koko järjestelmän merkittävin pieni, mutta tehokas parannus

62 Ympäristönhoitonurmet - Suojavyöhykkeet - Ympäristönhoitonurmien suojavyöhykkeet kohdennetaan hyvää heikommassa tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla oleville pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen ja valtaojien varsilla - Lisäksi koko maahan Natura alueiden ja pohjavesialueiden peltolohkoille sekä ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon rajautuville peltolohkoille. (Tiedot mahdollisesti suoraan VIPU-karttoihin? ) - Uusia aloja voi ilmoittaa vain 1., 2. ja 3. sitoumusvuonna.

63 Luonnonhoitopellot ympäristötuen onnistunut esimerkki

64 Luonnonhoitopellot

65 Luonnonhoitopellot Yksinkertaisempi ja joustavampi kuin erityistuet - toimiva pellolle kohdistuva monimuotoisuustoimenpide Hakeminen kasvulohkolomakkeella mielekästä Ohjaa riistaeläimiä pois teiden läheisyydestä Epäselvyyttä ehtojen ymmärtämisessä, liian monia vaihtoehtoja? Melko toteutuskelpoinen viljelijälle. Joitakin agronomisia ongelmia kasvustojen onnistumisessa Siementen saatavuus osin heikko (niittykasvit)

66 Kerääjä-ja aluskasvit

67 Kiitos! Kimmo Härjämäki Projektipäällikkö JÄRKI Luonto ja riista Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Puh Kuva Eija Hagelberg