YHTEISANTENNIOPAS TÄHTI 2000 JA 800 KETJU 800 Kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Suomen Kiinteistöliitto ry
OPPAAN TARKOITUS Tämän oppaan tarkoituksena on antaa yleiset perustiedot kerros- ja rivitalojen yhteisantenniasioista. Opas on tarkoitettu taloyhtiöiden isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja rakennuttajille, mutta opas soveltuu myös muille yhteisantennijärjestelmistä tietoa tarvitseville. Oppaassa on esitetty keskeisiä perusasioita, jotka on suositeltavaa ottaa huomioon kerros- ja rivitalojen yhteisantennijärjestelmien kuntotutkimuksissa, kunnostuksissa, uudistuksissa ja ylläpidossa. Kotien sähköisten viestintäpalvelujen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu voimakkaasti. Palvelujen uudistumista vauhdittaa digitaalisten tv-lähetysten käynnistyminen. Yhä tärkeämpää on, että yhteisantennijärjestelmät suunnitellaan, rakennetaan, kunnostetaan ja uudistetaan kykeneviksi välittämään uudet palvelut. Näiden päätösten teossa rakennuttajat, taloyhtiöt, isännöitsijät, suunnittelijat jne. tarvitsevat oikeita perustietoja. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry sekä Suomen Kiinteistöliitto ry ovat nähneet tarpeelliseksi koota nämä perustiedot yleiskäyttöiseksi oppaaksi, koska yhteisantennijärjestelmistä on tullut ratkaisevan tärkeä lenkki välitettäesssä uusia digitaaliaikakauden ohjelma- ja tietopalveluja koteihin. Julkaisijat: Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry PL 55, Harakantie 18, 02601 Espoo www.sant.fi puh. (09) 547 610 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24, 00100 Helsinki www.kiinteistoliitto.fi puh. (09) 166 761 Lokakuu 2004 Copyright: Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry
YHTEISANTENNIOPAS SISÄLTÖ 1 Jakelujärjestelmät... 3 2 Antennijärjestelmen palvelut... 3 2.1 Maanpäällisen jakelun palvelut... 3 2.2 Kaapelitelevision palvelut... 4 2.3 Satelliittipalvelut... 5 2.4 Talokohtainen informaatiojärjestelmä... 6 3 Antennnijärjestelmän rakenne... 6 3.1 Jakoverkko... 6 3.2 Päävahvistin... 8 3.3 Antennit... 8 4 Palvelujen välitystavat antenniverkoissa... 10 4.1 Maanpäällisen verkon palvelut... 10 4.2 Kaapeli-tv-kanavat... 12 4.3 Satelliittikanavien välitys... 12 4.3.1 Suorajakelu... 12 4.3.2 Ketjumuotoisten taloverkkojen mahdollistamat satelliittipalvelut... 12 5 Taloverkkojen välityskyky... 14 6 Antennijärjestelmän kuntotutkimus... 16 7 Antennijärjestelmän kunnostus... 17 8 Päätöksenteko asunto-osakeyhtiössä... 22 8.1 Perusparannukset ja uudistukset... 24 8.2 Ajankohdan tavanmukainen vaatimustaso... 24 8.3 Yhdenvertaisuus... 25 8.4 Maksullisista erillispalveluista päättäminen... 25 8.5 Kaapelitelevisiosta ja satelliittiantennista päättäminen... 26 1
9 Antennijärjestelmän suunnittelu ja toteutus... 26 9.1 Lähtökohdat... 26 9.2 Antenniurakoitsijan asema ja vastuut... 27 9.3 Tekijä takaa laadun!... 27 9.4 Kuka takaa tekijän?... 27 9.5 Laadun varmistus... 28 9.6 Asennuksen dokumentointi... 28 10 Kiinteistön omistajan oikeudet ja velvoitteet... 29 10.1 Antenniverkon omistusoikeuden rajapintojen määrittäminen... 29 10.2 Oikeus valita antenniurakoisija... 30 11 Käyttö ja ylläpito... 30 11.1 Vastuu ylläpidosta... 30 11.2 Antenniverkon asiakirjoista huolehtiminen... 30 11.3 Vastuu tilojen lukituksesta, kulkuoikeuksista ja avauspalvelusta... 31 12 Huolto... 31 12.1 Antennijärjestelmän huolto... 31 12.2 Kuvanlaatu on huonontunut... 31 12.3 Kuvassa on häiriöitä... 32 12.4 Mistä lisäohjeita?... 32 13 Antennijärjestelmien käsitteitä ja lyhenteitä... 33 13.1 Yleisimpiä käsitteitä... 33 13.2 Yleisimpiä antennijärjestelmien ja digi-tv:n lyhenteitä... 36 14 Määräyksiä, standardeja ja ohjeita... 38 15 Yhteystietoja... 40 2
YHTEISANTENNIOPAS Joukkoviestinnässä on meneillään suuri muutos: digitalisoituminen. Uudet digitaaliset palvelut television maanpäällisissä verkoissa, kaapelitelevisiossa ja satelliiteista lisäävät palvelujen määrän moninkertaiseksi. Näiden palvelujen välittäminen edellyttää kiinteistöjen antennijärjestelmiltä ajanmukaista välityskykyä ja toimivuutta. Uudet palvelut sijoittuvat korkeammille taajuuksille. Vanhojen taloverkkojen suppea taajuusalue kuitenkin hankaloittaa tai estää näiden palvelujen välittämistä koteihin. Maanpäällisen jakeluverkon analogiset lähetykset päättyvät muutaman vuoden mittaisen siirtymäkauden jälkeen. Monissa taloyhtiöissä peruspalvelujenkin säilyttäminen edellyttää sitä ennen taloverkon kunnostamista tai uusimista. 1 JAKELUJÄRJESTELMÄT Kotitalouksissa vastaanotetuille televisio- ja radiopalveluille on toiminnallisesti kolme ensisijaista jakelutapaa maanpäällinen jakeluverkko kaapelitelevisioverkko satelliittivastaanotto. 2 ANTENNIJÄRJESTELMIEN PALVELUT 2.1 Maanpäällisen jakelun palvelut Valtakunnalliset analogiset tv-kanavat Valtakunnallista televisiotoimintaa harjoitetaan Suomessa neljässä jakeluverkossa, joista TV1, TV2 ja MTV3 ovat analogisina vastaanotettavissa koko valtakunnan alueella. Nelonen kattaa noin 85 % väestöstä. Valtakunnalliset digitaaliset tv-kanavat Digitaalisten tv-palvelujen (digital video broadcasting -terrestrial, DVB- T) valtakunnallinen aloituspäivä oli 27.8.2001. Syksyllä 2004 digitaaliset lähetykset peittävät 94 % väestöstä ja todennäköisesti vuonna 2005 lähes koko väestön. Digitaalisessa televisioverkossa lähetettävät ohjelmakanavat ja kanavien peittoalueet voidaan tarkistaa Digita Oy:n 3
4 julkaisemista kartoista. Ne on lueteltu myös verkkopalvelussa www.digitv.fi. Analogiset ja digitaaliset palvelut toimivat siirtymäajan rinnakkain, minkä jälkeen analogiset tv-lähetykset loppuvat. Analogiset lähetykset tullaan näillä näkymin lopettamaan 31.8.2007. Paikallinen televisiotoiminta Paikallista televisiotoimintaa harjoitetaan erillisten toimilupien nojalla. Paikallistelevisioille on myönnetty myös digitaalisia toimilupia. Naapurimaiden tv-kanavat Valtakunnan reuna-alueilla voidaan vastaanottaa naapurimaiden eräitä ohjelmia tehokkailla antenneilla. Ruotsin analogisten tv-ohjelmien, SVT1 ja SVT2, näkyvyyden parantamiseksi on asennettu lähettimet Pyhävuoren ja Kruunupyyn asemille. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa Digita Oy:n jakeluverkossa välitetään analogista ohjelmakanavaa SVT Europa, mikä koostuu Ruotsin ohjelmista SVT1 ja SVT2. Valtakunnalliset radiopalvelut Suomessa toimii viisi Yleisradio Oy:n profiloitunutta radiokanavaa ja valtakunnallinen mainosradio (Radio Nova). Digiradion (digital audio broadcasting, DAB) lähetykset ovat kuultavissa eteläisimmässä Suomessa. Vastaanotto edellyttää digitaalista DABvastaanotinta. Kaupalliset radiopalvelut Analogisia kaupallisia radioita toimii erillisen toimiluvan nojalla kymmeniä eri paikkakunnilla. 2.2 Kaapelitelevision palvelut Kaapelitelevisioverkot kattavat noin puolet Suomen kotitalouksista. Kaapelitelevisioverkossa toimivien teleyritysten tulee viestintämarkkinalain mukaan siirtää maksutta sekä Yleisradio Oy:n ohjelmistot oheis- ja lisäpalveluineen että kaupallisten toimijoiden valtakunnalliset kanavat ja niihin liittyvät palvelut.
Kaapelitelevision tarjoamat palvelut vaihtelevat operaattoreittain sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Osa kaapeli-tv-verkoista on kaksisuuntaisia. Tällaisissa verkoissa tilaaja voi myös lähettää signaalia verkkoon päin. Yleisin kaksisuuntainen sovellus on kaapelimodeemin ja tietokoneen liittäminen internetiin. Palvelut voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Peruspalvelut, jotka käsittävät koko maassa vastaanotettavaksi tarkoitetut tv- ja radiolähetykset, paikallisradioita ja -televisioita sekä satelliittivälitteisiä tv-kanavia ja kaapelitelevisiokanavia. 2. Maksulliset tv-, radio- ja satelliittikanavat. 3. Laajakaistaiset internet-yhteydet (ei saatavana kaikista kaapelitelevisioverkoista). 2.3 Satelliittipalvelut Digitaalisten palvelujen jakelu aloitettiin ensimmäiseksi satelliittien välityksellä. Digitaalinen satelliittijakelu (digital video broadcasting -satellite, DVB-S) on syrjäyttänyt analogisia palveluja ja samalla lisännyt palvelujen tarjonnan moninkertaiseksi, kun analogisen kanavan varaamassa taajuuskaistassa voi olla 5 10 digitaalista ohjelmapalvelua. Palvelujen lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä samanaikainen vastaanottolaitteistojen hintatason aleneminen on lisännyt satelliittien taloyhtiökohtaista vastaanottoa. Satelliitit sijaitsevat päiväntasaajan yläpuolella noin 36 000 km:n korkeudessa. Ne kiertävät maapalloa nk. geosynkronisella radalla samalla kulmanopeudella ja samaan suuntaan kuin maapallo pyörii akselinsa ympäri, jolloin satelliitit maasta katsottuna näyttävät pysyvän paikallaan. Satelliittien sijainti ilmoitetaan pituusasteina nollameridiaanista itään (E) tai länteen (W). Satelliitteja on vastaanotettavissa kymmeniä. Suomessa yleisimmin vastaanotettavia satelliitteja ovat: Astra, useita satelliitteja, sijainti 19,2 E Eutelsat Hot Bird, useita satelliitteja, sijainti 13 E Sirius, useita satelliitteja, sijainti 5 E Intelsat 707, Thor, useita satelliitteja, sijainti 1 W. Digitaalisten lähetysten vastaanotto vaatii televisiovastaanottimen pariksi DVB-S -jakelujärjestelmän mukaisen vastaanottimen, digisovittimen. 5
Salattujen kanavien vastaanottoon tarvitaan satelliittivastaanotin, joka osaa purkaa salauskoodauksen ja maksullinen ohjelmakortti, älykortti. Kortteja on saatavissa ohjelmaoperaattoreilta sekä antenniasennus- ja kodintekniikkaliikkeistä. Satelliittikanavien välitystapoja yhteisantennijärjestelmissä on esitetty sivuilla 12 13. 2.4 Talokohtainen informaatiojärjestelmä Taloyhtiöillä on niin halutessaan mahdollisuus käyttää yhteisantennijärjestelmää myös oman tv-kanavan välittämiseen. Taloyhtiön oma tietokanava voi olla asukkaan televisiossa toimiva tiedotuskanava. Valvontakameroiden käyttöönotossa ja käytössä on otettava huomioon Rikoslain 24 salakatselusäännökset. Kerrostalon porraskäytävän valvonnassa on pyydettävä kaikilta asukkailta suostumus ja laitettava ulkooveen ilmoitus kameravalvonnasta. Ulko-ovea kuvattaessa kamera on suunnattava kohti ulko-ovea, ei porraskäytävään. 3 ANTENNIJÄRJESTELMIEN RAKENNE Viestintäviraston määräys 21 D/2003 M (Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä) säätelee mm. yhteisantennijärjestelmän tiloja, suoritusarvoja, rakentamista, ylläpitoa ja dokumentointia. Kun kiinteistö on varustettu omilla antenneilla, kiinteistön antennijärjestelmä muodostuu kolmesta osasta jakoverkosta päävahvistimesta antenneista ja mastorakenteista. 3.1 Jakoverkko Kaapelitelevisioverkkoon liittyneen taloyhtiön antennijärjestelmä koostuu vain jakoverkosta. Jakoverkko on kiinteistöön kuuluva tai taloyhtiön omistama verkko, jota syötetään omasta päävahvistimesta tai kaapelitv-verkosta. 6
Taloverkko Taloverkko on rakennuksen sisäinen antenniverkko, jolla palvelut välitetään huoneistoihin. Nykyiset tähtimuotoiset taloverkot voidaan jakaa neljään osaan: jakovahvistin, tähtipiste, nousukaapelointi ja huoneistoverkot. Jakovahvistin Taloverkon jakovahvistin ja tähtipiste sijaitsevat yleensä lukitussa talojakamossa. Tähtipiste Tähtipiste ja muut sen yhteyteen sijoitettavat laitteet voidaan sijoittaa yhteiseen lukittavaan tilaan puhelinsisäjohtoverkon ja siihen liittyvien laitteiden kanssa. Jos tilantarve on vähäinen, voidaan lukittavassa kotelossa olevat laitteet sijoittaa yhteiseen huonetilaan esimerkiksi sähköpääkeskuksen kanssa. Vanhoissa taloverkoissa ei ole varsinaista tähtipistettä, vaan vahvistinlaitteistot on sijoitettu lukittavaan koteloon esimerkiksi ullakolle tai porraskäytävään. Näissä verkoissa voi olla useita jakopisteitä hajautettuina rakennuksen eri puolille. Nousukaapelit Nousukaapelointi on taloverkon tähtipisteen ja huoneistojakamon tähtipisteen välinen kaapelointi. Tähtiverkkojen rakentaminen yleistyi vasta 1990-luvulla. Aiemmin taloverkot rakennettiin ketjuverkkoina, joissa useiden huoneistojen antennirasiat on kytketty peräkkäin samaan kaapeliin. Vanhoissa ketjumuotoisissa taloverkoissa samaan kaapeliin on kytketty peräkkäin useiden huoneistojen antennirasiat. Huoneistoverkot Huoneistoverkko koostuu huoneistojakamon tähtipisteestä, kaapeloinnista ja antennirasioista. Antennirasiat liitetään erillisillä kaapeleilla tähtipisteeseen. 7
1. 2. 3. 4. 5. 6. Huoneisto TÄHTIVERKKO 1. 2. 3. 4. 5. 6. Huoneisto KETJUVERKKO Ketjumuotoisissa taloverkoissa ei ole erillistä huoneistoverkkoa, koska huoneistoissa on useimmiten vain yksi antennirasia, joka on kytketty usean asunnon yhteiseen kaapeliin. Liitäntäjohdot Vastaanottimet ja muut päätelaitteet liitetään antennirasiaan standardin mukaisilla liitäntäjohdoilla. 3.2 Päävahvistin Päävahvistimella antenneista tai muista ohjelmalähteistä vastaanotetut palvelut muokataan jakeluun sopiviksi. 3.3 Antennit Kuva 1. Tähti- ja ketjuverkon rakenteet Tv-antennit Antennit voidaan jakaa vastaanottavan kanavamäärän mukaan kanava-, kanavaryhmä- ja laajakaista-antenneihin. Analogisilla kanavilla käytetään sekä vhf- että uhf-alueen antenneja. Digi-tv:n vastaanottoon tarvitaan ainoastaan uhf-alueen antenneja. Jos olemassa olevien an- 8
Antennit Antennit SAT Päävahvistin Päävahvistin TV1 TV2 MTV3 NELONEN Digi-tv 1 Digi-tv 2 Digi-tv 3 Radio Verkko-osa Tähtipiste TV1 TV2 MTV3 NELONEN Digi-tv 1 Digi-tv 2 Digi-tv 3 Radio Verkko-osa Monivalintakytkimet Nousukaapelointi TV R TV R TV R SAT SAT SAT TV R TV R TV R Huoneistoverkot Huoneistoverkot Tähti 800 MATV-järjestelmä (voidaan jakaa myös satelliittikanavia) Tähti 2000 SMATV-järjestelmä Kuva 2. Talokohtaisen tähtiverkon rakenne tennien taajuusalue on riittävän laaja, ei digi-tv:lle tarvita uusia antenneja. Vastaanottopaikan sijainti ja kentänvoimakkuus määräävät antennien ominaisuudet ja niiden lukumäärän. Hyvissä vastaanottopaikoissa on mahdollista vastaanottaa useita kanavia laajakaistaisella antennilla. 9
10 Radioantennit Ularadion antennit asennetaan Ylen kanavilla vaakasuoraan (vaakapolarisaatio) ja kaupallisilla radioilla pystysuoraan (pystypolarisaatio). Digiradio (DAB) toimii vhf III-alueella ja sen antennit asennetaan pystysuoraan. Satelliittiantennit Satelliittiantennien lukumäärä ja koko määräytyvät vastaanotettavien satelliittien sekä vastaanottopaikan maantieteellisen sijainnin mukaan. Suomessa käytettävät lautasantennit ovat kooltaan noin 0,8 1,1 m. Samalla antennilla on mahdollista vastaanottaa sekä analogisia että digitaalisia palveluja useasta satelliitista. 4 PALVELUJEN VÄLITYSTAVAT ANTENNIVERKOISSA 4.1 Maanpäällisen verkon palvelut Analogiset kanavat Maanpäällisen jakeluverkon analogiset tv-lähetykset välitetään taloverkoissa kanavilla 2 63 taajuusalueella 47 862 MHz. Vanhimmat kunnostamattomat taloverkot eivät yleensä pysty välittämään uhf-alueen kanavia, jolloin kanavat on talon vahvistinlaitteistossa muutettu alemmalle taajuusalueelle, kanaville 2 12. 1990-luvulla ja sen jälkeen valmistuneet taloverkot pystyvät yleensä välittämään koko taajuusalueen 862 MHz:iin asti. Digitaaliset kanavat Digitaalitekniikassa tieto pakataan, jolloin se mahdollistaa taajuuksien käytön entistä tehokkaammin. Analogisen tv-kanavan käyttämään taajuuskaistaan mahtuukin 4 5 digitaalisesta ohjelmakanavasta muodostuva kanavanippu eli multipleksi. Nykyiset kolme kanavanippua varaavat siten kolme taajuuskanavaa taajuusalueelta 470 862 MHz. Digi-tv:n välityksessä ei voida käyttää vanhoissa taloverkoissa aiemmin sovellettua menetelmää, jossa uhf-kanavat jouduttiin siirtämään alemmalle vhf-alueelle, vaan palvelut välitetään taloverkossa uhf-alueella alkuperäisillä kanavillaan. Tästä syystä vanhojen taloverkkojen välityskykyä joudutaan laajentamaan.
Digi-tv:n vastaanottoon tarvitaan erityinen lisälaite, digisovitin, digiboksi, joka liitettynä olemassa olevaan televisioon mahdollistaa digitaalisten DVB-T -lähetysten katselun. Saatavana on myös ns. integroituja televisioita, joissa digitaalinen vastaanotin on television sisällä. Digi-tv:n vuorovaikutteisia palveluja voidaan hyödyntää MHP-standardin mukaisilla digisovittimilla. Näiden palvelujen käyttämiseksi katsoja tarvitsee myös paluuyhteyden. Paluuyhteytenä voi käyttää digitaalisesta vastaanottimesta ja kuluttajan valinnasta riippuen kiinteää puhelinverkkoa, tietoliikenneverkkoa tai kaapelitelevisioverkkoa. Tulevaisuudessa yhteytenä voi olla myös matkapuhelin. DVB-S Taloverkko Tähti 2000 DVB-T DVB-S Paluukanavat Tähti 800 Ketju 800 DVB-T DVB-C Paluukanavat DVB-C Digisovittimet Kuva 3. Digitaalisten palvelujen jakelutavat Digiradio DAB -radion lähetykset varaavat paikkakunnasta riippuen yhden tai useamman kanavan vhf III -alueelta. Palvelut välitetään antennijärjestelmässä alkuperäisillä lähetyskanavillaan. Palvelujen vastaanottoon riittää usein vastaanottimen oma antenni myös huoneiston sisällä. 11
4.2 Kaapeli-tv-kanavat Kaapelitelevisioissa tarjottavista palveluista suuri osa on edelleen analogisia, mutta ne muuttuvat lähivuosina digitaalisiksi. Analogisia ja digitaalisia palveluja välitetään siirtymäkauden ajan rinnakkain. Maanpäällisistä verkoista ja satelliiteista vastaanotetut digitaaliset palvelut muunnetaan kaapelitelevisiossa käytettävään digitaaliseen DVB- C -siirtomuotoon (digital video broadcasting -cable, DVB-C). Digi-tvpalvelujen vastaanottamiseksi kaapelitelevision kautta tarvitaan olemassa olevan television pariksi DVB-C -järjestelmän mukainen digisovitin. Kaapeli-tv-verkon kaksisuuntaistaminen mahdollistaa internet-yhteyden verkon kautta. Tietokoneen ja kaapeli-tv-verkon välissä tarvitaan silloin ns. kaapelimodeemi. 4.3 Satelliittikanavien välitys 4.3.1 Suorajakelu Digitaalisia satelliittilähetyksiä lisäpalveluineen voidaan hyödyntää välittämällä ne muuttumattomina eli suorajakeluna käyttäjille. Suorajakelussa kullakin katsojataloudella on oma huoneistokohtainen DVB-S -standardin mukainen satelliittivastaanotin, jolla voidaan valita vastaanotettava kanava suuresta valikoimasta huoneistokohtaisesti. Suorajakelu edellyttää tähti 2000-verkkoa, eli verkkomuotoa, joka välittää myös taajuusalueen 950 2150 MHz. 4.3.2 Ketjumuotoisten taloverkkojen mahdollistamat satelliittipalvelut Remodulointi (Muunnos digitaalisesta analogiseen) Satelliittipalvelujen remodulointi tarkoittaa valittujen digitaalisten palvelujen muunnosta PAL-järjestelmän mukaisiksi. Remodulointi on edullinen vaihtoehto, jos talouksia on paljon ja välitettäviä satelliittikanavia on vähän. Etuna on myös, että kanavia voidaan katsoa olemassa olevalla televisiolla taloverkkoa uusimatta. Transmodulointi (Muunnos toiseen digitaaliseen siirtomuotoon) Digitaalisia DVB-S -palveluja voidaan muuntaa myös kaapeliverkkojen digitaaliseen siirtomuotoon DVB-C. Tällöin digitaalisia satelliittipalvelu- 12
ja voidaan välittää rajattu määrä myös ketjuverkoissa. Palvelujen vastaanottamiseksi kullakin katsojataloudella tulee olla DVB-C -järjestelmän mukainen digisovitin. DVB-S DVB-S DVB-C DVB-S PAL 1 2 3 Antenniverkko Tähti 2000 Tähti 800 Tähti 800 Ketju 800 Ketju 800 4 DVB-S 5 DVB-C 6 Televisio 6 1. Suorajakelu 4. DVB-S -satelliittivastaanotin 2. Transmodulointi 5. DVB-C -digisovitin 3. Remodulointi 6. Scart-johdot (RGB) Kuva 4. Digitaalisten satelliittipalvelujen välitystavat 13
5 TALOVERKKOJEN VÄLITYSKYKY Taloverkkojen suorituskykyä on totuttu havainnollistamaan seuraavanlaisella ryhmittelyillä. Tähtiverkot jaetaan välityskyvyn mukaan kahteen luokkaan: tähti 2000 ja tähti 800. Tähti 2000 Tämän tähtiverkon taajuusalue on 47 2150 MHz. Se voi välittää kaikki omilla antenneilla saatavat palvelut. Tähti 800 Tämä tähtiverkko voi välittää kaikki omista antenneista tai kaapeli-tvverkosta saatavat palvelut, paitsi satelliittien suorajakelupalvelut taajuusalueella 950 2150 MHz. Tähtiverkko helpottaa antennirasioiden lisäysten ja huoneistokohtaisten palvelujen toteuttamista, jopa operaattorin valinnan. Ketju 800 Ketjuverkkojen kunnostamisessa suositeltava vähimmäistaso on ketju 800. Ketju 800-verkko voi välittää samat palvelut kuin tähti 800. Huom. Ketju 800-verkko siis pystyy välittämään myös digitaaliset tvlähetykset sekä omista antenneista että kaapeli-tv-verkoista. 14
950 2150 MHz Satelliittien suorajakelukanavat Analogiset ja digitaaliset (DVB-S) kanavat. 470 862 MHz Kanavat E21 E69. Maanpäällisen verkon analogiset ja digi-tv (DVB-T) -kanavat. Kaapeli-tv:n analogisia ja digi-tv (DVB-C) -kanavia Remoduloituja ja transmoduloituja satelliittipalveluja. Tähti 2000 Tähti 800 Ketju 800 300 470 MHz kanavat S21 S41 Kaapeli-tv:n analogisia ja digi-tv (DVB-C) -kanavia Remoduloituja ja transmoduloituja satelliittipalveluja. 174 300 MHz Kanavat E5 E12 ja S11 S20. Maanpäällisen verkon analogisia kanavia Kaapeli-tv:n analogisia ja digi-tv (DVB-C) -kanavia Remoduloituja ja transmoduloituja satelliittipalveluja Digiradio (DAB). 125 174 Kanavat S4 S10. Kaapeli-tv-kanavia 87,5 108, Ula-radio 47 68 MHz, kanavat E2 E4 Analogisia tv-kanavia 5 65 MHz Paluukanavat Kuva 5. Taloverkkojen taajuusalueet ja välityskyvyn luokittelu 15
6 ANTENNIJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS 16 Miksi kuntotutkimus? Antennijärjestelmän palvelujen välityskyvystä, nykyisestä kunnosta, määräysten mukaisuudesta tai muistakaan ominaisuuksista ei usein ole täsmällistä tietoa. Antennijärjestelmän laatu koostuu suunnittelun ja toteutuksen laadusta sekä ominaisuuksista, jotka voidaan selvittää vain tarkoilla mittauksilla. Kuntotutkimus antaa päättäjille täsmällistä ja tutkittua tietoa antenniverkon kunnosta ja palvelujen välityskyvystä. Tarvekartoitus Tilaajan kanssa kartoitetaan taloverkon mahdollistamat palvelut. Samalla arvioidaan asukkailta saaduista palautteista halukkuutta uusiin palveluihin ja ratkaisuja esiintyneisiin ongelmiin. Tilaajan haluamat palvelut täsmennetään ja esitetään kunnostustaso niiden saamiseksi. Kuntotutkimuksen toteutus Kuntotutkimuksessa käytetään silmämääräisen arvioinnin lisäksi soveltuvin osin mittauksia ja testauksia. Kuntotutkimuksen tekeminen edellyttää erityisammattitaitoa, kuten vanhojen rakenneosien ja laitteiden hallintaa sekä erilaisten kenttätutkimusten hallintaa. Antennijärjestelmän laitteistojen ja -rakenneosien tekninen käyttöikä arvioidaan ja järjestelmätoiminnot testataan. Kuntotutkimusraportti Kuntotutkimuksen tulokset esitetään kuntotutkimusraportissa. Raportin perusteella taloyhtiö voi pyytää tarjouksia valitsemastaan tavoitevaihtoehdosta. Valittu tavoitetaso sitoo tällöin kaikkia tarjoajia, jotka voivat tarjota oman teknisen ratkaisunsa, jolla valittu tavoitetaso saavutetaan. Mistä lisäohjeita? Sähkötieto ry:n / Sähköinfo Oy:n sähkötietokortissa ST.98.10 Antennijärjestelmän kuntotutkimusohje on yleiset perustiedot antennijärjestelmän kuntotutkimusmenettelystä. Sähkötietokortti ST 605.10 Asuinkiinteistön tietoverkko, tarjouspyynnön lähtötietolomake auttaa määrittelemään halutun työsuorituksen ja helpottaa tarjousten vertailtavuutta.
Edellä mainitut ST-kortit ovat luettavissa osoitteessa www.taloyhtio.net. Kuntotutkimuksen kustannukset Kustannustasoon vaikuttavat taloyhtiön koko, rakennusten ikä sekä piirustusten ja asiakirjojen käytettävyys. Kustannukset määräytyvät taloyhtiökohtaisesti. 7 ANTENNIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUS Kunnostuksen tarkoitus Kunnostus on vanhan, huonokuntoisen tai muuten ominaisuuksiltaan puutteellisen taloverkon saattaminen sellaiseen kuntoon, että se pystyy välittämään maanpäällisen jakeluverkon ja kaapelitelevision tarjoamat analogiset ja digitaaliset palvelut sekä satelliittipalveluja. Kunnostettu ketjuverkko ei mahdollista satelliittipalvelujen välittämistä suorajakeluna. Kunnostuksen lähtökohdat Yleispätevää kunnostusohjetta ei voida antaa, koska kunnostuksen vaatimat toimenpiteet määräytyvät rakennusten iästä, taloverkon rakenteesta ja -laajuudesta sekä nykyisestä kunnosta ja käytettävissä olevista asiakirjoista ja kaavioista. Päävahvistimet täydennetään digi-tv-kanavien vahvistimilla. Taloverkot voidaan niiden rakenteen perusteella jaotella kunnostamisen kannalta esimerkiksi seuraaviin ryhmiin: 1970-luku ja vanhemmat: Taloverkoissa käytettyjen kaapelien vaimennukset ovat nykyisiin verrattuna paljon suurempia, ja ketjuverkot ovat yleensä pitkiä. Suurista vaimennuksista ja rakenneosien suppeista taajuusalueista johtuen taloverkot eivät kunnostamatta pysty välittämään digi-tvpalveluja. Tältä ajalta olevat rakenneosat eivät ole enää käyttökelpoisia. (Kuva 6.a) Vuonna 1975 kaapelien ja rakenneosien standardit uudistuivat, jolloin mm. antennirasian TV- ja R -liittimet muuttuivat koaksiaalisiksi (Kuva 6.b). Näiden rasioiden korvaaminen nykyisen stan-dardin mukaisilla antennirasioilla on kuitenkin suositeltavaa, kos-ka uusimisella parannetaan ketjuverkon toimivuutta. Tällöin voi-daan 17
SAT (DATA) TV R TV R a b c 1975 1975 1985 1985 TV R Kuva 6. Käytössä olevat antennirasiamallit. Liitäntäjohtoja on saatavissa vain kuvan c mukaisiin rasioihin. 18 käyttää myös nykyisen standardin mukaisia liitäntäjohtoja. Antennirasioita uusittaessa uusitaan myös liitäntäjohdot standardin mukaisiksi. 1980-luku: Tämän vuosikymmenen rakennuksissa ketjuverkot ovat edelleen vallitsevia. Taloverkkojen vaimennukset ovat kuitenkin edellisestä vuosikymmenestä pienentyneet oleellisesti, mutta yleensä vaimennuksia joudutaan edelleen pienentämään. Rakenneosia, esimer-kiksi jaottimia, haaroittimia ja kaapelien liittimiä, joudutaan vaihtamaan vaatimusten mukaisiksi. Antennirasiastandardi uudistui jälleen vuonna 1985. Tällöin antennirasia sai nykyisen muotonsa, kun TV-liitin muutettiin urosliittimeksi (Kuva 6.c). Ennen vuotta 1986 asennettujen antennirasioiden korvaaminen nykyisen standardin mukaisiksi on suositeltavaa. 1990-luku: Tähtiverkkojen rakentaminen vakiintui 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja taloverkkojen välittämä taajuusalue laajeni. Talo-verkon osalta selvitäänkin useimmiten pelkällä tarkistuksella, joten digi-tvpalvelujen välittämiseen riittää usein vahvistimien lisäämi-nen digitv-kanaville.
2000-luku: Digi-tv-palvelujen välittämiseen riittää yleensä taloverkon tarkistus ja vahvistimien lisääminen digi-tv-kanaville. Kunnostustaso Kunnostuksen suositeltava vähimmäistaso on suorituskykyluokka ketju 800. Tällaisen ketjuverkon välityskyky on mitoitettu taajuusalueelle 5 862 MHz ja sen vaimennus on enintään 50 db. Voiko vanhan taloverkon kunnostaa tähtiverkoksi? Vanhaa ketjuverkkoa ei yleensä voida muuttaa tähtiverkoksi. Mikäli taloyhtiössä on tulossa muita peruskorjauksia, kuten julkisivu-, sähkö-, puhelinverkko- tai putkistoremontti kannattaa tähtiverkon rakentaminen ajoittaa niiden yhteyteen. Miten taloverkot kunnostetaan? Kunnostuksessa taloverkon välityskykyä ja palvelutasoa parannetaan pienentämällä verkon vaimennuksia esimerkiksi ketjuverkon kaapeleita lyhentämällä ja uusimalla uusimalla passiivisia rakenneosia uusimalla huoneistojen antennirasioita uusimalla tai lisäämällä aktiivisia laitteita Muita kunnostukseen liittyviä toimenpiteitä ovat sähköliitäntöjen tarkastus ja esitys mahdollista korjauksista potentiaalintasauksen ja maadoituksen tarkastus ja kunnostus. Kunnostustöiden valmistuttua taloverkon piirustukset ja mittauspöytäkirjat täydennetään asennuksia vastaaviksi ja luovutetaan kiinteistön edustajalle. Mistä saa lisäohjeita? Yksityiskohtaisempia kunnostusohjeita on Sähkötieto ry:n / Sähköinfo Oy:n sähkötietokortissa ST 98.30 Antennijärjestelmän taloverkon kunnostus. Kunnostustyön tarjouspyynnöissä ja tilauksissa on mahdollista viitata tähän korttiin yleisesti suositeltavan kunnostustason (Ketju 800) saavuttamiseksi. Sähkötietokortti ST 605.10 Asuinkiinteistön tietoverkko, tarjouspyynnön lähtötietolomake auttaa määrittelemään haluttu työsuoritus ja helpottaa tarjousten vertailtavuutta. 19
Edellä mainitut ST-kortit ovat luettavissa osoitteessa www. taloyhtio.net. Kunnostuksen kustannukset Mikäli taloverkko on kunnostettava, kustannukset vaihtelevat taloyhtiökohtaisesti mm. taloverkon iän, ominaisuuksien, käytettävissä olevien asiakirjojen ja huoneistojen lukumäärän mukaan. Maakaapelin uusiminen nostaa usein kustannuksia merkittävästi. Taloverkon uusiminen Kunnostetussa ketjuverkossa on edelleen vain yksi antennirasia huoneistoa kohden. Jos on tarve lisätä antennirasioiden määrää, se merkitsee kokonaan uuden verkon rakentamista. Tällainen asennustyö kannattaa ajoittaa muun peruskorjauksen yhteyteen. Uusi verkko suunnitellaan ja rakennetaan täyttämään kaikki nykyiset viranomaismääräykset ja laatuvaatimukset. 20
Kunnostettava taloverkko 10 11 12 7 8 9 4 5 6 1 2 3 22 23 24 19 20 21 16 17 18 13 14 15 34 35 36 31 32 33 28 29 30 25 26 27 VSS 10 11 12 7 8 9 4 5 6 1 2 3 22 23 24 19 20 21 16 17 18 13 14 15 34 35 36 31 32 33 28 29 30 25 26 27 VSS Kunnostettu taloverkko (Ketju 800). Ketjuverkon haarat lyhennetty ja ullakolla olevat kaapelit uusittu. Passiiviset rakenneosat kuten antennirasiat, jaottimet sekä jatko- ja vaihtoliittimet uusittu. Vahvistinlaitteisto uusittu. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset tarkistettu ja kunnostettu. Kuva 7. Kunnostamaton ja kunnostettu taloverkko. 21
8 PÄÄTÖKSENTEKO ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Asunto-osakeyhtiössä ylin päättävä elin on yhtiökokous. Sille on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty niin sanottu yleistoimivalta. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu yhtiön hallitukselle. Hallituksen tehtävänä on yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen. Hallitus ei saa ilman yhtiökokouksen suostumusta ryhtyä toimiin, jotka ovat yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia tai jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Hallitus suunnittelee hankkeen, kartoittaa eri toteutusvaihtoehdot kustannuksineen, käyttäen tarvittaessa asiantuntijaa apuna. Käyttäjien tarpeet nyt sekä lähitulevaisuudessa, tulisi selvittää jo suunnitteluvaiheessa riittävän laajasti. Selvitystyö voi vaatia myös kuntotutkimuksen teettämistä, jotta saadaan paremmin selville, kuinka laajoja muutoksia tarvitaan. Tällöin pystytään paremmin arvioimaan myös kustannusten suuruus. Tehtyjen selvitysten pohjalta hallitus laatii ehdotuksen yhtiökokoukselle. Mikäli valmisteluvaiheessa huomataan, että esimerkiksi verkon kunnostaminen digikuntoon ei vaadi kuin vähäisiä toimenpiteitä ja kustannukset ovat pieniä, hallitus voi itsekin päättää tarvittavien hankintojen tekemisestä. Hallituksen omalla päätöksellä voidaan kuitenkin toteuttaa vain hyvin pieniä kustannuksia aiheuttavat työt, jotka voidaan toteuttaa talousarvion puitteissa. Mikäli hallitus yhtään epäilee omaa toimivaltaansa, asia kannattaa viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Pääsääntönä voidaan pitää, että antennijärjestelmän perusparannukset ja uudistukset kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi. Yhtiökokouksen koollekutsujana on aina hallitus. Yhtiökokouskutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat. Pienet rutiiniluontoiset korjaustyöt on normaalisti sisällytetty talousarvioon ja niitä ei ole välttämätöntä eritellä varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa. Maininta talousarvion vahvistamisesta riittää. Suuremmat korjaus- ja perusparannushankkeet on kuitenkin aina mainittava. Kokouskutsun pitäisi olla niin selkeä, että osakkeenomistajat ymmärtävät, mitä ollaan päättämässä. Kutsussa on ilmoitettava ainakin minkä- 22