Digi-tv kuulemistilaisuus

Transkriptio

1 Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen

2 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia bokseja ja integroituja vastaanottimia markkinoilla vasta parin vuoden ajan 94 % kattavuus 2004, Pohjois- Suomi (99,9%) Muissa maissa tehty vasta päätöksiä, ei vielä alasajoa Analogiset sammutettava

3 Vain 37 % kaapelikatsojista hankkinut laitteen. "Syynä tähän on se, että kaapelitaloudet eivät ole kokeneet saavansa vastaavaa hyötyä digiaikaan siirtymisestä kuin antennikotitaloudet. Kaapelitelevisiossa tarjonta on usein jo hyvin runsasta. Lisäksi sekä kuvan että äänenlaatu ovat sellaisia, ettei digitaalisuus tuo niihin peruskatsojan näkökulmasta merkittävää muutosta." (s. 27) Miksi siis kaapeliverkko pitää digitalisoida?

4 "Yleisradio Oy:n lähetyksistä jää muunnettaessa pois olennaisia ominaisuuksia, kuten tekstitysvaihtoehdot ja näkövammaisille tarkoitettu äänitekstitys sekä kuulovammaisille tarkoitettu suomenkielisten ohjelmien tekstitys... Digitaalisten lähetysten muuttaminen analogisiksi ei kuitenkaan olisi katsojien edun mukaista." (s ) Entä jos ei ole kuuro eikä sokea? Hyvä, että ministeriö tietää, mikä on katsojille eduksi

5 Sairaalaratkaisu: Vain sairaaloiden potilashuoneissa (sic!) "saadaan" muuntaa signaali analogiseksi asti Voivatko kaupalliset kanavat "sallia" signaalinsa muuntamisen analogiseksi, koska niillä ei ole olennaisia ominaisuuksia lähetyksissään? Mihin kielto-oikeus perustuu? Onko digitalisoinnista tullut itsetarkoitus vai keino tavoitteiden saavuttamiseksi?

6 Digitaalisen ja analogisen verkon päällekkäisyys maksaa, digitaalisuus tuo säästöjä. Kun analoginen tv-lähetystoiminta lopetetaan tai kun analogista tv-lähetystoimintaa mahdollisesti supistetaan jo tätä ennen, on yhteisen infrastruktuurin kustannuksia jakavia lähettimiä nykyistä vähemmän. Tämä tarkoittaa digitaalisten tv-lähetyspalveluiden tuotantokustannusten olennaista nousua. Digita tulee nostamaan DVB-T kapasiteetin hintaa muutosta vastaavasti. 0;4503&field=FileAttachment Säästöjä kenelle? Kenen tehtävänä on maksaa? Paljonko säästöjä lopulta koituu, sillä analogia-ajan loputtua Digita nostaa hintojaan vastaavasti? Voisivatko pankit toimia näin: lopetamme konttorit jotta säästämme rahaa ja nostamme silti palvelumaksuja vuosittain?

7 Nykyinen digi-tv on 1990-luvun tekniikkaa ja teknisesti vanhentunut. Nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen, standardoida HD-tasolle ja Mpeg-4-pakkaukseen. Edelläkävijän asemaa tavoitellut Suomi putoaa tv-kehityksen peränpitäjäksi. Yle hd-lähetyksiä "ehkä 2010". Teräväpiirtotelevisiot, dvd:t ja videokamerat jo kodeissa TV-yhtiöiden pitäisi investoida HD-tuotantoon, jotta monikansalliset viihdejätit eivät saisi etulyöntiasemaa Missä teräväpiirtostrategia?

8 Alkuperäisen Digi-tv-projektin hienoista tavoitteista juuri mikään ei ole toteutunut. Näitä tavoiteltiin: MHP ja tietoyhteiskunnan sininen bussi kotimaisen osaamisen ja tuotannon lisääntyminen Nokian vientituotteet, uusi eurooppalainen menestystarina (à la GSM) kansallisessa hallinnassa oleva jakeluverkko Maksu-tv:n ja kansainvälisen sisältö- ja laitebisneksen edistäminen? Digiboksien hinta noin 600 miljoonaa euroa Mitä voimma oppia teknologian markkinoista ja yrityksistä ohjata niitä valtion toimesta? Vrt. 3Gluvat.

9 ...meneillään oleva uudistus on tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvä merkittävä yhteiskuntapoliittinen kysymys, jonka sujuva onnistuminen edellyttää kaikilta osapuolilta vahvaa? sitoutumista ja panostamista sen läpivientiin. Suomessa tässäkin asiassa vallitseva yhteistyön henki on erittäin poikkeuksellista. (s. 29) Olisiko ollut hyvä kuunnella myös ulkopuolisia näkemyksiä tai edes katsojia?