Kuntayhteisöjen palvelujen johtaminen - moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen asiakkaan eduksi



Samankaltaiset tiedostot
Kommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista

Asiakaslähtöisyys verkostotyössä

Asiakkuus haastaa kuntajohtamisen. XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari, Pohjoisen Forum Kemi

Strategia johtamisen välineenä

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtaminen uudessa maakunnassa ja kunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtaminen uudessa maakunnassa ja kunnassa. Toimintakulttuurin muutos ja sen merkitys 22.8.

Kuntaliiton maakuntafoorumi Sote-toimitilojen tulevaisuus

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Strategian ja kehittämistoiminnan yhteys, hyvien käytäntöjen levittämisen vaikeus

Päijät-Hämeen Kuntapäättäjäseminaarit 2009

Muutoksessa elämisen taidot

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Kehittämisen omistajuus

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Hoivaliiketoiminta kannattavaksi

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Keski-Suomen sote-hankkeen tavoite

ARVO. Järvenpää Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten?

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Mia Lindberg

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ MARJA HEIKKILÄ

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Turvallisuus osana hyvinvointia

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

Hyvinvointipalvelujen organisaatio

Miten asiakas tekee valintansa?

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Hyvinvoiva henkilöstö tuo tulosta

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa

Osaamispääoman johtaminen

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Positiivinen vaikutus. Kettukin verkostopäivä Elisa Lientola

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Pidetään selkä suorana

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

HENKILÖSTÖSTRATEGIA KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Toiminta-ajatuksemme

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Asiakasarvot ja arvon tuottaminen kaupassa

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Asiakastieto vai asiakkaan tieto? Asiakastiedon uhat ja mahdollisuudet

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

kehittäminen HENRY Foorumi

Strategia Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Monitoimijainen arviointi

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Transkriptio:

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hankkeen loppuseminaari, Helsinki 13.11.2013 Kuntayhteisöjen palvelujen johtaminen - moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen asiakkaan eduksi Pasi-Heikki Rannisto Tutkimusjohtaja, dosentti, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

Ketä varten kehitämme osaamistamme? vai pitäisikö kehittää asennettamme ja näkemyksiämme?

WWW.uta.fi/ palveluinnovaatiokeskus Palvelutuotanto, joka on organisoitu kannattavasti ja kestävällä tavalla Arvon luominen asiakkaan arkeen ja liiketoimintaan Palvelumindset ja kulttuuri, joka sitouttaa sekä oman organisaation että asiakkaat arvon yhteisluomiseen Autamme yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita kehittämään ja uudistamaan palveluitaan Kehitämme tapoja, joilla yliopiston palveluosaaminen saadaan yritysten ja julkisten organisaatioiden saataville

Palveluiden johtaminen haastetaan monesta suunnasta Valtio / Min Lainsäädäntö Ohjeet (Min/AVI) Profession arvot Subjektiiviset oikeudet Kuntaorganisaatio Valtuusto STR Työntekijät Palvelu Asiakas, potilas, oppilas, vanhus Johtamisjärjestelmän ohivuoto oikeita asioita käsitellään väärissä paikoissa Palvelut tuotetaan verkostomaisesti, jokaisella tuottajalla on omat strategiansa Palvelutilanteen epätasapaino

Toimimmeko palvelukoneessa vai yhteisössä? Onko työnantajamme hallinto, ammattikunta vai asiakas ja yhteisö?

Palveluiden johtaminen haastetaan monesta suunnasta Valtio / Min Lainsäädäntö Ohjeet (Min/AVI) Profession arvot Subjektiiviset oikeudet Kuntaorganisaatio Valtuusto STR Työntekijät Palvelu Asiakas, potilas, oppilas, vanhus Johtamisjärjestelmän ohivuoto oikeita asioita käsitellään väärissä paikoissa Palvelut tuotetaan verkostomaisesti, jokaisella tuottajalla on omat strategiansa Palvelutilanteen epätasapaino

Professioiden, ministeriöiden ja tieteen kehittämisessä on asiakkaan ja omistajan puute? (Rannisto 2012) Tieteen ja ammattikunnan kehittymisen tavoitteet ASIAKASPROSESSI ASIAKASPROSESSI ASIAKASPROSESSI Palvelujen kehittämisen tavoitteet

Asiakaslähtöisyys aikamme avainterminä On olemassa laaja poliittinen yksimielisyys siitä, että palvelujärjestelmän rakennemuutoksen tulee perustua asiakaslähtöisyyteen, asiakkaiden osallistumiseen ja vahvaan asemaan (Holma 1999; Tritter 2009; STM 2009; Laitila 2010) Asiakaslähtöisyyskeskustelun ihmiskuvat (Raitakari 2013, Rannisto 2013): a) Yritysmaailman maksava ja valitseva kuluttaja. Asiakas kuluttajana. b) Palvelujärjestelmän vastuullinen, yksilöllistynyt, tietävä ja asiansa hoitava asiakas. Asiakas kumppanina. c) Hyvää hoitoa, apua ja kohtelua tarvitseva toisista riippuvainen asiakas. Asiakas huolenpidon kohteena. Myös joskus vasten tahtoaan. Asia kulminoituu kysymykseen siitä, kenellä on oikeus määritellä asiakkaan tilannetta, tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä. (Mönkkönen 2002; Raitakari 2006; Clarke ym. 2007; Järvikoski ja Härkäpää 2008; Leece ja Leece 2010.)

Palvelu- ja asiakaslähtöinen ajattelu tuotantolähtöisyyden sijaan Kunta + valtio Resurssointi ja motivointi Palvelulupaus Työntekijät Asiakas Lupauksen lunastaminen Asiakastarve (Grönroos 1996, mukaillen)

Mitä palvelu on? (Rintamäki 2011) Service is the application of operant resources (knowledge and skills) on behalf of another party 1 Service is co-creation of value between the customer and the provider 2 Service is support to another party s everyday practices in a way that enables value creation in those practices 3 Tiedon ja osaamisen käyttämistä toisen osapuolen hyödyksi Arvon yhteisluomista resursseilla toimijoiden yhteistyönä (Liike)toimintaprosessien tai arjen käytänteiden tukemista arvon luomisen mahdollistamiseksi Palvelussa on ennen kaikkea kyse arvon luomisesta asiakkaan omassa kontekstissa 1 Vargo, S.L., Lusch, R.F. (2004), Evolving to a new dominant logic for marketing, Journal of Marketing, Vol. 68(1), 1-17. 2 Hsu, C. & Spohrer, J. (2009): Improving service quality and productivity: exploring the digital connections scaling model. International Journal of Services Technology and Management. 3 Grönroos, Christian (2009): Towards service logic: The unique contribution of value co-creation Hanken Working papers

Tilanne nyt? A A A A A

Tunnistettuja, onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä Case: Syrjäytyvän nuoren palvelut Tukihenkilö Vanhempi Ulkopuolinen, työntekijä Oikea-aikaisuus asiakkaan tunnistamaan tarpeeseen OMA TAHTO Prosessin intensiivisyys alussa (silloin, kun saadaan vinkki asiakkaan valmiudesta muutokselle) Onnistumisen kokemuksia tuki Esikuva Mahdollisuus, usko tulevaisuuteen (visio) Verkostoituminen verkosto tunnistaa myös toisensa verkoston toimijat luottavat toisiinsa otetaan koppi asiasta

Yhteiskunta Hyvinvointi Työ ja johtaminen Moderni 1980-luku Yhtenäinen kulttuuri, uskonto, valtio, hyvinvointipolitiikka Taistelu korporaatioiden välistä Palvelut koko elämän kaarelle, turvallisuus, huolenpito, mutta myös ohjaus ja holhous Työ itseisarvo. Organisaatiot pysyviä, hierarkkisia ja niissä pyrittiin tehokkuuteen ja tasapuoliseen kohteluun valvonnan keinoin. Tehtävä tärkeämpi kuin tekijä. Yhteiskunnan muutos ja johtaminen (vrt. Päätalo 2005) Postmoderni 1990-luku Ennakoitavuus vähenee, epävarmuus, turvattomuus ja kriittisyys kasvavat, yksilöllisyys elämäntavoissa kasvaa, kilpailu jakaa ihmisiä Halu tulla hyväksytyksi omana itsenään, hyvinvointia on mielenkiintoinen elämä ja kohtalainen toimeentulo Organisaatioiden luonne muuttui: tilapäisyys, verkostot, virtuaalisuus, innovatiivisuus. Sosiaaliset rakenteet ja yksilölliset johtamismenetelmät käyttöön. Itsensä johtaminen ja kunnianhimo keskeisiä. Transmoderni 2000-luku Elämä on yksilön matka kohti uusia ja omia totuuksia, yhteisiä ideoita ja hyviä asioita, monen filosofian hallitseminen samaan aikaan on haastavaa Fyysinen elinympäristö on yhteinen huoli, informaatioteknologia on mahdollisuus ja välttämättömyys, yksilölliset tarpeet Ihmisten välinen vuorovaikutus tärkeää, yksimielisempää päätöksentekoa, arvot jaetaan ja ne syntyvät ilman ulkoista ohjausta. Työyhteisön arvot ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen tärkeintä, organisaatio ei sido ihmistä Yksilö Samanlaisuuden paine työssä ja elämässä. Alistuminen johtamisjärjestelmän ym vaatimuksiin. Yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen Yksilöllisyys, omien hyvien puolien ja persoonallisuuden esiin tuominen, henkilökohtainen missio, tulevaisuus nähdään mielenkiintoisena haasteena ja matkana

Keskeiset opit, jotka yhdistivät Göran Henriksin (21.11.12) sanoman tämän päivän palvelututkimukseen ja palvelujen kehittämiseen 1. Kysy asiakkailta, mittaa ja tutki, miten he toimivat, elävät, reagoivat 2. Mahdollista henkilöstölle innostava työ ja hyvä asiakaspalvelu he tekevät asiakkaan kanssa laadun ja vaikuttavuuden 3. Uudista prosessit ja rakenteet mahdollistamaan hyvä ja asiakaspalvelu muuten on jatkuva selittelyn tila, joka vie resursseja, laskee työtyytyväisyyttä, vähentää asiakasuskollisuutta ja aiheuttaa paljon kuluja 4. Mittaa asiakasvaikutuksia ja prosessia monipuolisesti 5. Johda ja kokeile aktiivisesti ole valmis muuttamaan ja lopettamaan palveluita nopeasti, jos tuloksia ei tule

Normien vaikutuksia palveluprosesseille Henkilöstömitoitukset (määrä, koulutustaso, ketkä lasketaan) moniammatillinen työyhteisö, vain osa tekijöistä on normien mukaisia, paikallinen omaisapu ja 3-sektorin työ jäävät huomioimatta vaikka palvelu on laadukasta, niin se ei ole normien mukaista laadukkuus syntyy kohtaamisessa eikä sitä voida normittaa muualla palvelun tarjoavat iäkäs puoliso, lapset. lastenlapset, joille ei aseteta mitään koulutus- tai määrävaatimuksia Kun koulutustasoa nostetaan ja haetaan parempaa työmarkkina-asemaa, niin otetaan lisää vastuuta, mutta jätetään jotain tekemättä tehtävät pilkotaan ja teetetään toisilla työntekijöillä Eri palvelut ovat erilailla mitoitettuja laitospalveluista nopeasti kotiin, koska kotipalvelua on vähemmän säädelty kotihoidossa heikompikuntoisia ja vaikeampia asiakkaita Työntekijän kannalta: toimimattomia prosesseja, ei asiakkaiden arvostusta, palkkakehitys?, ei yhteiskunnan arvostusta turhaumia, motivoitumattomuutta, sairauksia Muita vaikutuksia: Kodinavustajan kouluttautumattomien aputyöt poistuvat koulussa turhautuneiden mahdollisuudet kiinnittyä työelämään poistuvat

www.uta.fi/palveluinnovaatiokeskus Nobody cares how much you know untill they know how much you care! palveluinnovaatiokeskus.wordpress.com @tamperesi facebook.com/palveluinnovaatiokeskus