SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE LOKAKUU / 2017 SIKSES PARASTA GAALASSA GLOORIAA SATAKUNTA- LAISELLE RUOKATUOTAN- NOLLE! Villilän vintillä Nakkilassa juhlittiin satakuntalaista lähiruokaosaamista 6.10.2017 Sikses parasta Gaalan merkeissä. Gaalan järjesti Satakunnasta Sikses parasta hanke kunnianosoituksena koko satakuntalaiselle ruokaketjulle aina pellosta pöytään asti. Lue lisää sivulta 6 alkaen. ESITTELYVIDEO Hankkeen toteuttamalla videolla päärooleissa ovat satakuntalaiset ruoka-alan osaajat. Lue lisää sivu 10. Satakunta Sienituotannon ykkösmaakunta pohjoismaissa Euran Kiukaisissa sijaitsee Suomen, ja koko Pohjoismaiden suurin sienimö Mykora Oy. Vuonna 1988 perustettu Mykora tuottaa ja myy Champ tuotemerkillä vuosittain yli 1,5 miljoonaa kiloa herkkusieniä, mikä on lähes 100% koko Suomen herkkusienituotannosta. Lue lisää sivulta 3. EVIRAN OPAS Evira on julkaissut oppaan Lihaalan laitoksen toiminnan aloittamisesta. Myös verkkokoulutus liha-alan laitoksen perustamisesta on valmisteilla. Linkki Tukea ja tietoa pk-yrityksille verkkosivulle ja suoraan oppaaseen.
Satakunta sienituotannon ykkösmaakunta pohjoismaissa Euran Kiukaisissa sijaitsee Suomen, ja koko Pohjoismaiden suurin sienimö Mykora Oy. Vuonna 1988 perustettu Mykora tuottaa ja myy Champtuotemerkillä vuosittain yli 1,5 miljoonaa kiloa herkkusieniä, mikä on lähes 100 % koko Suomen herkkusienituotannosta. Kasvatetuista sienistä noin 85 % on valkoisia ja 15 % ruskeita herkkusieniä. Yritys työllistää yli 60 henkilöä ja sesonkiaikana kesällä työntekijämäärä nousee yli 80:een, jolloin tuotanto- ja laatuvastaavan Kaisa Heponevan mukaan on haasteellista löytää riittävää määrää uusia työntekijöitä. Herkkusienten kasvatus tapahtuu erityisissä kasvatushuoneissa, joita Mykoralla on yhteensä 16. Yhdessä huoneessa on 12 kasvatushyllyä ja kokonaiskasvatuspinta-ala Mykoralla on noin 8 500 m 2. Herkkusienten kasvatusprosessi alkaa kasvatusalustan valmistuksesta. Alustan raaka-aineina ovat vehnän ja rukiin olki, broilerin lanta, kipsi ja vesi, jotka sekoitetaan ja annetaan kompostoitua reilu kaksi viikkoa. Kompostoinnin jälkeen seuraa pastörointi, joka kestää noin yhden viikon. Pastöroinnin jälkeen alkaa idätysvaihe, jolloin alustaan siirretään sienirihmasto. Idätystunnelissa alusta viettää kaksi viikkoa, jonka jälkeen tapahtuu siirto kasvatushuoneisiin. Hyllyjen täytön yhteydessä alustan päälle laitetaan n. 5 cm kerros turvetta, mikä varmistaa sen, että kasvatusalustaan alkaa muodostua nuppeja eli herkkusieniä. Kaisa Heponeva esittelee kauniin valkoisia herkkusieniä.
- Kasvatuksen onnistuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja lämpötilojen, kosteuden ja CO 2 pitoisuuden säätelyä, kertoo Kaisa Heponeva. - Jos kasvatushuone täytetään perjantaina, niin ensimmäiseen satoon menee noin kaksi viikkoa. Yhdestä kasvatusalustaerästä saa kolme satoa ja koko viljelykierto kestää noin 70 vuorokautta, Kaisa jatkaa: Kierron jälkeen jokainen kasvatushuone höyrytetään yli 70 C ja tämän jälkeen kasvatusalustat ovat hyvää maanparannusainetta käytettäväksi lähialueen pelloilla. Tyhjennetyt kasvatushuoneet pestään ja desinfioidaan huolellisesti ennen uuden alustaerän saapumista. Herkkusienet poimitaan mahdollisimman hellävaraisesti käsin, sillä Kaisa Heponevan mukaan sienet ovat herkkiä koville käsittelyille. - Vähittäiskauppoihin meneekin sieniä enemmän rasioituna, jolloin niitä ei pääse kukaan myyntiaikana koskettelemaan ja laatu pysyy pidempään hyvänä. Kaisa kertoo. Nyt voimakkaassa kasvussa oleva vegebuumi näkyy myös sienten kulutuksessa. - Ruskeiden herkkusienten ja erityisesti portobellojen kulutus on tänä vuonna kasvanut niin, että niiden osuus voi tänä vuonna nousta jo yli 20%:iin, Kaisa toteaa iloisena. Kysyttäessä miksi kannattaa syödä herkkusieniä, niin Kaisaa vastaa, että herkkusienet ovat puhdas kotimainen tuote, jolla saa vatsan kevyesti täyteen ja ne korostavat muiden raakaaineiden makuominaisuuksia. Marko Jori Kehittämispäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
Kaisa Heponevan reseptisuosikki: Paahdettu portobello tilli-kermaviilikastikkeella 4 kpl Champ Portobello sieniä 4 kananmunaa 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria 2 rkl voita Kastike: 2 dl kermaviili ½ ruukkutilliä 1,5 dl oliiviöljyä ½ tl suolaa 2 siivua pekonia paahdettuna ja rouhittuna 40 g parmesaania raastettuna Laita mortteliin tilli ja puolet öljystä. Hienonna tasaiseksi. Lisää joukkoon loput öljystä ja suola. Sekoita tasaiseksi. Siivilöi öljy tiheän siivilän läpi. Kaada tilliöljy kermaviilin päälle ja nostele muutaman kerran sekaisin. Älä kuitenkaan sekoita liikaa, jottei kermaviili ja öljy sekoitu liikaa keskenään. Poista portobelloista jalka sekä malto. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla. Paista sienet molemmin puolin voissa. Pistele muutama reikä sienen keskelle, jotta sienestä tihkuva neste pääsee poistumaan. Riko kananmuna sienen keskelle. Kypsennä 180 C uunissa noin 6 minuuttia. Nosta sienet lautaselle ripottele päälle pekonimurua ja parmesaanijuustoa. Viimeistele lopuksi tilli-kermaviilikastikkeella.
Sikses parasta Gaalassa glooriaa satakuntalaiselle ruokatuotannolle! Teksti: Ansa Jokiranta Kuvat: Juha Kopio Villilän vintillä Nakkilassa juhlittiin satakuntalaista lähiruokaosaamista 6.10.2017 Sikses parasta Gaalan merkeissä. Gaalan järjesti Satakunnasta Sikses parasta hanke kunnianosoituksena koko satakuntalaiselle ruokaketjulle aina pellosta pöytään asti. Gaalan juhlapuhujina toimivat maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä sekä Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen. Kumpikin totesivat Satakunnan olevan valtakunnallisesti tarkasteltuna kärkimaakunta ruokatuotantoosaamisessa sekä raaka-aineiden monipuolisuudessa niin alkutuotantomme kuin jalostuskin ovat vahvaa! Hehkutusta ja ansaittua ylpeyden tunnetta omista tuotteista molemmat kuitenkin peräänkuuluttivat. Olemmehan me parhaita sikses!
Puheista kävi ilmi myös lähellä tuotetun ruoan vaikutus paikallistalouteen ja työllisyyteen. Satakunnan koettiin olevan valttia monella osaalueella, sillä esimerkiksinoin 70 % koko maan punajuurisadosta ja 99 % pinaattisadosta kasvaa satakuntalaisessa maaperässä. Avomaan kurkkuja, punajuuria ja kurpitsaa kasvatetaan jalostettavaksi sekä Satakunnassa että muuallekin. Myös lihantuotantomme on monipuolista ja vahvaa ja keikkuupa broilerien ja sikojen määrätkin maan kärkisijoilla. Juhlapuhujat eivät unohtaneet myöskään vesien viljasta korjattavaa satoa. Siika, silakka ja muikku ovat tunnettuja satakuntalaisia, mutta myös muut järvi- ja merivesien antimet - kuten ahven, hauki ja rapu - ovat maakuntamme kasvatteja ja jopa särki on kasvattamassa suosiotaan kuluttajien lautasilla. Elintarvikealan kärkiyrityksiä Asko ja Marja totesivat kuin yhdestä suusta myös raaka-aineiden jalostuksen olevan vahvaa, sillä onhan kaikki Suomen kaupoissa myytävä perunajauho valmistettu Kokemäellä. Satakunnassa onkin yli 200 tärkkelysperunanviljelijää. Myös teollisuuden jalostamista vihanneksista jopa 75 % tuotetaan Satakunnassa ja lähes kaikki kotimaiset viljellyt herkkusienet kasvatetaan meillä. Puheissa ei myöskään unohdettu mainita Säkylässä sijaitsevaa maan ainutta sokeritehdasta. - Valtakunnallisesti tarkasteltuna maakunnassamme toimii useita elintarvikealan kärkiyrityksiä ja pienempiäkin tuottajia reilut 200, hehkutti Asko Aro-Heinilä. - Gaalan ruokalista onkin upea osoitus satakuntalaisten raaka-aineiden monipuolisuudesta ja ruokatuotantoosaamisesta, ynnää Marja Karvonen.
Sikses paras työryhmä esittäytyi gaalassa kehittämispäällikkö Marko Jorin johdolla. Yleisö äänesti Satakunnan Sikses parhaat Yksi gaalan kliimakseista oli Mikä on mielestäsi Sikses parasta äänestyksen tulosten julkistus. Äänestys toteutettiin kuluneen kesän aikana Sikses parasta hankkeen toteuttamana ja äänestää pystyi niin netissä kuin lukuisissa kesän lähiruokatapahtumissa ympäri Satakunnan. Pääosassa olivat satakuntalaiset tuottajat, yritykset ja monipuoliset raaka-aineet sekä satakuntalaisen ruoantuotannon aidot maut, alkuperä ja monipuolisuus. Ennen kaikkea taustalla huokui ylpeys laadukkaista raakaaineista, jalosteista ja yritysten kasvusta. Uudet ideat, rohkeus, tarinat ja sydän tekemisen taustalla ovat tulleet jäädäkseen ja saaneet jalansijaa satakuntalaisessa ruokatuotanto-osaamisessa. Musiikista vastasi Houseband.
Äänestyksessä oli yhdeksän eri kategoriaa ja äänestäjiä oli yhteensä noin 250 henkilöä, jotka koostuivat pääosin satakuntalaisista, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset olivat halunneet vaikuttaa ja kertoa suosikkinsa. Vastauskentät olivat vapaita ja hienointa olikin huomata, miten laaja kirjo vastauksista syntyi kattaen yrityksiä, tuottajia, ravintoloita, kauppiaita ja tuotteita koko Satakunnan alueelta. Palkituille luovutettiin kunniakirja ja kukat Sikses parasta gaalassa. Äänestystulokset: Vuoden satakuntalainen lähiruoka: NAMS tomaatit Vuoden satakuntalainen alkutuottaja: Tenhon tila Vuoden satakuntalainen pienjalostaja: Kurkkumestarit Oy Vuoden satakuntalainen lähiruokatulokas: NAMS tomaatit Vuoden satakuntalainen REKO-tuottaja: Matti Peltomaa Vuoden satakuntalainen lähiruokakauppias: K-Supermarket Lautturi, Jaakko Kauppinen Vuoden satakuntalainen lähiruokaravintola: Ravintola Wanha WPK Vuoden satakuntalainen lähiruokateko: NAMS tomaatit Vuoden satakuntalainen lähiruokaan liittyvä, jokin muu, mikä: Satamaito Onnea kaikille palkituille!
Esittelyvideon päärooleissa satakuntalaiset ruoka-alan osaajat Sikses parasta Gaalassa julkistettiin myös keväästä syksyyn asti työn alla ollut video. Esittelyvideo tehtiin luomaan monipuolista kehystarinaa ruokaketjun toimijoille ja korostamaan satakuntalaista ruoantuotantoa. Onhan hankkeen tavoitteena, että Satakunta on ruokatuotannon ykkösmaakunta nyt ja tulevaisuudessa. Videon on suunnitellut turkulainen mainostoimisto MoodsInnova ja kuvannut Rabbit Visuals Oy. Video on katsottavissa: https://youtu.be/dqfs7lt6vw8 Videosta on tehty myös pätkityt versiot: Lyhyt hankekuvaus Vastuullista lihantuotantoa Laatuviljat pellolta laariin Puhtaasti parhaat kasvikset Juomia joka janoon Yrittäjyyteen kannustava ympäristö SIKSES PARASTA hankkeen vuoden 2017 TEEMAT Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses-toimijat kannamme oman kortemme yhteiseen kekoon rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat some-kanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa tiedonvälityksessä. Kanavamme: siksesparasta.fi Sillai kai? -blogi Facebook Instagram YouTube Tammikuu SÄILYKKEET & PAKASTEET Helmikuu HUNAJA Maaliskuu KALA Huhtikuu KANANMUNA & MAITO Toukokuu LIHA Kesäkuu YRTIT & MAUSTEET Heinäkuu MARJAT Elokuu VIHANNEKSET & JUUREKSET Syyskuu VILJAT & OLUET Lokakuu SIENET Marraskuu SOKERI & MAKEISET Joulukuu LEIPOMOTUOTTEET
Kuva: Timo Viljakainen Sienicappuccino 4:lle Sienicappuccino on kuohkea keitto, jonka voit tarjoilla alkuruokakeittona myös kahvikupeista! 5 dl hienonnettuja, tuoreita mustatorvisieniä, suppilovahveroita tai tatteja. Voit käyttää myös 2 dl paistettuna pakastettuja sieniä tai 20 grammaa kuivattuja sieniä. 1 sipuli hienonnettuna 2 rkl voita 100 g palsternakkaa 4 keskikokoista, jauhoista perunaa 5 dl vettä 2 kasvisliemikuutiota 4 dl kevytmaitoa 2 dl kuohukermaa mustapippuria Päälle 1 dl kuohukermaa 0,51 rkl vaaleaa sinappia esim. keltaista Dijon sinappia Paista hienonnettuja tuoreita tai pakastettuja sieniä ja sipulia pannulla voissa, kunnes sienten neste on haihtunut. Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne kiehumaan kasvisten kanssa. Kuori ja paloittele palsternakka sekä perunat. Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi. Kuumenna ja lisää liemikuutiot. Anna kiehua, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää kattilaan sieni-sipuliseos ja soseuta. Lisää maito ja kerma. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa pippuria ja suolaa. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, mausta sinapilla ja lisää keiton päälle.
Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) 838 0600 toimisto@pji.fi www.pyhajarvi-instituutti.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh. 040 183 9995 satafood@satafood.net www.satafood.net ProAgria Länsi-Suomi Pori puh. 020 747 2550 info.lansi@proagria.fi www.proagria.fi/lansi Tallenteita katsottavissa Aitoja makuja -sivulta löytyy tietoiskuja mm. elintarvikeyrityksen perustamisesta ja suoramyynnistä. Käykää päivittämässä tietonne. Linkki materiaaleihin tästä.