Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01204 TUO-10 Friman Aino(UM) 30.10.2017 Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio esitti 13.9.2017 neuvostolle suosituksen aloittaa vapaakauppasopimusneuvottelut Uuden-Seelannin kanssa. Mandaattiehdotuksen käsittely aloitettiin kauppapoliittisen komitean jäsenille (sijaiset) järjestetyllä epävirallisella kokouksella 3.10.2017. Komissio toivoo, että neuvottelut Uuden-Seelannin kanssa voitaisiin käynnistää vielä tämän vuoden aikana. Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä kattavaan ja kunnianhimoiseen vapaakauppasopimukseen tähtäävien neuvottelujen aloittamista Uuden- Seelannin kanssa. Suomi tavoittelee kunnianhimoista ja laaja-alaista sopimusta tavara- ja palvelukaupassa. Suomi tukee tavoitetta sopimuksesta, jolla mentäisiin nykyisiä WTO-sopimusten mukaisia sitoumuksia pidemmälle. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus sisältää määräyksiä suorista ulkomaisista investoinneista. On tärkeää, että sopimuksella taattaisiin myös julkisten hankintojen osalta laajamittainen markkinoillepääsy sekä riittävä ja tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suoja. Suomi pitää myös tärkeänä, että sopimuksella vähennetään tarpeettomia teknisestä sääntelystä aiheutuvia kaupan esteitä ja lisätään sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä. Suomi tukee tavoitetta, jonka mukaan kestävä kehitys otetaan huomioon kauttaaltaan koko sopimuksessa kattaen niin työelämän oikeudet kuin ympäristönäkökohdat. Pääasiallinen sisältö
2(6) EU:lla on Uuden-Seelannin kanssa yhteisiin demokratian ja ihmisoikeuksien arvoihin perustuvat erinomaiset poliittiset suhteet ja kehittyneet kauppa- ja investointisuhteet. EU:n ja Uuden-Seelannin johtajat sitoutuivat 29. lokakuuta 2015 antamassaan yhteisessä julkilausumassa aloittamaan neuvotteluprosessin, jolla pyritään saamaan aikaan nopeasti korkealaatuinen pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus. EU:n ja Uuden-Seelannin välinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin 5.10.2016. Se pohjustaa myös nyt alkaviksi ehdotettavia vapaakauppasopimusneuvotteluita. Vapaakauppasopimusneuvotteluita edeltävä kartoitus (scoping) saatiin valmiiksi 7.3.2017. Mandaattiluonnoksessa ehdotetaan neuvotteluluvan antamista komissiolle. Nyt neuvoteltavassa sopimuksessa tultaisiin kahdenvälisen kaupan ja suorien ulkomaisten investointien vapauttamista silmällä pitäen viittaamaan muun muassa seuraaviin seikkoihin: EU:n ulkoisten toimien periaatteisiin ja tavoitteisiin; Osapuolet sitoutuvat kestävään kehitykseen ja siihen, että kansainvälinen kauppa myötävaikuttaa kestävän kehityksen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja ympäristönäkökohtiin liittyvään puoleen, mihin kuuluvat muun muassa taloudellinen kehitys, köyhyyden vähentäminen, täysi ja tuottava työllisyys ja kelvolliset työolot kaikille sekä ympäristön ja luonnonvarojen suojelu ja säilyttäminen. Osapuolten sitoutumiseen noudattaa täysimääräisesti WTO-jäsenyydestä johtuvia oikeuksia ja velvoitteita; Osapuolten sitoutumiseen parantaa kuluttajien hyvinvointia korkeatasoisen kuluttajansuojan ja kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin takaavien politiikkojen avulla; Oikeuteen säännellä taloudellista toimintaa yleisen edun mukaisesti sellaisten lainmukaisten julkisten tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten kansanterveyden suojaaminen ja edistäminen, sosiaalipalvelut, yleinen koulutus, turvallisuus, ympäristö, julkisen moraalin suoja, kuluttajansuoja ja sosiaaliturva, yksityisyydensuoja ja tietosuoja sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu; Tavoitteeseen, jonka mukaan sopimuksen olisi luotava uudet taloussuhteiden puitteet osapuolten välille ja ennen kaikkea kaupan ja suorien ulkomaisten investointien kehittämistä varten; Kummankin osapuolen yhteiseen pyrkimykseen ottaa huomioon ne erityiset haasteet, joita pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on kaupan ja suorien ulkomaisten investointien kehityksen edistämisessä; Osapuolten sitoutumiseen olla yhteydessä kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin eturyhmiin, mukaan luettuina yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt/edustajat.
Neuvotteluohjeista: 3(6) Tavarakaupan osalta sopimuksessa käsiteltäisiin 1) tuonti- ja vientitulleja ja tullien ulkopuolisia toimenpiteitä maataloustuotteiden herkkyydet huomioon ottaen, 2) alkuperäsääntöjä, 3) petosten torjuntatoimia, 4) hallinnollisten virheiden käsittelyä, 5) tullimenettelyitä ja kaupan helpottamista, 6) tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, 7) teknisiä määräyksiä, standardeja ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä, 8) terveys- ja kasvinsuojelutoimia, 9) eläinten hyvinvointia, 10) suojalausekkeita, sekä 11) polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä. Tavarakaupan ohella sopimuksessa käsiteltäisiin palvelukauppaa, sähköistä kaupankäyntiä ja ulkomaisia suoria investointeja, joiden osalta huomioitaisiin muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä eläkevakuutuspalveluja koskevat herkkyydet. Lisäksi sopimuksessa käsiteltäisiin pääoman liikkeitä ja maksuja, teollis- ja tekijänoikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä, julkisia hankintoja, kauppaa ja kilpailua, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kauppaa ja kestävää kehitystä sekä energiaa ja raaka-aineita. Sopimuksessa tultaisiin myös käsittelemään määräysten avoimuutta, sääntely-yhteistyötä ja se tulisi sisältämään hallinnolliset ja loppumääräykset. Sijoitusten osalta sopimus ei kata muita kuin suorat ulkomaiset sijoitukset. Se ei sisällä myöskään sijoitusten suojaa eikä siihen liittyvää riitojenratkaisua. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Menettelyllinen oikeusperusta neuvottelumandaatin ja neuvotteluohjeiden antamiseksi on SEUT 218 artiklan 3 ja 4 kohta. Mandaattiehdotus ei sisällä ehdotusta aineelliseksi oikeusperustaksi. Sopimuksen oikeusperusta tulee arvioitavaksi tarkemmin sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätösehdotuksen yhteydessä sopimuksen sisällön valossa. Alustavasti voidaan arvioida, että vapaakauppasopimuksen aineellisena oikeusperustana käytettäneen ainakin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevaa SEUT 207 artiklaa. Tämänhetkisen arvion mukaan vapaakauppasopimus sisältäisi vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, mikä tarkoittaisi, että se tehtäisiin unionisopimuksena. Neuvosto tekee sopimuksen neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa SEUT 207 artiklan 4 kohdan mukaan pääsääntöisesti määräenemmistöllä. Mandaatin myöntämistä koskeva päätös ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista tai hyväksyntää. Parlamentille tiedotetaan asiasta kuitenkin SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamenttia tiedotetaan asiasta SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti.
4(6) Euroopan parlamentti hyväksyi 26.10.2017 mietinnön neuvotteluvaltuutuksesta Uuden-Seelannin kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin (2017/2193(INI)). Kansallinen valmistelu Kauppapoliittisen jaoston (EU2) kirjallinen menettely 20.10.2017 25.10.2017. Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Tämänhetkisen arvion mukaan sopimus tulee sisältämään ainoastaan EU:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Toimivallan jakautumista arvioidaan tarkemmin sopimusneuvottelujen kuluessa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun komissio antaa ehdotuksen neuvostolle sopimuksen allekirjoittamisesta. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan tarkemmin konkreettisen sopimustekstin valossa. Taloudelliset vaikutukset Komission tilaaman vaikutusarvion (SWD(2017) 293 final) perusteella kunnianhimoinen sopimus EU:n ja Uuden-Seelannin välillä voisi kasvattaa bruttokansantuotetta 0,02 % EU:ssa ja 0,52 % Uudessa-Seelannissa. Lisäksi vienti EU:sta Uuteen-Seelantiin voisi kasvaa 32,4 % ja vastaavasti vienti Uudesta-Seelannista EU:hun 22,2 %. Sopimuksen mahdollisista vaikutuksista tullaan toteuttamaan kattavampi sopimuksen kestävyyttä koskeva vaikutusarviointi kun neuvottelumandaattiluonnos on hyväksytty ja neuvottelut ovat alkaneet. Neuvoteltavalla sopimuksella ei odoteta olevan suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Suomen tavaravienti Uuteen-Seelantiin oli vuonna 2016 yhteensä 71 miljoonaa euroa ja tavaratuonti noin 33 miljoonaa euroa. Suomen palveluvienti Uuteen-Seelantiin oli vuonna 2016 puolestaan 29 miljoonaa euroa ja palvelutuonti 19 miljoonaa euroa. Suorien sijoitusten osalta suomalaissijoitusten kanta Uudessa-Seelannissa oli vuonna 2015 yhteensä 16 miljoonaa euroa. Tietoja Uuden-Seelannin sijoituskannasta Suomeen ei ole saatavilla, sillä tiedot ovat luottamuksellisia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät E 71/2017 vp, EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri - sopimusten jakaminen toimivallan perusteella E 78/2017 vp, EU:n kauppapolitiikan ajankohtaiset kysymykset Asiakirjat
COM(2017) 469 final http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2017/fi/com-2017-469-f1- FI-MAIN-PART-1.PDF COM(2017) 469 final, liite I http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2017/fi/com-2017-469-f1- FI-ANNEX-1-PART-1.PDF Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 5(6) Ulkoasiainministeriö / TUO-10 / Pasi-Heikki Vaaranmaa, pasiheikki.vaaranmaa@formin.fi, p. 0295 351 700 Ulkoasiainministeriö / TUO-10 / Aino Friman, aino.friman@formin.fi, p. 0295 351 107 Ulkoasiainministeriö / OIK-20 / Laura Peuraniemi, laura.peuraniemi@formin.fi, p. 0295 351 076 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi