Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 2 1. Alkusanat Suomen Kuorma-autoliitto käynnisti Strategia 2010 -hankkeen vuoden 2001 liittokokouksen päätöksellä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävä perusta kuljetusyrittäjyydelle ja yritysten menestymiselle tulevaisuuden kuljetusmarkkinoilla. Strategian valmistelutyöhön asetettiin työryhmä, johon SKAL-organisaatiosta kuuluivat Seppo Makkonen, Raimo Nikkanen, Ahti Myllys, Seppo Sainio, Iiro Lehtonen ja Jouko Santala. Konsultteina toimivat Martti Malmivirta, Pertti Mero ja Marko Vanhatalo Eera Finland Oy:stä. Strategiaa valmisteltiin myös suoritealoittain pienryhmissä. Strategia 2010 -raportti pohjautuu asiakaskunnan, viranomaisten, poliitikkojen ja muiden sidosryhmien avainhenkilöiden sekä oman yrittäjäkuntamme haastatteluihin, kuljetusalan tulevaisuutta käsitteleviin selvityksiin sekä tiedossamme oleviin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Strategiassa arvioidaan tulevaisuuden keskeisiä muutoksia, niiden vaikutuksia kuljetusyrittäjän arkipäivään ja määritellään, millainen kuljetusyrittäjä menestyy markkinoilla. Lisäksi strategiassa hahmotetaan, miten SKAL voi vaikuttaa toimintaympäristön muutoksiin ja tukea kuljetusyrittäjää tulevaisuuden haasteissa. Tämä raportti käynnistää strategian toteutusvaiheen. Raportti esiteltiin vuoden 2002 liittokokouksessa ja se jaetaan jokaiselle jäsenyritykselle. Sen sisältämä viesti saatetaan myös asiakaskunnan, päättäjien ja sidosryhmien tietoon. Strategian avulla pyritään muuttamaan yli 8000 jäsenyrittäjän, kuljetusasiakkaiden sekä sidosryhmiin kuuluvien asenteita ja toimintatapoja. Strategia 2010 viitoittaa kuljetusyrittäjyyden menestyspolkuja tulevaisuuteen. Niillä kulkemisesta päättää kuljetusyrittäjä itse tai yhdessä asiakkaansa kanssa. SKAL haluaa olla aktiivisesti mukana tämän strategian toteutuksessa, jolloin sanat muuttuvat teoiksi. Seppo Makkonen puheenjohtaja Seppo Sainio toimitusjohtaja 2
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 3 2. Toimintaympäristön kehitys Suurista kehityssuunnista vallitsee kuljetusalan, asiakaskunnan ja muiden sidosryhmien kesken yhteinen näkemys: Suomen kuljetusala on jatkossa yhä alttiimpi muutoksille kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa. Päätöksenteko monissa Suomen kuljetusalalle keskeisissä asioissa siirtyy ulkomaille. Asiakasyritykset keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat toimintojaan yhä enemmän. Logistiikan merkitys kasvaa. Turvallisuuskysymykset, jotka pitävät sisällään asiakasturvallisuuden ja yhteiskunnallisen turvallisuuden, ovat nousemassa pinnalle. Kiristyvät työ- ja ajoajat vaikeuttavat toimintaa ja syövät erityisesti yrittäjyyden etuja. Asiakkaat odottavat kuljetusyrittäjän ottavan nykyistä laajemman vastuun logistiikasta: Kuljetusyrittäjien odotetaan liittyvän asiakkaan toimintaan ja tietojärjestelmiin yhä tiukemmin ja syvemmälle. Tietojärjestelmien tulee olla kehittyneitä ja yhteensopivia asiakkaiden järjestelmien kanssa. Tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätys heijastuu monin tavoin käytännön logistiikan hoitoon. Yritykset keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja ostavat usein logistisen palvelupakettinsa pitkäaikaisilla sopimuksilla. Asiakkaat odottavat ulkopuolisen toimijan, myös kuljetusliikkeen tarjoavan nykyistä laajempia palvelukokonaisuuksia. Jäsenet odottavat paljon tukea SKAL:lta: Keskeisiä huolia ovat asiakkaiden ja kuljetusyrittäjien välisen avoimuuden ja luottamuksen sekä yhteisen näkemyksen puuttuminen. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan tukea myös SKAL:lta. Nuoret yrittäjät odottavat SKAL:lta aktiivisempaa ja helpommin lähestyttävää toimintamallia kentällä. Nuorten ja alalla pitkään olleiden yrittäjien vuoropuhelua halutaan lisätä. Kuljetusyrittäjät odottavat neuvoja ja tukea liiketoiminnan perusasioissa. 3
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 4 Kysynnän ja tarjonnan kehittyminen vuoteen 2010 Kehitysennusteiden mukaan kuljetusten kysyntä kasvaa Suomessa kuljetussuoritteena tonnikilometreissä mitattuna hitaasti. Liiketoiminnan kasvu syntyy meillä erikoistumisesta ja kuljetuksiin liittyvistä lisäarvopalveluista: EU:ssa maanteiden tavarakuljetukset lisääntyvät Valkoisen kirjan arvion mukaan 50 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 1998 tasosta. Suomessa raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite kasvaa v. 2010 mennessä tieliikelaitoksen ennusteen mukaan n. 20 % ja kuljetussuorite liikenne- ja viestintäministeriön ennusteiden mukaan enintään 25%. Maantiekuljetusten osuuden kotimaan kuljetusmarkkinoista arvioidaan olevan n. 70 % vuonna 2010. Eri kuljetusmuodot kilpailevat vain vähän keskenään. Maantiekuljetuksia tarvitaan rautatie- tai vesikuljetusten esi- ja jatkokuljetuksissa. Maantie- ja rautatiekuljetukset lisääntyvät. Sisävesikuljetusten osuus säilyy marginaalisena. Tällä hetkellä osalla kuorma-autoliikenteen suoritealoista arvioidaan olevan merkittävä määrä ylikapasiteettia, joka on johtanut koko alan vaikeaan tilanteeseen: Ylikapasiteetti heikentää yksittäisen yrityksen kannattavuutta kilpailu ei ole tervettä, markkinoilla kilpaillaan liikaa hinnalla. Asiakkaat käyttävät ylikapasiteettia hyväkseen, jolloin tehokkaiden kuljetus- ja logistiikkajärjestelmien kehitys hidastuu. Usein asiakkaat esittävät pelkän väittämän ylikapasiteetista vedättääkseen hintoja. Osa ylikapasiteetista johtuu kausivaihteluista. Asiakkaat voivat myös hetkellisesti tarvita suurta kuljetuskapasiteettia. Kapasiteettiin vaikuttaa oleellisesti myös yritysten investointipolitiikka uusiako kalustoa määräajoin vai ajaako vanhan kaluston loppuun? Kiristyvä viranomaisvalvonta estää väärinkäytöksiä ja laittomien kilpailukeinojen käyttöä sekä vähentää ylikapasiteetin haittavaikutuksia. Avainkysymys markkinoiden terveen kehityksen kannalta on, pystyvätkö kuljetusyrittäjät hallitsemaan ylikapasiteettia taloudellisesti järkevin keinoin. Nykyinen toiminta johtaa usein yksilötasolla järkevän tuntuisiin, mutta lyhytnäköisiin kaluston investointipäätöksiin, jotka koko alan kannalta vaikeuttavat tilannetta. 4
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 5 Keskeiset johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä kuljetusyrittäjän kannalta 1. Kuljetusalan pienyrittäjän on menestyäkseen kyettävä muuttamaan toimintatapojaan, vaikka markkinat kehittyisivät suotuisasti. Pienillä kuljetusyrittäjillä ei ole tulevaisuudessa riittävästi voimavaroja hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja vastata asiakkaan odotuksiin, kuten ottaa vastatakseen asiakkaan kuljetustenohjaus rakentamalla kattavia tietojärjestelmiä tarjota oheispalveluina erilaisia asiakkaan tarvitsemia muita toimintoja tarjota riittävästi kuljetuskapasiteettia suurten asiakkaiden kuljetustarpeiden tyydyttämiseen rakentaa omaa terminaaliverkostoa optimoida kaluston käyttöä ja toimia laajalla alueella 2. Uuden toimintamallin omaksumisen lisäksi kuljetusyritysten on hallittava toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yhteiskunnan arvoissa tapahtuvat muutokset Turvallisuuden tarve on maailmassa korostunut. Kuljetusalan ulkoinen kuva on perinteisesti tukeutunut liikenneturvallisuuteen. Sen lisäksi kuljetusyritysten tulee ottaa huomioon muutkin toimintoihinsa liittyvät turvallisuustekijät. Asiakkaille on markkinoitava ja tarjottava turvallisia ja luotettavia kuljetuspalveluita. Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa yhä. Tiukkenevien määräysten sekä kuluttajien ja asiakkaiden vaatimusten vuoksi kuljetusyrittäjien on tunnistettava tarkoin toimintansa ympäristövaikutukset. 5
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 6 Osaamisen ja ammattitaidon merkitys korostuu myös, kun asiakaskunnan palveluvaatimukset kasvavat. EU:n koulutusdirektiivi on tuomassa uusille ammattikuljettajille pakollisen peruskoulutuksen sekä alalla jo oleville yrittäjille ja työntekijöille jatkokoulutusvaatimuksen elinikäisen oppimisen periaattein. Poliittinen päätöksenteko EU:ssa ja Suomessa pyrkii seuraamaan yhteiskunnan arvojen muuttumista. SKAL:n tehtävänä on vaikuttaa tähän päätöksentekoon edunvalvonnan keinoin ja tuoda esille kuljetusalan näkemykset ja tarpeet. Markkinoiden laajentuminen ja kilpailu EU:n laajentuminen mahdollisesti jo v. 2004 tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Baltian maissa ja muissa uusissa jäsenmaissa kuluvalla vuosikymmenellä. Samalla avautuvat kotimaan kuljetusmarkkinat ko. maiden kuljetusyrityksille, jolloin kilpailu kuljetusmarkkinoilla kiristyy. Pohjoinen ulottuvuus ja alueelliset kehityshankkeet tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia kuljetusyrityksille koti- ja ulkomaan liikenteessä. Omaa aktiivisuutta tarvitaan tilaisuuksien hyödyntämiseksi. Työvoiman käyttöä koskevat muutokset Työvoiman tarve kasvaa kuljetusalalla. Yrityskoon kasvu ja kiristyvät työ- ja sosiaalimääräykset lisäävät kuljettajien kysyntää. Vuonna 2010 arvioidaan uusien kuljettajien tarpeen olevan 2000 kuljettajaa/vuosi. SKAL:n ja kuljetusyritysten tulee kohentaa alan houkuttelevuutta yhteistyössä koulutuslaitosten, viranomaisten ja asiakaskunnan kanssa. Koululais- ja nuorisokampanjointi on jatkuvaa. Kuorma-autoalan työehtosopimuksesta on tulossa yleissitova, jolloin työsuhteissa on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. SKAL on kannattanut työsuhteiden vähimmäisehtojen noudattamista, jotta työvoiman hinnalla ei kilpailtaisi. Työaikadirektiivi harmonisoi EU:n kuljetustyöntekijöiden viikkotyöajan keskimäärin 48 tuntiin v. 2005. Suomi vaatii direktiivin kumoamista yrittäjien osalta kanteella EY-tuomioistuimessa. Kuljetusyrittäjien ulottaminen direktiivin piiriin ratkeaa viimeistään komission selvityksen perusteella v. 2007 ja astuu voimaan aikaisintaan v. 2009. Ajo- ja lepoaika-asetukseen esitetyt muutokset ovat vähentämässä joustavuutta, laajentamassa soveltamisalaa tuntuvasti sekä lisäämässä kuljetusyritysten vastuuta. Kiristyvä valvonta ja digitaalinen ajonvalvontalaite tehostavat kuljetuksia koskevien määräysten noudattamista. Digitaalinen ajonvalvontalaite tulee pakolliseksi uusiin yli 12 tonnin kuorma-autoihin elokuussa 2004. Kuljetusyritysten tulee hyödyntää laitteen sisältämiä tietoja mahdollisimman tehokkaasti toimintansa kehittämiseksi. 6
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 7 Kehittyvä tietotekniikka ja telematiikka Tietotekniikan kehityksessä kuljetusyrittäjien on välttämätöntä pysyä mukana. SKAL:n tehtävänä on tuottaa jäsenyrityksille mobiiliviestintään apuvälineitä ja koulutusmateriaalia sekä olla mukana telematiikkaa koskevassa käytännön kehitys- ja tutkimustyössä eri sidosryhmien kanssa. Liikenteen hinnoittelu ja verotus Raskaan liikenteen kiristyvän verotuksen avulla pyritään EU:ssa ohjaamaan tavaravirtoja pois maanteiltä muihin kuljetusmuotoihin. Toisaalta tienkäyttäjiltä on esitetty perittäväksi niiden aiheuttamat kustannukset entistä kattavammin mm. kilometriveron muodossa. Polttoaineverotusta ollaan yhdenmukaistamassa EU-maissa vuoteen 2010 mennessä. SKAL:n johdolla valvotaan liikenteen verotuksen uudistusta EU:ssa siten, että Suomen erityispiirteet otetaan huomioon ja ettei kuljetusyritysten verorasite kasva. Toimintaympäristön muutosten jatkuva arviointi ja aktiivinen vaikuttaminen muutostekijöihin on tärkeä osa SKAL:n päivittäistä edunvalvontatyötä. Toimintaympäristön muutokset nostavat merkittävästi kuljetusyrityksen kustannuksia Muutostekijöistä erityisesti työvoiman käyttöön sekä liikenteen hinnoitteluun ja verotukseen liittyy erityisen merkittävä kustannusvaikutus: Työaikadirektiivin vaikutuksesta kasvaisivat liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan alle viiden hengen kuljetusyritysten vuotuiset henkilöstökulut kolmanneksen eli n. 100 miljoonaa euroa. SKAL:n arvion mukaan logistinen kustannusvaikutus olisi n. 170 miljoonaa euroa vuodessa. Ajo- ja lepoaika-asetukseen esitettyjen muutosten arvioidaan lisäävän vuositasolla kuljetusyritysten palkkakustannuksia n. 17 miljoonaa euroa. Kuljetusyrittäjien osalta lisäkustannukset olisivat n. 9 miljoonaa euroa vuodessa. Maidonkeräilyn ja elävien eläinten kuljetusten osalta työvoima- ja kalustokustannusten lisäys olisi n. 10 miljoonaa euroa vuodessa. Yleissitovan työehtosopimuksen ja lain mukaiset palkkaus- ja työehdot on annettava työntekijöille. Esimerkiksi pekkaspäivien kustannusvaikutus on + 6 %, samoin lomaltapaluurahan + 6 %. 7
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 8 Koulutusdirektiivin edellyttämästä peruskoulutukseen sisältyvästä työharjoittelujaksosta koituu kuljetusyrityksille lisäkustannuksia. Myös jatkokoulutusvaatimus lisää sijaistyövoiman käyttöä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Liikenteen hinnoittelu käyttäjä maksaa -periaatteen mukaisesti, ankarampi polttoaineverotus sekä EU:n laajentumisen myötä kiristyvä hintakilpailu vaikuttavat merkittävästi suomalaisen kuljetusyrityksen menestymiseen kuljetusmarkkinoilla: Saksan kilometriveron arvioidaan lisäävän v. 2003 CEMT-liikenteessä ja Saksan transitoliikenteessä olevien suomalaisten kuljetusyritysten kustannuksia n. 7 miljoonaa euroa vuodessa. Kilometrivero olisi noin 15- kertainen nykyiseen vinjet-maksuun verrattuna. Polttoaineveron yhtenäistävä Komission direktiiviesitys nostaisi v. 2010 mennessä Suomessa dieselöljyn hintaa vähintään 0,1 /l, mikä lisäisi vuotuisia kuljetuskustannuksia vähintään 120 milj. euroa. EU:hun liittyvien maiden kuljetusyrityksillä on alhaisten palkkakustannusten johdosta kuljetushinnoissa kilpailuetua, jonka esim. virolaisten kuljetusyritysten osalta arvioidaan olevan vähintään 10 %. Tämä voi johtaa uusien jäsenmaiden kuljetusyritysten tuloon Suomen markkinoille, suomalaisten kuljetusyritysten ulosliputukseen ja uusista jäsenmaista olevan työvoiman käyttöön. Lisäkustannukset korottavat kuljetushintoja asiakkaan vastuu kuljetusketjusta korostuu Muutostekijät aiheuttavat koko kuljetusketjuun merkittäviä kustannuspaineita. Kuljetusalan omista toimista riippumattomat lisäkustannukset on siirrettävä täysimääräisinä kuljetushintoihin. Pienet kuljetusyritykset eivät tähän yksin useinkaan kykene heikon neuvotteluvoimansa vuoksi. Asiakkaan on oltava osaltaan vastuussa siitä, että sen tarvitsemat kuljetukset suoritetaan kuljetustoimintaa velvoittavia säännöksiä noudattaen. Vastuukysymyksillä on olennainen merkitys myös siinä, kuinka kuljetustoiminnasta kyetään kitkemään monet hintatasoon vaikuttavat epäterveet kilpailukeinot. Tavarat kuljetetaan asiakkaalta, huolitsijalta tai kuljetusten välittäjältä saatujen määräysten mukaan. Vastuun mahdollisista ajo- ja lepoaikarikkomuksista, ylinopeuksista ja ylikuormista kuljetusyritys kuitenkin kantaa yksin. Kuljetusyritysten oikeudelliseen asemaan on EU:ssa kiinnitetty huomiota. Esim. työaikadirektiivissä edellytetään EU:n jäsenvaltioiden huolehtivan siitä, että kuljetusyritysten lisäksi myös tavaroiden lähettäjät, 8
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 9 rahdin huolitsijat ja muut kuljetusketjun osapuolet noudattavat kyseisiä säännöksiä. EU:n liikennepolitiikkaa suuntaava Valkoinen kirja sisältää ajatuksen lisätä kuljetusketjun vastuuta tavaran kuljettamista koskevien säännösten noudattamisesta. Valkoisessa kirjassa on esitetty myös kuljetussopimuksiin vakioehtoja, joiden avulla otettaisiin huomioon kustannuksissa tapahtuvat muutokset ja parannettaisiin pienten kuljetusyritysten neuvotteluasemaa. 9
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 10 3.Tulevaisuuden menestysmallit Tulevaisuudessa alalla toimivat yritykset on jaettavissa kahteen ryhmään: 1. Kuljetusyrityksiin, jotka toimivat itsenäisesti ilman kiinteää kytkentää asiakkaiden logistisiin ohjausjärjestelmiin. 2. Kuljetusyrityksiin, joiden oma ohjausjärjestelmä on kytketty asiakkaiden tietojärjestelmiin. Tämän jaon pohjalta on luotu tulevaisuuden menestysmallit: pienille kuljetusyrityksille ohjausyritykseen verkottuneille kuljetusyrityksille suurille kuljetusyrityksille Jokaisella menestysmallilla on omat ominaispiirteensä, toiminta-alueensa ja tyypillisimmät asiakastoimialansa. Menestymisen perusedellytykset on määritelty yrityskoon ja toimintamallin mukaan joka mallissa on mahdollisuus pärjätä hyvin. Pieni kuljetusyritys Pienillä kuljetusyrityksillä on tulevaisuudessakin omat markkinansa, mutta näiden yritysten määrä on vähenevä. Menestystekijät Pieni kuljetusyritys menestyy tulevaisuudessa hyvän paikallistuntemuksen avulla ja hyödyntämällä perinteisen yrittäjyyden parhaita puolia. Näillä keinoilla voidaan vastata asiakkaan odotuksiin turvallisuudesta, joustavuudesta ja luotettavuudesta. Toiminta-alue ja asiakaskunta Toiminta-alueena ovat tyypillisesti paikalliset markkinat. Tällöin asiakaskuntaan kuuluvat mm. paikalliset terminaalit ja logistiikkakeskukset sekä paikallinen teollisuus, kauppa ja rakentaminen. 10
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 11 Menestyksen perusedellytykset: Hyvä ammattitaito kuljettajana ja yrittäjänä operatiivisissa asioissa sekä toimintaan sopiva kalusto Ymmärrys ja hallinta talouspuolen perusasioissa talous kestävällä pohjalla ja kyky hinnoitella palvelut oikein Kyky hyödyntää tietotekniikan tarjoamat yleiset sovellukset omassa toiminnassaan Luotettavuus ja laatu asiat kerralla kuntoon Hyvä asiakaspalvelu ja rehti kumppanuus Ohjausyritykseen verkottunut kuljetusyritys Verkottumalla kuljetusyritykset hyödyntävät pienyrittäjyyttä merkittävällä tavalla. Onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, kuka käynnistää muutokseen ja ohjaa verkottumista, ja että mukaan lähtevät yrittäjät sitoutuvat toimimaan ohjausyrityksen kumppanina. Jos tässä ei onnistuta, merkittävä osa suomalaista yrittäjyyttä ja siihen liittyvää tuottavuutta menetetään. Suomessa kuljetusyrittäjien yhteistyötä on tehty perinteisesti mm. KTK:ssa ja tavaralinjaliikenteen yhteenliittymissä. Näiden rinnalla on kehittynyt myös muita ohjausyritysmallin periaatteella toimivia ryhmiä. Menestystekijät Keskitetyn logistiikkaohjauksen ja riittävän kalustomäärän avulla voidaan vastata suurenkin asiakkaan kuljetustarpeisiin ja tarjota monipuolisia kalustovaihtoehtoja. Tiedon siirtäminen on keskeinen tekijä tavaran siirtämisen lisäksi. Toiminta perustuu moderniin tietojärjestelmään, joka yhdistää asiakkaan prosessit kuljetusyrityksen resurssienohjaukseen ja jonka on kyettävä: palvelemaan useita asiakkaita samanaikaisesti tuottamaan tietoa asiakaskohtaisiin tarpeisiin kohdentamaan asiakkaan toiminnalliset ja määrälliset kuljetustarpeet tehokkaasti käytössä olevalle kalustolle tuottamaan ja käsittelemään ohjausyrityksen sisäisen ohjauksen tarvitsemaa tietoa 11
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 12 Verkossa toimivan kuljetusyrittäjän vahvuuksia tulevaisuudessakin ovat hyvä paikallistuntemus ja yrittäjähenkisyys. Asiakaslähtöistä palvelua voidaan vahvistaa paneutumalla itse ja yhdessä muiden verkon kuljetusyrittäjien kanssa asiakkaan toimintaan ja tarpeisiin aiempaa perusteellisemmin. Kumppanuus muiden yrittäjien kanssa tehostaa kaluston käyttöä ja toimintojen ohjausta. Asiakkaille voidaan tarjota entistä kattavampia palvelukokonaisuuksia. Ohjausyrityksen erityinen vahvuus on aikataulunmukainen toiminta ja eri asiakkaiden kuljetusten yhdistäminen kustannusten säästämiseksi asiakkaiden on oltava valmiita yhteiskuljetuksiin. Ohjausyritys vastaa koko verkon toiminnan tehokkuudesta ja kannattavuudesta. Sen on otettava vastuu mukana olevien kuljetusyritysten menestyksestä pelkkä menokuorman tilaus ei riitä. Toiminta-alue ja asiakaskunta Tyypillinen ohjausyritys toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, jolloin asiakkaita ovat valtakunnalliset kauppa- ja teollisuusyritykset. Ohjausyritys voi toimia myös aluetasolla. Parhaimmillaan ohjausyritysmalli yhdistää pienyrittäjyyden ja keskitetyn toiminnan parhaat puolet. Menestyksen perusedellytykset: Pienyrittäjyyden vahvuudet: Aito välittäminen loppuasiakkaasta Sitoutunut palveluhenkisyys Toiminnallinen joustavuus ja ketteryys Vastuullisuus kalustosta Halu ja kyky toteuttaa kehitysideoita Ohjausyrityksen vahvuudet: Kuljetuskapasiteetin keskitetty hallinta Mahdollisuus panostaa riittävästi tietojärjestelmiin Yhtenäinen tapa toimia Selkeät sopimukset, jotka luovat perustan terveelle hinnoittelulle ja oikeudenmukaiselle tuloksenjaolle Joustavuus kapasiteetin käyttöön ja kyky reagoida nopeasti Taloudelliset voimavarat myös riski-investointeihin Vastuunottaminen mukana olevien kuljetusyrittäjien menestymisestä Tehokas markkinointi ja keskitetyt hankinnat 12
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 13 Suuri kuljetusyritys Suuri kuljetusyritys muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon ohjausjärjestelmän ympärille verkottunutta ryhmää. Se eroaa ohjausyritykseen verkottuneista kuljetusyrityksistä lähinnä omistuspohjaltaan. Toiminnassaan suuri kuljetusyritys tukeutuu usein alihankkijoihin. Menestystekijät Menestyminen perustuu monipuolisiin voimavaroihin. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat käytössä ja asiakkaalle kyetään tarjoamaan räätälöityjä lisäarvopalveluja. Suurten yritysten haasteena on pitää toiminta joustavana. Toiminta-alue ja asiakaskunta Suuren kuljetusyrityksen toiminta-alue on laaja ja se ulottuu usein myös kansainvälisille markkinoille. Asiakaskunta koostuu suurista teollisuuskonserneista yksittäisiin kuluttajiin. Menestyksen perusedellytykset: Asiakkaiden ja heidän tarpeidensa syvällinen tunteminen Kuljetuspalvelu on osa asiakkaan tuotantoprosessia Palvelujen tuotteistaminen; palvelupaketit ja räätälöidyt palvelut Omat ympäristö- ja laatutavoitteet ja -ohjelmat Liikkeenjohdollinen osaaminen 13
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 14 4. Menestysmalleja tukeva SKAL:n toiminta Kehityshankkeet SKAL käynnistää joukon kehityshankkeita, joilla tuetaan menestysmallien toteutumista. Tavoitteena on lisätä monipuolista ammatillista osaamista ja parantaa kuljetusyritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Kuljetusyritys tekee kuitenkin itse päätöksen liiketoimintansa kehittämisestä. 1. Verkottuminen Ohjataan kuljetusyrityksiä verkottumismallin valinnassa Helpotetaan verkottumista vaikuttamalla lainsäädäntöön ja kuljetusalan toimintatapoihin 2. Kumppanuus Muokataan maaperää osapuolten tasavertaiselle neuvotteluasemalle Tuetaan edellytyksiä pitkäjänteisille sopimussuhteille Muutetaan liiketoimintakulttuuria kuljetusyrittäjyyttä arvostavaksi 3. Logistiikkaklusteri Edistetään kansallisen logistiikkaohjelman toteuttamista kuljetusalan kilpailukyvyn kohentamiseksi 4. Telematiikka Siirretään tutkimuksen painopistettä käytännön sovellutuksiin Lisätään sähköisen tiedonsiirron käyttöä yritystoiminnassa 5. Asiakasfoorumit Lisätään asiakkaiden ja kuljetusyritysten vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyksiä Luodaan kuljetusyrityksille ja asiakkaille pysyviä yhteistyöelimiä alueellisesti, paikallisesti sekä suoritealoittain. Käynnistetään kehityshankkeita, joihin voivat osallistua myös viranomaisten ja kuntien edustajat. Järjestetään valtakunnallinen kuljetusseminaari asiakasyritysten johtohenkilöille 14
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 15 6. Johtamis- ja sopimusmallit Tarjotaan kuljetusyrityksille johtamiskoulutusta Ajanmukaistetaan kuorma-autokuljetusten yleiset sopimusehdot Ohjataan sopimuksilla vastuun jakautumista kuljetusketjussa 7. Julkisen rahoituksen hyödyntäminen Vaikutetaan julkisen tuen ohjautumiseen logistiikan kehityshankkeisiin Ohjeistetaan kuljetusyrityksiä kehityshankkeiden toteuttamiseksi EU-rahoituksen avulla 8. Yleinen arvostus 9. Koulutus Jatketaan koululaiskampanjointia Järjestetään alueellisia Kuorma-auton päiviä Vaikutetaan ajokäyttäytymiseen liikenneturvallisuusohjelmalla Tehdään turvallisuudesta tuotemerkki kuljetusalalle Tarjotaan koulutuspaketteja yritystoiminnan kehittämiseen Ajanmukaistetaan yrittäjien alalletulokoulutusta Ohjataan kuljettajakoulutuksen sisältöä vastaamaan alan tarpeita Strategian toteutus jäsenkentässä Kuljetusyrittäjille selvitetään SKAL Strategia 2010 tällä raportilla ja koko jäsenkunnalle tarkoitetulla koulutuskierroksella. Suoriteala-, alue- ja paikallisyhdistysten tuki jäsenyrityksille on strategian toteutumisen kannalta ratkaisevaa. Menestysmalleja on jo toimialoittain pohdittu raakapuu-, maanrakennus-, elintarvike- ja säiliöautokuljetuksissa, kaupan ja teollisuuden sopimusliikenteessä, tavaralinjaliikenteessä ja KTK-toiminnassa. Asiakaskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa luodaan toimiva ja pysyvä keskusteluyhteys niin suoritealoittain kuin alue- ja paikallistasolla. Yhteistyöllä strategiaa voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti. 15
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 16
Strategia2010_250902 25.9.2002 09:57 Sivu 17