PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lapsiperheen mielenterveystyötä. Terapeuttinen vauvaperhetyö koostuu monipuolisesta terapeuttisesta lähestymistavasta, jossa huomioidaan perheen, vauvan ja vanhempien tarpeet. Vauvaperheiden ensisijainen tukija on neuvola. Perheet saattavat tarvita monenlaisia palveluita. Vanhempien, usein erityisesti äidin psyykkinen tilanne voi vaatia lääkärin arviota, tukea ja hoitoa. Parisuhteen ongelmat voivat edellyttää vuorovaikutussuhteeseen syventymistä asiantuntijan ohjauksessa. Lisäksi perhe voi tarvita sosiaalityön ja perhetyön tukea muun muassa arjesta selviytymiseensä. Psykologien vauvaperhetyö on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psykososiaalinen kehitys Varhaislapsuus on lapselle tärkeä perusturvallisuuden ja persoonallisuuden rakenteiden muodostumisen aika. Lapsen kehityksen suurimmat muutokset tapahtuvat kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja tuolloin tapahtuu huomattavia laadullisia muutoksia lapsen biologisissa, kognitiivisissa ja vuorovaikutuksellisissa ominaisuuksissa sekä tunteissa. Lapsen psykososiaalinen kehitys on kaikkein riippuvaisin toisesta ihmisestä ensimmäisten elinvuosien aikana. Lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutussuhteen laatu on monien tutkimusten mukaan erittäin merkityksellinen lapsen kehityksen säätelijänä. Viime vuosina on tapahtunut huimaa kehitystä vauvan mielenterveyden tutkimuksessa ja hoitamisessa. On olemassa välineitä aivan pientenkin vauvojen psyykkisen tilanteen arvioimiseen ja hoitamiseen. Erilaisten riskitekijöiden kasaantuminen ja suojaavien tekijöiden puuttuminen ovat pienen lapsen terveen kehityksen todellinen uhka. Monet tutkimustulokset osoittavat, että mm. vanhempien vakavat mielenterveys- ja päihdeongelmat, vaikeat parisuhdeongelmat, luonnollisen tukiverkoston niukkuus, vanhemman puutteellinen kyky hoivata lasta sekä perheen suuret taloudelliset vaikeudet ovat lapsen terveen kehityksen kannalta riskitekijöitä.
Psyykkinen oireilu raskauden aikana ja syntymän jälkeen Tutkimustiedon mukaan raskauden aikainen masennus on yleisempää kuin on aiemmin ajateltu. Sitä esiintyy noin 10-15 prosentilla ja sen on osoitettu olevan vahvasti yhteydessä psykososiaalisiin stressitekijöihin ja vaikeisiin olosuhteisiin. Niin ikään synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyy äitien lisääntynyt psyykkinen oireilu. Synnytyksen jälkeen noin 10-15 prosenttia äideistä on selvästi masentuneita ja 1-2 prosenttia vakavasti masentuneita. Naisella on raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana noin kolme kertaa suurempi riski masentua kuin muulloin elämänkaarellaan. Masennuksen uusiutuminen varsinkin hoitamattomana on todennäköistä. Tiedetään, että äidin masennuksella ja lapsen emotionaalisella, sosiaalisella ja kognitiivisella kehityksellä on yhteys toisiinsa. Äidin masennus välittyy lapsen kehitykseen muun muassa äidin sensitiivisyyden ja psyykkisen läsnäolon vähentymisen vuoksi. Perheet voivat kuulua vuorovaikutuksen riskiryhmään vanhemman tai lapsen ongelmien vuoksi. Kyseessä voivat olla esimerkiksi perheet, joissa äiti tai koko perhe on uupunut ja masentunut, lapsi kovin itkuinen, unihäiriöinen eikä neuvolan ja oman läheisverkoston tuki tunnu riittävän. Koska lapsen ja vanhemman vuorovaikutus voi olla haavoittuva ja järkkyä monista eri syistä, tarvitaan peruspalveluissa vuorovaikutussuhteen kannattelua erilaisten ja eri tasoisten verkostojen, tukien ja hoitojen muodossa. Psykologien palvelut varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi ja edistämiseksi Palvelut äideille, vauvoille ja perheille Psykologit toimivat neuvoloissa tai terveysasemilla, lähellä arkea, jolloin perheiden hoitoon hakeutumisen kynnys on matala. Näin psykologeilla on mahdollisuus tavoittaa apua tarvitsevat perheet jo varhain ja panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Psykologien terapeuttisella työskentelyllä vahvistetaan vanhemmuutta sekä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta ja tuetaan vauvan
suotuisaa kehitystä. Perheille tarjotaan psykoterapeuttista tukea erilaisissa riski- ja kriisitilanteissa (esim. äidin raskauden aikainen oireilu, synnytyksen jälkeinen masennus, keskenmeno, vauvan menetys). Vanhemmille annetaan mahdollisuus työstää suhdetta itseensä vanhempana, lapseensa, puolisoonsa ja muihin läheisiin ihmisiin turvallisessa ympäristössä. Perheitä autetaan löytämään omat voimavaransa, voimaan paremmin ja luomaan toimivia verkostoja tuekseen. Psykologien palveluiden piiriin ohjaavat useimmiten neuvolan terveydenhoitajat, perhetyöntekijät ja lääkärit arvioituaan perheen avun tarpeen. Psykologien tarjoama tuki ja neuvolan palvelut pyritään yhteen sovittamaan asiakasperheiden tarpeiden mukaisesti. Psykologi voi tavata perheitä vastaanotolla, asiakkaan kotona tai yhdessä neuvolan terveydenhoitajan tai muun työntekijän kanssa asiakkaan tarpeiden mukaan. Myös perhe- ja paritapaamisia järjestetään tarvittaessa. Lisäksi alueilla pyritään järjestämään hoidollisia ryhmiä odottaville äideille sekä äideille ja vauvoille yhdessä. Ryhmät ovat luonteeltaan lyhytkestoisia, ja niissä yhdistetään psykodynaamisen ryhmäpsykoterapian, psykoterapian, varhaisen vuorovaikutuksen ja vauvan kehityksen tukemisen elementtejä. Osa psykologeista käyttää depressiokoulu- ja theraplay -työskentelymallia perheiden tukemiseen. Koulutus, työnohjaus ja kehittämistyö Asiakastyönsä ohessa osa perhepalvelujen psykologeista kouluttaa ja tarjoaa työnohjausta perustason työntekijöille Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustasontyössä hankkeessa. Sen tavoitteena on lisätä perustasolla työskentelevien työntekijöiden valmiuksia ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Työntekijöitä koulutetaan tukemaan vanhempia hyvään vuorovaikutukseen vauvansa kanssa sekä tunnistamaan perheet, joissa varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on erityisen tarpeen, tai jotka tarvitsevat mielenterveyspalveluja. Myös muuta varhaisen vuorovaikutuksen koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota järjestetään työntekijöiden tarpeiden mukaisesti. Psykologit ovat myös mukana kehittämässä palveluja vauvaperheille omilla vastuualueillaan yhteistyössä muiden vauvaperhetyötä tekevien tahojen kanssa. Alueilla on mm. omia koulutus- ja suunnittelutilaisuuksia. Lisäksi psykologit ovat muiden vauvaperheiden kanssa työskentelevien kanssa mukana Varhaista vuorovaikutusta koordinoivassa työryhmässä, jonka tarkoituksena on suunnitella ja kehittää laadukkaita palveluja vantaalaisille vauvaperheille.
Yhteystiedot Perhepalvelujen tulosalue Psykososiaalisen tuen tulosyksikkö Psykologipalvelut Myyrmäen alue Myyrmäen sosiaali- ja terveyskeskus Jönsaksentie 4 p. 8393 5092, 8393 5285 Martinlaakson alue Martinmiilu Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa p. 8393 4880 Tikkurilan alue Tikkurilan neuvola Kielotie 40 p. 8392 4471, 040 732 9171 Hakunilan alue Rajakylän neuvola Latukuja 1 p. 8393 0100 Korso-Koivukylän alue Korson neuvola Maakotkantie 10D p. 8393 2238
Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi, Perhepalvelut, Psykososiaaliset palvelut, Psykologipalvelut Teksti Anne Lukkarila, Ilse Pratch Taitto ja ulkoasu Kirsi Unhola Paino Vantaan kaupungin paino, 9/2008