Maxammon ruokintateknologia

Samankaltaiset tiedostot
Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Rehuanalyysiesimerkkejä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Hyödyllinen puna-apila

Kaura lehmien ruokinnassa

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Tankki täyteen kiitos!

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Sari Kajava, Annu Palmio

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Biologinen rehunsäilöntä

Aperehuruokinnan periaatteet

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuopas. isompi maitotili

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maississa mahdollisuus

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä


- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Suomen Rehun komponenttituotteet

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Maitotilan resurssitehokkuus

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Pellon käytön strategiset valinnat

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Hedelmällisyys ja talous

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Transkriptio:

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi

Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti - Maxammon Rehu-urea 15 kg/tn + viljaentsyymiseos 5 kg/tn viljaa Vilja voi olla kokojyvää tai litistettyä Viljan kosteus 16-20 %, joustavampi korjuuaika Käsittelyaika 7-14 vrk, säilyy hyvin avoimena Urea hajoaa ammoniakiksi, joka sitoutuu viljaan (kaasuuntuu) Valkuaispitoisuus nousee noin 4-5 %-yksikköä (=30 %) Valkuaisrehujen tarve vähenee Emäksinen, ph 8-9) Vähentää hapanpötsin riskiä, sorkkaongelmia Viljan käyttömäärää ruokinnassa voi lisätä jopa 25 % Ei yleensä kiinnosta lintuja tai jyrsijöitä

Maxammon prosessi Maxammon-prosessissa syntyy ammoniakkikaasua ja ammoniumvetykarbonaattia. Ammoniakki lisää viljan raaka-valkuaissisältöä jopa 30 %, ja ammoniumvetykarbonaatti nostaa viljan ph-arvoksi 8,5 9,5. Prosessi hajottaa myös siemenkuoressa olevan ligniinin lisäten sen sulavuutta > parempi energia-arvo

Maxammonin vaikutus viljan pharvoon

Hapan pötsi naudalla? Hapan pötsi alentaa maidon rasvapitoisuutta Lisää syömättömyyttä ja sorkkakuumeen riskiä Kuidun sulatus alkaa huonontua jo ph < 6,1 Ensin alenee maidon rasva, sitten tuotos Energiavaje alentaa maidon valkuaispitoisuutta Ja voi nostaa rasvapitoisuutta (kudosrasvojen määrä veressä nousee) Ketoaineiden nousu heikentää syöntiä, maitotuotosta ja kiertoa robotilla 6

ph mittaus boluksilla kokeessa asidoositapaukset

Kauran kuoriosan sulavuuden parantuminen 25 %

Maxammonviljan valmistus siiloon 1. Vilja voidaan murskata ennen maxammonin annostelua tai säilöä kokonaisena. Sekoituksen ja säilönnän jälkeen tapahtuva murskaus on myös mahdollista Urea ja Maxammon sekoitetaan seosvaunussa Esim. 5000 kg viljaa ja 25 kg (1 sk) Maxammonia ja 75 kg (3 sk)ureaa. Valmis seos kipataan siiloon

Maxammonviljan valmistus siiloon 2. Siilo puhdistetaan ja desinfioidaan ennen täyttöä Pohjalle ja seinille levitetään muovikalvo Vilja voidaan säilöä joko kokonaisena tai murskattuna Pinta tasoitetaan mutta viljaa ei saa tiivistää eikä tampata Maxammonilla käsitellyn viljan aumakorkeuden ohjearvot ovat: 16 %:n kosteus 3 metriä 20 %:n kosteus 2 metriä Prosessin lopuksi vilja tulee peittää uudella muovikalvolla. Kalvon reunoille tulee lisätä painoja 7 14 vrk:n ajaksi. Tänä aikana vilja stabiloituu. 7 14 päivän jälkeen on suositeltavaa poistaa suojamuovi kasan päältä jotta ylimääräinen kosteus pääsee haihtumaan. Jos auma sijaitsee ulkona, sateelle alttiina, muovi kannattaa palauttaa paikalleen pilaantumisen välttämiseksi (kannattaa kuitenkin pitää muutamia päiviä täysin avoimena jotta prosessissa syntynyt kosteus pääsee haihtumaan)

Maxammon viljan valmistus makkaraan Vilja voidaan säilöä makkaraan kokonaisena tai murskattuna Annostelu voi tapahtua suoraan etukuormaajan kauhaan tai baggerin syöttösuppiloon suunnitellun lisälaitteen avulla Kehitteillä uusi ratkaisu annostelun helpottamiseksi

Maxammonin edut Tehostaa kotoisen viljan käyttöä Lisää viljan raaka-valkuaispitoisuutta 30 % Tekee viljasta emäksisen ph 8-9 > nostaa pötsin ph:n turvalliselle tasolle Vähentää SARAa (hapantapötsiä) merkittävästi Mahdollistaa korkeammat vilja-annokset Tehostaa kuidunsulatusta ja energian hyväksikäyttöä, lisää mikrobimassaa Parantaa viljan kuoriosan sulavuutta 25-30 % > enemmän energiaa Säilöö viljan Vähentää varastotappioita, ei kiinnosta jyrsijöitä Helppo ja turvallinen valmistaa > ei happoja Säästää valkuaisrehukustannuksia Parantaa lihanautojen kasvutuloksia Mahdollistaa korkeammat maitotuotokset suuremmilla kotoisen vilja käyttömäärillä