A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 33. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 1a JA 26 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PIINKATU KAAVATUNNUS 33: 004 KAAVAN PÄIVÄYS: 3.5.2005 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 14.1.2011
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 2/14 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan kortteleita 1a ja 26 sekä puistoaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan kortteli 26 tontit 1,2,3 ja 4. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi PIINKATU Kaavan tunnus 33:004 Kaavan päiväys 3.5.2005 Kaavan laatija Nana Pentti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin 014-266 5043 Sähköposti etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo 15.12.2004 Hyväksymis- Ltk 14.6.2005, 30.10.2006, 8.2.2011 päivämäärät Kh xx.xx.2011, xx.xx.2011 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa Haikan niemen pohjoisrannalla. Katualueen lisäksi suunnittelualue rajautuu puistoalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 km ja Jyväskylän kaupunkiin noin 18 km. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimeä Piinkatu. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että teollisuustontti otetaan asumiskäyttöön ja sitä laajennetaan hivenen puiston suuntaan. Lisäksi viereisen korttelialueen täydennysrakentamista tutkitaan. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 3/14 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 2 LIITTEET... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Maanomistus... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 9 4.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute... 10 4.2.5 Asemakaavaan luonnoksesta saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset:... 11 4.2.6 Viranomaisyhteistyö... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 12 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 14 6.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 14 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Pienennös asemakaavaehdotuksesta 3. Havainnekuva 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Tonttijakokartta 6. Maaperän pilaantuneisuustutkimus
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 4/14 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 22.11.2004. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.6.2005 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 31.10.2006. Ehdotusta ei laitettu nähtäville vaan kaavarajausta muutettiin ja karttaa ajanmukaistettiin Haikan suojelukaavan tavoitteiden mukaiseksi. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 1.6.-15.6.2010 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 8.2.2011 Kaavamuutosehdotus virallisesti nähtävillä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän erillispientalojen AO tontin muodostumisen. Alueelle tulee 790 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Kerrosluku on 1/2k I u2/3. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi..
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 5/14 3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa Haikan niemessä Päijänteen rannalla. Alue rajautuu etelässä Piinkatuun, idässä ja lännessä puistoalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 kilometriä ja Jyväskylän kaupunkiin noin 18 kilometriä. Haikan alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita. Suunnittelualue on syntynyt 1920-luvun puolivälissä, jolloin Wivi Lönn suunnitteli alueelle ruutukaavaan pohjautuvan asemakaavan Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n työntekijöille. 3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö Alueen maiseman vaikutusalue on merkittävä järvimaiseman kannalta. Rannalla kasvaa vankkapuustoinen metsä, jolla on merkitystä sekä lähiympäristön että Päijänteen kaukomaiseman kannalta. Suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Pääosa Haikan nykyisestä rakennuskannasta on vanhaa, 1920-luvun loppupuolella syntynyttä. Joukossa on muutamia myöhemmin rakennettuja taloja. Rakennukset ovat pääsääntöisesti puurakenteisia, satulakattoisia ja peittomaalatulla puulla verhottuja. Asemakaavan muutosalueen rakennuskanta poikkeaa Haikan muusta rakennuskannasta, koska se on selvästi uudempaa. Tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1975 ja puinen asuinrakennus on talopakettiratkaisu vuodelta 1989. Suunnittelualueella sijaitsevat asuinrakennukset Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2,5km:n päässä suunnittelualueelta (Säynätsalon keskustan palvelut).
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 6/14 Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Haikan pientaloasutuksesta sekä paikallistieympäristöstä. Taajamakuvassa korostuu myös Päijänteen läheisyys. Asuminen Kaava-alueella on omakotiasutusta. Kaava-alueen lähiympäristössä sijaitsee Haikan omakotiasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Säynätsalon keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 2,5 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualue rajoittuu virkistysalueeseen, joka on ollut yleisessä käytössä. Liikenne suunnittelualue sijaitsee liikennöidyn tien läheisyydessä. Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Piinkatu. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella Myllykadun yhteydessä kulkevat telekaapeli- vesijohto-, sekä jätevesiviemärilinjat. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asukaspalautteessa on tuotu esiin Säynätsalon pääsaaren vaneritehtaan aiheuttama melu sekä mahdolliset vaikutukset ilmanpuhtauteen. Tehtaalta järven yli kantautuva melu kuuluu erityisesti pakkaskeleillä sekä tuulen ollessa luoteesta. Sosiaalinen ympäristö Alue sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella ja kevyen liikenteen yhteysverkosto on hyvä. Vesistön läheisyys sekä Haikan alueen puutarhatontit sekä järvimaisema luovat alueelle viihtyisyyttä. Liikunta- ja virkistysalueiden läheisyys vaikuttavat alueen terveelliseen liikkumisympäristöön. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, lähivirkistysalueen tontin 26-4 länsipuolella omistaa Jyväskylän kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 7/14 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on 14.4.2009 ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Haikan asuinalue ja majakka on esitetty kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Säynätsalon yleiskaava 1986, jonka Säynätsalon kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.11.1986. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alue (T) ja uimaranta-alue (VV). Lisäksi Haikan alue on Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden osayleiskaavan (SÄI- LYKE) selvitysalue, eli yksi kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista pientaloalueista.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 8/14 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 13.1.1975 ja 5.10.1989 vahvistetut asemakaavat, joissa alueen käyttötarkoitukseksi määrätään pienteollisuuskortteli, johon saa sijoittaa veneveistämön sekä yhden asunnon kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten (TP), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja puistoalue (P). Ote ajantasa-asemakaavasta 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2009 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Diplomityö Suojelukaavatyön pohjaksi on valmistunut syksyllä 2008 diplomityö, jonka laati arkkitehtiylioppilas Taru Jokela Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta. Diplomityössä Haikan alue on inventoitu ja tutkittu suojelu-, korjaus- ja täydennysrakentamisperiaatteet asemakaavan laatimista varten. Lisäksi diplomityön loppupäätelmänä on valmistunut alustava kaavaluonnos. Viherosayleiskaava Jyväskylän kaupunki on laatinut viherosayleiskaavaluonnoksen, joka käsittää koko kaupungin viheralueet. Luonnos oli nähtävillä 1.-30.9.2008 välisen ajan. Haikan niemi on osoitettu virkistysalueena toimivaksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi (puutalo)alueeksi (VLL) ja maisemallisesti ja/tai virkistyksen kannalta arvokkaaksi ranta-alueeksi (ma-3). Metsäsuunnitelma Jyväskylän kaupunki on tehnyt alueilleen metsäsuunnitelman, joka on valmistunut 2006. Haikan ranta-alueet kuuluvat metsäsuunnitelmassa Säynätsalon alueeseen. Suunnitelmassa on esitetty osa-alueiden hoitoluokka, puuston kehitysluokka ja ikä sekä mahdolliset toimenpide- ja hoitosuunnitelmat. Maaperän pilaantuneisuus (kts. liite) Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 22.11.2004 todettiin, että teollisuustontilla on tehtävä maaperätutkimus jo kaavoituksen kuluessa, jotta selviää, onko alue veneveistämön toiminnan loputtua sellaisenaan asuinkäyttöön soveltuva, vai tarvitaanko esimerkiksi massanvaihtoja. Maaperän pilaantuneisuustutkimus on valmistunut 10.12.2007 ja 2.11.2007 analysoidut haittaainepitoisuudet eivät aseta alueen maankäytölle rajoituksia.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 9/14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen hakijan aloitteesta. Muutoksen hakija on pienteollisuustontin omistaja. Tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että teollisuustontti otetaan asumiskäyttöön ja sitä laajennetaan hivenen puiston suuntaan. Lisäksi viereisen korttelialueen täydennysrakentamista tutkitaan. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle neljä asuintonttia. Kaavan tavoitteena on todentaa sekä nykytilanne että täydentää aluetta ympäristöön sopivalla rakentamisella. Haikan suojelukaavan tavoitteet otetaan huomioon ja kaavamerkinnät pyritään saamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset ja yhteisöt: Viranomaiset ja yhteisöt: - Tonttituotanto - Yhdyskuntatekniikka - Rakennusvalvonta - Ympäristötoimi - Jyväskylän Energia Oy/vesi - JE- Siirto Oy - Vattenfall Verkko Oy - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Museo - Elisa Oyj - Muuratsalon asukasyhdistys 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 15.12.2004. Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 22.11.2004.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 10/14 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.6.2005 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 31.10.2006. Ehdotusta ei laitettu nähtäville vaan kaavarajausta muutettiin ja karttaa ajanmukaistettiin Haikan suojelukaavan tavoitteiden mukaiseksi. Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä 1.6.-15.6.2010 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 8.2.2011 Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä. Kaavamuutosehdotus virallisesti nähtävillä. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute Asemakaavan muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä 21.2.-10.3.2006 välisen ajan, jolloin palautetta saatiin Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Vattenfall Verkko Oy:ltä, Rakennusvalvontaosastolta ja Tonttiosastolta. Lisäksi mielipiteitä tuli kolme kappaletta. Nähtävillä ollut luonnos poikkesi nykyisestä niin paljon, että palaute on esitetty ohessa lyhyesti. Kooste palautteesta: - Haikan ominaislaatuinen ympäristö on huomioitava ja rakentaminen tulee olla väljähköä. - Kaavassa tulee olla erillisiä määräyksiä suojeltuun rakennettuun ympäristöön ulkonäöltään ja mittakaavaltaan soveltuvasta rakentamisesta. Muun muassa pakote pohjapinta-alaltaan pieneen, noppamaiseen rakennusmassaan (vaikkapa kerroslukujen alleviivaus, määräys autokatosrakennelmien erillisyydestä/autokatosten kieltäminen kokonaan, jyrkkä kattokulma). Luonnos oli toisen kerran nähtävillä 1.6.-15.6.2010, jolloin palautetta saatiin Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Jyväskylän energialta. Lisäksi mielipiteitä saatiin 2 kpl.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 11/14 Kooste palautteesta: Keski-Suomen ELY-keskuksella, Keski-Suomen museolla ja Jyväskylän energialla ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisuun. Kaavasta annettujen mielipiteiden mukaan tonttien 2 ja 3 väliin tulisi kaavoittaa Piinkadulta rantaan johtava kapea käytävä, koska muuten yleisessä käytössä oleva ranta ei ole saavutettavissa.korttelin pituiselta vyöhykkeeltä. Lisäksi rakennusoikeuden tulisi olla tontilla 3 enintään 200 kerrosneliömetriä. Vastine: Ranta-alue (Kaavassa VL/s) on yksityisessä omistuksessa tontin 3 kohdalta. Samoin tontit 2 ja 3 (kaavassa AO) ovat yksityisomisteisia asuintontteja. Korttelin 26 kohdalla enimmäisetäisyys Piinkadulta kaupungin omistamalle kaavan mukaiselle ranta-alueelle on noin 77 m. Kaavoitettavan alueen lähiympäristön tonteilla on rakennusoikeutta 180 250k-m2. Tontin 3 rakennusoikeus ei poikkea lähiympäristön rakennusoikeudesta. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden tontin 3 rakennusoikeus pienenee n. 490 k-m2:stä 250 k-m2:iin. Mielipiteet eivät anna aihetta kaavaratkaisun muuttamiselle. 4.2.5 Asemakaavaan luonnoksesta saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset: Asemakaavan rakennusaloja on täsmennetty ja pohjakarttaan on tehty teknisiä viivanpiirtoon liittyviä korjauksia. 4.2.6 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 22.11.2004. Ote muistiosta: Johanna Karelahti esitteli asian. OAS oli jaettu etukäteen. Sovittiin OAS:aan lisäys, että kaavasta pyydetään MRA 28 :n mukainen lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta ja museovirastolta, koska alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään. Maaperän puhtaus on selvitettävä jo kaavoituksen aikana siten, että tiedetään, onko alue asuinrakentamiseen soveltuvaa. Olli Lampisen mielestä alueella on mieluummin erillispientalotonttimaata kuin teollisuustonttimaata. Martti Ahokas ilmoitti, että seutukaavan näkökulmasta asiaan ei ole huomautettavaa. Kaavaluonnos valmistui huhtikuussa 2005 ja se oli ennen varsinaista lautakuntakäsittelyä Säynätsalon aluelautakunnan kommentoitavana kokouksessa 19.5.2005. Aluelautakunta piti kaavaluonnoksen ratkaisuja hyvinä ja miljöötä parantavina ja antoi luonnoksesta puoltavan lausunnon. Haikan suojelukaavan myötä suunnittelualuetta on pienennetty ja tavoitteita tarkistettu. Tästä johtuen kaava laitetaan toisen kerran luonnoksena nähtäville. Viranomaisneuvottelua ei käydä uudestaan, koska katsotaan, että sekä Haikan suojelukaavan yhteydessä että 22.11.2004 käydyt neuvottelut riittävät. Lisäksi museovirastolta ei pyydetä lausuntoa ehdotusvaiheessa, koska näin ei ole Haikan suojelukaavankaan yhteydessä nähty tarpeelliseksi.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 12/14 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 5.2.1. Haikan alue kuuluu Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, RKY (Säynätsalon teollisuusyhdyskunta). Osallisten sekä alueen oloista johdetut tavoitteet Haikan alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita, jolle Piinkadun kaava-aluetta lukuun ottamatta v. 2010 hyväksyttiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen säilyttävä suojelukaava. Haikan alue on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi myös maakuntakaavassa. Piinkadun kaava-alue rajautuu Haikan suojelukaavaan. Kaupungin tavoitteena on myös Piinkadun osalta ympäristön säilymisen turvaaminen Haikan suojelukaavan hengen mukaisesti. Osallisten tavoitteena on ollut asemakaavamerkintöjen ajantasaistaminen suojelukaavan periaatteita noudattaen. Keski-Suomen museon sekä Keski-Suomen liiton (maakuntakaavan) tavoitteena on Haikan alueen säilymisen turvaaminen. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteena ovat mm. alueen maisemallisten arvojen sekä virkistysyhteyksien säilymisen turvaaminen ja Haikan suojelukaavan periaatteiden noudattaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueelle muodostuu neljä asuintonttia. Rakennusoikeuden jaottelussa on arvioitu nykyisten rakennuksien mittasuhteita ja laajentamismahdollisuuksia ja ennen kaikkea koko Haikan alueen mittakaavaa. Alueelle tulee 790 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Kerrosluku on 1/2k I u2/3. Asuintonteille on rajattu rakennusalat, jotta näkymät järvelle säilyisivät mahdollisimman hyvin. Lisäksi istutettavat alueen osat on osoitettu ja tonteille 4 ja 3 on esitetty rantaan osat, jolla puusto säilytetään ja tarvittaessa täydennysistutetaan alueelle luontaisilla lajeilla. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap/ asunto. Kaavakartalla on määritelty alueen uudis- ja korjausrakentamista koskevat ehdot; rakennusten muoto, julkisivut ja katto. Rakennusten suunnittelussa tulee soveltuvin osin noudattaa Haikan suojelukaavan yhteydessä laadittuja rakennustapaohjeita. Lisäksi piha-alueden käsittely, aitaamistapa ja puuston säästäminen on määritelty. Lisäksi erityismääräyksissä mainitaan; että rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista ja jäteveden pumppaus tulee järjestää kiinteistökohtaisesti, jos kiinteistön alin lattiataso on viemärin padotuskorkeuden alapuolella.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 13/14 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua huolellisen rakennussuunnittelun avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisussa alueen virkistyskäyttö ja luonnonympäristö säilyvät voimassa olevaan kaavaan verrattuna ennallaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla tuetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet; Kaavaratkaisu noudattaa Haikan suojelukaavan periaatteita mm. kerrosalojen osalta. Kaavalla säilytetään ranta-alue kaavan mukaisena lähivirkistysalueena VL. 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutusselvitysten ja arvioinnin johtopäätökset Kaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lähiympäristö ja koko Haikan alue. Kaavan tavoitteena on suojella Haikan kaupunkikuvallisia arvoja ja näin ollen vaikutukset tulevat olemaan positiivisia. Kaupunkikuvan säilyminen pienimittakaavaisena, väljänä ja idyllisenä on huomioitu. Kaavan erityismääräykset ohjeistavat sekä korjaus- että uudisrakentamista kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Kaavalla on positiivisia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön säilymiseen. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia, koska alue on jo olevaa pientaloympäristöä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä kaupunkikuvaan. Kaava-alueen maisema muuttuu osittain, kun alueelle rakennetaan uusi asuinrakennus. Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan istutettujen ja virkistysalueiden säilymiseen sekä rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun sekä. arvokkaan kulttuuriympäristön säilymiseen. Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä.
33:004 / Piinkatu / ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sivu 14/14 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei alueen rakentamisella ole vaikutusta. Kaavamääräykset mahdollistavat alueen luonnonympäristön säilymisen virkistysalueella sekä asuintonteille merkityillä istutusalueilla. 5.3 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 5.5 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle laaditaan kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista valvovat Jyväskylän kaupungin Kaavoitus, Rakennusvalvonta ja Yhdyskuntatekniikka. Yhteistyö ja tiedonkulku eri viranomaisten välillä on tärkeää suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.