MIKSI TUKIVIITTOMAT?



Samankaltaiset tiedostot
viittomat kommunikoinnissa

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus


Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Kielellinen erityisvaikeus

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

y h t e i s e e n k i e l e e n

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, KUHMOINEN (03)

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

10. Kerto- ja jakolaskuja

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus


Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

k o m m u n i k o i n n i s s a

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Juniori-taulusto Kuvat avainsanat

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3577/ /2013

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

1. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajat: 2. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus

L-äänteen harjoitteluohjeet

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA. Leila Paavola-Ruotsalainen

VIITTOMAKIELEN JA TUKIVIITTOMIEN OPETUS VARHAISERITYISOPETTAJIEN, PUHETERAPEUTTIEN, SOSIONOMIEN JA LÄHIHOITAJIEN KOULUTUKSISSA

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

Tarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

NÄYHÄ HENNA TUKIVIITTOMAT KIELENKEHITYKSEN TUKENA VARHAISKASVATUKSESSA

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.

Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus

Kaikille avoin hiihtokoulu

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

AAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille Petri Puronaho

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

PÄIHDETYÖN ERITYISHAASTEET

Anna-Leena Laakso AAC-MENETELMIEN KÄYTTÖ ANTINKARTANON KUNTOUTUSYKSIKKÖ KATAJASSA

Transkriptio:

MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun kielen kehitystä ja puheilmaisua. Tukiviittomia käytetään aina puheen tukena, ei korvaamaan sitä. Tukiviittomia käytettäessä merkit viitotaan selkeästi, hitaasti ja niitä käytetään yksittäisinä ja erillisinä merkkeinä puheen tukena. Tukiviittomina käytettävät viittomamerkit ovat yleensä samoja kuin viittomakielessä käytettävät merkit, mutta niitä voidaan tarpeen mukaan helpottaa. MIKSI TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomien käyttö vähentää ilmaisun ongelmista lapselle aiheutuvaa ahdistusta ja turhautumista, koska lapsen keinot tulla ymmärretyksi paranevat. Tukiviittomien käyttö ei hidasta puheenkehitystä vaan päinvastoin hyödyttää kielellistä ajattelua! Vaikka lapsi saattaa viittomat aloittaessaan jättää ääntelyn vähemmälle, kehittyvä puhe syrjäyttää aikanaan viittomat. Puheen kanava voi aueta viittomisen myötä, koska lihas- ja näköaistiin perustuva viittominen lisää keskittymistä puhuen tuotettavaan sanaan. Useimmiten tukiviittomien käytön myötä myös puheilmaisu kasvaa ja sanavarasto laajenee. Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö tukee suomen kielen mukaisen lauserakenteen kehittymistä. Viittomat voivat auttaa kielihäiriöistä lasta muistamaan sanoja paremmin, jolloin ne tukevat myös nimeämistä vielä silloinkin, kun lapsi jo puhuu.

KENELLE TUKIVIITTOMAT SOPIVAT? Tukiviittomat voivat lisätä kuulevien, puhumattomien tai ikäänsä nähden vähän puhuvien lasten ja usein aikuistenkin kommunikointia. Käytännössä tukiviittomia käytetään yleensä sekä puheen ymmärtämisen että ilmaisun apuna. Yleisimmät tukiviittomista hyötyvät ryhmät ovat kehitysvammaiset, kielihäiriöiset, puheen kehityksessään viivästyneet, autistiset ja kuulovammaiset henkilöt. MILLOIN KANNATTAA ALOITTAA? * Tukiviittomien käyttö tulee aloittaa varhain, jotta niiden käytöstä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. * Lapsen on helpointa oppia kieli ennen kouluikää, joten puhetta tukevan kommunikoinnin käyttökin tulisi aloittaa ennen tätä ikää. Mikäli herää epäilys, ettei lapsen kielen kehitys tule kehittymään normaalisti, tulee kuntoutus aloittaa jo ennen vaikeuksien ilmenemistä.! Varhaisella interventiolla voidaan paitsi edistää kommunikointitaitojen kehitystä, myös estää kielellisten vaikeuksien aiheuttamien negatiivisten vaikutusten syntymistä.

MISTÄ ALOITETAAN? Ensimmäisten viittomien valinta ja käyttö on tärkeää, sillä juuri ensimmäisenä käytettyjen viittomien avulla lapsi oivaltaa, miten ja miksi viittomia käytetään. Kielihäiriöisen lapsen on usein helpointa oppia toimintoa kuvaavia viittomia (esimerkiksi juoda, syödä). Viittomien valinta lähtee aina tukiviittomia käyttävän lapsen tarpeista ja toiveista:! Ensimmäisten viittomien tulisikin olla sellaisia, joita lapsi tarvitsee ja haluaa itse käyttää ja joiden avulla lapsi voi tehdä itse aloitteita. Tämä on myös motivoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lapselle on myös annettava mahdollisuus valintojen tekemiseen. Lapsen kannalta on usein mielekkäämpää opettaa yleisten viittomien, kuten ruoka tai juoma viittoman, sijaan jokin spesifi lapselle tärkeä viittoma, esimerkiksi kaakao tai pulla. MITEN KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMITAAN? Koska viittomien tarkoitus on tukea ja parantaa kommunikointia, kannattaa viittomien käyttö aloittaa jokapäiväisten arkisten toimintojen ja keskusteluhetkien lomassa, jolloin lapsen suhtautuminen viittomiin luonnollisena kommunikointikeinona kasvaa. Lapsen osoittaessa kiinnostusta ympäristön tapahtumaa tai asiaa kohtaan häntä voidaan rohkaista mallia antamalla tai ohjata kädestä pitäen viittomaan.

Viittomamerkkejä tehtäessä on tärkeää, että aina puhutaan samanaikaisesti!. Tällöin lapsella on mahdollisuus kytkeä merkki puhuttuun sanaan; puheen ja merkkien rinnakkaiskäyttö edistää usein myös puheen ymmärtämisen kehittymistä. Aikuinen voi myös luoda tarkoituksellisesti sellaisia tilanteita, joissa tarvitaan kieltä ja lapsi saa viittomien käytöstä onnistumisen elämyksiä. Viittomien käyttöä voidaan harjoitella helposti pienissä erissä arkipäivän tilanteiden lomassa pelien, leikkien, laulujen, kirjojen sekä tietokoneharjoitusten ohessa. Aluksi viittomien käyttö kannattaa rajata muutamaan avainsanaan, jolloin varmistutaan siitä, että lapsi on varmasti oppinut viittoman käytön periaatteen. Viittomien määrää lisätään pikkuhiljaa. Viitottavana avainsanana voi toimia melkein jokainen lauseen sana riippuen siitä, mitä halutaan painottaa. Viitottava sana voi olla myös sana tai sanat, jotka eivät ole ymmärrettävissä asiayhteydestä. Esimerkiksi lausetta Huomenna lähdetään uimahalliin bussilla, voidaan tukea viittomin eri tavoin sen mukaan, mitä halutaan korostaa. - HUOMENNA (viitotaan huominen) lähdetään uimahalliin bussilla. - Huomenna lähdetään UIMAHALLIIN (viitotaan uimahalli) bussilla. - Huomenna lähdetään uimahalliin BUSSILLA (viitotaan linja-auto). Opittuja viittomia tulee käyttää mahdollisimman monissa eri tilanteissa ja paikoissa, jotta viittomat saadaan yleistymään kommunikoinnin tueksi.

Lisää tietoa tukiviittomista ja puheen kehityksestä löytyy mm. Papunetin http://papunet.net/tietoa/tukiviittomat-kommunikoinnissa ja Aivoliiton sivuilta http://www.aivoliitto.fi/kielellinen_erityisvaikeus/kielellinen_erityisvaikeus/puhetta_tukevat_ja_ko rvaavat_kommunikointikeinot/tukiviittomat_ilmeet_ja_eleet Viittomamerkkejä ja opastusta viittomien muodostamiseen löytyy mm. Papunetin -sivuilta sekä Suvi -viittomakielten verkkosanakirjasta http://suvi.viittomat.net/ HUOM! Jos olet huolissasi lapsesi puheenkehityksestä, älä jää odottamaan vaan ota yhteyttä neuvolaan. Terveydenhoitaja tai lastenlääkäri ohjaavat tarvittessa puheterapeutin arvioon. Puheterapeutti ohjaa mm. tukiviittomien käyttämisessä. Huomaathan, että yksityisen puheterapeutin arvioon tai ohjaukseen voi kuka tahansa hakeutua myös omakustanteisesti.