Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007
Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen liittyvän työnjaon muutokset? Medikalisaatio vai ajattelun, työn- ja vastuunjaon muutokset Asiakaslähtöinen päihdehuolto? Väestörakenteen ja asiakkaiden tarverakenteen muutossuuntia?
Hyvin toimivalla päihdehuollolla on huomattava yhteiskunnallinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Palveluilla on huono-osaisemmille suurempi merkitys kuin paremmin pärjääville Useita poikkileikkaus- ja aikasarja-analyyseihin perustuvia tutkimuksia, jotka osoittavat, että lisäämällä päihdepalvelujen ja -hoitojen saatavuutta onnistutaan väestötasolla vähentämään sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia Erityispalvelujen tarjonnan lisääminen vähentää yleisiin sosiaalija terveyspalveluihin kohdistuvaa palvelukysyntää Matalan kynnyksen palvelut vähentävät sekä yleisten palvelujen että kalliimpien erityispalvelujen kysyntää Miten päihdekuntoutus on laman jälkeen kehittynyt?
Asiakasmäärät päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa ja katkaisuhoitoasemilla 1990 ja 2005 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 2005
15000 Alkoholi- ja huumeriippivuuden perusteella toteutetut hoitojaksot (vain päädiagnoosi) sairaaloissa 1990-2005 (Päihdetilastolliset vuosikirjat, Stakes) 10000 5000 0 19 90 19 92 19 94 Alkoholiriippuvuus 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 Huumausaineriippuvuus
Avokuntoutuksen asiakasmäärät 1990 ja 2005 (Stakes, päihdetilastolliset vuosikirjat) 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 2005
Asiakasvalikoinnin kiristyminen avomuotoisissa erityispalveluissa 1987-2003 Lähde: Stakes, päihdetapauslaskennat 1987-2003 50 40 30 20 10 0 1987 1991 1995 1999 2003 Ilman ajanvarausta hoitoon hakeutuneet Päihtyneenä hoitoon hakeutuneet (%)
Päihdehuollon erityispalvelujen muutossuuntia: 1990-luvun alun laman aikana päihdehuollon laitoskuntoutusta sopeutettiin hoitojaksot lisääntyivät sairaalapuolella suunnilleen samassa suhteessa kuin ne vähenivät erityispalveluista Vastaava korvaavuus ei toteutunut enää 1990-luvun loppuvuosina 1990 2005 avohuollon asiakasmäärät lisääntyivät noin 7 000:lla 1990-luvun puolivälistä alkaen nopea alkoholin ja huumeiden kulutuksen kasvu ei näy oleellisesti asiakasmäärissä, vaikka resursseja on lisätty 2000-luvulla ei oleellisia muutoksia päihdehuollon erityispalvelujen asiakasmäärissä lukuun ottamatta nopeasti lisääntynyttä terveysneuvontaa (n. 12 000 asiakasta v. 2005) Monipäihteisyyden lisääntyminen päihdeasiakkaista ainakin neljännes myös huumeiden käyttäjiä Huono-osaisimmat syrjäytyvät palveluista, vaikka Ei näyttöä siitä, että asiakkaiden valikointi päihdeongelman vaikeusasteen tai asiakkaan persoonallisuuden piirteiden perusteella olisi perusteltua Ei mitään näyttöä siitä, että hoidon ulkopuolelle jättämisellä tai hoitosopimuksen rikkomisesta seuranneilla sanktioilla olisi positiivista merkitystä
Onko päihdehuolto medikalisoitunut vai uudenlaisessa yhteiskunnallisessa roolissa? Medisiinistymisen ulottuvuuksia: Päihdeongelmia Hoidetaan enenevästi lääkkeillä? Hoidetaan terveydenhuollon laitoksissa? Hoidetaan myös sairauksina? Päihdeongelmat ja niistä toipumisen ehdot irrotetaan sosiaalisesta kontekstista: kuntoutusajattelun teknistyminen ja asiakkaasta riippumattomat toipumislupaukset lisääntyvät Medikalisaatio vai asiakasvalikoinnin kiristyminen ja yhteiskunnallisen päihdekontrollin ja työnjaon muutokset?
Yhteiskunnallisen päihdekontrollin muutos - Alkoholikuolemat lisääntyneet muutamassa vuodessa noin kolmanneksella - Vankiluku kasvanut päihde-ehtoisista syistä johtuen suoranaisesti ainakin neljänneksellä (rattijuopot, sakkovangit), epäsuorasti huomattavasti enemmän (esim. väkivallan ja alkoholin yhteys) - Yhdyskuntapalvelun käyttö lisääntynyt (noin 60 % liikennepäihtymyksestä) - Päihtyneiden säilöönotot lisääntyneet yli viidenneksellä 1997-2005 => Verrattuna 1990-luvun lopun tilanteeseen: 3 kuollutta lisää joka päivä 54 putkayöpymistä enemmän/vuorokausi n. 1500 vaikeasti päihdeongelmaista enemmän rikosseuraamusten piirissä joka vuorokausi, heistä vankilassa noin kolmannes
Päihde-ehtoisen työnajon muutoksia Päihdeongelmaisten majoitusindeksi (1995=100) Vuorokauden laskennalliset keskimäärät 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 Kuntoutusyksiköt Poliisin säilö Vankila
Rikosseuraamusasiakkaiden terveystutkimus (ennakkotuloksia 2007) Päihdeongelma Vangit (%) 90 Yhdyskuntapalveluun tuomitut (%) 60 Alkoholiriippuvuus 55 55 Naisista huumeriippuvaisia Hepatiitti C 65 50 20 50 Lääketieteellisen hoidon tarpeessa 90 90
Päihdehuollon yhteiskunnallinen paikka ja tulevaisuus? Päihdekontrolli on Yksilöllistynyt ja viimesijaistunut aikaisemman ehkäisevän ja universaalin politiikan sijasta Koventunut Sosiaali- ja terveydenhuollollisen päihdekontrollin ja huollon muotoja käytetään suhteessa selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten Muuttuvat haasteet: väestörakenteen ja asiakkaiden tarverakenteen muutokset
3000 Päihde-ehtoisten asiointien lukumäärä ikäryhmittäin, miehet (Stakes, päihdetapauslaskennat) 2500 2000 1500 1000 500 1900-1915 1916-1924 1925-1934 1935-1944 1945-1954 1955-1964 1965-1974 1975-1984 1985-1997 0 1987 1991 1995 1999 2003
Päihdepalvelujärjestelmän lähikehitys Suuret ikäluokat edelleen merkittävin palvelujen käyttäjäryhmä Väestön ikärakenne ja palvelutarpeet: 1945 54 ja edelleen 1955 64 syntyneitä ollut kaikkiaan noin kaksi miljoona 1965 84 syntyneitä yhteensä noin 1,4 miljoonaa Pelkästään mittakaavasyistä johtuen myöhemmistä ikäluokista ei synny yhtä paljon asiakkuuksia kuin edellisistä Märästä sukupolvesta rekrytoitui suhteellisesti myös enemmän asiakkaita kuin 60-luvulla tai myöhemmin syntyneistä Alkoholin kulutuksen poikkeuksellisen nopea kasvu (vuoden 1968 alkoholilaki) Yhteiskunnan tuotantorakenteen muutokset, suuri muutto, massatyöttömyys ja massa-asunnottomuus Tasa-arvokehitys Huumeiden käytön ja päihtymiseen johtavan juomisen arvostuksen väheneminen nuorissa ikäluokissa Edessä on suuri kulttuurinen muutos, samalla kuntoutusjärjestelmä joutuu kilpailemaan myös pätevästä työvoimasta
Asiakkaiden tarpeisiin vastaava päihdehuolto? Asiakkaiden tarverakenne on nopeasti muuttumassa Polikliinisen päihdehuollon palauttaminen Vastaamaan enenevästi akuutteihin ongelmiin? A-klinikkatyö ja lääkehoidot? Mielenterveys- ja päihdetyö? Katkaisuhoidon riittävyyden varmistaminen ja sisällöllinen kehittäminen Nuoret ikäluokat, ja syvenevä moniongelmaisuus Asumispalveluyksiköiden tehtävän ja sisällön uudelleenmäärittely Päihdehaitat ja arvokas vanhuus; nuoret vanhukset Kuntoutuslaitosten toiminnan ja tavoitteiden uudelleenmäärittely Tiiviimpi yhteistyö työvoiman palvelukeskusten kanssa? Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja ensihuollon kehittäminen? Työntekijät ikääntyvät, asiakaskunta nuortuu Hiljainen päihdehuolto