001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000
0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän NE-reunalla n. 0,5 km Vilmingon tien päässä olevasta Luohuanahon talosta itään. Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusten tarkoitus Suoritetut tutkimukset Kohde kuuluu osana ns. Vilmingon kompleksiin, jonka keskiosaa on tutkittu 1950-, 1960- ja 1970 -luvuilla. Tutkimuksista on olemassa seuraavat raportit: R Sarikkola (1967) "Vilmingon alueen tutkimukset vuosina 1954-58 ja 1965-67". H Wennervirta (1968) "Vilmingon litogeokemiallinen tutkimus1i ( 2434 08/604/1968) J Vesanto (1981) "Vilmingon tutkimukset vuosina 1975 80" (001/2434 08/~JV/81). Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää Vilmingon kompleksin antiformin karkiosaan, nk. llulkokaareenll liittyvän magneettisen + gravimetrisen + sähköisen anomalian aiheuttaja (liite 2). Rakenteellisesti anomalia liittyy antiformin W-kyljelle. Antiforrnin akseli sukeltaa loivasti luoteeseen. "Ulkokaarella" löytyy 2 paljastumaa (124- ja 146- JKS/84). Näistä 124-JKS/84 koostuu raitaisesta KVMSL:sta, johon liittyy anomaalinen P 05-pitoisuus (n. 1. Koska Lampinsaaressa anomaafinen P-pitoisuus liittyy malmin jalkapuolelle (061/2434 05/uOK/ 85) täytyy malmihorisontin paikka siis olla ko. paljastuman luoteispuolella eli nk. Ulkokaaren anomalian alueella. Paljastuma 146-JKS/~~ on MGB + KGN. Kohteeseen kairattiin 3 reikää kaikki samaan profiiliin (x = 47.400) yhteensä 1 195,40 m. Koska syvin reikä (VTI/VIL-3) ulottui yli + 400-tasolle, saatiin kairausleikkauksesta edustava geologinen kuva ja samalla tutkittiin malmimahdollisuuksia myös syvemmal t a. Liuskeet kaatuvat loivasti länteen. Lännestä itäanpäin mentäessä on ensin melko homogeenista MGB:a, jonka sisällä on KGN-linssi (VTI/VIL-1). Kontakti liuskeisiin on suhteellisen terävä. Liuskeiden aluksi on KGN:a, joka muuttuu hienorakeiseksi AFL:ksi
001/2434 08/ UOK, TA/86 - Geofysikaalinen tulkinta Kun lähestytään malmihorisonttia AFL: een tulee MUGN-, AFKLOL- ja GRFL -valikerroksia. Malmihorisontin kohdalla on n. 2 m paksu DO + KA -kerros, johon liittyy heikkoa Zn-pitoisuutta (vti/vil-1:ssa 0,4 % ~n). KA-horisontin jälkeen kivi muuttuu KA-pitoiseksi KVMSL:ksi ja edelleen happamaksi KVEPK:ksi, joka saattaa olla muuttunut hapan vulkaniitti. GR:a ja PLPFT:a esiintyy vähän juonina. VIL-1: ssa malmihorisontin lähellä olevaan graniittiin liittyy heikkoa säteilyä. KA-horisontin kattopuolella on paikoin ASK-pirotetta, johon liittyy n. 0,6 ppm:n Au-pitoisuus. Magneettisia matalalentomittaustuloksia tulkittaessa muodostui Vilmingon alueen geologisesta rakenteesta liitteen 4 mukainen kuva. Kyseessä on ilmeisesti eräänlainen antiforrnirakenne, jonka akseli sukeltaa loivasti luoteeseen.. Lukuisten siirrosten ja mahdollisten ruhjeiden pilkkomana saattavat kuitenkin magneettinen anornaliakuva ja sen tulkinta johtaa harhaan, kun yhdistellaän yhteenkuuluviksi mahdollisesti täysin eri lähteistä saatuja samannäköisiä anomalioita. Aerosähköinen tulos on hyvin yhteneva magneettisen kanssa antaen kuvan kiisu- ja grafiittipitoisten kivien sijainnista alueella. Harvapistegravimetraustu10ksessa tutkittavassa ulkokaaren kohteessa on voimakas maksimi osittain paallekäin magneettisen ja sähköisen anomalian kanssa. Kairausprofiilia x = 47.400 tulkittaessa (liitteet 5 ja 6) todettiin magnetoituneen (ja johtavan) kappaleen sijoittuvan loivasti länsilounaaseen kaatuvan, ympäristöä selvästi raskaarnman muodostuman i ta- ja alakontaktiin. Kai rasydämista tehtyjen ominaisvakiomäaritysten (liitteet 7-9) mukaan magneettisen ja sähköisen anomalian aiheuttaja on Fek-pitoinen karsimuodostuma, jonka päällä oleva AF-liuske on myös hieman magnetoitunut. Gravimetrinen anomalia puolestaan on karsimuodostuman ja sen ylapuolisen MGB:n yhteisvaikutusta. Johtopäätökset MGB ja sen lisäksi Fek-pitoiset liuskeet ovat selityksenä geofysikaalisille anomalioille. Voidaan sanoa, että pintaosiin (n. 200-tason yläpuolelle) ei tähän kohtaan malmia liity.
U Kuronen, T ~hokas/phm 4.12.1986 4 001/2434 08/ UOK, TA/86 - Kairattu profiili antoi arvokasta tietoa koko Vilmingon kompleksin rakenteen selvittämiseksi. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa, onko nyt löydetty KA-horisontti sama kuin Vilmingossa aikaisemmin tutkittu vaan muodostaako se kokonaan oman stratigrafisen tasonsa. Huolellinen tähänastisten tutkimusten analysointi tuo lisaselvityst~ asiaan I1Ulkokaaren" lounaisosa eli siirroksen lounaispuoli on huonosti tutkittu. Siihen liittyy useita mielenkiintoisia malmiviitteita kuten esim. suuria Sk-Cuk-pitoisia lohkareita, UP-lohkareita, pieni sähköinen anomalia ja hydrotermistä muuttumista (123-JKS/84). Myös kompleksin keskiosan gravimetrisen anomalian jatkeet koilliseen ja kaakkoon on tutkittava. Koska nyt tutkittu kohde ei suoraan johda jatkotoimiin, luovutaan alueella olevasta valtausvarauksesta (l'vilminkoll). LIITTEET Linjoituskartta 1: 20 000 Geofysikaaliset anomaliat + malmi-l:20 000 viitteet Geologinen leikkaus 1:2 000 Aeromagn. rakennetulkintamalli 1:20 000 Magn. tulkintaprofiili 1 : 20,000 Gravim. 1 : 20 000 Ominaisvakiot VTI/VIL-1 1:l 000 II VTI/VIL-2 1:1 000 I t VTI/VIL-3 1:l 000 Kairausprofiili x = 47.400 1:l 000 Kivien ruhjeisuus, RQD-arvot 1:2 000 Listaukset (12 a = AAS, 12 b = XRF)
4g U-P LOHKAREIKKO