-samme Sen pa ma 'VP T EHALL NTO Sisältä: Tienkäyttäjien liikkumisolot säilyvät ennallaan, sivu 2 Liikenneturvallisuutta painotetaan kaikessa toiminnassa, sivu 3 Liikennejärjestelmää kehitetään yhteistyössä, sivu 6 Maakunnissa odotetaan rahoitustason nousua, sivu 7 Savo Kar an tiepiiri Kunnossapito etusilla Esittelemme toiminta- taloussuunnitelmas 26-29, miten Savo-Karlan tiepiiri turvaa Pohjois-Karlassa Pohjois-Savossa liikkumis- kuljetusmandollisuudet sekä kehittää liikennejärjestelmää. Suunnitelma perustuu liikenne- viestintäministeriön Tiehallinnon valtakunnallisiin linuksiin, rahoituskehyksiin, tiepiirin pitkän tähtäyksen suunnitelmaan aluehallinnon kehittämistavoitteisiin. Tavoitteenamme on säilyttää tieverkon kunto vähintään nykyisellä tasolla. Suuntaamme rahoitusta vähintään saman verran kuin aiempina vuosina päällysteiden muun rakenteellisen kunnon ylläpitoon sekä siltojen peruskoruksiin. sian joudumme säästämään liikenneolo ra ntavista sekä alueen kehittämistä ed istävistä rakentamishankkeista. Tiestön kunnossapidon painottamisella varmis liikkumisen sujuvuuden, kuljetusten -tamme toimivuuden tiestön arvon säilymisen Pienillä parantamistoimilla nopeusrajoitusten alentamisella parannamme tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta. Jatkamme toimintatapojemme kehittämistä entistä asiakaslähtöisemmiksi. Aluekehitystyöhön annamme merkittävän panoksen osallistumalla liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Tiejohta Matti Tuiremo Valtaosa rahoituksesta tieverkon hoitoon kunnostukseen Tiehallinto Tiehallinnon tehtävänä on ylläpitää kehittää yleisiä teitä niiden liikenneolo osana koko Tiehallinnon toiminnan lähtökohtana ovat yhteiskunnan tarpeet kansalaisten hyvinvointi. Asiakaslähtöisyys tasapuolisuus kehittää ottaa käyttöön hankinta- on menettelyt, jotka mandollistavat suunnittelijoiden urakoitsijoiden innovaatioiden tuotekehitystyön hyödyntämisen. Tie- hallinto viestii avoimesti palveluiden hankinnasta tavoitteenaan parantaa yrittäjien valmiutta osallistua kilpailuun palveluiden tuottamisesta. Savo-Karlan tiepilri vastaa Pohjois-Karlan Pohjois-Savon maakuntien yleisten teiden ylläpidosta kehittämisestä sekä tienkäyttäjille tarjottavista viranomaispalveluista. Tiepiirin toiminnassa korostuu maakuntien, kuntien muiden aluehallintoviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö alueen liikenne- järjestelmän kehittämiseksi. liikennejärjestelmää. ovat toimintamme perusta. Tavoitteenamme Tiehallinnon toiminta - taloussuunnitelma (TTS) laadittu 55 miljoonan euron vuotuiseen on rahoituskehykseen. Savo-Karlan tiepiiri arvioi saavansa siitä noin 56 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelman lähtökohtana on ollut tieverkon nykyisen hoitotason kunnon säilyttäminen. Kilpailuttamisen ansiosta teiden hoidon kustannukset ovat alentuneet, mutta mm. linautopysäkkien varusteiden tievalaistuksien hoitovastuun siirtyminen kunnilta tiepiirille lisää rahoitustarvetta. Tiepiiri käyttää tiestön hoitoon vuosittain noin 38% perustienpidon rahoituksesta. Tiehallinnon valtakunnallisten Savo -Karlan tiepiirin alueellisten linusten mukaisesti tieverkon kuntoa parantavien peruskorusten ylläpidon osuus säilyy vähintään aiempien vuosien tasolla. Niiden osuus perustienpidon rahoituksesta on noin 41 %. Tieverkon tasoa parantaviin investointeihin on vain vähäiset hd oli isu u det. nvestointeihin käytettävissä olevalla rahoituksel la vain pieniä, liiken- pystytään tekemään lähinnä neturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. nvestointihankkeiden määrän arvioidaan pysyvän vähäisenä koko ohjelmakauden, ellei tienpidon rahoitusta saada kasvuun. tien parantaminen valtatie 6:lla sekä valtatie parantaminen Päivärannan Vuorelan 5:n välillä Kuopion pohjoispuolella ovat alkamassa aikaisintaan vuonna 28. Nämä tiehankkeet sisältyvät ajoittamattomina liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän mietintöön. Savo-Karlan tiepiirin perustienpidon rahoitus 24 25 26 27 28 29 M M M M M M Hoito 22,6 21,8 21,8 21,8 21,7 21,6 Ylläpito peruskorukset 23 2 24,3 23,5 23,5 23,5 23,5 nvestoinnit 76 5,5 5, 4,9 3,7 3,6 Suunnittelu 2,8 2,2 1,5 1,5 1,5 1,5 Liikenteen hallinta,7,5,5,6,7,9 Oma toiminta 5,1 5, 5, 5, 5, 4,9 Yhteensä 62, 59,3 57,3 57,3 56,1 56, Perustienpidon rahoitus keskimäärin vuosina 25-29 Suurimmat pääteiden investoinnit tehdään eduskunnan päättämällä erillisrahoituksella. Tällainen tiehanke on muun muassa valtatie parantaminen Joroisten Varkauden välillä. 5:n valmistuu vuonna 25. Joensuun ohikulku - Tie Liikenteen hallinta Suunnittelu 1% 3% it 8%
Tienkäyttäjien liikkumisolot säilyvät ennallaan Tiestön hoidon tasossa ei tapandu merkittäviä muutoksia. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvaa täsmähoitoa tketaan. Pienillä investointihankkeilla parannetaan liikenneturvallisuutta taamissa osalla päätieverkkoa. Liikenneympäristön esteettömyyttä edistetään erityisesti taamissa kaupunkiseuduilla. Pienehköjä rakenteellisia liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä tehdään noin kymmenessä taamassa. Peruskoruksien suuntautuminen pääasiassa seutu- yhdysteille parantaa tienkäyttäjien liikkumisolosuhteita kuntakeskusten välillä. sojen investointihankkeiden lykkääntyminen myöhemmäksi Kuopiossa Joensuussa heikentää liikkumisolosuhteita, sillä lii- - kenne kasvaa joka tapauksessa pääteillä suurimpien kaupunkiseutujen ympäristössä. Henkiläautoliikenteen olot säilyvät pääosin ennallaan. Kuopion Joensuun kaupunki- seuduilla liikenteen kasvu aiheuttaa paikallisia toimivuusongelmia. Ajomukavuus paranee kuntakeskusten välisillä yhteyksillä, kun päällysteiden kuntoa parannetaan. Osalla yhdysteitä ajomukavuus paranee vain vähän, kun kaikkein huonokuntoisimmat päällysteet kortaan tai tie kunnostetaan soratieksi. sojen tiehankkeiden sista valta- kantateillä pieniä toimenpiteitä kohtaamis-, suistumis- vähentämiseksi. Joukkoliikenteen olot paranevat. Linautopysäkkejä pidetään entistä paremmassa kunnossa. Pysäkkejä parannetaan erityisesti Kuopion Siilinjärven välillä sekä ohjelmakauden lopulla Joensuun seudulla. Muulla tieverkolla parannetaan erityisesti koulukuljetusten kannalta tärkeitä lin-autopysäkkejä. Kevyen liikenteen olot paranevat vain vähän. liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen minis- Jos terityöryhmän ehdotu kset toteutuvat, kevyen tehdään iikenneturvallisuutta parantavia liittymäonnettomuuksien liikenteen olot paranevat erityisesti taamissa niiden reuna-alueilla. Työryhmän mietinnössä mainittu 6 hanketta Savo -Karlan tiepiirin on alueelta. Muulla tieverkolla ei ole varaa kevyen liikenteen olosuhteita parantaviin investointeihin. Vilkkaille päätei le ra ken nettavat tieva la istu kset para ntavat pitkän tähtäyksen suunnitelman tavoitteista poiketen tiepiirillä ei ole mandollisuutta tehdä iso taamateiden saneerauksia eikä maakunnallista virkistysreittien käyttöä parantavia hankkeita. Elinkeinoelämän ku jetusolot paranevat hitaasti. Elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät kysymykset ovat pääteiden liikennöitävyys muun tieverkon siltojen kunto, kelirikko sekä talvihoito. Tieverkon ylläpidon peruskorusten pysyminen nykyisellä tasolla varmistaa pääteiden hyvän rakenteellisen kunnon säilymisen. Sorateillä kelirikon aiheuttamat haitat vähenevät, mutta eivät kokonaan poistu. Pääteillä merkittävien investointikohteiden, valtatie 5:llä Päiväranta - Vuorelan valtatie 6:lla Joensuun kohdan, mandollinen viivästyminen huonontaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Kuopion Joensuun seuduilla. Ohjelmakauden alussa valmistuvat Niiralan ra -aseman liikennejärjestelyt nopeuttavat kuijetusten ran- ylitystä. Tilapäisten ra -asemien tieyhteyksien kehittämiseen ei riitä rahoitusta tällä ohjelma- kaudella. Puutavarakuljetusten välivarasto- kuormaus -paikko rakennetaan yhteishankkeina metsäteollisuuden metsäkeskusten kanssa. Tavaraliikenteen terminaalien liittymäjärjestelyjä parannetaan molemmissa maakunnissa. myös kevyen liikenteen turvallisuutta. Tiepiirin Keskeisimmät painotukset -Karlassa Savo Hoidon laatu on pääteillä hyvä muulla tieverkolla tyydyttävä. Pääteiden kunto säilytetään nykyisellä tasolla. Sorateiden kelirikkokoruksia tketaan. Siltojen koruksia lisätään. nvestoinneissa painottuvat pienet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Nopeusrajoituksia alennetaan liikenneturvallisuuden sitä edellyttäessä. Nopeusrajoitusten automaattivalvontaa lisätään. 'Taamissa tehdään pääasiassa pieniä, liikenneturvallisuutta parantavia toimia nopeusrajoituksia alennetaan. Valtatie 5 kuuluu valtakunnan runko verkkoon. Kuva: Timo Hulkko.!:
sillan vaunoista, Tieverkon palvelutasossa ei tapandu merkittäviä muutoksia Kelirikkokoruksiin käytetty rahoitus 2-25 Kelirikon koruspituus (km) 7 1 Kustannukset (milj. ) km 3 3,5 milj. 3, 2,5 2, 1,5 Päätieverkolla liikkumisolosuhteet säilyvät nykyisellä tasolla. Talvihoidon tasossa ei tapandu merkittäviä muutoksia päällysteiden Nopeusrajoituksia joudutaan vaarallisimmilla osuuksilla alentamaan liikenneturvallisuuden kunto säilyy hyvänä. Liikenteen kasvaessa liittymien toimivuuden parantamiseksi. Liikenteen valvonnan tehostamiseksi lisätään automaattista nopeuden valvontaa noin 5 kilometriä vuodessa. investointien viivästyessä palvelutaso heikkenee. Kuopion Joensuun kaupunkiseuduille suunniteltujen investointien viivästyminen, esimerkiksi valtatie 6 Niittylahti - Reijola välin parantaminen, siirtää uusien teollisuus-, asunto liikennealueiden käyttöönottoa. Paikalliset sujuvuus- turvallisuusongelmat lisääntyvät liikenteen kasvaessa. Joukkoliikenteen olot paranevat Kuopion Siilinjärven välillä sekä Joensuun kaupunkiseudulla, kun pysäkki- muita joukkoliikennejärjestelyjä parannetaan. Kevyen liikenteen olot säilyvät ennallaan. 2 1 5 Kustannukset (milj. ) km 4 2 21 22 23 24 25 Päällysteiden koruksiin käytetty rahoitus 2-25 Päällystämispituus (km) 1,,5 Muun tieverkon kunto säilyy kuntakeskusten välisillä yhteyksillä vähintään nykyisellä tasolla, mutta vähäliikenteisillä teillä kunto hieman heikkenee. Suunnittelukaudella kortaan päällys- teitä keskimäärin 39 kilometriä vuodessa huonokuntoisia päällysteitä kunnostetaan sorateiksi keskimäärin 3 tiekilometriä vuodessa. Sorateiden päällystämiseen ei ole mandollisuuksia. Runkokelirikkoa vähennetään noin 3-4 kilometriä vuodessa, mikä parantaa kuljetusten sujuvuutta yhdystieverkolla. Peruskoruksien painopiste siirtyy suunnittelukauden loppupuolella 18 siltojen koruksiin. milj. 15 Muissa taamissa ajoneuvoliikenteen oloissa ei tapandu oleellisia muutoksia. Nopeusrajoitusten alentaminen parantaa taamissa erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. Suunnittelukaudella toteutetaan taamateiden saneerauksia mm. Pyhäselässä. Lapinlandella, Kaavilla, Liperissä Muita pienehkäjä, turvallisuutta parantavia rakenteellisia toimenpiteitä tehdään noin kymmenessä taamassa. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen väylien päällysteiden kuntoa. Koulujen läheisyydessä ha -asutusalueella parannetaan turvallisuutta nopeusrajoituksilla niitä tukevilla rakenteellisilla toimenpiteillä. 3 12 Liikenneturvallisuutta painotetaan kaikessa toiminnassa 9 2 1 2 21 22 23 24 25 6 Tiehallinnon yhtenä keskeisenä tavoitteena on vakavien liikenneonnettomuuksien tkuva vähentäminen. Pääteillä ensi vaiheessa tehtävät toimenpiteet suunnataan liikenneturvallisuuden parantamiseen. Pieniä liikenneturvallisuustoimia tehdään myös seutu- yhdysteillä. Sään kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä automaattista nopeusvalvontaa laajennetaan. laatu sovitetaan entistä paremmin yhteen. Pää- teiden uudet ohituskaistat rakennetaan keskikaiteellisina. Taamien tienvarsikylien liikenneturvallisuutta parannetaan alentamalla nopeusrajoituksia. Liikenneturvallisuussuunnitelmia laaditaan kymmenen kunnan alueella. Koulukuljetusten kannalta tärkeiden pysäkkien liikennejärjestelyjä hoitoa parannetaan. Siltojen koruksiin käytetty rahoitus 2-25 VPS kokonaiskasvu 3 VPS korusvähenemä 1 Siltakorusten rahoitus (milj. ) 1 milj. 1 25F 2F 16. E () C' 15 3 as 5 1 2 21 22 23 24 25 'VPS eli vaunopistesumma tunnusluku, loka muodostuu koruksen kiireellisyydestä rakenneosien kunnosta 2 sr as a Muutamilla päätieosuuksilla alennetaan nopeus- rajoituksia sekä lisätään automaattista nopeuden valvontaa. Teiden nopeusrajoitukset hoidon Tiepiirin oman henkilöstön liikenneturvallisuutta edistetään henkilöstön liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteillä. Yritysten toimintamandollisuuksista pidetään huolta Pääteiden nykyinen toimivuus, kunto hoidon taso ovat hyviä. Ne eivät ole esteenä alueyritysten kehittymiselle. Paikallisia ongelmia kuitenkin Kuljetusten toimintavarmuutta palvelevia on. investointe ei pystytä toteuttamaan odotusten mukaisesti. Merkittävimmät päätiehankkeet odottavat vielä eduskunnan päätöksiä. Liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän esityksessä mukana olevan hankkeen valtatie 6 Niittylahti - Reijola toteutuminen mandollistaisi uuden palvelukeskittymän syntymisen Joensuun eteläpuolelle. Hankkeen käynnistäminen on vielä kuitenkin epävarma. Muutenkin paikallisten maankäyttöratkaisujen edellyttämät toimenpiteet, lähinnä liittymien rakentamiset, toteutuvat hitaasti. 'il Seutu- yhdystieverkolla siltojen teiden peruskorukset parantavat perustuotannon kuljetusten luotettavuutta. Ne edistävät myös matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. 3 Taamien liikennetu,vallisuutta parannetaan myös alentamalla nopeusrajoituksia.
'VP 1vu-rvdFjddl Pu1 T EHALL NTO iah2nkkac?of 1h isalmi Nurmes Rautavaara 4i V 19 Lieksa Pielaves; 77 uuka :tee 31 Maaniok a Fik Nilsiä -, JuankokL S iflj i V esanto Tervo Karttu KUOPO Poiv ( rvi Kontoahti 57 j Vehrnersarr1 FuuSnie " Outokump 45 b p, JOENS ie 3ilta * anke- 44 n imrn
Perustienpito/ Ylläpito peruskorukset Vuodet Kust.arv. Kunta Nro Kohteen nimi -5-6 -7-8 -9 M SiUankorukset 21,5 Koko tiepiln Sorateideri kelinkkokorukset 11. Koko tiepiin J Päysteiden muuttaminen soralle 1.5 Koko tiepliri 1 Mt 54 Kadun parantaminen yleiseksitieksi O,9 Outokumpu 2 M 5 Niirala -Hoilola, päälltien parantaminen 1.1 JVärtSA. Tuupovaara 3 Mt 591 Vieremä - Ryhälänmäki, päälitien parantaminen,9 Sonkajärvi, Vieremä 4 Mt 468 Sarkamäki -Kangaslampi, pàälitienparantaminen,8 Karigaslampi 5 Mt657 Tossavanlahti- Keitele, paall. tien parantaminen,7 Keitele 6 Mt 561 Jamali -Mätsvaara. päälltlen parantaminen 4 7 Mt 5646 Akkalansalrni-Lapinlahti, pääll.tien parantaminen 1,1 Lapinlahti 8 Tativolanmäkl - Huovinmäki pääll.tien parantaminen Mt 536 4 J.,9 Leppävirta 9 Mt 537 Hiltulanlahti - Puutosinäki, pääll.tien parantaminen,8 Kuopio, Vehmersalmi lo Mt 599 Remeskyla - Tihilä, päälitien parantaminen,8 Kiuruvesl 11 Mt 539 Murronsuu - Haapakangas, pääli. tien parantaminen,5 Vehmersalmi 1 2 Pt 1 6478 Akonpoh - Juankoski. pääfi. tien parantaminen,5 Juankoski 13 Pt 16465 Maatalouskoulu -Akonpoh, pääli. tien parantaminen,4 Juankoski 14 Pt 15924 Karhunpää. Marjokangas, pääll.tien parantaminen,4 Valtimo 1 5 Mt 555 Hirvilahti - Pulkonkoski, pääli. tien parantaminen,o Maaninka 1 6 Pt 1 5667 Viinijärvi-Kompero, soratienä kunnostaminen,7 Liperi 1 7 Mt 494 Valkeavaara - Heinävaarapääll.tien parantaminen O6 KiihtelysvaaraTohmajärvi 1 9 Pt 1 5B66Pankajärvi, pääll.tien parantaminen 6 Lieksa 2 Mt 484 Hammaslahti - Rasivaara, päälitien parantaminen t6 Pyhäselkä, Rääkkylä 21 Mt5613 Laukkala - Rytky, p!äl.tien parantaminen 5 KiuruvesiPielavesi 22 Mt 56 Kajoo-Ukonvaara, päälitien parantaminen,5 Juuka 23 Pt 16494 Liukonpelto, pääfl.tien parantaminen - -,5 Tuusniemi - 24 Mt 545 lisvesl -Vesanto, pääll.tien parantaminen -- 2,4 Suonenjokl,Rautalampi 25 Mt 54 Polvijärvi -Ahmovaara, pääll.tien parantaminen - 1,7 Polvijärvi - 26 Mt 569 Juankoski - Sydänmaa. pääfl,tien parantaminen - -- 1 - Juankoski - 27 Mt 4681 Haijurannan tien parantaminen, soratien kunnostus - -,9-1 Kangaslampi 28 Mt 659 Neituri - Ahveninen, pääll.tien parantaminen -,7 Vesanto 29 Mt 568 Loukeinen - Poutilanmäki. pääll.tien parantaminen,6 Tuusniemi 3 Pt 16171 Valkeiskylä - Kumpumäki, pääll.tien parantaminen,4 Vleremä 31 Mt 548 Suonenjokl - Karttula 1,8 Suonenjoki 32 Mt 554 Kivimäki - Säviä -,5 Pielavesi - 33 Mts64lPÖrsänmäki-Lammaspoh,4 isalm 34 Mt5l8Eno-Ahveninen,3 EnO luldflts Perustienpito/ nvestoinnit - Vuodet Kust.arv. Kunta Nro Kohteen nimi -5-6 -7-8 -9 M Liikenneturvallisuuskohteet - 5, Koko tiepiin 35 Mt 5775 Tahkovuoren liikennejärjestelyt vaihe 1,5 Nisiä r 36 Pt 1569 Nlittylanden kevyen iikväylä 1, Pyhäselkä 37 Pt 1 578 Onttola-Huhmarinen, soratlen parantaminen 1, 1 Kontiolahti, Polvirvi 38 Mt 51 Mönnin basin korvaaminen sillalla 4,1 Kontiolahti 39 Pt 1625 Asematien parantaminen, taamatien parantaminen,5 Lapinlahti 4 Mt 484 Hammaslanden taaman parantaminen,7 Pyhåselkä 41 Vt 5 Nerkoon kohdan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe,2 Lapinlahti 42 Mt 573 Kaavin taaman parantaminen 1,1 Kaavi 43 Mt 453 Niittypurontie-Käpykankaantie 1,2 Varkaus 44 Mt 476 Liperin keskusta, kiertoliittymä suotiet,7 Lipen 17 Tuupovaara 45 Pt 1572 Kontiolanden taamatien järjestelyt,5 Kontiolahti - 46 Mt 591 Vieremän keskusta sis.tulotien parantaminen,7 Vieremä 47 Vt 5 Nerkoon kohdan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe 2,6 Lapinlahti 48 Kt 7 Uilon kohta,8 Eno 2 Kehittämishankkeet Vuodet Kustarv. Kunta Nro Kohteen nimi -5-6 -7-8 -9 M 49 Vt 5 Joroinen - Varkaus 28,2 Joroinen, Varkaus Totv3a rvi - \VärtsiL Eu- työllisyyskohteet Vuodet Kust.arv. Kunta Nro Kohteen nimi -5-6 -7-8 -9 M 5 Kt 7 Niiralan ra-aseman nopeat kaistat - 1,6.VäSä 51 Mt 54 Ahmovaara - Koli 3,4 Juuka, Lieksa 1 2 3 4 5 kilometriä Pohkartta Maanmittauslaitos Ministerityöryhmän teemahankkeet 24-27 Kustarv. Kunta Nro Kohteen nimi 52 Vt 6 Niittytahti-Reijola, tien rakentaminen 1,7 Pyhäselka 53 Vt 6/ Kt 73 liittymän parantaminen Uurossa - Kontiolahti 54 Kuopion syväsataman ltttymäjäresteyt Sllkalandessa 5 i(uopio 55 Kt73/ kt 75 Akkosalmi-Lehtovaara kevyen ilkváylä... 1,4 Nurmes 56 - Kt 77 Vuonamonsalmen kevyen liik.väylä.2 Keitele 57 Vt 6 Kontiolanden liittymäjärjestelyt kevyenlilk.väyiä 1.2 Kontiolahti 58 Kt 75 Kemira-Kuuslahtl kevyen?iik.väylä 9 SlilinjälVi 59 Vt 6 Honkavaaran_kevyen lilk.väylä järjestelyt O,9Pyhäselkä 6 Vt 5 Alapitkän koulun kohdan kevyen liik.väylä,2 Lapinlahti Ministerityöryhmän isot hankkeet 28-213 Kust.arv Kunta Nro Kohteen nimi - - M 61 Vt 5 Päiväranta - Vuorela 53,3 Kuopio - 62 Vt6Joensuunkohdalla 22,1 Joensuu
Ympäristähaitto vähennetään Tieliikenne on huomattava ympäristön kuormitta etenkin melun päästöjen osalta. Liukkauden poistamiseen käytetty suola aiheuttaa merkittävimmät ympäristöhaitat tienpidossa. Raskaan liikenteen lisääntyminen onnettomuudet aiheuttavat pohvesille kasvavan riskin. tason nosto pääteillä on lisännyt Talvihoidon liukkauden torjuntaan käytettävän suolan määrää Haittojen vähentämiseksi tiepiiri kokeilee 5-1 %. uusien liukkaudenpoistomenetelmien käyttöä. Tiepiiri seuraa suolauksen vaikutuksia pohveden laatuun useissa kohteissa. Tieliikenteen meluhaitat säilyvät lähes ennallaan. Uusia meluesteitä rakennetaan pääasiassa vain tiehankkeiden yhteydessä. Nopeusrajoituksien alentaminen vähentää melua taamissa kohdalla. Asutukselle maan- tienvarsikylien viljelylle aiheutuvia pölyhaitto vähennetään joissakin kohteissa hoitoa tehostamalla. Tie- ympäristön hoitoa kehittämällä luodaan edellytyksiä säilyttää arvokkaita luontokohteita. Tieympäristön hoidolla voidaan vaikuttaa myönteisesti maisema- tai taamakuvaan. Tien - pidon vaikutukset taamakuvaan kulttuuriperintökohteisiin ovat kokonaisuudessaan kuitenkin vähäisiä. Tiehallinnon uusi ympäristöpolitiikka -ohjelma valmistuu ohjelmakauden alussa. 26-21 Ympäristöpolitiikan linuksia sovelletaan suunnitelmakauden aikana käytäntöön. Liikennejärjestelmää maankäyttää suunnitellaan yhteistyössä Uusien asuin-, työpaikka - palvelualueiden kehittyminen sekä liikkumista kuljetuksia tukeva liikennejärjestelmä edellyttää maankäytön liikenteen suunnittelua samanaikaisesti. Tiepiiri edistää liikennejärjestelmäsuunnittelun liittämistä kaavoitusprosesseihin siten, että liikennejärjestelmän suunnittelusta tulisi kiinteä osa maankäytön suunnittelua. Suunnitteluyhteistyötä kuntien ympäristökeskusten kanssa tehostetaan myös osallistumalla maankäytön kehittämiskeskustelu hin. Liikennejärjestelmää kehitetään yhdessä kuntien, lääninhallitusten, maakuntien liittojen muiden toimijoiden kanssa osallistumalla aktiivisesti liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan niiden toteuttamiseen. Pohjois- Savon Pohjois-Karlan maakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia toteutetaan aiesopimusten mukaisesti. Seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat valmistuvat suunnittelukaudella Kuopion, Joensuun Varkauden - Pieksämäen seuduille. Tienpidossa etsitään vaihtoehto Tienpidon ratkaisut mitoitetaan tiedossa oleviin tarpeisiin. Tavoitteena on mandollisimman tehokkaat kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Taloudellisia vaihtoehto etsitään tiiviissä yhteistyössä eri liikennemuotojen, kuntien elinkeinoelämän kanssa. Hoidossa pyritään nykyistä laajempiin, monipuolisempiin pitkäkestoisemplin urakoihin. Tiehallinnon kuntien kesken etaan tienpitoon liittyviä vastuita uudelleen. Vastuu yleisten teiden valaistuksista siirtyy lin -autopysäkkien hoitovastuu on jo siirretty kunnilta Tiehallinnolle. Tienkäyttäjän kannalta muutos merkitsee pysäkkien hoidon tason parantumista. Asemakaava-alueilla muutetaan joitakin yleisiä teitä kaduiksi kaavoituksen taamateiden saneerauksen yhteydessä. Tieverkon investointien toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa olisi ensiarvoisen tärkeää alueiden kehittymisen kannalta. Tästä huolimatta entistä useampia suunniteltu yhteiskuntataloudeilisesti tehokkaita investointe siirtyy nykyisellä rahoituksella myöhemmin toteutettava ksi. Tieliikenne on pysähtynyt Kuopio - Joensuu valtatiellä Jännevirran si/an avautuessa veneliikenteelle, Kuva: Timo Huikko
Maakunnat odottavat rahoitustason nousua Liikenteen kehitys kuukausittain v. 24 Savo-Karlassa (muutos-% verrattuna vuoteen 23) 12 % Raskas - Kevyt lo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Onnettomuudet 2-24 35 Loukkaantumiseen kpl johtaneet 3 Kuolemaan johtaneet 265 263 244 25 2 15 1 197 219 2 21 22 23 24 Hirvionnettomuudet 2-24 35 kpl 3 25 2 15 1 5 OS 138 149 Pohjois Karla Pohjois- Savo 18 2 21 22 23 24 73 Pohjois-Savon Pohjois-Kar- an maakunnat pitävät esitettyjä painotuksia oikeanlaisina. Maakunnissa ollaan kuitenkin huolissaan nykyisen rahoituksen ruttävyydestä, tieverkon nykykunnon säilyttämisestä tieverkon kehuttämisestä sekä liikenneturvallisuudesta. Odotuksena on, että rahoitustaso saadaan palautettua vähintään aikaisempien vuosien tasolle, jotta suunnitellut investoinnit voidaan toteuttaa. Molemmat maakunnat odottavat, että niiden saavutettavuus paranee päätieverkon toimenpitein. Muun tieverkon osalta maakunnat korostavat tieverkon kunnon päivittäisen liikennekelpoisuuden säilyttämistä. Elinkeinotoiminnan asumisen kannalta maakunnat pitävät tärkeänä, että päivittäiset liikkumis- kuljetustarpeet pystytään turvaamaan koko tieverkolla. Pohjois-Savossa odotetaan va tatie 5: n hankkeiden toteutumista lähitulevaisuudessa. Maakunta kiirehtii tärkeimmän kehittämishankkeensa, Päivärannan Vuorelan välin, rakentamista Kuopion pohjoispuolella. Maakunnan toiveena on saada hanke käyntiin vuonna 26. Pohjois- Savo nostaa esille myös valtatie 5:n parantamisen Vehmasmäen Leppävirran välillä Kuopion eteläpuolella sekä Siilinjärven Pöljän välillä Siilinjärven pohjoispuolella. Liikenneturvallisuuden parantamista kesänopeusrajoituksia alentamalla Pohjois-Savon liitto ei pidä suotavana, varsinkaan silloin kun nopeuksia alennetaan kokonaisilla tieksoilla. Liitto pitää parempana, että nopeusrajoituksia alennettaisiin vain pistemäisesti onnettomuusalttiilla tieosilla. Valaistuksen lisäämistä pääteille pidetään hyvänä liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta tarpeellisena. Sillä on koettu olevan merkitystä myös maakunnan imagolle. Pohjois-Karlassa pidetään tärkeänä, että liikenne- väyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän Jinukset toteutuvat suunnitellusti. Työryhmän Pielisen ylittävä jäätie Kolilta Vuonislahteen on osa yleisten teiden verkkoa. Kuva: Maritta Räsänen hankelistauksessa on mukana maakunnan kannalta keskeisimmät hankkeet: Joensuun kohdan sekä Niittylanden Reijolan välin parantamiset valtatie 6:lla. Maakunnassa odotetaan, että Niittylahti - Reijola välin parantaminen voitaisiin käynnistää viimeistään vuonna 26. Pohjois- Karlassa pidetään tärkeänä liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteutumista myös muilla maakunnan pääteillä mm. valtatie 6:lla Onkamon Haavanpään välillä. Maakuntaliiton mukaan myös valtatie 23:n merkitys raskaan liikenteen yhteytenä Etelä- Lounais-Suomeen kasvanut. Pohjois-Karlan maakunta odottaa, on että valtatie 23:n sujuvuutta turvallisuutta parantavia hankkeita sisällytetään tuleviin ohjel -mun sekä Pohjois-Karlan että Pohjois-Savon maakuntien alueella. Pohjois-Karlassa ollaan huolissaan myös yleisten teiden rautateiden tasoristeyksien liikenneturvallisuudesta Joensuu - välisellä rataosuudella. Maakuntaliitto Helsinki odottaa, että tiepiiri ratahallintokeskus varautuvat yhdessä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen lähivuosina Joensuun - matran välisellä rataosalla. Hirvikanta 2-24 14 kpl 615 12 63 528 1 4 69 Pohjois- Karla Pohjois- Savo 4 33 8 6 4 2 2 21 22 23 24 Samuli Sallisen ympäristötaideteos "Lateraalit" Joensuussa. Kuva: Pauli Janttonen.
on 22,1 miljoonaa nternet: Merkittävimpiä hankkeita Valtatie 6 Joensuun kohta Joensuun kehätien nykyinen liikennemäärä on 1 1-18 6 ajoneuvoa vuorokaudessa. Joensuun ympäristön liikenne kasvaa liikenteen ongelmat vaikuttavat myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Hanke sisältää Karlankadun eritasoliittymän ohikulkutien toisen ajoradan rakentamisen sekä sillan rakentamisen Pielisjoen yli. Hankkeen kustannusarvio miljoonaa euroa. Marla \-i ji Joensuun kohta Linniinaht' Q_1t arik - r - JOENSUU + Lt1t - Kw -tal. 5 km --- Genirnap Vi. Lupii L4356 Kke,Th -, Valtatie 5 Päivä ranta - Vuorela Tiekso on vilkkaasti liikennöity: liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiekso on on 25 häiriöherkkä pientareiden puuttumisen vuoksi hitaat ajoneuvot avat päätiellä, mistä aiheutuu turvallisuusriski. Onnettomuustilanteissa liikenne voi ruuhkautua useiksi tunneiksi. Veneilykauden aikana siltojen avaus pysäyttää ajoittain liikenteen. Hanke sisältää lisäkaistojen siltojen sekä kevyen liikenteen väylien rakentamisen. Eritasoliittymiä parannetaan Päivärannassa, Sorsasalossa euroa. on 53,3 Vuorelassa. Hankkeen kustannusarvio Nel Valtatie 6 Niittylahti - Reijola Liikennemäärä parannettavalla osuudella on 7 7 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiekson liikenteen sujuvuutta turvallisuutta heikentävät tien kapeus, mutkaisuus lukuisat hittymät. Vilkas liikenne aiheuttaa meluhäiriötä tienvarren nauhamaiselle asutukselle. Valtatie rakennetaan uuteen paikkaan Niittylanden Reijolan välillä. Hankkeeseen sisältyy eritasoliittymän rakentaminen Reijolan taaman kohdalle. Hankkeen kustannusarvio 1,7 miljoonaa euroa. 5km rsellt' -. - Kaikki hankkeet kuuluvat eurooppalaiseen TEN-hiikenneverkkoon (Trans European Network). Tiehahhinnon lnternet-sivuilla. Hankkeita esitellään lähemmin TEHALLNTO Savo-Karlan tiepiiri Kirkkokatu 1 PL1117 711 KUOPO Puhelinvaihde 24 22 11 Sähköposti: savo-karlan.tiepiiri@tiehalhinto.fi www.tiehalhinto.fi Lisätieto suunnitelmasta antavat: Tiejohta Matti Tuiremo puh. 2422 51 Talouspäällikkö Pasi Patrikainen puh. 2422 5116 Suunnittelupäällikkö Petri Keränen puh. 2422515 Maaliskuu 25 Taitto: SPATO OY