FSD1114. Perhebarometri 2000 : lasten kasvatus. Koodikirja

Samankaltaiset tiedostot
FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD1180. Perhebarometri 1999: vanhemmuutta toteuttamassa. Koodikirja

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD1178. Perhebarometri 1998: vastuu perheen arjessa. Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD2130. Perhebarometri 2003: parisuhde koetuksella. Koodikirja

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä Koodikirja

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja

FSD2693. Suomalainen päihdehoito: päihdetyöntekijän alalle hakeutuminen 2008: taustatiedot. Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD1179. Perhebarometri 1997 : suomalaisten perhekäsitykset. Koodikirja

FSD2498. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit. Koodikirja

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja

FSD1176. Perhebarometri 2001: lapsen vapaa-aika huoltajan silmin. Koodikirja

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

FSD2215. Naiset ja seksi Koodikirja

FSD2111. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2176. KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat. Koodikirja

FSD2548. Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus Koodikirja

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD2711. Ikäihmiset ja teknologia Koodikirja

FSD1133. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2392. Tampereen Harrastava iltapäivä: lapset Koodikirja

FSD1279. Tampereen yliopistossa vuonna 2000 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja

FSD1112. Aikuiset avunsaajina Koodikirja

FSD2210. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : kuntahenkilöstökysely. Koodikirja

FSD2774. Tampereen korkeakoulujen liikuntakysely Koodikirja

FSD2385. Alueellinen hyvinvointi : Itä-Helsingin kansalaiskysely Koodikirja

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2325. Kaupunkipalvelututkimus Koodikirja

FSD2372. Valmistuvien lääkärien käytännön kokemus toimenpiteistä Koodikirja

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja

FSD2737. Kuntien yhteisen tehtäväluokituksen ja eams:n käyttö Koodikirja

FSD2122. HS-gallup : vuoden 2006 presidentinvaalien vaalikampanjatutkimus. Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja

FSD1210. Suomalaisten maaseutukuva Koodikirja

FSD1237. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa Koodikirja

FSD2814. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2173. KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat. Koodikirja

FSD1261. Tampereen yliopistossa vuonna 2001 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD1255. Aikuisten lasten äidit Koodikirja

FSD2083. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoitteisiin Koodikirja

FSD2391. Tampereen Harrastava iltapäivä: koulun henkilökunta Koodikirja

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD2465. Kaupunkipalvelututkimus Koodikirja

FSD2808. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2379. Yli 75-vuotiaiden kotihoitoasiakkaiden palvelujen toteutuminen pk-seudulla Koodikirja

FSD2861. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat. Koodikirja

FSD2865. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja

FSD2940. Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: kiinteistönvälittäjät. Koodikirja

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja

FSD1181. Tiedebarometri Koodikirja

FSD2693. Suomalainen päihdehoito: päihdetyöntekijän alalle hakeutuminen 2008: taustatiedot. Koodikirja

FSD1021. Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : ehdokkaat. Koodikirja

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja

FSD2688. Suomalainen päihdehoito: A-klinikoiden terapeutit Koodikirja

FSD2800. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja

FSD2211. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : luottamushenkilökysely. Koodikirja

FSD2821. Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2136. Puolueiden ajankohtaistutkimus maalis-huhtikuu Koodikirja

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

Transkriptio:

FSD1114 Perhebarometri 2000 : lasten kasvatus Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO

c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2001 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Perhebarometri 2000 : lasten kasvatus [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2010. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (5.10.2001). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO puh. 03-3551 8519 fax 03-3551 8520 email: fsd@uta.fi URI: http://www.fsd.uta.fi/ Ladottu L A TEX:lla $ Koodikirjoitin.py v26 @ 2010-02-08 09:28:15.905000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1114. Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa sitä tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai viittausta voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaustieto: Seppälä, Nina: Perhebarometri 2000: lasten kasvatus [elektroninen aineisto]. FSD1114, versio 1.0 (2001-10-05). Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos [tuottaja], 2000. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2001. Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston uudiskäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineistoa tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Aineistoon mahdollisesti liittyvä kyselylomake on saatavissa erillisenä tiedostona. Tämä koodikirja on tuotettu automaattisesti Python-, L A TEX- ja dvipdfm-ohjelmistoilla. Lähdetiedostoina ovat olleet DDI-kuvailuformaatin mukaiset kuvailutiedostot ja SPSS-tiedostot.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 4 2 Muuttujat 5 3 Hakemistot 87 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 87 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 94 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 101 A Kyselylomakkeet 107 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Perhebarometri 2000 : lasten kasvatus Aineiston nimi englanniksi: Family Barometer 2000 : Child-Rearing Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (5.10.2001). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. 1.2 Sisällön kuvaus Tiedostot Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa. Muu materiaali Kyselylomakkeet: neljä pdf-tiedostoa suomeksi Tekijät Seppälä, Nina (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos) Tutkimushankkeen johtajana toimi dosentti Ismo Söderling ja aineiston keruussa auttoi tutkimusavustaja Paula Jäntti. 1

1. Aineiston kuvailu Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos Aineisto luovutettu arkistoon 2.4.2001 Asiasanat esiopetus; kasvatus; käsitykset; lapset; lapsiperheet; lastentarhanopettajat; opettajat; perhe; perheelämä; perheet; työ; vanhemmat; vastuu; yhteistyö Tieteenala FSDn sanaston mukainen luokittelu: kasvatustiede; perhetutkimus CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: esi- ja peruskoulu; perhe-elämä, avioliitto, perhetyypit ja sukupolvet; sosiaalipolitiikka Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Perhebarometrit Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen kirjekyselynä perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset. Sisällönkuvaus Tutkimuksessa on kartoitettu lasten vanhempien ja ammattikasvattajien, opettajien ja päiväkodin henkilöstön, näkemyksiä lasten kasvatuksesta ja erityisesti kasvatusvastuusta sekä sen jakautumisesta perheen sisällä puolisoiden kesken ja vanhempien sekä ammattikasvattajien välillä. Perheen sisäistä kasvatusvastuuta tarkasteltiin kysymällä vanhempien mielipiteitä siitä, kummalle puolisoista kuuluvat eräät arkiset kasvatustehtävät. Vanhempien ja ammattikasvattajien 2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu välistä kasvatusvastuuta tarkasteltiin kysymällä taas heidän mielipiteitään siitä, kummalle osapuolelle kuuluvat eräät yleisemmät kasvatustehtävät. Edelleen kysyttiin sekä vanhempien että vanhempien ja ammattikasvattajien välisistä ristiriidoista lastenkasvatuksessa sekä yhteistyöstä ja tuesta. Edelleen kysyttiin esiopetuksesta, mm. sen erilaisten tavoitteiden tärkeydestä ja esiopetuksen ja kasvatusvastuun välisistä suhteista. Vanhemmilta kysyttiin myös mielipiteitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja ehdotuksia niiden parantamista koskevista muutoksista. Taustamuuttujina oli mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, asuinpaikka, sosiaaliryhmä, työtilanne, työssä viihtyminen, lasten lukumäärä ja ikä. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Kohdemaa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkö: Henkilö Perusjoukko/otos: Peruskoulun ala-asteiden 1-4 luokkien opettajat, päiväkotien ammattikasvattajat ja em. ryhmiin kuuluvien lasten vanhemmat, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: maaliskuu 2000 Aineiston kerääjät: Seppälä, Nina (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos) Aineiston tuottajat: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos Keruumenetelmä: Kirjekysely Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake, muutamia avokysymyksiä. Aineisto on kerätty neljällä erillisellä kyselylomakkeella neljältä eri ryhmältä: perheen miespuolisilta ja naispuolisilta huoltajilta, opettajilta sekä päiväkodin henkilökunnalta. Aineiston ajallinen kattavuus: 2000 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto Vastausprosentti: 79 % Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 145 muuttujaa ja 1606 havaintoa. Otantamenetelmä: Harkinnanvarainen näyte Otanta suoritettiin siten, että Suomen vanhan läänijaon mukaisesta 11 läänistä valittiin mukaan läänin pääkaupunki, sen lähistöllä sijaitseva ns. pendelöintikunta ja maaseutukunta. Mukaan tuli 33 erikokoista, eri puolilla maata sijaitsevaa kuntaa. Tutkittavien lukumäärä kunnittain vaihteli sekä kunnan asukasluvun että väestön alueellisen jakautumisen mukaan. Kustakin kunnasta/ kaupungista otokseen mukaan tulevat päiväkodit ja koulut pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustivat tasaisesti paikkakunnan eri alueita. Päiväkodit ja koulut toimittivat lomakkeet edelleen vanhemmille. 3

1. Aineiston kuvailu 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia. Aineisto on kerätty neljällä erillisellä kyselylomakkeella neljältä eri ryhmältä: perheen miespuolisilta ja naispuolisilta huoltajilta, opettajilta sekä päiväkodin henkilökunnalta. Tiedostossa viidentenä olevalla tunniste -nimisellä muuttujalla on nämä ryhmät erotettavissa toisistaan. Julkaisut Härkönen, Annamari (2008). Työn ja perhe-elämän yhtensovittaminen 2000-luvun Suomessa: tutkimus työssäkäyvien vanhempien työhön ja perheeseen liittyvien roolien välisen konfliktin ja tuen kokemuksista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Korpela, Noora (2004). Naisten ja miesten näkemykset lastenkasvatuksesta: tutkimus huoltajien näkemyseroista vanhempien välisessä työnjaossa sekä ammattikasvattajien kasvatustehtävästä. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Seppälä, Nina (2000). Yhteispelillä lapsen parhaaksi. Vanhempien ja ammattikasvattajien näkemyksiä lasten kasvatuksesta. Perhebarometri 2000. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E; 9/2000. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/fsd1114/ Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Käyttörajoitukset Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely. 4

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1606 minimi 1114.00 maksimi 1114.00 keskiarvo 1114.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1606 minimi 1.00 maksimi 1.00 keskiarvo 1.00 keskihajonta 0.00 5

2. Muuttujat [FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0 C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0 [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1606 minimi 1.00 maksimi 1618.00 keskiarvo 812.56 keskihajonta 467.62 [TUNNISTE] Kyselylomakkeeseen vastaaja perheen huoltaja 1 806 50.2 50.2 opettaja 2 271 16.9 16.9 päiväkodin henkilökunta 3 529 32.9 32.9 6

Q3 [Q1] Sukupuoli Vastaajan sukupuoli nainen 1 1240 77.2 77.6 mies 2 358 22.3 22.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.5 [Q2] Syntymävuosi Syntymävuotenne Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1519 minimi 1938.00 maksimi 1980.00 keskiarvo 1960.77 keskihajonta 7.55 [Q3] Siviilisääty Siviilisäätynne avoliitossa 1 239 14.9 14.9 naimisissa 2 1149 71.5 71.6 eronnut tai asumuserossa 3 105 6.5 6.5 leski 4 6 0.4 0.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 7

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) naimaton 5 106 6.6 6.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 1 0.1 [Q4] Peruskoulutus Peruskoulutuksenne kansakoulu 1 102 6.4 6.4 perus- tai keskikoulu 2 482 30.0 30.1 ylioppilas 3 1017 63.3 63.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 [Q5] Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutuksenne ei ammatillista koulutusta 1 41 2.6 2.6 ammatillinen kurssi tai kursseja 2 122 7.6 7.7 ammattikoulu 3 184 11.5 11.6 opistotasoinen koulutus 4 626 39.0 39.4 korkeakoulututkinto 5 526 32.8 33.1 jokin muu, mikä? 6 90 5.6 5.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.1 [Q6] Asuinpaikka Asuinpaikkakuntanne 8

Q8H pääkaupunkiseutu 1 322 20.0 20.3 suuri kaupunki (yli 100 000 asukasta) 2 187 11.6 11.8 keskisuuri tai pieni kaupunki (alle 100 000 asukasta) 3 588 36.6 37.1 maaseututaajama tai -keskus 4 388 24.2 24.5 harvaan asuttu maaseutu 5 101 6.3 6.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.2 [Q7] Asuinlääni Asuinlääninne Etelä-Suomen lääni 1 800 49.8 50.2 Länsi-Suomen lääni 2 377 23.5 23.6 Itä-Suomen lääni 3 207 12.9 13.0 Oulun lääni 4 143 8.9 9.0 Lapin lääni 5 68 4.2 4.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 0.7 [Q8H] Sosiaaliryhmä Mihin sosiaaliryhmään katsotte nykyään itse kuuluvanne johtavassa asemassa 1 33 2.1 4.1 ylemmät toimihenkilöt 2 170 10.6 21.3 alemmat toimihenkilöt 3 170 10.6 21.3 työntekijät 4 208 13.0 26.1 maatalousyrittäjät 5 12 0.7 1.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 9

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) yrittäjät 6 74 4.6 9.3 päätoiminen opiskelija 7 37 2.3 4.6 työtön tai lomautettu 8 37 2.3 4.6 kotiäiti /-isä 9 45 2.8 5.6 eläkeläinen 10 2 0.1 0.3 muu, mikä? 11 10 0.6 1.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 808 50.3 [Q9H] Avio- tai avopuolison sosiaaliryhmä Jos teillä on avio- tai avopuoliso, mihin sosiaaliryhmään hän tällä hetkellä mielestänne kuuluu? johtavassa asemassa 1 59 3.7 7.9 ylemmät toimihenkilöt 2 167 10.4 22.4 alemmat toimihenkilöt 3 126 7.8 16.9 työntekijät 4 218 13.6 29.2 maatalousyrittäjät 5 14 0.9 1.9 yrittäjät 6 76 4.7 10.2 päätoiminen opiskelija 7 29 1.8 3.9 työtön tai lomautettu 8 17 1.1 2.3 kotiäiti /-isä 9 22 1.4 2.9 eläkeläinen 10 6 0.4 0.8 muu, mikä? 11 13 0.8 1.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 859 53.5 [Q10H] Nykyisen työn luonne Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tämänhetkistä työtänne? 10

vakinainen kokopäivätyö 1 481 30.0 60.3 määräaikainen kokopäivätyö 2 70 4.4 8.8 vakinainen vuoro- tai periodityö 3 70 4.4 8.8 määräaikainen vuoro- tai periodityö 4 10 0.6 1.3 vakinainen osa-aikatyö 5 25 1.6 3.1 määräaikainen osa-aikatyö 6 17 1.1 2.1 en ole tällä hetkellä työssä 7 125 7.8 15.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 808 50.3 Q12H [Q11H] Nykyisessä työssä viihtyminen Miten viihdytte tämänhetkisessä työssänne? viihdyn työssäni erittäin hyvin 1 219 13.6 32.9 viihdyn työssäni hyvin 2 294 18.3 44.1 viihdyn työssäni kohtalaisesti 3 137 8.5 20.6 viihdyn työssäni huonosti 4 16 1.0 2.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 940 58.5 [Q12H] Taloudessa asuvien lasten määrä (huoltajat) Kuinka monta lasta taloudessanne tällä hetkellä asuu? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 798 minimi 1.00 maksimi 22.00 keskiarvo 2.37 keskihajonta 1.20 11

2. Muuttujat [Q12O] Taloudessa asuvien lasten määrä (opettajat) Taloudessa asuvien lasten määrä (opettajat) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 265 minimi 1.00 maksimi 6.00 keskiarvo 2.48 keskihajonta 1.17 [Q12P] Taloudessa asuvien lasten määrä (päiväkodin henkilökunta) Taloudessa asuvien lasten määrä (päiväkodin henkilökunta) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 517 minimi 1.00 maksimi 5.00 keskiarvo 1.73 keskihajonta 0.86 [Q13_1H] Alle 10-vuotiaiden lasten ikä: nuorin Merkitkää allaolevaan taulukkoon alle 10-vuotiaiden lastenne iät nuorimmasta vanhimpaan nuorin Kuvailevat tunnusluvut 12

Q13_3H tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 748 minimi 0.00 maksimi 10.00 keskiarvo 4.86 keskihajonta 2.36 [Q13_2H] Alle 10-vuotiaiden lasten ikä: toiseksi nuorin Merkitkää allaolevaan taulukkoon alle 10-vuotiaiden lastenne iät nuorimmasta vanhimpaan toiseksi nuorin Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 533 minimi 1.00 maksimi 14.00 keskiarvo 6.89 keskihajonta 2.07 [Q13_3H] Alle 10-vuotiaiden lasten ikä: kolmanneksi nuorin Merkitkää allaolevaan taulukkoon alle 10-vuotiaiden lastenne iät nuorimmasta vanhimpaan kolmanneksi nuorin Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 145 minimi 1.00 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 13

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo maksimi 16.00 keskiarvo 7.83 keskihajonta 2.01 [Q13_4H] Alle 10-vuotiaiden lasten ikä: neljänneksi nuorin Merkitkää allaolevaan taulukkoon alle 10-vuotiaiden lastenne iät nuorimmasta vanhimpaan neljänneksi nuorin Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 28 minimi 3.00 maksimi 11.00 keskiarvo 7.89 keskihajonta 2.27 [Q13_1OP] Kuinka monta vuotta olette työskennelleet opetusalalla/päivähoitoalalla Kuinka monta vuotta olette työskennelleet opetusalalla/päivähoitoalalla Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 786 minimi 1.00 maksimi 38.00 keskiarvo 15.01 keskihajonta 8.96 14

Q13_4OP [Q13_2OP] Opetatteko tällä hetkellä esiopetusryhmää? Opetatteko tällä hetkellä esiopetusryhmää? kyllä 1 207 12.9 26.4 en 2 576 35.9 73.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 823 51.2 [Q13_3OP] Onko teillä itsellänne lapsia? Onko teillä itsellänne lapsia? ei 1 176 11.0 22.3 kyllä 2 614 38.2 77.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 816 50.8 [Q13_4OP] Onko teillä alle 10-vuotiaita lapsia? Onko teillä alle 10-vuotiaita lapsia? ei 1 484 30.1 61.6 kyllä 2 302 18.8 38.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 820 51.1 15

2. Muuttujat [Q14H] Sen lapsen ikä, jonka kautta sai kysymyslomakkeen Minkä ikäinen on lapsenne, jonka kautta saitte tämän lomakkeen? 5-vuotias tai nuorempi 1 224 13.9 28.7 esikoululainen (6-vuotias) 2 252 15.7 32.3 ala-asteen 1-4-luokkalainen 3 305 19.0 39.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 825 51.4 [Q15_1] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä sukupuoliasioista kertominen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Sukupuoliasioista kertominen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 7 0.4 0.4 jonkin verran enemmän miehelle 2 18 1.1 1.1 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1292 80.4 80.9 jonkin verran enemmän naiselle 4 230 14.3 14.4 selvästi enemmän naiselle 5 50 3.1 3.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.6 16

Q15_3 [Q15_2] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä pukemisen opettaminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Pukemisen opettaminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 1 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 8 0.5 0.5 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1121 69.8 70.1 jonkin verran enemmän naiselle 4 402 25.0 25.1 selvästi enemmän naiselle 5 68 4.2 4.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 6 0.4 [Q15_3] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä läksyissä neuvominen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Läksyissä neuvominen selvästi enemmän miehelle 1 7 0.4 0.4 jonkin verran enemmän miehelle 2 42 2.6 2.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1433 89.2 89.9 jonkin verran enemmän naiselle 4 85 5.3 5.3 selvästi enemmän naiselle 5 27 1.7 1.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 12 0.7 [Q15_4] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä vanhempainilloissa käyminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Vanhempainilloissa käyminen selvästi enemmän miehelle 1 1 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 12 0.7 0.8 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1361 84.7 85.2 jonkin verran enemmän naiselle 4 164 10.2 10.3 selvästi enemmän naiselle 5 60 3.7 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.5 [Q15_5] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä ATK-taitojen opettaminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. 18

Q15_6 ATK-taitojen opettaminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 101 6.3 6.3 jonkin verran enemmän miehelle 2 417 26.0 26.2 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1016 63.3 63.8 jonkin verran enemmän naiselle 4 41 2.6 2.6 selvästi enemmän naiselle 5 18 1.1 1.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 13 0.8 [Q15_6] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä asiointi päiväkodin tai koulun kanssa. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Asiointi päiväkodin tai koulun kanssa selvästi enemmän miehelle 1 1 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 10 0.6 0.6 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1235 76.9 77.2 jonkin verran enemmän naiselle 4 300 18.7 18.8 selvästi enemmän naiselle 5 53 3.3 3.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 7 0.4 19

2. Muuttujat [Q15_7] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä käyttäytymistapojen opettaminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Käyttäytymistapojen opettaminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 3 0.2 0.2 jonkin verran enemmän miehelle 2 15 0.9 0.9 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1469 91.5 91.8 jonkin verran enemmän naiselle 4 95 5.9 5.9 selvästi enemmän naiselle 5 19 1.2 1.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 [Q15_8] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen kanssa leikkiminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Lapsen kanssa leikkiminen selvästi enemmän miehelle 1 5 0.3 0.3 jonkin verran enemmän miehelle 2 68 4.2 4.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 20

Q15_10 (taulukko jatkuu ed. sivulta) yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1425 88.7 89.0 jonkin verran enemmän naiselle 4 92 5.7 5.7 selvästi enemmän naiselle 5 11 0.7 0.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 [Q15_9] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen koulumenestyksen seuraaminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Lapsen koulumenestyksen seuraaminen selvästi enemmän miehelle 1 2 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 10 0.6 0.6 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1485 92.5 93.3 jonkin verran enemmän naiselle 4 81 5.0 5.1 selvästi enemmän naiselle 5 13 0.8 0.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 15 0.9 [Q15_10] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä satujen lukeminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. 21

2. Muuttujat Satujen lukeminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 8 0.5 0.5 jonkin verran enemmän miehelle 2 29 1.8 1.8 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1257 78.3 78.5 jonkin verran enemmän naiselle 4 241 15.0 15.1 selvästi enemmän naiselle 5 66 4.1 4.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 [Q15_11] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen yöheräämisten hoitaminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Lapsen yöheräämisten hoitaminen selvästi enemmän miehelle 1 6 0.4 0.4 jonkin verran enemmän miehelle 2 28 1.7 1.8 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1087 67.7 68.0 jonkin verran enemmän naiselle 4 364 22.7 22.8 selvästi enemmän naiselle 5 114 7.1 7.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 7 0.4 22

Q15_13 [Q15_12] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä rajojen (esim. kotiintuloajat) asettaminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Rajojen (esim. kotiintuloajat) asettaminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 12 0.7 0.8 jonkin verran enemmän miehelle 2 75 4.7 4.7 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1457 90.7 91.2 jonkin verran enemmän naiselle 4 40 2.5 2.5 selvästi enemmän naiselle 5 14 0.9 0.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.5 [Q15_13] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen iltapäivähoidon järjestäminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Lapsen iltapäivähoidon järjestäminen selvästi enemmän miehelle 1 5 0.3 0.3 jonkin verran enemmän miehelle 2 7 0.4 0.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 23

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1213 75.5 76.3 jonkin verran enemmän naiselle 4 305 19.0 19.2 selvästi enemmän naiselle 5 60 3.7 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.0 [Q15_14] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen kuljettaminen harrastuksiin. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Lapsen kuljettaminen harrastuksiin selvästi enemmän miehelle 1 26 1.6 1.6 jonkin verran enemmän miehelle 2 247 15.4 15.5 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1237 77.0 77.5 jonkin verran enemmän naiselle 4 63 3.9 3.9 selvästi enemmän naiselle 5 24 1.5 1.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.6 [Q15_15] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä lapsen nukkumaanmenosta huolehtiminen iltaisin. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. 24

Q15_16 Lapsen nukkumaanmenosta huolehtiminen iltaisin selvästi enemmän miehelle 1 3 0.2 0.2 jonkin verran enemmän miehelle 2 14 0.9 0.9 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1347 83.9 84.1 jonkin verran enemmän naiselle 4 192 12.0 12.0 selvästi enemmän naiselle 5 45 2.8 2.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 [Q15_16] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä sairaan lapsen hoitaminen. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Sairaan lapsen hoitaminen selvästi enemmän miehelle 1 2 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 14 0.9 0.9 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1064 66.3 66.5 jonkin verran enemmän naiselle 4 410 25.5 25.6 selvästi enemmän naiselle 5 111 6.9 6.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.3 25

2. Muuttujat [Q15_17] Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluu mielestänne perheessä pöytätapojen opettaminen lapselle. Elämisen arki perheessä tuo tullessaan monenlaisia tehtäviä ja velvoitteita. Kummalle ensisijaisesti, miehelle vai naiselle kuuluvat mielestänne seuraavat kasvatustehtävät perheessä. Vastatkaa yksi vaihtoehto jokaiseen kohtaan. Pöytätapojen opettaminen lapselle selvästi enemmän miehelle 1 2 0.1 0.1 jonkin verran enemmän miehelle 2 14 0.9 0.9 yhtä paljon miehelle ja naiselle 3 1424 88.7 88.9 jonkin verran enemmän naiselle 4 139 8.7 8.7 selvästi enemmän naiselle 5 23 1.4 1.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 0.2 [Q16H] Onko lastenkasvatus koskaan aiheuttanut ristiriitoja perheessänne? Onko lastenkasvatus koskaan aiheuttanut ristiriitoja perheessänne? melko usein 1 39 2.4 4.9 silloin tällöin 2 263 16.4 33.4 harvoin 3 334 20.8 42.4 ei koskaan 4 130 8.1 16.5 en osaa sanoa 5 22 1.4 2.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 818 50.9 26

Q18_2 [Q18_1] Onko lapsen kasvattaminen sietämään pettymyksiä ja epäonnistumisia mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen sietämään pettymyksiä ja epäonnistumisia on täysin kodin tehtävä 1 215 13.4 13.5 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 811 50.5 50.8 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 555 34.6 34.8 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 15 0.9 0.9 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.6 [Q18_2] Onko turvallisuuden tunteen antaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Turvallisuuden tunteen antaminen lapselle on 27

2. Muuttujat täysin kodin tehtävä 1 574 35.7 36.1 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 695 43.3 43.7 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 322 20.0 20.2 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 1 0.1 0.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 0.9 [Q18_3] Onko lapsen kasvattaminen kunnioittamaan toisia ihmisiä mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen kunnioittamaan toisia ihmisiä on täysin kodin tehtävä 1 238 14.8 14.9 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 656 40.8 41.2 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 693 43.2 43.5 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 5 0.3 0.3 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 0.9 [Q18_4] Onko kommunikointitaitojen (mm. keskustelu) opettaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. 28

Q18_5 Kommunikointitaitojen (mm. keskustelu) opettaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 88 5.5 5.5 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 494 30.8 31.1 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 909 56.6 57.2 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 95 5.9 6.0 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 2 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.1 [Q18_5] Onko lapsen opiskeluhalun herättäminen mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen opiskeluhalun herättäminen on täysin kodin tehtävä 1 98 6.1 6.1 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 349 21.7 21.9 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 844 52.6 52.9 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 290 18.1 18.2 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 15 0.9 0.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.6 29

2. Muuttujat [Q18_6] Onko lapsen kasvattaminen ymmärtämään tekojensa seuraukset mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen ymmärtämään tekojensa seuraukset on täysin kodin tehtävä 1 255 15.9 16.0 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 739 46.0 46.3 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 601 37.4 37.6 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 2 0.1 0.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.6 [Q18_7] Onko lapsen kasvattaminen ilmaisemaan erilaisia tunteita mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen ilmaisemaan erilaisia tunteita on 30

täysin kodin tehtävä 1 340 21.2 21.3 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 786 48.9 49.3 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 458 28.5 28.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 11 0.7 0.7 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 0.7 Q18_9 [Q18_8] Onko lapsen kasvattaminen suvaitsevaisuuteen mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen suvaitsevaisuuteen on täysin kodin tehtävä 1 172 10.7 10.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 606 37.7 38.0 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 797 49.6 49.9 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 20 1.2 1.3 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 1 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.6 [Q18_9] Onko lapsen kasvattaminen vastuuseen itsestä ja muista mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. 31

2. Muuttujat Lapsen kasvattaminen vastuuseen itsestä ja muista on täysin kodin tehtävä 1 218 13.6 13.7 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 755 47.0 47.3 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 605 37.7 37.9 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 17 1.1 1.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 0.7 [Q18_10] Onko musiikillisten elämysten ja kokemusten tarjoaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Musiikillisten elämysten ja kokemusten tarjoaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 27 1.7 1.7 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 246 15.3 15.5 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 903 56.2 56.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 389 24.2 24.4 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 27 1.7 1.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 0.9 32

Q18_12 [Q18_11] Onko lapsen opettaminen laskemaan mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen opettaminen laskemaan on täysin kodin tehtävä 1 14 0.9 0.9 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 77 4.8 4.8 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 475 29.6 29.9 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 850 52.9 53.5 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 174 10.8 10.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.0 [Q18_12] Onko lapsen kasvattaminen tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa on 33

2. Muuttujat täysin kodin tehtävä 1 83 5.2 5.2 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 441 27.5 27.8 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 987 61.5 62.2 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 71 4.4 4.5 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 4 0.2 0.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.2 [Q18_13] Onko lapsen ohjaaminen ilmaisemaan itseään musiikin kautta mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen ohjaaminen ilmaisemaan itseään musiikin kautta on täysin kodin tehtävä 1 17 1.1 1.1 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 163 10.1 10.3 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 586 36.5 37.0 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 718 44.7 45.3 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 101 6.3 6.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 21 1.3 [Q18_14] Onko lapsen ohjaaminen erilaisten liikuntaharrastusten pariin mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. 34

Q18_15 Lapsen ohjaaminen erilaisten liikuntaharrastusten pariin on täysin kodin tehtävä 1 174 10.8 10.9 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 761 47.4 47.7 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 584 36.4 36.6 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 75 4.7 4.7 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 1 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 0.7 [Q18_15] Onko ATK-taitojen opettaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. ATK-taitojen opettaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 46 2.9 2.9 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 223 13.9 14.0 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 731 45.5 46.0 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 509 31.7 32.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 79 4.9 5.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.1 35

2. Muuttujat [Q18_16] Onko uskontoon liittyvien perusasioiden opettaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Uskontoon liittyvien perusasioiden opettaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 236 14.7 14.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 514 32.0 32.2 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 634 39.5 39.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 184 11.5 11.5 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 27 1.7 1.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 0.7 [Q18_17] Onko lapsen opettaminen hankkimaan tietoa ympäristöstään mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen opettaminen hankkimaan tietoa ympäristöstään on 36

täysin kodin tehtävä 1 22 1.4 1.4 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 199 12.4 12.5 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 999 62.2 62.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 358 22.3 22.5 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 16 1.0 1.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 12 0.7 Q18_19 [Q18_18] Onko ajattelua kehittävien toimintojen (esim. ongelmanratkaisutehtävät) tarjoaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Ajattelua kehittävien toimintojen (esim. ongelmanratkaisutehtävät) tarjoaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 13 0.8 0.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 110 6.8 6.9 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 762 47.4 47.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 640 39.9 40.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 71 4.4 4.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.6 [Q18_19] Onko lapsen opettaminen ilmaisemaan itseään kuvallisen ilmaisun kautta, esim. piirtämällä tai askartelemalla mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen 37

2. Muuttujat opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen opettaminen ilmaisemaan itseään kuvallisen ilmaisun kautta, esim. piirtämällä tai askartelemalla on täysin kodin tehtävä 1 12 0.7 0.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 138 8.6 8.6 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 817 50.9 51.2 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 583 36.3 36.5 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 47 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.6 [Q18_20] Onko lapsen kasvattaminen ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä väärin mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen kasvattaminen ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä väärin on täysin kodin tehtävä 1 331 20.6 20.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 707 44.0 44.5 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 549 34.2 34.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 38

Q18_22 (taulukko jatkuu ed. sivulta) enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 2 0.1 0.1 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.1 [Q18_21] Onko eri uskonnoista ja niiden välisistä eroista kertominen mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Eri uskonnoista ja niiden välisistä eroista kertominen on täysin kodin tehtävä 1 66 4.1 4.1 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 183 11.4 11.5 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 536 33.4 33.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 651 40.5 40.9 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 155 9.7 9.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 15 0.9 [Q18_22] Onko lapsen opettaminen kuuntelemaan toisia ihmisiä mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. 39

2. Muuttujat Lapsen opettaminen kuuntelemaan toisia ihmisiä on täysin kodin tehtävä 1 172 10.7 10.8 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 567 35.3 35.7 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 825 51.4 52.0 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 22 1.4 1.4 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 1 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.2 [Q18_23] Onko lapsen opettaminen lukemaan mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Lapsen opettaminen lukemaan on täysin kodin tehtävä 1 11 0.7 0.7 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 65 4.0 4.1 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 391 24.3 24.5 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 845 52.6 52.9 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 285 17.7 17.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.6 40

Q18_25 [Q18_24] Onko hyvien tapojen opettaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Hyvien tapojen opettaminen lapselle on täysin kodin tehtävä 1 258 16.1 16.2 enemmän kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 2 630 39.2 39.6 yhtä paljon kodin kuin ammattikasvattajien tehtävä 3 695 43.3 43.7 enemmän ammattikasvattajien kuin kodin tehtävä 4 6 0.4 0.4 täysin ammattikasvattajien tehtävä 5 1 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.0 [Q18_25] Onko liikunnallisten perustaitojen opettaminen lapselle mielestänne ensisijaisesti kodin vai ammattikasvattajien tehtävä? Lapsen kasvattamiseen osallistuu kodin lisäksi myös yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu). Mitkä seuraavassa luetelluista kasvatustehtävistä kuuluvat mielestänne ensisijaisesti kodille (=lasten vanhemmille tai huoltajille) ja mitkä ensisijaisesti ammattikasvattajille (esim. ala-asteen opettaja, päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja). Rastittakaa mielestänne oikea vaihtoehto. Liikunnallisten perustaitojen opettaminen lapselle on 41