Hallitus 169 20.12.2013 Hallitus 13 28.02.2014 ÄMMÄSSUON BIOJÄTTEEN MÄDÄTYSLAITOKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMISTAVASTA PÄÄTTÄMINEN (PALAUTETTU) 732/06.061.612/2010 Hallitus 169 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, p. 040 551 1032 Hallitus käsitteli mädätykseen perustuvan biojätteen käsittelyn li sä ka pa sitee tin rakentamista kokouksissaan 11.6.2010 ( 78) ja 18.3.2011 ( 25), jois sa hallitus muun muassa päätti hyväksyä hankesuunnitelman ja kä sit tely me ne tel män. Kokouksessaan 25.1.2013 ( 118) hallitus päätti tar kis taessaan hankesuunnitelmaa, että biojäte käsitellään jatkossa osa vir ta mä dätyk seen perustuvalla kuivaprosessilla. Kokouksessaan 20.9.2013 115 hal li tus päätti valita mädätyslaitoksen urakoitsijaksi Strabag Um wel tan lagen GmbH:n ja kehottaa toimitusjohtajaa tuomaan päätösesityksen mä dätys lai tok sen kaasun hyödyntämistavasta viimeistään hallituksen ko koukseen 15.11.2013. Hallituksen kokouksessa 15.11.2013 todettiin, että hyödyn tä mis ta pa käsitellään hallituksen kokouksessa 20.12.2013. Mädätyslaitoksen kaasun hyödyntämistä ohjaavat Euroopan unionin ja Suo men hallituksen päätökset. Euroopan unionin ilmasto- ja ener gia pa ketis sa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi vuodelle 2020 vähentää kas vi huo ne kaa su ja, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta lop pu ku lutuk ses ta ja parantaa energiatehokkuutta. Tavoitteina on vähentää kas vihuo ne kaa su ja 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvien energia läh tei den osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja lisätä biopolt to ai nei den osuus liikennepolttoaineista 10 prosenttiin. Ener gia te hokkuut ta on tavoitteena parantaa 20 prosenttia vuoden 2007 tasoon ver rat tuna. Suomen hallitus hyväksyi 20.3.2013 kansallisen energia- ja il mas to strate gian VNS 2/2013 vp, jossa Suomi muun muassa tavoittelee uusiutuvien ener gia läh tei den osalta 38 prosentin osuutta energian loppukulutuksesta ja bio polt to ai nei den osalta 20 prosentin osuutta liikennepolttoaineista. Hal litus oh jel man linjaus: Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yh teis kun ta, johon päästään noudattamalla tiekarttaa kohti vuotta 2050 ener gia te hok kuu den nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön te hos ta mi sek si. Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä edistetään lailla (446/2007), jonka nojalla verovelvollisen liikennepolttoaineiden jakelijan on toi mi tet ta va kulutukseen myös biopolttoaineita. Biopolttoaineiden ener gia sisäl lön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, die sel öljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä tulee olla vä hintään 6,0 prosenttia vuosina 2011-2014, joka jälkeen jakeluvelvoite nousee ta sai ses ti 20 prosenttiin vuonna 2020. Biopolttoaineen ener gia si säl lön laske taan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena, jos bio polt to ai ne on tuo tet tu jätteistä. Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapaa on selvitetty ot ta mal la tarkasteluun mukaan myös kaatopaikalla muodostuva kaa to paikka kaa su. Tarkastelussa ovat mukana kaikki Ämmässuon jät teen kä sit te lykes kuk sen alueella 15 vuoden aikana (2015-2029) muodostuvat ener giakaa sut. Parasta hyödyntämisvaihtoehtoa on siten selvitetty vertailemalla Äm mäs suol la jo olevien energiaratkaisuiden ja uusien energiaratkaisuiden
muo dos ta mia kokonaisuuksia keskenään. Näitä eri hyö dyn tä mis vaih to ehto eh toa on selvittänyt Sweco Industry Oy 10.12.2013 laatimassaan energia sel vi tyk ses sä, joka on oheisaineistona. Määrällisesti selkeästi suurimman osan tarkasteltavista energiakaasuista muo dos taa nykyisessä kaasumoottorivoimalassa hyödynnettävä kaa to paikka kaa su. Mädätyslaitoksen biokaasun määrän arvioidaankin tällä hetkellä muo dos ta van vain noin 10 prosenttia Ämmässuon alueen ener gia kaa suista. Jätevoimalan käynnistyessä arviolta 1.4.2014, vähenevät kaa to paik kasi joi tus ja sen seurauksena myös kaatopaikkakaasun muodostuminen myö hem min merkittävästi. Swecon laatimassa energiaselvityksessä on siksi tut kit tu myös kannattaako vähenevää kaatopaikkakaasua korvata johta mal la mädätyslaitoksen biokaasu nykyiseen kaasumoottorivoimalaan. Muina var teen otettavina vaihtoehtoina on selvitetty uuden kaasumoottorin han kin taa tai leasing-ratkaisua sekä mädätyskaasun myyntiä ulkopuoliselle toi mi jal le. Selvityksen mukaan biokaasun johtaminen uudelle kaasumoottorilaitokselle tai uuden kaasumoottorilaitoksen leasing ovat molemmat selvästi (1,7-6,9 milj. euroa) kannattavampia, verrattuna kaasun johtamiseen nykyiselle kaa su moot to ri voi ma lai tok sel le. Uuden kaasumoottorivoimalaitoksen kil pai lu ky kyi syyt tä selittää se, että uusi kaasumoottorivoimalaitos on Ener gia mark ki na vi ras ton ennakkotietopäätöksellä (Dnro 623/710/2012) hyväksytty syöt tö ta rif fi jär jestel mään, joten sähkön myynnistä saadaan 12 vuoden ajan ta kuu hin ta na 83,5 euroa/mwh, mikä on selvityksessä käytettyä sähkön mark ki na hin taa 42 euroa/mwh huomattavasti parempi hinta. Sitova en nak ko tie to on annettu 30.5.2014 saakka. Lisäksi muodostuva lämpöenergia voi daan uuden kaasumoottorilaitoksen vaihtoehdossa hyödyntää Äm mäs suon alueella. Mikäli kaasumoottorin kokonaishyötysuhde on vähintään 75 %, maksetaan HSY:lle takuuhinnan lisäksi kaasumoottorilla tuotetulle säh köener gial le korotettu syöttötariffi eli ns. lämpöpreemio 50 euroa/mwh. Nykyi sel le kaasumoottorivoimalaitokselle ei näitä tukiratkaisuja ole mah dol lista saada, koska sähkön syöttötariffi piiriin hyväksyminen edellyttää, että kaik kien biokaasua hyödyntävän laitoksen osien tulee olla uusia. Mädätyskaasun myyminen ulkopuoliselle toimijalle on selvityksen mukaan ta lou del li ses ti kannattavin vaihtoehto, mikäli uudella kaa su moot to ri voi malai tok sel la ei onnistuta saavuttamaan korotetun syöttötariffin edellyttämän kor kean hyötysuhteen mukaista lämpöpreemiota. Kaasun myynnin vaih toeh to tuottaa tarkastelujakson aikana 3,7 milj. euroa enemmän tuloa ver rattu na kaasun johtamiseen nykyiseen kaasumoottorivoimalaitokseen. HSY on lisäksi anonut 24.1.2013 Työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukea (TEM/277/521/2013) mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistä lii ken nepolt to ai ne käy tös sä. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun epävirallisen tiedon mukaan biokaasun käyttäminen liikennepolttoaineena on valtiovallan tu ki po li tii kas sa korkeassa prioriteetissa. Liikennekäyttöön suunnatuille biokaa su hank keil le tyypillinen tukiprosentti on noin 25-30 % hyväksyttävistä kus tan nuk sis ta. HSY on hakenut energiatukea vain omiin biokaasun tuot tami sen investointeihin. Näin ollen energiatukea olisi saatavissa noin 2,4-2,9 milj. euroa, joten kaasun myynnin vaihtoehto on taloudellisesti ta sa vertai nen uuden moottorivoimalaitoksen hankintaan verrattuna. Mä dä tys lai toksen kaasun myyminen ulkopuoliselle ei edellytä HSY:ltä merkittäviä in ves-
toin te ja eikä siihen liity kaasun hyödyntämisen käyttövastuuta. Kaasun myyn nin reunaehtojen selvittämistä varten on kaasun siirtolinjojen omis tajan, Gasum Oy:n kanssa käyty alustavia neuvotteluja, joiden pohjata Gasum Oy on antanut HSY:lle kaasusta ostotarjouksen 15 vuodelle. Tarjous si säl tää option jatkaa sopimusta 5 lisävuotta. Gasum Oy:n tarjous on si dottu ympäristöluvan saamiseen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön myön tämään Gasumin omien investointien energiatukeen niin, että Gasumin tarjous ei ole voimassa, jos ympäristölupaa ei myönnetä tai Gasum ei saa ener gia tu kea vähintään 20 %:iin omiin laitoskokonaisinvestointeihinsa. Tarjouk sen pohjalta on neuvoteltu sopimusluonnos biokaasun toimittamisesta (lii te). Mikäli mädätyslaitoksen kaasu päätetään myydä, vastaa Gasum Oy bio kaa sun puhdistamisesta liikennepolttoainekäyttöön sopivaksi ja toimittaa kaa sun markkinoille. HSY:n ja Gasumin välillä on voimassa aiemmin laadittu biokaasun toi mi tusso pi mus. Hallitus on 18.11.2011 ( 145) päättänyt myydä Suomenojan jäte ve den puhdistamolla muodostuvan biokaasun Gasum Oy:lle, joka pyrkii hyö dyn tä mään kaasun liikennepolttoaineena. Biokaasun syöttäminen kaasu verk koon aloitettiin joulukuussa 2012. Biokaasun syöttämiseen Gasum Oy:n kaasuverkkoon on päätynyt myös Lahdessa sijaitseva Kujalan Kompos ti Oy, joka allekirjoitti 20.6.2012 sopimuksen biokaasun tuotannosta ja hyö dyn tä mi ses tä Gasum Oy:n kanssa. Lahden laitos valmistuu vuoden 2014 aikana, jonka jälkeen Päijät-Hämeen jätteistä muodostuvaa bio kaasua voidaan hyödyntää muun muassa liikenteen polttoaineena. Myös Lahdes sa, kuten HSY:n laitoksella, on mädätyslaitoksen prosessiksi päätetty va li ta osavirtamädätys kuivaprosessilla. Mädätyskaasun myynti ulkopuoliselle muodostaa riskin, koska kaasun myyn ti mää rä ja kaasun sovittu laatu tulee saavuttaa. Näihin seikkoihin on esi tyk ses sä sopimukseksi biokaasun toimittamisesta kiinnitetty huo mio ta. Toi saal ta kaasun myyntivaihtoehto ei sisällä investointiriskiä, koska uut ta kaa su moot to ri lai tos ta ei tarvitse rakentaa ja kaasun hyödyntäjä vas taa kaa sun puhdistusyksiköstä. Selvityksen mukaan biokaasun myyminen Ämmäs suon ulkopuolelle vähentää tarkastelujakson loppupuolella Äm mässuon energiaomavaraisuutta, koska tarvittava lämpöenergian määrä on arvioi tu tu le vai suu des sa nykyisen kaasumoottorivoimalaitoksen tuotantoa suu rem mak si. Tilanne on sama kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa, joten läm pö ener giaa joudutaan joka tapauksessa ostamaan Ämmässuolle kaa su voi ma lan tuotannon hiipuessa, eikä mädätyslaitoksen biokaasu pysty va jet ta täyt tä mään. Kaasua myytäessä energian myöhempi ostotarve on kui ten kin suu rin. Energian ostotarvetta voidaan ennakoidusti vähentää paran ta mal la Äm mäs suon alueen energia- ja materiaalitehokkuutta, joita varten seu raa vaan jätehuollon pitkän tähtäimen investointiohjelmaan on mahdol lis ta esit tää tarkistuksia, mikäli kaasun hyödyntämiseen lii ken ne polt to ainee na pää dy tään. Myös lämmöntuotantoa Ämmässuolla voidaan lisätä esimer kik si hyödyntämällä kompostointilaitoksen poistoilman lämpösisältöä läm pö pump pu tek nii kal la, hyödyntämällä rakennusjätteiden energiasisältöä tai muita uusiutuvia energialähteitä. Energiatehokkuuden parantamisen vai ku tus ta kus tan nuk siin ei ole huo mioi tu eri kaasun hyö dyn tä mis vaih to ehto jen tar kas te lus sa. Ener gia te hok kuu den parantaminen vaikuttaisi po si tii vises ti lähinnä kaa sun myynnin vaih to eh toon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaistaloudellisesti edullisimmat ratkai sut olisivat hankkia uusi kaa su moot to ri voi ma lai tos tai kaa su moot to ri voima lai tok sen leasing tai kaasunmyynti. Koska kor kean ko ko nais hyö ty suhteen edellyttämän lämpöpreemion saavuttaminen on haasteellista, muodos taa kaasun myyminen ulkopuoliselle kaasuverkonhaltialle var teen otetta van vaihtoehdon. Ämmässuon alueen energia- ja materiaalitehokkuuden nos ta mi nen tulevina vuosina lisää kaasun myyntivaihtoehdon kan nat tavuut ta entisestään huomattavasti. Liikennepolttoainekäytössä biokaasu pie nen tää liikenteen hii li diok si di-, hiukkas- ja typenoksidien päästöjä, mikä on mer ki tyk sel lis tä eri tyi ses ti liikennöitäessä kaupunkialueella. Gasum Oy on il moit ta nut si tou tu van sa lisäksi rakentamaan molemmille osapuolille mer kit tä vää myönteistä julkisuuskuvaa liikennepolttoainekäytön edistämisen yh tey des sä. Liitteenä on vertailutalulukko biokaasun hyödyntämisvaihtoehdoista ja mädä tys lai tok sen aiemmat käsittelyvaiheet hallituksessa sekä toimitusjohtajan asiaa koskeva esitys aamukoulussa. Ehdotus (RI) Hallitus päättää, että a b c Ämmässuon mädättämön kaasu jalostetaan bio polt to aineek si ja, että jalostettu biokaasu pyritään ohjaamaan lii kenne polt to ai ne käyt töön, toimitusjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan sopimus biokaa sun toimittamisesta, Ämmässuon mädättämön kaasun toimitussopimus HSY:n ja Ga sum Oy:n välillä edellyttää, että Työ- ja elin kei no mi nis teriö myöntää hankkeelle riittävän energiatuen. Käsittely: Merkittiin, että hallitus kävi asiasta keskustelun, jonka aikana jäsen Mirka Vainikka jäsen Terhi Koulumiehen kannattamana ehdotti päätösehdotuksen hylättäväksi. Jäsen Timo Lahti jäsen Sirpa Kauppisen kannattamana ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty kannatettu esitys palautuksesta, totesi puheenjohtaja jouduttavan äänestämään. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kannatti asian käsittelyn jatkamista seitsemän jäsentä (Jääskeläinen, Koulumies, Krabbe, Kuusisto, sademies, Vainikka ja Vuorela) sekä asian palauttamista seitsemän jäsentä (Ant-Wuorinen, Kauppinen, Kuikka, Lahti, Portin, Tyystjärvi ja puheenjohtaja Enroth), joten hallitus päätti puheenjohtajan äänen ratkaistessa palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös: Liite Hallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Vertailutaulukko biokaasun hyödyntämisvaihtoehdoista Mädätyslaitoksen aiemmat käsittelyvaiheet hallituksessa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistavasta päättäminen, esitys aamukoulussa 13.12.2013
Oheisaineisto Sopimusluonnos biokaasun toimittamisesta Sweco Industry Oy:n laatima Ämmässuon Energiaselvitys F11409_100, päivätty 10.12.2013 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, p. 040 551 1032 20.12.2013 palautuspäätöksen johdosta on jatkoselvitetty biokaasun hyödyn tä mis vaih to eh to jen kannattavuutta pyytämällä uuden kaa su moot to ri voima lai tok sen leasing-vaihtoehdon osalta budjettitarjouksia ja neu vot te le malla kaasun myynnistä Gasum Oy:n kanssa. Sweco Industry Oy on HSY:n toimeksiannosta pyytänyt uuden kaa su mootto ri voi ma lai tok sen leasing-vaihtoehdon budjettitarjoukset. Budjettitarjoukset jät ti vät sekä Sarlin Oy Ab että Höyrytys Oy. Sarlin Oy:n tarjous perustuu sak sa lai seen MWM GmbH:n (ent. Deutz Power System) kaasumoottoriin. Höy ry tys Oy:n tarjous perustuu puolestaan itävaltalaisen GE Jenbacherin kaa su moot to rin käyttöön. Molemmat toimittajat ovat pitkään alalla olleita yri tyk siä ja heillä on hyvät referessit vastaavista toimituksista. Sarlin Oy:n bud jet ti tar jous sisältää moottorivoimalaitoksen hyötysuhdetta nostavan ORC-voi ma lan. Höyrytys Oy:n budjettitarjous ei puolestaan sisällä ORC-voi ma laa. Budjettitarjoukset ovat oheisaineistona. ORC-voimala on tarpeen, koska sen avulla olisi mahdollista varmemmin saa vut taa korkean kokonaishyötysuhteen edellyttämä korotettu syöttötariffi eli ns. lämpöpreemio. Tästä johtuen biokaasun eri hyö dyn tä mis vaih to eh tojen tarkastelussa on käytetty uuden kaasumoottorivoimalaitoksen leasing-vaih to eh dos sa lämpöpreemion (KL-preemion) tapauksessa ORC-voima lan sisältävää Sarlin Oy:n budjettitarjouksen mukaista hintaa. Kaa sumoot to ri voi ma lai tok sen leasing-vaihtoehdossa, jossa KL-preemio ei täyty, on tarkastelussa vuorostaan käytetty Höyrytys Oy:n antamaa bud jet ti tarjous hin taa. Kaasun myynnin vaihtoehdon osalta ovat HSY ja Gasum Oy neuvotelleet, jon ka tuloksena kaasun toimitusaika on saatu rajattua 12 vuoteen. Li sävuo sia on mahdollista kaasun toimitussopimukseen sisällyttää tarvittaessa enin tään 8 vuotta. Gasum Oy on neuvottelujen yhteydessä myös parantanut bio kaa sus ta tarjoamaansa ostohintaa. HSY:n ja Gasum Oy:n välisen bio kaa sun toimittamissopimuksen luonnos on oheisaineistona. Sweco Industry Oy on laatinut päivitettyjen lähtötietojen pohjalta bio kaa sun eri hyödyntämisvaihtoehdoista 12 vuoden ajalle rajoittavat tarkistetut laskel mat. Laskelmat ovat oheisaineistona. Laskenta-ajan lyhentäminen 12 vuo teen parantaa kaikkien vaihtoehtojen kan nat ta vuut ta, koska tar kas te lujak son loppupuolella joudutaan las kel mis sa käytetyillä nykyisillä energian tal teen ot to rat kai suil la ostamaan kaikissa ver tai lu vaih to eh dois sa läm pöener giaa ulkoa. Ämmässuon ener gia te hok kuut ta on kuitenkin suunniteltu tu le vi na vuosina parannettavaksi, mikä pa ran taisi varsinkin kaasun myynnin vaih to eh don kannattavuutta. Jat ko sel vi tyk sen yhteenvetona voidaan to de ta, että kokonaistaloudellisesti edul li sim mat vaihtoehdot 12 vuoden las ken ta-ajal la ovat edelleen uuden kaa su moot to ri voi ma lai tok sen hankinta tai sen lea sing sekä kaasun myynti. Eri vaih to eh to jen vapaan
kassavirran net to ny ky ar vot 12 vuoden ajalla muodostuvat seuraavasti: Uusi kaa su moot to ri voi ma lai tos leasing-vaihtoehto KL-preemiolla 14,2 milj. euroa, uusi kaa su moot to ri voi ma lai tos KL-preemiolla 13,5 milj. euroa, mä dätys kaa sun myynti 10,8 milj. euroa, uuden kaasumoottorivoimalaitoksen leasing-vaih to eh to il man KL-preemiota (halvin budjettitarjous) 10,4 milj. euroa, uusi kaa su moot to ri voi ma lai tos ilman KL-preemiota 8,8 milj. euroa ja kaasun käyttö ny kyi ses sä kaatopaikkakaasumoottorivoimalaitoksessa 6,8 milj. euroa. Kos ka kor kean kokonaishyötysuhteen edellyttämän lämpöpreemion saavut ta mi nen varsinkin kesäaikaan on haasteellista, muodostaa kaasun myyminen ul ko puo li sel le ver kon hal ti jal le edelleen varteenotettavan ja ympä ris tö ys tä väl li sen vaih to eh don. Kun biokaasun hyödyntämiselle lii ken nepolt to ai ne käy tös sä saadaan ener gia tu kea tyypillisesti 25 30 % haetuista hy väk syt tä vis tä kus tan nuk sis ta, tulee kaasun myynnin vertailuhinnaksi noin 13,2-13,7 milj. euroa. Lisäksi kaasun myyn nin vaih to eh dos sa biokaasun toimitushinta on HSY:n ja Gasumin välisessä toi mi tus so pi mus luon nok ses sa sidottu maakaasun pienasiakashintaan ja elin kus tan nus in dek siin, mitkä osaltaan parantavat kaasun myynnin ta pauk ses sa hin ta var muut ta kiinteään sähkön myyntitariffiin perustuviin vaih to eh toihin ver rat tu na. HSY:n ja Gasum Oy:n välisen sopimusluonnoksen si säl tä män elinkustannusindeksin arvioidaan kaasun myynnin tapauksessa pa ran ta van kannattavuutta kiinteään sähkön myyntitariffiin nähden noin 0,1-0,2 milj. euroa 12 vuoden aikana. Näin saadaan kaasun myynnin todelliseksi vertailuhinnaksi 13,3-13,9 milj. euroa. Kaasun myyntivaihtoehto on käytännössä lähellä uuden kaasumoottorin vaihtoehtoja, edellyttäen, että kaukolämpöpreemio saavutetaan täysimääräisesti. Motiva Services Oy on HSY:n toimeksiannosta lisäksi tarkastanut Sweco In dust ry Oy:n laskelmat. Käytetty laskentamenetelmä, tulokset ja joh to päätök set ovat Motivan mukaan keskeisiltä osiltaan oikein. Laskelmien läh tö arvois sa ei ole merkittävää huomautettavaa lukuun ottamatta yhteisöveroa. Las kel mas sa on käytetty vuoden 2013 yhteisöveroa yrityksille (24,5 %). Täl tä osin laskelmaperuste on virheellinen, sillä HSY:n jätehuolto ei maksa yh tei sö ve roa. Lisäksi yhteisövero olisi nyt 20 %. Tällä ei kuitenkaan Mo tivan mukaan ole vaikutusta vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen. Ky symyk siä ja mahdollisia näkemyseroja herättäviä tekijöitä ovat laskenta kiinteil lä hinnoilla, maakaasun osto sähkön tuotantoon, leasingrahoituksen edul li suus omaan investointiin nähden sekä sähkön ja maakaasun hinta pidem mäl lä aikavälillä. Motiva Services Oy:n lausunto on oheisaineistona. Motiva Services Oy:n mukaan pörssisähkön ja maakaasun hinnat sisältävät epä var muuk sia, joilla on vaikutusta kaasun myynti- ja nykyinen kaa su moot to ri-vaih to eh toi hin. Sähkön hinta vaikuttaa merkittävästi kaa topaik ka kaa su moot to ri voi ma lai tok sen kannattavuuteen, sillä pörssisähkön lähivuosien for ward-hin nat ovat alempana, kuin Swecon laskelmissa käytetty 42 /MWh. Mo ti van mukaan uuden kaasumoottorivoimalaitoksen erittäin hyvä kan nat ta vuus perustuu korkeaan biokaasusähkön syöttötariffiin, joka takaa säh köl le kiinteän hinnan ja investoinnille hyvän tuoton 12 vuoden ajan. Syöt tö ta rif fi hin ta on yli nelinkertainen tämän hetkiseen Suomen aluehintaan ja lä hi vuo sien Forward-hintoihin verrattuna.
Motiva Services Oy:n mukaan eri hyödyntämistapojen vaihtoehtojen lasken nat on tehty vuositasolla kiinteillä hinnoilla koko tarkasteluajalle. En nustei ta hinnoista, indekseistä tai inflaatiosta ei ole käytetty. Kaasun myynti ulko puo li sel le toimijalle -vaihtoehdon toimitushinta on sidottu maakaasun pien asia kas hin taan ja elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi tar kiste taan vuosittain ja pienasiakashinta kuukausittain. Elinkustannusindeksin nou sun huomioon ottaminen parantaisi kaasun myynti-vaihtoehdon kil pai luky kyä syöttötariffivaihtoehtoihin nähden, sillä niissä hinta on kiinteä koko tar kas te lu jak son. Vuosina 2001-2012 elinkustannusindeksi nousi vuosittain 0-4,1 %. Tällainen indeksikehitys ei muuttaisi Motiva Services Oy:n mukaan vaihtoehtojen taloudellista jär jes tys tä. Myös maakaasun hinnan tulisi nousta viime vuosia nopeammin, jot ta vaihtoehtojen keskinäinen järjestys muuttuisi. Maakaasun hinnan nou sua saattaa kuitenkin vähentää tarjonnan lisääntyminen. Poh jois-ame ri kas sa hinta on laskenut kolmannekseen vuosina 2008-2012 liuskekaasun tuo tan non vuoksi. Euroopan ja Japanin markkinoilla vuosikymmenen vaih tees sa tapahtunut voimakas maakaasun hinnan nousu on taittunut v. 2012. HSY:lle taloudellisesti kannattavin vaihtoehto on Motiva Services oy:n mukaan biokaasusta tuotetun säh kön myynti syöttötariffin mukaan kaukolämpöpreemion mukaisella hinnalla, mi kä on yhdenmukaista aiemmin tehtyjen selvitysten kanssa (Pöyry 7.5.2010 ja Motiva Services 6.2.2012). Motiva Services Oy:n mukaan kaa to paik ka kaa sul la käyvien moottoreiden käyttöikä on yleensä lyhyempi, kuin mui ta polttoaineita käyttävien moottoreiden. Ensi vuosikymmenellä ny kyi sen voimalan koneilla on paljon käyttötunteja ja niiden käytettävyys saattaa hei ken tyä. Kunnossapitokustannukset saattavat kasvaa merkittävästi, vaik ka kaasun lisäpuhdistukseen investoidaan. Motivan mukaan mädättämön kaa sul la toimiva uusi voimala omana investointina tai leasingrahoituksella on teknisesti ja taloudellisesti nykyistä voimalaitosta riskittömämpi vaih to eh to. Sweco Industry Oy:n 5.2.2014 toimittaman budjettitarjouksen laajuinen kaa su moot to ri voi ma lai tos ja ORC-voimala antavat mahdollisuuden täyttää kor kean ko ko nais hyö ty suh teen edellyttämän KL-preemion vaatimukset. HSY:n hallitus on valinnut biojätteen käsittelymenetelmäksi osa vir ta mä dätyk sen, joka vaatii nyt käytössä olevaan kompostointiprosessiin verrattuna enem män lämpöenergiaa. Tämä KL-preemion edellyttämä energiatarve kat taa myös kesäajan, mutta lisäksi kesällä tarvitaan muuta ener gian ku lutus ta, että KL-preemio olisi saavutettavissa. KL-preemion toteutuminen jo tarkastelujakson alkuvaiheessa on kesäaikaa lukuun ottamatta todennäköistä. Lisäksi erillisen uuden kaasumoottorivoimalaitoksen hankinta lisää Ämmässuon alueen energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta mahdollisten häiriöiden aikana. Ehdotus (RI) Hallitus päättää, että a Ämmässuon mädättämön kaasu hyödynnetään uudessa kaasumoottorivoimalaitoksessa leasing- vaihtoehdon mukaisesti ja, että syntyvä energia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla KL-preemion saavuttamiseksi ja
b toimitusjohtaja valtuutetaan hyväksymään kaasumoottorivoimalaitoksen leasing-toimittaja ja allekirjoittamaan toimitussopimus. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Oheisaineistot