1 LUPAPÄÄTÖS Nro 16/10/1 Dnro PSAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2010 ASIA HAKIJA Liittosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäjärvi ja Kiuruvesi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 10 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 11 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 11 Hakemuksen täydennykset... 11 Hakemuksesta tiedottaminen... 11 Lausunnot... 11 Muistutukset... 15 Hakijan vastineet... 16 Hakemuksen tiedoksiantamisen jälkeen toimitetut täydennykset ja muutokset... 18 Hakemuksen täydennyksen ja muutoksen johdosta pyydetty lausunto... 18 MERKINTÄ... 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 Käsittelyratkaisu... 18 Ympäristöluparatkaisu... 18 Ratkaisu kuivatusvesien johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan... 19 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 19 Lupamääräykset... 19 Päästöt vesiin... 19 RATKAISUN PERUSTELUT... 22 Käsittelyratkaisun perustelut... 22 Luvan myöntämisen edellytykset... 23 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 23 Lupamääräysten perustelut... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 25 Luvan voimassaolo... 25 Lupamääräysten tarkistaminen... 25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 26 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 26 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 26 KÄSITTELYMAKSU... 26 Ratkaisu... 26 Perustelut... 26 Oikeusohjeet... 26 MUUTOKSENHAKU... 28
3 HAKEMUS Vapo Oy on 31.12.2008 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Liittosuon 70,5 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa sekä lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi on haettu oikeutta vesien johtamiseen tilojen Suvanto RN:o 30:8 ja Jokipelto RN:o 60:16 alueilla sijaitsevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä vesilain mukaista lupaa. Hakijan hallussa olevaa alaa on yhteensä noin 139 hehtaaria, josta on vuokrattua 63 hehtaaria ja hakijan omistuksessa 76 hehtaaria. Pyhäjärven kaupunki kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Liittosuon alueella ei ole kaavamerkintöjä. Liittosuon itä kaakkoispuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja eteläpuolella on maisemakallioalue. Alueen länsipuolella on merkintä luonnonsuojelualueesta, jonka läpi on osoitettu moottorikelkkailureitti. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Liittosuon turvetuotantoalue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa noin 14 kilometriä keskustasta länteen. Turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 65,0 hehtaaria, ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 5,5 hehtaaria. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 25 30 vuotta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon.
Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Liittosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai Haku-menetelmällä ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 40 000 m3. Turvetta alueella on noin 800 000 MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikkana on pääasiassa Haapaveden voimalaitos. Ympäristöturvetta käytetään lähiympäristössä kuivikkeena, kompostoinnissa, lietteen imeytyksessä ja maanparannusaineena. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi ja vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Liittosuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kuusi henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Liittosuon vedet johdetaan laskuojassa alapuoliseen vesistöön reittiä Korpijoki Osmanginjärvi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettua laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,6 hehtaaria ja valuma-alue 80 hehtaaria. Kentän pinta-ala on 4,4 % valuma-alueestaan. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Liittosuon kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden vuosien 2004 2008 tarkkailuaineiston perusteella. Ympärivuotisen pintavalutuksen päästöt ovat arviolta 60 % pienemmät kuin sulan maan aikaisen pintavalutuksen päästöt. Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailuaineistossa kuntoonpanovaiheen päästöt ovat olleet 40 50 % suuremmat kuin tuotantovaiheen päästöt. Näillä perusteilla arvioituna Liittosuon kuntoonpanovai- 4
heen bruttopäästöt ovat noin 1 890 kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 480 kg typpeä vuodessa ja nettopäästöt 1 060 kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 670 kg typpeä vuodessa. Liittosuon tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat 1 350 kg kiintoainetta, 11 kg fosforia ja 340 kg typpeä vuodessa ja nettopäästöt 760 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 175 kg typpeä vuodessa. Samalla osavaluma-alueella on hakijan Heinäsuon Kokkosuon tuotantoalue. Kokkosuon vuosipäästöiksi on arvioitu 3 600 kg kiintoainetta, 21 kg fosforia ja 830 kg typpeä sekä Heinäsuon päästöiksi 3 480 kg kiintoainetta, 42 kg fosforia ja 1 575 kg typpeä. Tuotantoalueelta johdetaan vedet Kokkosuon kanavan ja Pihkapuron kautta Korpijokeen. Lisäksi hakijan Hanhisuon turvetuotantoalueella on tuotantoa 9 hehtaarin alueella. Muu Korpijokeen tuleva kuormitus on lähinnä maa- ja metsätaloudesta sekä asutuksesta tulevaa hajakuormitusta. 5 Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääolosuhteista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen, muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaista toisioerottimella varustettua imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua käytettäessä pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioidaan olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan halkaisijaltaan yli kymmenen mikrometrin kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
6 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melulähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maaston muotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat avoimessa maastossa hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle. Puuston on todettu vaimentavan äänen voimakkuutta tehokkaasti. Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (40 000 m 3 ) vastaa noin 290 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin maantielle 16025 ja edelleen Haapaveden voimalaitokselle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja siten valittu, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 35 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 240 litraa ja muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 240 litraa, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 12 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1 900 kg ja rautaromua 160 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu
myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuille alueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Liittosuon alue on keskeisiltä osin ojittamatonta ja avointa, puutonta tai vähäpuustoista suota. Alueen reunaosissa on vanhaa ja uudempaa ojitusta. Alueen halkaisee lounaisosassa puustoinen ojanvarsi. Selvitysaluetta ympäröivät etelässä ja koillisnurkassa pellot, muualla ympäristö on ojitettua, puustoista suota, metsää tai yhdistelmätyyppiä. Liittosuon kasvillisuustutkimuksessa alueella ei havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai harvinaisia kasvilajeja. Liittosuon alueen pesimälinnusto selvitettiin kartoituslaskentamenetelmällä 10.5.2005. Alueella havaittiin 19 lintulajia, joista suolajiksi katsottiin yhdeksän lajia. Lajiston monimuotoisuus ja parimäärät tekevät Liittosuosta merkittävän lintusuon. Kartoitusalueelta ei tavattu luonnonsuojelulaissa tai -asetuksessa uhanalaiseksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjä lintulajeja eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja rauhoitettujen lintujen suojeltuja pesäpuita. Suomen uhanalaisten kasvien ja eläinten luokituksessa alueella tavatuista lajeista käki katsotaan silmälläpidettäväksi. Pohjanmaan alueella uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja laskennassa tavattiin kaksi, keltavästäräkki ja pikkukuovi. Turvetuotannon käynnistymisen jälkeen alueen linnustolle suotuisa elinympäristö muuttuu ja kaventuu. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat voivat lisätä vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Hankealue on pääosaksi metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Tuotantoalueen itä- ja eteläpuolella sijaitsevat lähimmät asunnot (7 kpl) 300 500 metrin etäisyydellä. Lähimmät pellot sijaitsevat välittömästi tuotantolohkon 2 etelä- ja pohjoispuolella sekä lohkon 1 itäpuolella. Suoalueella marjastetaan ja metsästetään jonkin verran. Lohkon 1 kautta lounais koillissuunnassa sijaitsee voimalinja. Korpijoen valuma-alueen (4.565) maankäyttö on metsätalouspainotteinen. Samalla osavaluma-alueella sijaitsevat hakijan Heinäsuon (84,7 hehtaaria), Kokkosuon (69,3 hehtaaria) ja Hanhisuon (9 hehtaaria) turvetuotantoalueet. Liittosuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen. Tuotantoalue sijoittuu jo nyt lähes
avosuomaisemaan. Muutokset maisemassa eivät näy kauas. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Hankealueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu turvetuotannon johdosta. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy mutta on mahdollista tuotantokauden ulkopuolella. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Liittosuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Hankealueesta noin 2,8 kilometriä lounaaseen sijaitsee Tetrinmäen Korvenkallion suojelualue, johon hankkeella ei ole vaikutusta. Lohvanjärven luonnonsuojelualue sijaitsee noin 4,3 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta länteen. Lähin Natura-alue on Haudannevan alue 9,3 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta luoteeseen. Liittosuon kasvillisuustutkimuksessa alueella ei havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai harvinaisia kasvilajeja. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä tai metsälaissa tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Liittosuon alueen kasvillisuusselvityksen mukaan selvitysalueen länsireunalla sijaitsee mesotrofinen lähteikkö. Lähteen purkautumisallas on laajahko ja siitä on useita laskupuroja eri suuntiin. Lähteikön pinta-alaksi on arvioitu noin 35 m 2. Lähteen lajistoon kuuluvat pohjanhorsma, rönsyleinikki, harmaasara ja raate sekä sammalista keuhkosammal ja kalvaskuirisammal. Uhanalaisia, rauhoitettuja tai harvinaisia kasvilajeja ei kasvillisuusselvityksessä havaittu. Lähteen luonnontilaisuus on hyvä erinomainen. Lähteikön lähellä oleva tieura ja noin 50 metriä lähteikön eteläpuolella oleva oja eivät ilmeisesti ole huonontaneet lähteikön vesitaloutta. Lähteikön suojaksi on laadittu suojavyöhykesuunnitelma, jonka mukaan lähteikön itä- ja eteläpuolelle jätetään 160 metrin levyinen suojavyöhyke. Lähteikön vaikutus kasvillisuuteen on noin 100 metriä, joten 160 metrin levyinen suojavyöhyke todennäköisesti riittää estämään merkittävät kasvillisuusvaikutukset. Tuotantosuunnitelmassa esitettyä reunaojan ja eristysojan sijaintia tulisi muuttaa siten, että ne sijaitsevat suojavyöhykkeen reunalla noin 160 metrin etäisyydellä lähteiköstä. Liittosuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Hankealueen lähin pohjavesialue (Lahnajoki, I-luokka) sijaitsee tuotantoalueen koillispuolella noin 3,7 kilometrin etäisyydellä. Liittosuon lähialueen taloudet ovat liittyneet alueella olevaan vesijohtoverkkoon. Liittosuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen (4) Iisalmen valuma-alueen (4.5) Koskenjoen valuma-alueen (4.56) Korpijoen valuma-alueella (4.565). Korpijoen valuma-alueen (alaraja Osmanginjärvi) pinta-ala on 148,66 km 2 ja järvisyys 0,17 %. Liittosuon laskuojan arvioitu valuma-alue laskussa Korpijokeen on 6,37 km 2, josta hankealuetta on noin 12,3 %. Hankealueen osuus Korpijoen valuma-alueesta on 0,5 %. Osmanginjärvi on noin kolme kilometriä pitkä ja 500 1 600 metriä leveä, osin umpeenkasvanut järvi. Sen keskisyvyys on 1,2 metriä. Järven koko luoteisosa on alle metrin syvyistä. Järven kaksi syvännettä ovat 6,5 ja 3 metrin syvyisiä. 8
Kalasto ja kalastus Virtaamat Liittosuon laskuojan suulla laskussa Korpijokeen on arvioitu seuraaviksi: keskialivirtaama 0,008 m 3 /s, keskivirtaama 0,057 m 3 /s ja keskiylivirtaama 0,265 m 3 /s. Korpijoen virtaamat laskuojan kohdalla ovat seuraavat: keskialivirtaama 0,070 m 3 /s, keskivirtaama 0,505 m 3 /s ja keskiylivirtaama 2,358 m 3 /s. Korpijoen virtaamat laskussa Osmanginjärveen on arvioitu seuraaviksi: keskialivirtaama 0,183 m 3 /s, keskivirtaama 1,327 m 3 /s ja keskiylivirtaama 6,193 m 3 /s. Korpijoesta on otettu vesinäytteet Liittosuon laskuojan ylä- ja alapuolisesta näytteenottopisteestä touko-, heinä- ja syyskuussa 2008. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut yläpuolisessa pisteessä 42 µg/l toukokuussa, 61 µg/l heinäkuussa ja 54 µg/l syyskuussa sekä alapuolisessa pisteessä 41 µg/l toukokuussa, 75 µg/l heinäkuussa ja 61 µg/l syyskuussa. Kokonaistyppipitoisuus on ollut yläpuolisessa pisteessä 770 µg/l toukokuussa, 930 µg/l heinäkuussa ja 820 µg/l syyskuussa sekä alapuolisessa pisteessä 830 µg/l toukokuussa, 1 100 µg/l heinäkuussa ja 900 µg/l syyskuussa. Kiintoainepitoisuus on ollut yläpuolisessa pisteessä 2,4 mg/l toukokuussa, 12 mg/l heinäkuussa ja 6,6 mg/l syyskuussa sekä alapuolisessa pisteessä 3,9 mg/l toukokuussa, 7,4 mg/l heinäkuussa ja 6,4 mg/l syyskuussa. Rautapitoisuus on ollut yläpuolisessa pisteessä 2 500 µg/l toukokuussa, 4 200 µg/l heinäkuussa ja 3 900 µg/l syyskuussa sekä alapuolisessa pisteessä 2 600 µg/l toukokuussa, 4 300 µg/l heinäkuussa ja 4 000 µg/l syyskuussa. Vesi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella Korpijoen vesi on humuspitoista. Heinäkuun näytteiden korkeammat ravinnepitoisuudet ovat normaalia virtaama- ja vuodenaikaisvaihtelua. Osmanginjärven vedenlaatu on hieman parempi vesistöalueen muihin järviin verrattuna. Kevättalvella happipitoisuus on ollut huonoimmillaan noin 4 mg/l. Vesi on lievästi hapanta. Veden väriarvo on ollut keskimäärin 160 mg Pt/l, mutta lahdissa jopa yli 300 mg Pt/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 1 000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 80 µg/l. Kuivatusvedet johdetaan laskuojassa Korpijokeen. Laskuojan yhtymäkohdan alapuolella Korpijoessa laimenemisolosuhteista johtuen Liittosuon turvetuotanto kohottaa vuositasolla keskimäärin veden kokonaisfosforipitoisuutta 0,4 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 11 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,05 mg/l. Osmanginjärvessä turvetuotanto kohottaa kokonaisfosforipitoisuutta 0,03 µg/l ja kokonaistyppipitoisuutta 0,74 µg/l, joten vaikutus järven vedenlaatuun on vähäinen. Toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Kuivatusvesien vaikutukset jäävät pieniksi eikä niistä hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa rantakiinteistöille. Osmanginjärvellä harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Järvestä saadaan kuhaa, haukea, ahventa ja särkikalaa. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan järveen on istutettu vuonna 1992 yksikesäistä plankontonsiikaa ja vuosina 1994, 1996, 1997, 2002 ja 2007 yksikesäistä kuhaa. Liittosuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätaloudesta. 9
10 Pöly ja melu Ympäristöriskit Toiminnasta voi ajoittain aiheutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuotantoalueen lähin rakennus on noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen eteläosasta. Suunnitellun tuotantoalueen ympärillä on metsää ja metsäojitettua suota. Tuotantoalueen pinta-ala, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen pölystä ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Sama koskee viljelyksiä. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville suo- ja metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Meluhaitta kohdistuu tuotantoalueen ja turpeen kuljetusreittien läheisyyteen. Tuotantoaluetta ympäröi metsä, joka estää melun leviämistä. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä, ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esimerkiksi pinta- ja pohjavedet, kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Liittosuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Lähteikön vesitasapainon tarkkailemiseksi on esitetty pohjavedenkorkeuden tarkkailua. Suojavyöhykkeen ulkopuolelle rakennetaan kaksi pohjavesiputkea PE1 ja PE2, jotka asennetaan kallioon asti. Siiviläosat asennetaan koko vettä johtavaan kerrokseen. Suojavyöhykkeelle asennetaan havaintoputki PE3 orsiveteen. Pohjavedenkorkeudet mitataan putkista aluksi
kahden kuukauden välein ja puoli vuotta töiden aloittamisen jälkeen kerran kuukaudessa. Lähteen vedenkorkeutta mitataan samanaikaisesti pohjavedenkorkeuksien mittausten yhteydessä. 11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Hankkeen toiminnoista ei arvioida aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Liittosuon turvetuotannon vaikutus alapuolisiin kalavesiin on arvioitu niin vähäiseksi, ettei hakijan mukaan ole perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisin kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija on esittänyt 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on ennen sen tiedoksi antamista täydennetty 15.5.2009 arviolla Liittosuon kuntoonpanovaiheen kuormituksesta, Osmanginjärveä ja sen vedenlaatua, kalastoa ja kalastusta koskevilla tiedoilla, arviolla Liittosuon päästöjen vaikutuksesta Osmanginjärven vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen, selvityksellä Osmanginjärven valuma-alueen muista turvetuotantoalueista, vesien johtamista toisen ojaan koskevalla pyynnöllä ja asianosaisten yhteystiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pyhäjärven ja Kiuruveden kaupungeissa 10.7. 21.8.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.7.2009 Iisalmen Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksilta, Kainuun ja Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksilta, Pyhäjärven kaupungilta, Pyhäjärven kaupungin terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksessa ei ole perusteltu, mihin perustuu lähteikölle esitetty 40 metrin suojavyöhyke. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan esitetty suojavyöhyke ei ole riittävä turvaamaan
lähteikköalueen vesitalouden säilymistä. Tämän vuoksi hakijan on esitettävä suunnitelma lähteikön luonnonarvojen turvaamisesta. Ympäristökeskus on todennut, että pintavalutuskenttä on suunniteltu ojitetulle alueelle, mikä on aina riski. Kentän toimivuudesta ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta ei ole takeita, kun hakemuksessa on niin vähän tietoja. Mikäli osoitetaan, että vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, niin lupa Liittosuon turvetuotantoalueelle voidaan myöntää, mutta hakijan on toimitettava asiantuntijan laatima tarkennettu suunnitelma lähteikön vesitalouden ja luonnonarvojen turvaamiseksi ja riittävän suojavyöhykkeen määrittelemiseksi ennen luvan myöntämistä. Muutoin hankkeeseen ei ole huomautettavaa luonnonsuojelu- eikä alueidenkäyttönäkökohtien puolesta. Mikäli lupa myönnetään, kuntoonpanotyöt on aloitettava vesiensuojelurakenteista ja pintavalutuskentän on oltava käytössä jo sarkaojitusvaiheessa. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se puolla toiminnanaloittamislupaa, koska tehtävät toimenpiteet (ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto) aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että Osmanginjärveen kohdistuu myös Osmanginjärven Jylängönjoen valuma-alueelta (4.562) yhden alle 10 hehtaarin suuruisen yksityisen turvetuotantoalueen kuormitus. Vapo Oy on myös käynnistämässä osittain valuma-alueelle 4.562 sijoittuvan tuotantopinta-alaltaan 214 hehtaarin suuruisen Luodesuon turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointihanketta. Luodesuon hankkeessa Remesjokeen ja sitä kautta Osmanginjärveen on tarkoitus johtaa noin 140 hehtaarin turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Loppualueen kuivatusvedet Luodesuon hankkeessa tultaisiin johtamaan Rikkajokeen tai Näläntöjärveen, mistä ne edelleen vaikuttavat myös Osmanginjärven suuntaan. Korpijoen valuma-alueella (4.565) on vuosina 1972 1998 toiminut Vapo Oy:n Osmanginsuon turvetuotantoalue, jonka pinta-ala on ollut suurimmillaan noin 175 hehtaaria. Nykyisellään Osmanginsuon alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Korpijoen valuma-alueella on ollut tuotannossa yhtäaikaisesti enimmillään noin 240 hehtaaria turvetuotantoalueita 1980- luvun loppupuolella. Jos Liittosuo otetaan turvetuotantoon, on Korpijoen valuma-alueella turvetuotantoa noin 240 hehtaaria, mikä on yhtä paljon kuin alueella on ollut enimmillään 1980-luvun lopussa. Aikaisempaan verrattuna turvetuotannon kuormitus tulee kuitenkin olemaan selvästi pienempää, koska yli puolella turvetuotantoalasta tulee vesienkäsittelymenetelmänä olemaan käytössä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen pintavalutus. Osmanginjärven tila on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Sähkönjohtavuus, väriluku ja klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet selvästi 1980-luvun lopun tasosta. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Osmanginjärven hyvä tila ei täyty ja järveen kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. 12
LakeLoadResponse (LLR)-mallilla arvioituna kuormituksen tulisi pienentyä fosforin osalta vähintään 25 % ja typen osalta 20 %. Korpijoki on keskisuuri turvemaajoki, joka on vuodesta 2007 alkaen kuulunut maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hajakuormituksen seurantaohjelmaan. Seurantapaikka (Korpijoki 2) on joen alajuoksulla, noin 11 kilometriä tulevan turvetuotantoalueen purkupaikasta. Vuoden 2007 biologisten seuranta-aineistojen perusteella Korpijoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Hyvän ekologisen tilan saavuttamisen on arvioitu vaativan jatkoaikaa ainakin vuoteen 2021 asti, sillä kuormituksen tulisi lähes puolittua, jotta esimerkiksi ravinnepitoisuuksien suhteen päästäisiin turvemaajokityypille ominaisiin hyvän tilan raja-arvoihin (hyvässä tilassa kokonaisfosforipitoisuuden mediaanin tulisi olla alle 40 µg/l, nykypitoisuus on 76 µg/l, ja kokonaistyppipitoisuuksien mediaanin tulisi olla 900 µg/l, nykypitoisuus on 1 300 µg/l). Hakemuksessa esitetyt, vuonna 2008 tehdyt ylä- ja alapuolisen näytteenottopisteen ravinnepitoisuusmittaukset antavat viitteitä, että ainakin fosforin osalta hyvän tilan raja-arvot ylittyvät joen yläjuoksullakin ja typen osalta pitoisuudet ovat lähellä hyvän ja tyydyttävän rajaa. Alajuoksun seurantatulosten perusteella typpipitoisuudet näyttävät nousseen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Selvästi suurin kuormittaja valuma-alueilla 4.565 ja 4.562 on maatalous. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta alueilla on pari prosenttia. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Liittosuon turvetuotantoalueen kuormituksella ole merkittävää vaikutusta Korpijoen ja Osmanginjärven tilaan. Tämä edellyttää, että tuotantoalueen vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Toisaalta kaikki Osmanginjärveen ja Korpijokeen kohdistuva lisäkuormitus hidastaa vesistöjen hyvän tilan saavuttamista. Asiassa on huomioitava myös suunnitteilla oleva Luodesuon turvetuotantoalue, jonka seurauksena Osmanginjärveen kohdistuva turvetuotannon kuormitus voi edelleen lisääntyä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulisi selvittää mahdollisuus järjestää pintavalutus ojittamattomalle alueelle. Pintavalutus tulisi järjestää luonnontilaiselle suoalueelle aina, kun se on mahdollista. Vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mukaisesti siten täydennettynä, että turvetuotannon vaikutuksia seurataan pisteestä Osmanginjärvi 1A. Osmanginjärven tarkkailu voidaan liittää osaksi Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti järvipisteestä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella maalis huhtikuussa sekä loppukesällä elokuussa. Näytteistä analysoidaan happi, kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, COD Mn, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, avovesiaikaan kasviplanktonin klorofylli-a ja biomassa. Ympäristökeskus on esittänyt, että pintavalutuskentän toimintaa tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä kerran kuussa ympäri vuoden. Näin saadaan tietoa kentän toiminnasta myös varsinaisen tuotantokauden ulkopuolella. Ympäristökeskus on katsonut, että turvetuotannon vaikutus joen ekologisen tilan kehittymiseen tulee selvittää. Kiintoainekuormitus voi näkyä biologisissa muuttujissa (erityisesti pohjaeläimet). Korpijoessa turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolisilla pisteillä tulee ensisijaisesti seurata pohjaeläinyhteisöjä tarkoitukseen soveltuvilla koskimaisilla tai nopeasti virtaavilla paikoilla. Mikäli tällaiseen tarkkailuun soveltuvia paikkoja ei ole löydettävissä sekä kuormittajan ylä- että alapuolelta, voidaan biologisena seurantamene- 13
telmänä käyttää luonnonkivien pohjaleväyhteisöjen tarkkailua. Biologisen tarkkailun tarkkailupisteet sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella, mutta tarkkailuohjelmaa laatiessa tulisi kuulla myös Pohjois-Savon ympäristökeskusta. 3. Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Osmanginjärven rehevöityminen on vaikuttanut järven kalaston rakenteeseen, heikentänyt kalastusmahdollisuuksia ja aiheuttanut makuvirheitä. Umpeenkasvu on vaikeuttanut järvellä liikkumista ja kaventanut kalojen elintilaa erityisesti järven lahtialueilla. Järven keskiosan syvänteet ovat pysyneet välttävässä kunnossa voimakkaan läpivirtauksen vaikutuksesta. Ympäristöhallinnon pintavesien käyttökelpoisuusluokituksessa Osmanginjärvi sijoittuu luokkaan huono. Järven ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita. Järveä on kunnostettu niittämällä 1980-luvulta alkaen. Järven tilaa tulisi parantaa edelleen vähentämällä järveen tulevaa ulkoista kuormitusta. Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei luvan myöntämiseen ole estettä. Vesistökuormituksesta aiheutuvaa kalataloushaittaa tulee vähentää vuotuisella Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskukselle maksettavalla 50 euron suuruisella kalatalousmaksulla, joka käytetään Osmanginjärven tilan parantamiseen tai kalaston hoitoon. 4. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus 5. Pyhäjärven kaupunki Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että yleisen kalatalousedun viranomaisen lausunnon asiassa antaa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskus, jonka valvottaviksi mahdolliset kalatalousvelvoitteet voidaan määrätä. Kaupunki on puoltanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. 6. Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut on Pyhäjärven kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena huomauttanut, että mikäli lupa myönnetään, siinä tulisi edellyttää sellaista jälkikäyttöä, että alueen vaikutukset ilmastoon ja vesistöihin ovat mahdollisimman ympäristöystävälliset. Turvetuotantoalueen vesien käsittelyä olisi ilmeisesti mahdollista tehostaa esitetystä esimerkiksi kemiallisesti ja sen on oltava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Vesistötarkkailuun tulee lisätä vesistön ekologisen laadun tarkkailu fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi. Pöly- ja melupäästöjen rajoittamiseksi suon ympärillä suojapuusto tulee säilyttää koko toiminnan ajan. Tuotantosuunnitelman kaksi eri lohkoa tulisi ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan vaiheittain hankkeen vaikutusten minimoimiseksi. Jäte- ja polttoainehuollosta tulee antaa riittävät määräykset. Käyttö- ja kuormitustarkkailun on oltava riittävää erityisesti pintavalutuskentän toimivuuden seuraamiseksi. Lopuksi ympäristöpalvelut on vaatinut, että alueen luonnontilaisuuden vuoksi ympäristölupaa ja varsinkaan toiminnanaloittamislupaa ei kuitenkaan tule myöntää. 14
15 7. Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on Pyhäjärven kaupungin kaavoitusviranomaisena ilmoittanut, että Liittosuon alueella ei ole yleiskaavaa eikä muitakaan kaavoja. 8. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena vaatinut, että toiminnasta ei saa aiheutua haittaa luonnonsuojelukohteille ja että asutukselle ja vesistöille aiheutuvat haitat tulee minimoida parasta käyttökelpoista tekniikka käyttäen. Liittosuon turvetuotanto ei saa vaarantaa alueella sijaitsevan mesotrofisen lähteikön suojeluarvoja. Tuotantoalueen ja lähteikön välisten suojavyöhykkeiden tulee olla suuremmat kuin hakemuksessa on esitetty. Lähteikkö tulee rajata tuotantoalueen ulkopuolelle. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia ja niiden säilytyspaikat sekä työkoneiden tankkauspaikat tulee suojata siten, että vahinkotilanteessa maahan valunut öljy on mahdollista saada talteen. Lupaa myönnettäessä on otettava huomioon vesistön nykyinen kuormitus ja Vuoksen vesistön vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen 2015. Muistutukset 9. AA:n ja BB:n kuolinpesä/cc (Saloranta RN:o 30:52; Pyhäjärvi, Mäkikylä) 10. Vattenfall Verkko Oy Muistuttaja on ilmoittanut, että kuolinpesällä on kesäasunto Korpijoen varrella tilalla Saloranta RN:o 30:52. Korpijoen vettä käytetään kiinteistöllä saunavetenä ja uimiseen. Tila on niin lähellä turvetuotantoaluetta, että suolta tulevasta pölystä aiheutuu haittaa kiinteistön käytölle. Muistuttaja on ilmoittanut, että turvetuotantoalue ja sinne johtava tie voidaan rakentaa voimajohdon läheisyyteen ja alitse seuraavin edellytyksin: Varastoaumat on sijoitettava yli 23 metrin etäisyydelle johdon keskilinjasta, jottei tulipalo/sammutus vaaranna johtoa tai sen käyttöä. Suunniteltu vesilinja on rakennettava yli 3 metrin etäisyydelle pylvään 281 rakenteista ja maadoituksista. Jos käytetään metalliputkistoa, se on suojattava muoviputkella 20 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Pylväsvälillä 280 281 voidaan perustaa uudet ajotiet johdon alitse sallittuun korkeuteen pylvään 281 perustuksen yläpinnasta mitattuna. Etäisyysvaatimus ulottuu 5 metrin etäisyydelle reunajohtimesta. Muistutukseen oheistettuun liitepiirrokseen on määritetty työkoneiden suurin sallittu korkeus mitattuna pylväsperustojen yläpinnasta, kun koneen korkeus ei ole käyttäjästä riippuvainen. Koneen sallittu korkeus on 5,0 metriä. Mikäli koneen korkeus on käyttäjästä riippuvainen, turvaetäisyys on 3,0 metriä johtimien alapuolella ulottuen 5,0 metrin etäisyydelle johtimien sivulle. Turvaetäisyydet on varmistettava tapauskohtaisesti. Mikäli pylväspaikkojen läheisyydessä tehdään läjitystä tai täyttöä, pylväspaikat eivät saa jäädä vesikuoppaan, vaan vesi on poistettava ojittamalla. Kunkin pylvään pylväsala ulottuu 3 metrin päähän maanpäällisistä pylväsrakenteista. Pylväsaloilla ei saa liikkua työkoneella eikä autoilla eikä saa
kaivaa maata tai läjittää. Jos pylväsalojen läheisyydessä kaivetaan tai läjitetään, kaivannon reuna ja läjitysmaat eivät saa sortua pylväsaloille. Pylväsmaadoitukset tulee jättää tuotantoalueen ulkopuolelle. Työkoneen ja auton työskentelyalue taakka mukaan luettuna ei saa ulottua pystysuoraan mitattuna 3 metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon virtajohtimista silloin, kun työskentelyalue ulottuu vaakasuoraan mitattuna 5 metriä lähemmäksi virtajohtimia. Jos johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on räjäytyskohteet suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä tai muuta vahingoittavaa ainesta. Johtimet ja eristimet vioittuvat herkästi. Töissä on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön teknillisiä turvallisuusohjeita nro 16:0. Puutavaraa ei saa varastoida 110 kv:n johdon alle eikä vaakasuoraan mitattuna 8 metriä lähemmäksi johdon reunajohtimia. Jos aluetta rakennettaessa tai myöhemmin aiheutuu vahinkoa 110 kv:n johdon virtajohtimiin, pylväsrakenteisiin tai maadoitusjohtimiin, siitä tulee ilmoittaa välittömästi Vattenfall Verkko Oy:n valvomoon. Rakentamisen jälkeen alueesta tulee lähettää kartta Vattenfall Verkko Oy:lle. 16 Hakijan vastineet Ympäristölupavirasto on 24.8.2009 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on 30.10.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on lähteikköä koskevan vaatimuksen osalta todennut, että se on teettänyt asiantuntijalla suojavyöhykesuunnitelman Liittosuon lähteikön vesitalouden ja luonnonarvojen turvaamiseksi ja rajannut tuotantoaluetta siinä esitetyllä tavalla varmistaakseen, että Liittosuon turvetuotanto ei tule vaikuttamaan haitallisesti lähteeseen. Näin ollen vesilain mukaiselle poikkeusluvalle ei ole tarvetta. Suojavyöhykesuunnitelman johdosta hakija on muuttanut myös Liittosuon tuotantosuunnitelmaa. Pintavalutuskentän toimivuutta ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus Pintavalutuskentän rakentamista ojittamattomalle suolle koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että oikein rakennettuna pintavalutuskenttä ojitetulla alueella toimii luotettavasti tehokkaana vesienpuhdistusmenetelmänä eikä hakija ole katsonut tarpeelliseksi selvittää vaihtoehtoista paikkaa pintavalutuskentälle, jonka osuus sen valuma-alueesta on noin 4,4 %. Kentän valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ojien tukkimiseen ja penkereiden rakentamiseen, jotta vesi virtaa kentällä mahdollisimman tasaisesti ja pitkään.
Hakijalla on kokemusta pintavalutuskenttien rakentamisesta ojitetuille alueille. Mikäli kenttien suunnitteluun ja valmisteluun kiinnitetään erityistä huomiota, kenttien toimintakyky on samaa luokkaa kuin ojittamattomillekin alueille rakennetuilla pintavalutuskentillä. Karhunsuon ja Kiihansuon turvetuotantoalueiden päästöjen reduktiotuloksiin viitaten hakija on todennut, että ojitetulle alueelle rakennettu pintavalutuskenttä myös Liittosuolla on riittävän tehokas vesienpuhdistusmenetelmä ja täyttää BAT-periaatteen edellytykset. Biologisen tarkkailun osalta hakija on todennut, että jos biologista tarkkailua tarvitaan, niin sitä tulee tehdä vain yhdessä pisteessä suon alapuolisella joen osalla. Turvetuotannon vaikutusta ei saa selville yläpuolisella/alapuolisella tarkastelulla, koska alueella on muuta kuormitusta. 17 6. Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut Liittosuon luonnontilaa koskevan huomautuksen johdosta hakija on todennut, että tuotantoalueesta osa on ojitettua ja osa ojittamatonta. Alue ei ole luonnontilainen eikä sen ojittamattomuus ole esteenä luvan myöntämiselle. Alueelta ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Vesienkäsittelyä koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Pohjois- Savon ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Tuotantotoiminnasta aiheutuvan haitan osalta hakija on todennut, ettei lähiasutukselle aiheudu haittaa. Tuotantoalueen ja asutuksen väliin jäävä metsä ei ole hakijan hallussa eikä suojapuuston säilyttämisvelvoitetta voida näin ollen määrätä. Hakijan mielestä ei myöskään ole perusteita Liittosuon osittaiselle tuotantoon ottamiselle. Hankkeen vaikutusarviot on esitetty hakemuksessa, eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan sellaisia haitallisia vaikutuksia, ettei lupaa koko alueelle voitaisi myöntää ja aluetta valmistella ja ottaa tuotantoon yhdellä kertaa. 8. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Mesotrofista lähteikköä koskevan vaatimuksen osalta hakija on todennut, että lähteikkö on rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle ja sille laadittua suojavyöhykettä on laajennettu. Vesienkäsittelyä koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Polttoainesäiliöiden osalta hakija on todennut, että ne sijoitetaan tiiviille alustalle ja varmistetaan, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Säiliöiden ei ole tarpeen olla kaksivaippaisia eikä sellaista määräystä tulee lupaan sisällyttää. 10. Vattenfall Verkko Oy Hakija on 4.2.2010 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista Vattenfall Verkko Oy:n muistutuksesta.
Hakemuksen tiedoksiantamisen jälkeen toimitetut täydennykset ja muutokset Hakija on 3.11.2009 täydentänyt hakemusta mesotrofisen lähteikön suojavyöhykettä koskevalla suunnitelmalla ja muuttanut turvetuotantoalueen tuotantosuunnitelmaa siten, että uusi tuotantoala on 66,7 hehtaaria ja auma-ala 6,1 hehtaaria. Tarkempi selostus suojavyöhykesuunnitelmasta ilmenee edellä kohdasta "Suojelukohteet ja pohjavesialueet". Hakija on 4.2.2010 muuttanut hakemusta tuotantoalueen osalta siten, että Vattenfall Verkko Oy:n voimalinja-alue jää tuotantoalueen ulkopuolelle. Muutoksen johdosta tuotantoalueen lohkon 1 pinta-ala on 21,7 hehtaaria, lohkon 2 pinta-ala 43,3 hehtaaria ja auma-alueiden pinta-ala 5,5 hehtaaria. 18 Hakemuksen täydennyksen ja muutoksen johdosta pyydetty lausunto 11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on 3.11.2009 toimitetun hakemuksen täydennyksen ja muutoksen johdosta huomauttanut, että suunnitelman laadinnassa ei ole ollut käytettävissä pohjavesi- ja maaperätutkimuksia eikä hakija ole tehnyt suunnitelman perusteella uutta tuotantosuunnitelmakarttaa. Pohjavesi- ja maaperätutkimuksista saatavilla tiedoilla on ratkaiseva merkitys, kun arvioidaan, kuinka laaja suojavyöhyke riittää turvaamaan lähteikön hydrologisen nykytilan ja kasvillisuuden luonnontilaisuuden. Suunnitelmaan liittyy ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta voitaisiin vakuuttua siitä, että lähteikkö säilyisi. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010 alkaen ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden vaatimus suojapuuston säilyttämisestä tuotantoalueen ja asutuksen välillä jätetään tutkimatta. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Liittosuon turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa Vuoksen vesistöön kuuluvan Korpijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pintaala auma-alueineen on noin 70,5 hehtaaria.
19 Ratkaisu kuivatusvesien johtamisesta toisen maa lla olevaan ojaan Aluehallintovirasto antaa Vapo Oy:lle oikeuden Liittosuon kuivatusvesien johtamiseen tilojen Suvanto RN:o 30:8 ja Jokipelto RN:o 60:16 alueilla sijaitsevaan ojaan. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 4.2.2010 aluehallintovirastoon toimitetun, tämän päätöksen liitteenä 2 olevan tuotantosuunnitelman karttapiirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Korpijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden sekä hakemuksen liitteenä 8 olevan pintavalutuskentän piirustuksen mukaisesti kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti vähintään 3,6 hehtaarin kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen muutoksesta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Lähteikön suojaaminen Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Luvan saaja on velvollinen suorittamaan sellaiset uoman suurentamistyöt, jotka aiheutuvat turvetuotantoalueiden vesien johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan. 6. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu tuotantolohkon 2 länsipuolella sijaitsevaan mesotrofiseen lähteikköön eikä lähteikön vedenpinta alene tai sen kasvillisuus muutu. Lähteikön ympärille on jätettävä vähintäänkin 3.11.2009 ympäristölupavirastoon toimitetun lähteikön suojavyöhykesuunnitelman liitteenä olevasta piirustuksesta "Liittosuon suojavyöhykesuunnitelma" ilmenevän kokoinen suojavyöhyke. Ennen hankkeen kuntoonpanotöiden aloittamista luvan saajan on Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla pohjavesi- ja maaperätutkimuksin varmistettava edellä määrätyn suuruisen suojavyöhykkeen riittävyys lähteikön suojaamiseksi. Tarvittaessa suojavyöhykettä on laajennettava lähteikön luonnontilan muuttumisen estämiseksi. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Mikäli turvetuotantoalueen ja lähiasutuksen välillä oleva puusto poistetaan, on tuotantotoimet keskeytettävä alueilla, jotka sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä lähiasutuksesta silloin, kun tuulee lähiasutukseen päin. Lisäksi tuotantotoimet on tehtävä sellaisella kalustolla ja sellaisissa tuuliolosuhteissa, ettei turvepöly leviä tuotantoalueen lähellä viljelyssä oleville pelloille. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pyhäjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, 20
jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 3.12.2008). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä Liittosuon länsilaidalla olevan mesotrofisen lähteikön vesitasapainoon. Vesistötarkkailuun on sisällytettävä myös Korpijoen biologinen tarkkailu pohjaeläintarkkailuna tai luonnonkivien pohjaleväyhteisöjen tarkkailuna sekä Osmanginjärven vedenlaadun tarkkailu tarkkailupisteessä 1A. Tarkkailut on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä biologisen tarkkailun ja Osmanginjärven osalta myös Pohjois-Savon ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Osmanginjärven osalta tarkkailu voidaan liittää osaksi Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaa. Ehdotus vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava mainituille ELYkeskuksille viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestä- 21
misestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava Korpijokeen laskevan laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 50 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi Osmanginjärven kalaston hoitoon. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 22 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Turvetuotantoalueen ja asutuksen väliin jäävä metsä ei ole hakijan hallussa olevaa aluetta, joten suojapuuston säilyttämisestä ei voida antaa määräystä. Vaatimus on niin ollen jätettävä tutkimatta.
23 Luvan myöntämisen edellytykset Liittosuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta noin puolet on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia kasvi- ja lintulajeja tai luontotyyppejä lukuun ottamatta suon länsireunalla olevaa mesotrofista lähteikköä, jonka ympärille jätetään vähintään 160 metrin levyinen suojavyöhyke. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Liittosuon olosuhteissa. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Liittosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Korpijoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja Osmanginjärven välttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna 2021. Pohjois- Savon vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Osmanginjärvi on luontaisesti rehevä. Vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon siten, että vedet on määrätty käsiteltäväksi parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ympärivuotisella pintavalutuksella. Ottaen huomioon vesistön kokonaiskuormitus Liittosuon turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaiskuormitukseen. Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1 5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on pintavalutuksen osalta oltava käytössä ympäri vuoden. Mesotrofisen lähteikön suojaamiseksi on annettu lupamääräys 6.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7 ja melun osalta lupamääräys 8. Lähin asutus on noin 300 500 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa sekä rajoittaa toimintaa lähiasutuksen ja viljelyssä olevien peltojen läheisyydessä tuulisena aikana. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 13 ja 14 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi ympärivuotisesti koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään kahden vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesien käsittelyn tehostamiseksi. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Turvetuotannon vaikutuksen selvittämiseksi mesotrofisen lähteikön vesitasapainoon on tarpeen tarkkailla pohjavedenkorkeutta lähteikössä ja sen ulkopuolella. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi Osmanginjärvessä. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. ja 11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 3. Pohjois-Savon ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskusten sekä 6. Ylä-Savon terveydenhuollon
kuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan tulisi selvittää mahdollisuus pintavalutuskentän rakentamiseen ojittamattomalle suolle. Hakija ei ole vastineesta ilmenevin perusteluin nähnyt sitä tarpeelliseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että Liittosuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely vastaa suon olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon ojittamattoman alueen sijainti suolla, lupamääräys 3 ja pintavalutuskentän osuus 4,4 % valuma-alueestaan. Näin ollen enemmän selvityksen tekeminen ei ole tarpeen. Muut ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista sekä tämän päätöksen liitteenä 2 olevasta tarkkailuohjelmasta ilmenevästi. 5. Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden vaatimus luvan epäämisestä hylätään pääasiaratkaisusta ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskevista perusteluista ilmenevästi. Vaatimus tuotantolohkojen käyttöön ottamisesta vaiheittain hylätään, koska hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia haitallisia päästöjä, ettei koko aluetta voitaisi valmistella ja ottaa tuotantoon samanaikaisesti. Muut ympäristöpalveluiden vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista sekä tämän päätöksen liitteenä 2 olevasta tarkkailuohjelmasta ilmenevästi. 9. AA:n ja BB:n kuolinpesän pölyhaittaa koskevasta huomautuksesta aluehallintovirasto toteaa, että koska muistuttajan tila Saloranta RN:o 30:52 sijaitsee noin 400 metriä tuotantolohkon 1 auma-alueen itäpuolella ja Korpijoen varrella noin 800 metriä sen kohdan yläpuolella, josta tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Korpijokeen, turvetuotannosta ei lupamääräykset 2 5 ja 7 huomioon ottaen aiheudu kohtuutonta pöly- tai viihtyisyyshaittaa muistuttajan kiinteistölle. Auma-alueiden sijoituksesta on annettu lupamääräys 7. 10. Vattenfall Verkko Oy:n voimajohtoa koskevien vaatimusten osalta todetaan, että hakija on hyväksynyt vaatimukset ja muuttanut turvetuotantoalueen suunnitelmaa rajaamalla voimajohdon tarvitseman alueen tuotantoalueen ulkopuolelle. 25 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien
johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä hankkeen vaikutuksesta mesotrofisen lähteikön vesitasapainoon. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen liitetään käyttö- ja päästötarkkailun vuosittaiset päiväkirjakoosteet. 26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, 101 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti ja 10 luku 6 1 ja 2 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 4 600 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan ilmoituksen vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteen mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti 27
28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvos Paavo Liimatta ja limnologi Satu Kouvalainen. Asian on esitellyt Paavo Liimatta. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 029. PL/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Tuotantoaluekartta Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 21.4.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristönlupavastuualueen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1