Suomen Mielenterveysseura

Samankaltaiset tiedostot
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Toiminnan monet ulottuvuudet

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Toimiva työyhteisö DEMO

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Ei rakennettu yhdessä yössä

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

LAPE - TOIMIVA ARKI. Pohjoinen OT-alue. Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Työryhmäkysymykset THL

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

ACUMEN O2: Verkostot

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Mielenterveys voimavarana

SAKU-strategia

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

Kainuun sote. Perhekeskus

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Asumissosiaalinen työote

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Transkriptio:

Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysalan kansalais- ja kansanterveysjärjestö Mielenterveysseura perustettiin 1897 11.10.2017 2

Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA KYKYÄ JA HALUA OPPIA UUTTA TOIMINTAKYKYÄ JA ELINVOIMAISUUTTA ELÄMÄNILOA HENKISTÄ KASVUA JA KEHITTYMISTÄ SINNIKKYYTTÄ JA JOUSTAVUUTTA TYYTYVÄISYYTTÄ ITSEEN JA ELÄMÄÄN KYKYÄ ILMAISTA TUNTEITA OPTIMISMIA TOIMIVIA VUOROVAIKU- TUSTAITOJA VOIMAVARA, JOTA VOI KERRYTTÄÄ JA VAHVISTAA KYKYÄ RAKASTAA TULEVAISUUDEN USKOA OMIEN MAHDOLLISUUKSIEN TIEDOSTAMISTA SOSIAALISTA OSALLISTUMISTA LEIKILLISYYTTÄ JA HUUMORIA ITSENSÄ ARVOSTAMISTA JA HYVÄÄ ITSETUNTOA

Tarjoamme Mielekästä vapaaehtoistoimintaa Apua ja tukea Asiantuntemusta ja kehittämistoimintaa Mielenterveysosaamisen jakamista ja vahvistamista Yhteiskunnallista vaikuttamista 11.10.2017 4

Mielenterveysseura kehittää jatkuvasti uutta Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys suomalaisten tulevaisuudelle. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa panostamalla mielenterveyttä edistävään työhön, kuten lasten ja perheiden tukemiseen sekä mielen hyvinvoinnin edistämiseen päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten elinympäristöissä. Kehitämme jatkuvasti uusia, aiempaa parempia menetelmiä, työtapoja ja välineitä, joista parhaimmat vakiinnutetaan pysyviksi toimintamalleiksi järjestöihin ja yhteiskuntaan. Kuuntelemme herkällä korvalla ihmisiä ja seuraamme muutoksia yhteiskunnassa. 11.10.2017 5

11.10.2017 6

Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja -terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. Järjestämme kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja. Lisätietoa koulutuksista ja materiaaleista: www. 11.10.2017 7

PALASET KOHDALLEEN- koulutus: Uusia työkaluja muutostyöhön nuorten, heidän perheidensä ja verkostojensa kanssa Vaasa 25.9.2017 Eira Tikkanen, Sakkunnig, Föreningen för mental hälsa i Finland 11.10.2017 8

Taustalla Palaset kohdalleen hanke

Palaset kohdalleen- hanke 2011-2013 Hankeen taustalla oli havainto, että monet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevät kokevat työtapansa riittämättömiksi: nuori ei saa esimerkiksi palveluiden hajanaisuuden vuoksi tarvitsemaansa apua Monia samanaikaisia ongelmia Kipeimmin apua tarvitsevat nuoret ovat saaneet mahdottomien autettavien leiman Turhautuneet nuoret, turhautuneet vanhemmat, turhautuneet työntekijät Hanketta koordinoi Suomen Mielenterveysseura Rahoittajina RAY ja Suomen Lääkäriliitto Ohjausryhmä THL, Nuorisopsykiatria, Lastensuojelu, SMS Tavoitteena oli edistää laaja-alaisista vaikeuksista kärsivien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten avunsaantia 11.10.2017 10

Auttamiseen liittyviä kysymyksiä? Mistä lähteä liikkeelle? Mikä on ensisijainen ongelma? Kuka on ensisijainen auttaja? Kenen vastuu? Miten pitäisi työskennellä? Kenen ammattitaitoa tarvitaan? Kuka on asiakas? Keiden kaikkien kanssa työskennellään? 11.10.2017 11

Ø Auttamistyön / - järjestelmän haasteeseen vastattiin pilotoimalla MDFT-työtapa Suomessa MDFT = Multidimensional Family Therapy, monimuotoinen perheterapia * Koordinoitiin ja arvioitiin uuden työtavan käyttöön ottoa * Kerättiin tietoa MDFT-hoitoprosesseista ja työntekijöiden kokemuksista * Kerättiin tietoa nuorten auttamiseen liittyvistä ongelmakohdista - mitkä auttamistyöhön liittyvät tekijät ja sisällöt ( riippumatta työskentelymallista) voivat auttaa pysäyttämään nuorten syrjäytymisen kierrettä? 11.10.2017 12

MDFT pähkinänkuoressa 1. Panostus suhteiden luomiseen terapeutti osallistaa ja yhdistää monia osapuolia, case management 1. Vahvuuksia vahvistetaan empowerment 2. Motivaatio on dynaaminen ilmiö 3. Interventiot ovat yksilöllisiä 4. Vakaviin käytöshäiriöihin vaikuttavat monet tekijät. 6. MDFT toteutuu pieninä askeleina. 7. MDFT:ssa satsataan puhumiseen - enactment 8. MDFT:ssä etsitään saavutettavissa olevia ratkaisuja ongelmiin 9. Kriisit ja takaiskut tarjoavat mahdollisuuksia 10. Terapeutin toiminnassa ratkaisevaa on samanaikainen suunnitelmallisuus ja joustavuus 11. Hoito toteutuu vaiheittain (sioutuminen toiminta - päätös) 12. Terapeutti on avain tuloksiin, hän -uskoo muutokseen -etsii jokaisen hyviä ominaisuuksia -ei pelkää tunteiden kanssa työskentelyä -tekee mitä pitää tehdä: käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti -ei rankaise eikä arvota 11.10.2017 13

PALASET KOHDALLEEN- hankkeen tuloksia Koulutettiin 4 MDFT-tiimiä neljällä paikkakunnalla, 16 MDFT-terapeuttia Arvioitiin 90 hoitoprosessia: Hoito vaikutti sekä nuoreen että vanhempiin, perheen toimintaan - johdonmukaisempi kasvatustyyli, neuvottelutaidot, vastuun ottaminen Nuorten käyttäytyminen rauhoittui, päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvä oireilu väheni ja koulunkäynti parani huomattavasti (49%--96%) Laitossijoituksia vältettiin Tulosten pysyvyys? Vanhoilla toimintatavoilla on taipumus uusiutua kriisitilanteissa toimintasuunnitelmat! MDFT- työtapa sopii myös Suomeen ja sai jalansijaa Suomessa MDFT on arvioitu Kasvun tuki-työkalupakissa ( näyttöön perustuvat menetelmät) Saatiin tietoa myös siitä, minkälaisista asioista voi muodostua esteitä avun saamiselle 11.10.2017 14

Saatiin tietoa ratkaisevista tekijöistä nuorten auttamisessa: Työntekijä toimii samanaikaisesti nuoren, vanhempien ja perheen, koulun ja koko luonnollisen ympäristön kanssa Muutos ei tapahdu vain nuoressa, vaan suhteessa perheeseen ja ympäristöön Aktiivinen muutostyö Työntekijän vuorovaikutustaidot ja ennen kaikkea suhtautuminen Työntekijän motivointi- ja yhteistyötaidot, tiimin tuki Sitoutuminen Suunnitelmallisuus ja vaiheittainen eteneminen PALASET KOHDALLEEN - Julkaisu on ladattavissa http://www./fi/raportit/uusi-ty%c3%b6tapa-nuortenmonimuotoisiin-ongelmiin 11.10.2017 15

Menetelmä auttaa sekä työntekijää että asiakasta Asiakas Menetelmä Työntekijä Näyttöön perustuvissa menetelmissä toistuvat: Asiakaslähtöisyys Kyky puhuttaa nuorta ja perhettä FOKUS! Tunteet vaikeita - jos ei mennä epämukavauusalueelle, ei tapahdu mitään koulutus auttaa tässä Oikea-aikaisuus vastavuoroisissa suhteissa & asiakkaan toimijuuden tukeminen (vanhemmuuden tukeminen jne. ) Muutetaan huoli vastattavaksi kysymykseksi Haetaan paras mahdollinen tieto asiakkaan kysymyksiin Lapsen ja perheen toiveet ja tarpeet Työntekijän ammattitaito ja kokemus In vivo-tilanteet tehdään, harjoitellaan tässä ja nyt (esim. enactment) Ammatillinen itsereflektio ja suunnitelmallisuus korostuvat aika siihen - menestyvien tiimien perusta www.kasvuntuki.fi/maakuntakierros. Prezi 11.10.2017 16

PALSET KOHDALLEEN- KOULUTUS

PALASET KOHDALLEEN- KOULUTUS Suomalainen ja suomenkielinen sovellutus näyttöön perustuvasta MDFT:stä ei kuitenkaan yksi yhteen MDFT:n kanssa Taustalla myös Palaset kohdalleen- hankkeen kokemukset, psykoterapiatutkimus, Mielenterveysseurassa tehty kehittämistyö ja mm. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona kotona koulutus Hyödynnetään MDFT:n kuin myös muiden systeemisten lähestymistapojen keskeisiä ideoita, joiden kautta pyritään päihde- ja käytöshäiriöistä tai muista mielenterveyden häiriöistä / vaikeista elämäntilanteista kärsivän nuoren ja hänen perheensä voimaantumiseen MDFT on suunnattu 12-19 vuotiaiden auttamiseen, Palaset kohdalleen-työskentelyä voidaan soveltaa laajemman kohderyhmän auttamistyössä / hoidossa Palaset kohdalleen- koulutukseen on koottu näyttöön perustuvissa työskentelymalleissa toistuvia elementtejä - ei ole valmis malli kehittyy jatkuvasti - tullaan arvioimaan Lape-hankkeessa 11.10.2017 18

UUTTA? Kaikki elementit eivät ole uusia Motivointi, yhteistyön rakentaminen, aktiivinen muutostyö, perheterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, riski- ja suojatekijä viitekehys, tunnetyöskentelyä, interventiot eri työskentelyn vaiheisiin Myös uusia tapoja hahmottaa muutosta, perheiden tilanteita ja vuorovaikutusta Koulutuksen toteutus: teoria ja käytännön toteutus integroituvat harjoitellaan sekä koulutuspäivinä että omassa työssä Oman ajattelun ja tekemisen havainnointi ja jäsentäminen ammatillinen kehittyminen Videotallenteet ja koulutusryhmän reflektiot 11.10.2017 19

PALASET KOHDALLEEN- KOULUTUS Koulutuksen tavoite: Osallistujan ammattitaito kehittyy hänen omaksuessaan uusia ajattelutapoja ja toimivia työkaluja intensiiviseen, samanaikaisesti yksilö-, perhe- ja verkostotasoilla toteutuvaan, nuoren ja hänen perheensä arkeen jalkautuvaan työtapaan Koulutuksen kohderyhmä: Nuorten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joilla on mahdollisuus tiiviiseen työskentelyyn myös perheiden ja lähiverkostojen kanssa 11.10.2017 20

TEEMAT JA SISÄLLÖT: Koulutus ammatillisen kehittymisen prosessina Monimuotoinen työskentelytapa Teoreettinen perusta Työntekijän omat käyttöteoriat Työskentelyn vaiheet Työntekijän kompetenssi ja rooli Työntekijän ammatillinen itsearviointi Tapausjäsennykset, työnohjaus ja videotallenteiden kanssa työskentely Ongelmista kohti lapseen ja suhteeseen liittyvää huolta Systeeminen työote Sitoutuminen Motivaatio ja motivointi Työntekijän toiminta 11.10.2017 21

Vaikeuksien keskeltä löytyvät mahdollisuudet Muutos ja usko muutokseen Yhteistyösuhde Mitä ongelmallisen käyttäytymisen takana? Työntekijän toiminta Toiminnasta tunteisiin Tunteisiin pysähtyminen Työntekijän toiminta Muutostyökalut Enactment työskentely perheen vuorovaikutuksen muuttumiseksi Perheen kriisitilanteet Päihdeongelmat Työntekijän toiminta 11.10.2017 22

Vaiheittain valmiiksi Muutosvaihemalli Työntekijän toiminta muutoksen eri vaiheissa Työskentely perheen negatiivisten vuorovaikutuksen noidankehien kanssa Simmsin kehä Käyttäytymisen vahvistaminen ja sammuttaminen Työntekijän suojaaminen ja jaksaminen Stressin tunnistaminen ja hallinnan keinoja Myötätuntouupumus Työnohjaus tukena Koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen arviointi Opitun työtavan ylläpito 11.10.2017 23

Pilottikoulutuksen 2016-2017 palautteita: Psykiatrinen sh, Nuorisoasema: Olemme koko tiimi keskittyneet entistä enemmän motivointiin sekä yksilöasiakkaiden että perheiden kohdalla. Koulutuksen tuoma näkökulma motivointiin on tuonut plussaa koko tiimille Edelleen painin täällä sen todellisuuden kanssa, että ymmärrän ja tiedän intensiivisen työn merkityksen ja tärkeyden, mutta asiakaspaine on niin kova, ettei millään ehdi tekemään niin paljon kuin olisi tarpeen. Vahvuuksiani on motivointi ja allianssin luominen, myös tunteiden parissa työskentely. Enactmentin kanssa on välillä vaikeuksia. Välillä vaikeaa muistaa oma rooli, etten ala häärätä liikaa, ota äidin/isän roolia, anna tarpeeksi tilaa ja aikaa perheelle tehdä itse työnsä Välillä perheen kanssa työskentely yksin on rankkaa, koska elän niin täysillä mukana perheen elämässä. Toisaalta onnistumisen kokemukset tuntuvat myös vielä paremmilta näiden perheiden kohdalla 11.10.2017 24

Perhetyöntekijä 1 ja 2, yksityinen työnantaja: 1. Suhtautumisen osalta on muuttunut se, että olen lisännyt ajattelua koko perheen tasolle. Pyrin ymmärtämään perheenjäsenten välisiä suhteita ja rooleja ja sitä kautta pyrin vaikuttamaan asioihin Työntekijänä tajuan nyt, että voi vaikuttaa erittäin vaikeisiinkin ja kipeisiinkin asioihin ja tilanteisiin. Koulutus antoi luottamusta omiin kykyihin ja osaamiseen ehkäpä juuri sen työkalupakin kasvun myötä Koen pääseväni työskentelyssäni enenevässä määrin kiinni ns. kipukohtiin ja oikeisiin asioihin kun olen yrittänyt opetella kuuntelemaan kokonaisvaltaisemmin ja pohtimaan asioita enemmän tunteiden ja tunnetilojen kautta 2. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen kuin tekoihin ja tapahtumiin. Opittujen interventioiden käyttö on lisääntynyt koko ajan ja niistä saadut vaikutukset ovat olleet melko taattuja tilanteessa kuin tilanteessa Työotteeni muutos yhdellä sanalla on, että olen enemmän tutkija. Mietin, mitä tässä tilanteessa tapahtuu juuri nyt. Tarkastelen myös omaa toimintaani aikaisempaa tarkemmin 11.10.2017 25

Johtava psykologi, Perhekeskus: On ollut luontevaa omaksua Palaset kohdalleen-työotetta. Oma ammatillinen työote on kiireen vuoksi mennyt siihen, että tehdään tämä ja otetaan tämä ja mahdutetaan vielä tämä, ja tavataan kahden viikon päästä. Pysähtymisen ja oman reflektoinnin ja kuuntelemisen merkitys on tullut taas ajankohtaisemmaksi Esimiehisyyteeni tämä työskentelyote on tuonut rauhaa ja joustoa. Sallin suoritteiden jouston kevyemmin ja yritän saada työntekijät työskentelemään asiakastarpeista lähtöisin rauhallisemmin, joustavammin, muutostyö mielessä. Ominaisuudet mitä on harjoiteltu ovat esimiestehtävässä merkityksellisiä. Sain palautetta keväällä, että olen aina läsnä vaikka on kuinka kiire. Kehittymistehtäväni on vielä kesken Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden korostaminen näkyy nyt enemmän kun käyn tiimien kanssa keskusteluja 11.10.2017 26

Koulukuraattori: Opin uutta: vanhemman ja lapsen välisiä noidankehiä ei ole aiemmin avattu noin tarkasti. Avarsi ymmärtämään mitä vuorovaikutussuhteissa tapahtuu Kokonaan uusi katsantokanta omaan työhön: Edelleen työ on osittain vain oppilaan kanssa tehtävää eikä kaikkia perheitä pysty kaikkiin asiakkuuksiin ottamaan mukaan, mutta ymmärrys lisääntyi huimasti siitä, ettei mikään muutu, jos kotitilanne ei muutu Tuli lisää työkaluja miettiä, mitä tapaamisessa tapahtui Sen ajatuksen unohtaminen, että jossain joku taho/ työntekijä jolle tämän asian hoitaminen kuuluisi tai paremmin sopisi. Ei ole. Luukulta toiselle siirtäminen harvoin tuo asialle harvoin lisää lihaksia 11.10.2017 27

Opitun työtavan ylläpitäminen ja ammatillisen kehittymisen jatkuminen? - Simulated recall menetelmä - Vertaisryhmä - Työnohjaus / booster sessiot 11.10.2017 28

Kiitos! Tack! Lisätietoa ja keskustelua Palaset kohdalleenkoulutuksesta Ruutikellarintiellä 20.10.17 klo 9-12 Tervetuloa! Kysymykset etukäteen: Eira.tikkanen@