Seitap Oy Kolari 1 KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NIEMEN ALUE KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012-2014
Seitap Oy Kolari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 5 ASEMAKAAVAEHDOTUS 14 6 KAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 18 Tilastolomakkeet 19 Kansilehden kuva, Lentokuva Vallas, 8.5.2006
Seitap Oy Kolari 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kolarin kunnan, Ylläsjärven asemakaava ja asemakaavan muutos,kunnanosa: 2 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 1-3 sekä V-, RT-, LV-, M- ja katualueita. Laajennus vesialueita W. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit: 1-3 Kaavanlaatijat: Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 ja Martti Pörhölä, ins. YKS- 191 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kolarin kunnan, Ylläsjärven kylän keskustassa Kaava-alue
Seitap Oy Kolari 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kunta ilmoitanut kuulutuksella12.1.2012, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 16.1.- 14.2.2012 väliseksi ajaksi. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 4.12.2012-2.1.2013. Asemakaavan muutosehddotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 7.4. 6.5. 2014 ja siittä pyydettiin MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Asemakaavaehdotusta muutettiin muistutuksista ja lausunnoista johtuen niin merkittävästi, että kaavaehdotus asetetaan uudelleen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14.7. 12.8. 2014 väliseksi ajaksi ja siittä pyydetään uudelleen MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Kolarin kunnanvaltuusto. 2.2 Asemakaava Korttelin 1 alue on asemakaavassa osoitettu asuinpientalojen ja majoitusrakennuten korttlialueeksi (AP-1). Rakennusoikeudesta enintään 50 % saa varata erillisille majoitusrakennuksille. Korttelin 2 alue on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja korttelin 3 alue liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaavamuutosalueeseen sisältyy telttailu- leirintäalue (RT). Sen ja Ylläsjärven rantaalueen väliin on osoitettu virkistysalue (V) ja venevalkama-alue (LV). Ylläsjärven vesistöalue on liitetty osittain asemakaava-alueeseen. Ote Ylläsjärven asemakaavayhdistelmästä.
Seitap Oy Kolari 5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Ylläsjärven kylää. Ylläksen yleiskaavan muutoksessa korttelien 1-3 alueet on osoitettu kyläalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AT-1/s). Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu yleiskaavasta poiketen osa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueesta (RM) yleiskaavassa osoitetulle MA- alueelle. Kyseinen MAalueen osa ei ole ollut viljelyskäytössä vuosikymmeniin. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu telttailu- ja retkeilyalueeksi (RT). Asemakaavaehdotuksen mukaan rakentaminen RM- alueella, korttelissa 3 tulee sijoittumaan yleiskaavan mukaiselle AT-1/s- alueelle, jolle yleiskaavamääräysten mukaan voidaan sijoittaa mm. matkailupalveluita. Yleiskaavassa osoitetulle MA- alueella sallitaan asemakaavaehdotuksen mukaan leirintää palvelevaa toimintaa (rt), johon tarkoitukseen alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu. 3.1.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennusperintö Ylläksen yleiskaavan muutoksessa Ylläsjärven Niemen alueen rakennussuojelu on kuvattu samoin kuin Lapin Kulttuuriympäristöt tutuiksi inventoinnissa. Yleiskaavan selostuksessa kulttuuriympäristökohteiden kuvaus täydennettynä LKYT inventoinnin tiedoilla. sr-2/nro MAAKUNNALLISESTI TAI PAIKALLISESTI ARVOKAS SUO-JELUKOHDE. KUVAUS Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemallisesti arvokas kohde. Kohde-numerointi viittaa yleiskaavan selostuksen luetteloon. MÄÄRÄYS - Kohteen rakennusten suojelun toteuttamistapa tulee ratkaista asemakaavoituksella. - Rakennusten siirtämiselle ja purkamiselle tarvitaan MRL 127.1 :n mukainen purkulupa. Kolarin arvotusyhteenvedossa kohteet on arvotettu rakennushistorian (RH), historian (H) ja/tai maiseman (M) mukaan. Lisäksi kohteesta on annettu sanallinen kuvaus, mutta mikäli kohteessa lukee luokittelematon kohde niin sillä ei ole katsottu olevan arvotuksessa suurtakaan kulttuurihistoriallista arvoa. Luettelon numerointi viittaa yleiskaavakartalla olevaan numeroon. 18. Lahti,Ylläsjärvi Ryskilato Luokittelematon kohde (historia- ja muiden tietojen puute.
Seitap Oy Kolari 6 19. Ylläsjärvi Sodalta säästynyt pihapiiri, jossa navetta jälleenra-kennusajalta. Rakennuksia uudistettu. H + RH + M ++ 22. Vanha Ylläsjärvi Sodalta säästynyt päärakennus. RH + M ++ 21. Niemi Jälleenrakennusajan kohde. Siirtorakennuksia. RH + Ylläsjärven Niemen alueen rakennuskanta tällä hetkellä: - rakennus 1, Vanha Ylläsjärvi,LKYT inventoinnin kohde 273/131 rakennettu 1770- luvulla, kunnostettu entisöiden, erinomaiessa kunnossa - rakennus 2, Ylläsjärvi, LKYT kohde 273/132, rakennettu 1909, kunnostettava - rakennus 3, majoitusrakennus, rakennettu 1980-luvulla - rakennus 4, Niemi navetta, LKYT kohde 273/133, rakennettu 1949, osin purettu Kaikki muut asemakaavan pohjakartalla näkyvät rakennusket on purettu.
Seitap Oy Kolari 7 Kiinteät muinaisjäännökset Ylläsjärven Niemessä on tiedossa oleva kiinteä muinaisjäännös.muinaismuiston aluemainen rajaus sijoittuu yllä olevan karttotteen mukaisesti piha-alueelle. Alueelta on löydetty kvartasi löydöksiä.
Seitap Oy Kolari 8 Rakennettu ympäristö Grilli korttelissa 2 Punainen rakennus on Vanha Ylläsjärvi Valkea rakennus on Ylläsjärvi Eelin kauppa, kortteli 1 rakennuspaikka 1 Ylläsjärven Niemen alueella vanha (vanhin 1770 luvulla rakennettu) ja uusi rakennuskanta (uudet omakotitalot ja Eelin kauppa) muodostavat edellleen tasapainoisen kokonaisuuden.
Seitap Oy Kolari 9 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on vanhaa maanviljelysaluetta. Rakentaminen on keskittynyt Ylläsjärven rantavyöhykkeelle. Väestön rakenne ja sen kehitys Ylläksen alueella. Pekka Kauppila on tutkinut väitöskirjassaan (2004) mm. Ylläksen alueen väestökehitystä paikkatietoaineiston avulla. Ylläksen alueen osalta paikkatietoaineisto kattaa Äkäslompolon kokonaan ja Ylläsjärveltä pienen osan. Maria Hakkarainen (Maisemalaboratorio-hanke, LabSoc, 2005) on laskenut lineaarisella regressioanalyysillä yhden mahdollisen väestökehityksen vaihtoehdon Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylille vuoteen 2020 asti. Analyysin perustana hänellä on ollut vuosien 1985-2004 toteutunut väestökehitys sekä Väestörekisterikeskuksen ennuste Tunturi-Lapin väestönkehitykselle vuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020. Äkäslompolon ja Ylläsjärven väkiluku vuosina 1985-2004 sekä ennuste vuosille 2005-2020 (Mari Hakkarainen, Maisemalaboratoriohanke, LabSoc, 2005). Koko kunnan väestökehitykseen nähden kylien väestökehitys on positiivinen. Koko kunnan väestön on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä (v.2005) 3819 asukkaasta 3030 asukkaaseen. Tilastokeskuksen arvio on kumminkin varovaisempi. Sen mukaan v.2020 kunnan väestön määrä olisi 3428 asukasta. Majoituspalvelut Ylläksen alueella on arvioitu olleen noin 18 000 vuodepaikkaa v.2005. Siitä noin 5400 vuodepaikkaa oli Ylläsjärven alueella. Tavoitteeksi on asetettu 34.500 vuodepaikkaa vuodelle 2020 ja 50.250 vuodepaikkaa vuodelle 2040 (Lähde: Yläs II kehittämissuunnitelma). Palvelut Ylläsjärven kylässä on päivittäistavakauppa. Matkailijamäärien lisääntyessä tarvitaan Ylläsjärven kylälle uusia tiloja palveluille.
Seitap Oy Kolari 10 Likenne Kaavamuutosalueella kulkee Niementie ja Tirroniementie, joiden kautta on yhteys Kolari- Kittilä maantiehen. Katualueet on toteutettu sorapäällysteisinä. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista tätä asemakaavan muutosta koskevana voidaan pitää tavoiteita: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Maakuntakaava Alue kuuluu Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Ylläsjärven kylä kuuluu maakuntakaavassa laajaan matkailupalveluiden alueeseen (RM 1406). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailu- ja lomakeskukset ja lomakylät niihin kuuluvine virkistysalueineen. Suunnittelualue kuuluu myös matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8411) sekä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Tunturi-Lapin maakuntakaavan Lapin Liiton liittovaltuusto on hyväksynyt 25.11.2009 ja Ympäristöministeriö vahvistanut 23.6.2010.
Seitap Oy Kolari 11 Ote Tunturi Lapin makuntakaavasta.
Seitap Oy Kolari 12 Yleiskaava Kolarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ylläksen yleiskaavan muutoksen 27.2.2008. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Rovaniemen hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset yleiskaavasta 14.4.2011 Ote Ylläksen yleiskaavasta.
Seitap Oy Kolari 13 Asemakaava Korttelien 1-3 alueilla on voimassa 8.1.1990/U.25 vahvistettu asemakaava Pohjakartta Yllkäsjärven kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 8.7.2009. Maanomistus Kaava-alue on yksityisten maanomistajioen omistuksessa.
Seitap Oy Kolari 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Ylläs Adventuren omistajat ovat esittäneet asemakaavan muuttamista, jotta alueelle suunnitellut, matkailua palvelevat laajennukset voitaisiin toteuttaa. Eelin Kaupan omistajat ovat esittäneet asemakaavan muuttamista, jotta suunniteltu päivittäistavarakaupan laajennus voitaisiin toteuttaa. Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kunta ilmoitanut kuulutuksella12.1.2012, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 16.1.- 14.2.2012 väliseksi ajaksi. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 4.12.2012-2.1.2013. Asemakaavan muutosehddotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 7.4. 6.5. 2014 ja siittä pyydettiin MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Asemakaavaehdotusta muutettiin muistutuksista ja lausunnoista johtuen niin merkittävästi, että kaavaehdotus asetetaan uudelleen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14.7. 12.8. 2014 väliseksi ajaksi ja siittä pyydetään uudelleen MRA 28 :n mukaiset lausunnot. 5 ASEMAKAAVAEHDOTUS 5.1 Yleiskuvaus Asemakaavaehdotus noudattaa Ylläksen yleiskaavan muutoksen ja Ylläs II kehittämissuunnitelman mukaisia tavoitteita. Asemakaavan muutoksella osoitetaan lisää rakennusoikeutta rakennettujen korttelien alueelle toimivien yritysten tarpeisiin. Muutos tiivistää Ylläsjärven kylän keskeisen osan rakennetta. 5.2 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella ei laajenneta korttelialueita muuten kuin aikaisemman kaavan telttailu ja leirintäalue (RT) muodostetaan nykyaikaisen käytännön mukaisesti matkailupalvelujen korttelialueeksi, sillä leirintään käytettävä alue leirintään varatuksi osaalueeksi. Kaavan muutoksella aikaisemmassa kaavassa Ylläsjärven rannalle osoitettua asuinpientalojen korttelialuetta muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi (perunamaaksi). Aluetehokkuudeksi asemakaavan muutosalueella muodostuu e a= 0,055.
Seitap Oy Kolari 15 Asemakaavaehdotus 30.6.2014.
Seitap Oy Kolari 16 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialueita (AP) on 1,071 ha, joissa rakennusoikeutta on noin 2142 k-m 2. Tehokkuus e = 0,20. Kerrosluku on I u½. Liikerakennusten korttelialueita (KL) on 0,670 ha, joissa rakennusoikeutta on 2100 k-m 2. Tehokkuus e= 0,31. Kerrosluku On II. Liikeraakennusten korttelialueita (KL-2) joille ei saa sijoittaa vähitäiskaupan suuryksikköä on 0,918 ha. Rakennusoikeus alueilla on 3000 k-m 2. Tehokkuus e= 0,33. Kerrosluku on II. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM) on 1,998 ha, joissa rakennusoikeutta on 1000 k-m 2. Kerrosluku kaksi (II). Tehokkuus e= 0,05. Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätaloutta palvelevia alueita (M) on 5,847 ha. M-alueita on laajennettu mm. Yllässjärven ranta-alueelle. Ylläsjärven rannassa olevalle alueelle on osoitettu M- alueelle saunan rakennusala, jonka rakennusoikeus on 60 k-m 2, mikä mahdollistaa nykyisen laajentamisen. Liikenne ja paikoitus Kyläläisten yhteinen venevalkama-alue on osoitettu nykyisen laajuisena. Alueen pinta-ala on 0,079 ha Katualueita on 0,390 ha. Katualuet ovat Niementie ja Tirroniementie. Korttelien 1 ja 2 sekä M- alueen kautta kulkeva moottorikelkkareitin alue on osoitettu asemakaavaehdotuksessa reitin nykyiselle alueelle. Virkistysalueet Leikkipuistoalueeksi (VK) on osoitettu nykyinen Ylläsjärven rannassa oleva leikkipuistoalue. Alueen pinta-ala on 0,168 ha. Vesialueet Kaava-alueeseen liittyy laaja Ylläsjärven vesialue (W). Alueen pinta-ala on 5,982 ha.
Seitap Oy Kolari 17 5.4 Asemakaavamääräykset Kaava-alueella, kortteli 1 rakennuspaikoilla 4 ja 5 olevat rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset on osoitettu suojeltaviksi ja niille on annettu ympäristöministeriön ohjeiden mukainen suojelumääräys. Suojelumerkintä ja määräys on anettu myös korttelin 3 rakennuspaikalla 2 olevalle ryskiladolle. Korttelin 1 rakennuspaikalla 5 sijaitsee Hyötylän kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus on niin epämääräisesti määritelty, että kohde on merkitty kohdemerkinnällä ja koko rakennuspaikkaa koskevaksi on annettu suojelumääräys. Kaavaehdotuksessa osoitetaan korttelin 3 rakennuspaikalla 2 toimivan matkailuyrityksen tarpeisiin saunan rakennusala, jolle saa sijoittaa rantasaunan ja sen yhteyteen lauttasaunan. Kaavamäääryksellä määrätään, että kaikki jätevedet on kerättävä tiiviiseen säiliöön, josta ne on pumpattava yleiseen viemärin. Näillä määräyksillä turvataan, että kaavan mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Rantasauna ja lauttasauna tulevat toimvaan matkailuyrityksen yhteydessä. Yritymuotoisena toiminta on jatkuvan terveys- ja ympäriistövalvonnan alaisena. 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden täyttyminen Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaavaehdotuksessa on osoitettu alueella olevat suojeltavat rakennukset ja kiinteä muinaisjäännös. Ylläsjärven Niemen alueen erityinen maisema-arvo Ylläsjärven kylän maisemassa turvataan osoittamalla rakennusoikeutta vain olemassa olevan rakennuskanan yhteyteen, sielläkin maltillisesti niin että rakentaminen säilyy tähänkin asti toteutuneen mukaisesti sopusuhtaisena. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Jo voimassa olevassa asemakaavassa on muutosalueelle osoitettu alueita pysyvään asumiseen sekä liike- ja matkailurakentamiseen. Alueella on päivittäistavaramyymälä, Eelin Kauppa sekä matkailuyritys, Ylläs Adventures sekä pysyvää asutusta. Alue liittyy Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuoltoverkostoon. Liikenneyhteyksien osalta alue tukeutuu Kolari-Kittilä maantiehen. Asemakaavan muutoksella tuetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 5.6 Maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutus Kaavoitettava alue sijoittuu Ylläsjärven kylään, joka maakuntakaavassa on osoitettu c- kohteeksi. Asemakaavan muutos tukee maakuntakaavan tavoitetta. Asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on otettu huomioon yleiskaavan määräykset ja aluevaraukset. Kaavan muutoksella ei osoiteta rakentamista niin, että näkymä järvelle muuttuisi nykyisestä. Muutoksella avarretaan rantaa muuttamalla aikaisemmaan kaavan asuinpientalojen aluetta maa- ja metsätalousalueeksi.
Seitap Oy Kolari 18 6 Kaavan muutoksen vaikutukset 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutokseella voidaan hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rakentamiseen osoitetut alueet sijoittuvat nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisille alueille, kunnallisteknillisen verkoston välittömään läheisyyteen. 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella totetetaan Ylläksen yleiskaavan muutosta. Kaavamuutosalueesta pääosa on jo voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kyläalueeksi ( AT-1/s), jolle voidaan sijoittaa kyläkauppa, pientalovaltaista asumista ja matkailupalveluja. Rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset alueella on osoitettu suojeltaviksi. Liittyminen nykyiseen rakenteeseen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia kunnallisteknisen verkon rakentamisen osalta, sillä alue voidaan liittää Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n verkostoon. 6.3 Vaikutukset liikennöintiin Asemakaava ei aiheuta merkittäviä muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon. Tiuraniementietä on jatkettu ja tarpeettomiksi osoittautuneita kevyen liikenteen yhteyksiä on poistettu. 6.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia alueen luonnonympäristöön. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan jo aiemmin asemakaavassa osoitetuille, rakentamiseen osoitetuille alueille. Rovaniemellä, 30. päivänä kesäkuuta 2014 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS 282 Martti Pörhölä, ins. YKS-191
Seitap Oy Kolari 19
Seitap Oy Kolari 20