Ajankhtainen tutkimus Paljn palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen Mna Huhtakangas 11.10.2017 1 Oulun ylipist
Käsite paljn palveluita käyttävä asiakas Terminlgia kansainvälisellä taslla useita termejä paljn palveluita käyttävälle asiakkaalle - Frequent user, heavy user, frequent attender, regular attender, dctral-shpping behaviur Millin asiakas nähdään paljn palveluita käyttävänä? Prsentuaalisia määritelmiä (3-25 % kaikista knsultivista ptilaista) Yleisemmin käytetty numeerista määritelmää (2-24 knsultaatita 2 kuukaudessa 2 vudessa) Susiteltu määritelmä tp 10 % kaikista knsultineista asiakkaista, iän ja sukupulen vakiinti Sumessa yleisesti käytetty määritelmä 8 käyntiä vudessa Jhdnmukainen määritelmä mahdllistaisi tutkimusten tulsten vertailun, lutettavuuden arviinnin ja tiedn yleistettävyyden 2 Oulun ylipist
KÄYTETYN MÄÄRITELMÄN VAIKUTUS Julkaisu Definitin fr FA Number f FAs Tp 10% definitin fr FA resulted n average as x cnsultatins/year JØrgensen ym. (2016) Tp 10 % 6 226 8 Patel ym. (2015) Tp 10 % 71 15 Lucian ym. (2010) Tp 10 % 328 >12 Lucian ym. (2010) Tp 25 % 853 >8 Diaz ym. (2014) Tp 10% 315 636 8 3 Oulun ylipist
Paljn palveluita käyttävät asiakkaat - tutkimus Knsultaatiiden syitä tunnistettaessa krstunut kvantitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen tutkimus llut vähäisempää Asiakkaan ymmärtäminen ei pelkästään sairauksien tai ireiden perusteella, vaan kknaisvaltaisesti hänen tilanteensa humiiden Wiklund-Gustin (2013) : riittämättömyyden tunne kkemus siitä, että n taakka muille kkevat tulevansa muiden trjumiksi 4 Oulun ylipist
PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVIEN ASIAKKAIDEN TAUSTATEKIJÖITÄ PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT: Opitut terveyspalveluiden käyttötttumukset, heikksi kettu palveluiden saatavuus, ei ke saavansa navigida järjestelmässä SAIRAUDET JA OIREET: MUS, krniset sairaudet, sairauksien kasautuminen, psyykkiset sairaudet, tapaturmat ELINTAVAT: Tupakinti, fyysinen inkatiivisuus, ylipain, lääkkeiden käyttö, raittius, runsas alkhlin ja päihteiden käyttö, ei vusittaista terveystarkastusta SOSIAALISET TEKIJÄT: Naissukupuli, kulutustausta, varallisuus, työtilanne, krkea ikä, siviilisääty, alhainen ssiaalinen tuki, raskaus, lyhyt etäisyys palveluihin KOETTU TERVEYDENTILA JA ELÄMÄNTILANNE: Hunksi kettu terveydentila, tyytymättömyys elämäntilanteeseen 5 Oulun ylipist
PITKÄAIKAISTEN PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVIEN ASIAKKAIDEN TAUSTATEKIJÖITÄ 6 PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT: Opitut terveyspalveluiden käyttötttumukset, heikksi kettu palveluiden saatavuus, ei ke saavansa navigida järjestelmässä SOSIAALISET TEKIJÄT: Naissukupuli, kulutustausta, varallisuus, työtilanne, krkea ikä, siviilisääty, alhainen ssiaalinen tuki, raskaus, lyhyt etäisyys palveluihin SAIRAUDET JA OIREET: MUS, krniset sairaudet, sairauksien kasautuminen, psyykkiset sairaudet, tapaturmat ELINTAVAT: Tupakinti, fyysinen inkatiivisuus, ylipain, lääkkeiden käyttö, raittius, runsas alkhlin ja päihteiden käyttö, ei vusittaista terveystarkastusta KOETTU TERVEYDENTILA JA ELÄMÄNTILANNE: Hunksi kettu terveydentila, tyytymättömyys elämäntilanteeseen NON FAS VS PERSISTENT FAS: Kipu, pitkäaikaissairaudet, masennus, smatfrmiset ireet, sairaallinen ylipain, huli masta terveydestä, alhainen elämänlaatu, ei kulutusta, naimattmuus TEMPORARY FAS VS PERSISTENT FAS: Krniset sairaudet (diabetes ja astma), BMI>30, masennus, kulemanpelk, persnallisuus (jaksittainen negatiivinen ajattelu), aiempi runsas palveluiden käyttö, alhainen ptilastyytyväisyys, fyysinen rajittuneisuus, raittius, naissukupuli Oulun ylipist
Ern tekeminen lyhyt- ja pitkäaikaisten paljn palveluita käyttävien asiakkaiden välillä Runsas palveluiden käyttö n yleensä lyhytaikaista Vain 30-40 % paljn palveluita käyttäviä asiakkaita seuraavana vunna, 14-24 % viiden vuden kuluttua Pitkäaikaiset paljn palveluita käyttävät asiakkaat aiheuttavat enemmän kustannuksia Interventiiden vaikuttavuus Suuri sa interventiista khdistettu asiakkaisiin, jtka käyttivät runsaasti palveluita yhden vuden aikana Eräiden interventiiden n havaittu parantavan elämänlaatua ja sairastavuutta. Merkittävää yhteyttä interventiiden ja palveluiden käytön välillä ei le havaittu Pitkäaikaisen paljn palveluita käyttävän asiakkaan määritelmiä 8 tk-käyntiä/vusi klmena neljästä tarkasteluvudesta Kuuluu tp 10 %:iin kahtena klmesta tarkasteluvudesta Kuuluu tp 10 %:iin klmena tarkasteluvutena 7 Oulun ylipist
1,4 2,3 2,7 2,9 7,8 7,4 10,3 10,2 12 11,8 12,3 14,2 23 KÄYNNIT TERVEYDENHULLOSSA Jergensen ym. (2016) Smits ym. (2009) Lucian ym. (2010) Kskela ym. (2010) Diaz ym. (2014) Pymnt & Butterwrth (2015) M E A N F O R F A S V I S I T S / Y E A R M E A N F O R T E M P O R A R Y F A S V I S I T S / Y E A R M E A N F O R P E R S I S T E N T F A S V I S I T S / Y E A R M E A N F O R O T H E R A T T E N D E R S S V I S I T S / Y E A R 8 Oulun ylipist
8% 15,50% 33,20% 33,40% 40% 39% PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVIEN ASIAKKAIDEN OSUUS TERVEYDENHUOLTOKÄYNNEISTÄ Jergensen ym. (2016) Diaz ym. (2014) Smits ym. (2009) Pymnt & Butterwrth (2015) F A S S H A R E O F A L L C O N S U L T A T I O N S P E R S I S T E N T F A S S H A R E O F A L L C O N S U L T A T I O N S 9 Oulun ylipist
Kaikki palveluiden käyttäjät 1. tarkastelu FAs Nn FAs 2. tarkastelu FAs Nn FAs FAs Nn FAs 3. tarkastelu FAs Nn FAs FAs Nn FAs FAs Nn FAs FAs Nn FAs 10 Oulun ylipist
Paljn palveluita käyttävät asiakkaat ajankhtainen tutkimus Oulun ylipistssa Oulun ylipist
Perusterveydenhulln palveluiden suurkäyttäjä Phjis-Sumen syntymäkhrttiaineistssa (Kaattari ym. 2015) Tavitteena li tunnistaa paljn palveluita käyttävät asiakkaat perusterveydenhullssa ja heidän taustatekijänsä Phjis-Sumen syntymäkhrtti 31-vutiaat (N=8461) Paljn palveluita käyttävä asiakas: 8 lääkärikäyntiä terveyskeskuksessa viimeisen vuden aikana Paljn palveluita käyttävien suus 289 (3,4 %) Merkitseviä tekijöitä kettu terveys ja elämäntilanne (tyytymättömyys elämäntilanteeseen, hun terveydentilan kkemus) ssiaaliset tekijät (ernnut, naissukupuli, matala kulutus), elintavat (raittius, tupakinti), sairaudet/ireet (ml. selkäsairaus, nivelsairaudet, masentuneisuus) 12 Oulun ylipist
Perusterveydenhulln palveluiden suurkäyttäjä Phjis-Sumen syntymäkhrttiaineistssa (Kaattari ym. 2015) Terveyskeskuspalveluiden käyttö (paljn palveluita käyttävä asiakas vs muut käyttäjät) Terveydenhitaja 63 % vs 33 % Psyklgi 12 % vs 2 % Fysiterapeutti 26 % vs 4 % Hammaslääkäri 65 % vs 43 % Muu ammattihenkilö 12 % vs 7 % p<0.001 Paljn palveluita käyttävät asiakkaat käyttivät enemmän työterveyshulln palveluita, yksityisiä lääkäripalveluita ja mielenterveystimistn palveluita 13 11.10.2017 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti Oulun ylipist
Pitkäaikaiset paljn palveluita käyttävät asiakkaat perusterveydenhulln palvelujärjestelmässä Tavitteena tunnistaa paljn palveluita käyttävät asiakkaat perusterveydenhulln palvelujärjestelmässä ja selvittää miten tieta vidaan hyödyntää terveyspalveluiden järjestämisessä 14 Oulun ylipist
Paljn palveluita käyttävien asiakkaiden taustatekijät ja heidän terveyspalveluiden käyttönsä perusterveydenhullssa Tavitteena tunnistaa paljn palveluita käyttävien asiakkaiden taustatekijät ja perusterveydenhulln palveluiden käyttö Terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät sekä ssiaaliset tekijät Kkemukset terveyskeskuksista Palveluiden käyttö: perusterveydenhullssa Phjis-Sumen syntymäkhrtti 1966 46-vutiaat (N=5484) Paljn palveluita käyttävä asiakas: 8 terveyskeskuskäyntiä edellisen vuden aikana Paljn palveluita käyttävien suus merkittävä. Paljn palveluita käyttävien asiakkaiden terveyspalveluiden käyttötttumukset ja kkemukset terveyskeskuksista ersivat muista palveluiden käyttäjistä. Eräät taustatekijät livat yleisempiä paljn palveluita käyttävien asiakkaiden keskuudessa. 15 11.10.2017 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti Oulun ylipist
Lyhyt- ja pitkäaikaiset paljn palveluita käyttävät asiakkaat perusterveydenhullssa - pitkittäistutkimus Tavitteena ertella lyhyt- ja pitkäaikaiset paljn palveluita käyttävät asiakkaat Phjis-Sumen syntymäkhrtti 1966 31- ja 46-vutiaat (N=4880) Paljn palveluita käyttävä asiakas: 8 terveyskeskuskäyntiä edellisen vuden aikana Lyhytaikainen paljn palveluita käyttävä asiakas: paljn palveluita käyttävä asiakas 31-vutiaana tai 46-vutiaana Pitkäaikainen paljn palveluita käyttävä asiakas: paljn palveluita käyttävä asiakas sekä 31- että 46-vutiaana Erja terveyspalveluiden käytössä ja taustatekijöissä 16 11.10.2017 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti Oulun ylipist
LÄHTEET Diaz E, Gimen-Feliu L-A, Calderón-Larranaga A & Prads-Trres A (2014) Frequent attenders in general practice and immigrant status in Nrway: a natinwide crss-sectinla study. Scandinavian Jurnal f Primary Health Care 32(4): 232-240. Jergensen JT, Andersen JS, Tjnneland A & Andersen ZJ (2016) Determinants f frequent attendance in Danish genaral practice: A vhrtbased crss-sectinal study. BMC Family Practice 17(1) Kaattari A, Tiirinki H, Turkki L, Nrdström T & Taanila A (2015) Perusterveydenhulln palveluiden suurkäyttäjä Phjis-Sumen syntymäkhrttiaineistssa. Ssiaalilääketieteellinen aikakauslehti 52: 191-201. Kskela T, Ryynänen O & Sini EJ (2010) Risk factrs fr persistent frequent use f the primary health care services amng frequent attenders: a Bayesian apprach. Scandinavian Jurnal f Primary Health Care 28(1): 55-61. Lucian JV, Fernández A, Pint-Meza A, Luján L, Bellón JA, Garcia-Campay J, Penarrubia MT, Fernández R, Sanavia M, Blanc ME, Har JM, Pala DJ & Serran-Blanc A (2010) Frequent attendance in primary care: cmparisn and implicatins f different definitins. The British Jurnal f General Practice: The Jurnal f the Ryal Cllege f General Practitiners 60(571): 49-55. Patel S, Kai J, Avery A, Gu B, James M, Malins S, Sampsn C, Stubley M & Mrris R (2015) Clinical craracteristics f persistent frequent attenders in primary care: Case-cntrl study. Family Practice 32(6): 624-630. Pymnt C & Butterwrth P (2015) Changing circumstances drive changing attendance: A lngitudinal chrt study f the time varying predictrs f frequent attendance in primary health care. Jurnal f Psychsmatic Research 17(6): 498-505. Smits FT, Bruwer HJ, ter Riet G & van Weert HCP (2009) Epidemilgy f frequent attenders: a 3-year histric chrt study cmparing attendance, mrbidity and prescriptins f ne-year and persistent frequent attenders. BMC Public Health 9(36) Vedsted P & Christensen MB (2005) Frequent attenders in general practice care: a literature review with special reference t methdlgical cnsideratins. Public Health 119(2): 118-137. Wiklund-Gustin L (2013) Struggling n my wn: a cgnitive perspective n frequent attenders cnceptin f life and their interactin with the healthcare system. Psychiatry Jurnal 17 11.10.2017 Lisää tarvittaessa alatunnisteteksti Oulun ylipist