SOSIAALI- LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 3 /2015. Avoin tiede edellyttää tutkimusprosessien uudistamista 52. VUOSIKERTA J OURNAL OF SOCIAL MEDICINE
|
|
- Karoliina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALI- LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI P ä ä k i r j o i t u s 3 / VUOSIKERTA J OURNAL OF SOCIAL MEDICINE Päätoimittaja Sari Räisänen editor@socialmedicine.fi Toimitussihteeri Krister Björklund toimitussihteeri@socialmedicine.fi Toimitusneuvosto Elina Hemminki, Lasse Kannas, Jaakko Kaprio, Antti Karisto, Liisa Keltikangas-Järvinen, Simo Kokko, Eero Lahelma, Risto Lehtonen, Pekka Louhiala, Esa Läärä, Jouko Lönnqvist, Heikki Murtomaa, Ritva Nupponen, Kari Poikolainen, Pekka Puska, Arja Rimpelä, Elianne Riska, Leena Räsänen, Sirkka Sinkkonen, Harri Sintonen, Antti Uutela, Jussi Vahtera, Tapani Valkonen, Hannu Vuori Julkaisija Sosiaalilääketieteen yhdistys ry Socialmedicinska föreningen rf Puheenjohtaja Tea Lallukka Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Sihteeri Peija Haaramo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Mielenterveys-yksikkö, CEPHOS-LINK-hanke PL 30 (Mannerheimintie 168B), Helsinki sihteeri@socialmedicine.fi Neljä numeroa vuodessa Tilaushinnat vuonna 2015: Jäsenet 45 opiskelijat 20 (Sosiaalilääketieteen yhdistyksen jäsenmaksu), muut, yhteisöt ja tilaukset ulkomaille 50, irtonumerot 13 + postikulut ISSN Vammalan Kirjapaino Oy 2015 Avoin tiede edellyttää tutkimusprosessien uudistamista Avoin tiede on ajattelutapa ja toimintamalli, jonka päämääränä on avoimuuden avulla parantaa tieteen luotettavuutta, laadukkuutta ja vaikuttavuutta. Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus Open Access on jo suorastaan arkipäivää, ja tutkimusdatan avaamisen Open Data hyväksi tehdään paraikaa paljon töitä. Avoimeen dataan taas liittyy läheisesti tutkimusmetodien, esimerkiksi käytettyjen ohjelmistojen ja algoritmien avoimuus; tässä tiede kohtaa muistakin lähtökohdista kummunneen Open Source -ajattelun. Mutta avoimuutta voidaan lisätä myös tutkimusprosessin dokumentoinnissa sekä tutkimukseen liittyvässä viestinnässä ja kollaboraatiossa (esim. Open Notebook -ajattelu, jossa laboratoriopäiväkirja ja muu vastaava dokumentaatio avataan kaikkien tarkasteltavaksi). Avoimet toimintamallit helpottavat tutkimustulosten verifiointia ja tukevat siten tieteen perusluonnetta itseään korjaavana järjestelmänä. Avoimuus myös nopeuttaa tiedon ja ideoiden leviämistä tutkijalta toiselle. Uudelleenkäytön mahdollisuus voi auttaa välttämään päällekkäistä työtä ja lisätä tieteiden välistä hedelmällistä vuorovaikutusta. (1800-luvun astronomit eivät olisi arvanneet, että heidän tähtivalokuviaan käytettäisiin digitoituina ilmakehän muutosten historian tutkimiseen.) Tieteen tuotosten nopeampi leviäminen myös tieteen ulkopuolelle, opetuksen, kansalaistieteen, journalismin, kaupallisten soveltajien sekä poliittisten päätösten tekijöiden käyttöön on seikka, jolla voi merkittävästi vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja kiinnostavuuteen. Avoin tiede mahdollistaa tieteen digitoitumisen, joka jo sinällään on mullistanut tieteen me- 189
2 netelmiä ja mullistaa niitä edelleen. Sellainen teknologian hyödyntäminen, joka luonnontieteilijöille on jo triviaalia, on monille humanisteille vielä uutta ja opittavaa. Datakeskeisyys edellyttää uusia taitoja ja uusia tutkimusrooleja: Yhdysvaltojen johtavissa yliopistoissa ovat sellaiset nimikkeet kuin data scientist ja data librarian jo varsin tavallisia. Digitoitumisessa on kuitenkin aste-eroja, joista Tim Bernes-Lee on esittänyt viiden tähden mallin. Aineiston asettamisesta saataville ja vapaasti hyödynnettäväksi, vaikkapa PDF-tiedostona, saa yhden tähden. Jos data on rakenteistettua (vaikkapa Excel-dokumentti eikä kuva taulukosta), tähtiä heruu kaksi. Kolme tähteä saa, jos tiedostomuoto on avoin, ja neljä, jos datalla ja sen elementeillä on yksilölliset pysyvät tunnisteet, joihin voi luotettavasti viitata ja linkittää. Viiden tähden data täyttää kaikki edelliset kriteerit, ja lisäksi dataa on linkitetty muiden tiedontuottajien tietoon niin, että se asettuu kontekstiin. Ehkäpä kaikki maailman tieteellinen tieto ei koskaan voi liittyä yhdeksi suureksi verkostoksi, mutta suuret, koneluettavat, avoimet tietomassat tulevat varmasti olemaan tutkimuksen tärkeä apuväline lähes alalla kuin alalla. Onpa niitäkin, joiden mielestä tieteen tulosten leipominen tieteellisten artikkelien sisään on vanhentunut tieteellisen viestinnän keino. Suomessa avoimen tieteen mahdollisuuksien mahdollisimman varhaista ja laajaa hyödyntämistä edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa (ATT). Hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2017 Suomi on noussut yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Hankkeessa on toteutettu tutkimusdatan tallentamista (IDA), avaamista (Avaa) ja disseminaatiota (Etsin) helpottavia järjestelmiä. Meneillään on tutkimusdatan pitkäaikaisen, kymmeniä vuosia kestävän saatavuuden varmistava palvelu samoin kuin työkalu datanhallintasuunnitelmien laatimiseen. Paljon muutakin on meneillään, esimerkiksi selvitys avoimille tiedejulkaisuille suoritettujen kirjoittajamaksujen kokonaistasosta ja malleista niiden kattamiseksi sekä kotimaisten tiedejulkaisijoita avoimeen julkaisemiseen siirtymisessä tukeva projekti. Lisäksi hankkeesta oli alkuvuodesta haettavissa rahoitusta tieteen tuotosten avoimuutta lisääviin projekteihin tutkimuslaitoksissa. Sen turvin on projekteja käynnissä mm. Aalto-yliopistossa, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa, Svenska Handelshögskolanissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tieteen, sen rahoituksen ja sen arvioinnin toimintatavat eivät nykyisellään suinkaan aina kannusta avoimuuteen. Niin kauan, kun tutkija voi meritoitua ja edistää tutkimustaan lähinnä tieteellisten artikkelien kautta, on vain luonnollista, että vaikkapa tutkimusdatan valmistelu julkaisukuntoon saattaa jäädä syrjään. Tutkimustiedon arkaluonteisuus, tekijänoikeudet sekä tutkimustuloksiin liittyvät taloudelliset intressit on tietenkin otettava huomioon. Toisaalta tutkimuksen rahoittajien silmissä avoimuus jo yleisesti julkaisujen ja yhä enemmän myös tutkimusdatan on yksi rahoituksen edellytyksistä. Tulemme varmasti näkemään myös sen, että avoimuusnäkökulma vaikuttaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten arviointiin. Tutkimusorganisaatioilla ja muilla tukijapalveluiden tarjoajilla onkin työsarkaa tutkimusympäristöjen, ja -infrastruktuurien sekä tutkijapalveluiden kehittämisessä. Hallinto ja teknologia eivät kuitenkaan voi korvata tutkijan asiantuntemusta ja näkemystä. Avointa tiedettä ei voi ulkoistaa tieteestä, vaan se vaatii tutkimusprosessien uudistamista ja tärkeysjärjestysten pohtimista. ESA-PEKKA KESKITALO Kehittämispäällikkö Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut 190
3 SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: A r t i k k e l i Perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä Pohjois- Suomen syntymäkohorttiaineistossa Terveyspalveluiden suurkäyttäjiä on tutkittu Suomessa 1980-luvulta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen on perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä. Aineisto (n = 8461) on osa laajempaa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa. Suurkäyttäjä käytti lääkäripalveluita vähintään kahdeksan kertaa vuoden aikana. Aineistoa tilastollisin menetelmin analysoimalla perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöä ennustavat tekijät voidaan ryhmitellä suoranaisesti terveyteen liittyviin (sairaudet), välillisesti terveyteen liittyviin (sosiaaliset tekijät), terveyskäyttäytymiseen (elintavat) sekä koettuun terveyteen liittyviin ennustetekijöihin. Tilastollisesti merkitsevin suurkäytön ennustetekijä oli huono terveydentilan kokemus eli yksilön subjektiivinen kokemus terveydestään. Pitkäaikaissairaudet ja matala koulutustausta selittävät myös merkitsevästi suurkäyttäjyyttä. Suurkäyttäjät kuormittavat huomattavasti myös muita terveyskeskuksen ammattiryhmiä. ANNE KAATTARI, HANNA TIIRINKI, LEENA TURKKI, TANJA NORDSTRÖM, ANJA TAANILA TERVEYSPALVELUIDEN SUURKÄYTTÄJÄ Terveydenhuollon pitkäaikaisena haasteena on ollut terveydenhuollon palveluja runsaasti käyttävien potilaiden eli suurkäyttäjien frequent user tunnistaminen (1 5) ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen (6 8). Kriteerien määrittäminen siitä kuka ja millainen on terveyspalveluiden suurkäyttäjä, on osoittautunut haasteelliseksi ilmiön monimuotoisuuden vuoksi (3,5,9,10). Aikaisemmista tutkimuksista ei löydy universaalia raja-arvoa tai konsensusta käyntimäärästä, jonka ylityttyä terveyspalveluiden käyttö muuttuu suurkäytöksi (3,9,5). Suurkäyttäjäksi on luokiteltu henkilö, joka on käynyt lääkärin vastaanotolla 7 17 kertaa ja erittäin usein käyttäväksi henkilöksi yli 17 kertaa vuoden aikana. On myös tutkimuksia, joissa suurkäyttäjän käyntimäärän on esitetty vaihtelevan kahdesta 12:sta käyntiä vuoden aikana, ollen yleisimmin neljä käyntiä. (4.) Tutkijat eivät ole antaneet selkeää perustelua sille, miksi tiettyyn rajaan on päädytty muuten kuin toteamalla, että terveyspalveluiden toimenpiteillä pitää olla selkeä vaikutus suurkäyttäjän käyntimääriin (5). Terveyspalveluiden suurkäyttäjät käyttävät noin neljänneksen kaikista lääkäripalveluista. Viimeaikaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu myös muiden terveyspalveluiden kuin lääkäripalveluiden käytön korkea käyttöaste suurkäyttäjien keskuudessa (3,5). Tutkimusten perusteella 5 8 % terveyskeskusten potilaista on terveyspalveluiden suurkäyttäjiä. Heidän osuutensa kaikista lääkärissäkäynneistä on %. (3,9.) Lääkäripalveluiden suurkäyttäjät siis kuormittavat merkittävästi perusterveydenhuoltoa. Sen vuoksi heidän tunnistaminen ja terveysongelmiin vastaaminen terveydenhuoltojärjestelmää kehittämällä on tärkeää. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdentuu perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden suurkäyttäjiin. Terveyspalveluiden suurkäytöstä tehdyt kansainväliset systemaattiset kirjallisuuskatsaukset (3,7,11) ja yksittäiset suurkäyttäjän ennustetekijöitä mallintavat tutkimukset (1 2,4 5) kuvaavat ilmiöön liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä. Ilmiötä on tutkittu myös suurkäyttäjille suunnattujen in- 191
4 terventioiden vaikuttavuuden sekä kustannusten näkökulmasta (12 16). Kotimaisissa tutkimuksissa tarkastelu on kohdentunut lähinnä ennustetekijöiden mallintamiseen (17 19). Terveyspalveluiden suurkäyttäjät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joilla on todettu olevan runsaasti kroonisia somaattisia sairauksia (40 50 %:lla) ja psyykkisiä oireita. Somaattisista sairauksista terveyspalveluiden suurkäytön ennustetekijäksi kuvattiin keuhkosairaudet, nivelsairaudet, astma ja diabetes (3,5, 10,19). Psyykkiset oireet kuten masennus (70 %) ja ahdistus lisäävät riskiä terveyspalveluiden suurkäytölle. Psyykkisen oireilun näkökulmasta suurkäyttäjät kokevat olevansa sairaita sekä subjektiivisesti että objektiivisesti. He arvioivat usein elämänlaatunsa ja terveydentilansa huonoksi (3,6,20), sekä kärsivät psyykkisestä hädästä ja heillä on mielenterveyden häiriöitä (4 5, 12). Lievemmin oireilevat ja lääketieteellisesti selittämättömänä oireilevat (somatisoivat) ovat tavallisimpia suurkäyttäjiä (6). Tutkimusten mukaan sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat merkittävästi suurkäyttöön (1,4 5,9 10,21,22). Nämä taustatekijät liittyvät koulutukseen, varallisuuteen sekä työmarkkina-asemaan ja ammattiin. Yksilön terveyteen ja sairauteen liittyvät vajeet saattavat johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen. Suurkäyttäjät näyttävät tulevan alhaisemmista sosiaaliluokista ja heidän koulutustasonsa olevan alhainen (1 2,4,20,15). Taustatekijöistä myös naissukupuoli on useissa tutkimuksissa liitetty terveyspalveluiden suurkäytön ennustetekijäksi (1,3,9,23). LaCallen ja Rabin (3) mukaan merkittävänä suurkäyttöön altistavana tekijänä on potilaan ikä. Ikävuosina mitattuna huippu asettuu vuotiaisiin ja yli 65 vuotiaisiin (3). Sen sijaan Koskela (9), Rennemark ym. (1) ja Bieler ym. (4) eivät löytäneet suurkäytön ja iän välillä yhteyttä. Terveyspalveluiden suurkäytölle altistavana tekijänä aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu olevan perheen sisällä opitut terveyspalveluiden käyttötavat (3,9,19) tai tottumukset, jolloin helposti sairastuessa tai oireillessa otetaan yhteyttä lääkäriin (5). Kun suurkäyttäjä kokee saavansa asianmukaista apua ja lievitystä oireisiinsa kohtuullisessa ajassa, pysyy palveluun hakeutumisen kynnys matalana. TERVEYSPALVELUIDEN TOIMIVUUS Terveyspalveluiden suurkäyttäjä ilmiö voi olla siis lähtöisin terveyspalveluiden käyttäjästä, tavoista ja tottumuksista tai terveyspalvelujärjestelmän toimimattomuudesta. Terveyspalvelujen suurkäyttö voi olla myös merkki siitä, että muut palvelut ja tukiverkostot puuttuvat tai ovat riittämättömiä (24 25). Toisaalta suurkäyttö voi olla merkki terveyspalveluiden tehottomuudesta (26 28). Myös palvelujen tarjonta voi lisätä kysyntää, kun terveyspalvelut ovat helposti saatavissa ja ne koetaan hyödyllisiksi (3). Useissa tutkimuksissa on todettu, että lyhyt matka terveydenhuollon yksikköön lisää riskiä suurkäytölle (3 4,24). Aikaisemmissa suomalaisissa tutkimuksissa terveyspalveluiden suurkäyttäjät on jaettu viiteen eri ryhmään 1) ruumiillista sairautta sairastavat potilaat 2) psyykkistä sairautta sairastavat potilaat 3) pitkäaikaisesta somatisaatiosta kärsivät potilaat 4) kriisipotilaat ja 5) moniongelmaiset potilaat (18). Tämä luokittelu osaltaan helpottaa terveyspalveluiden kohdentamista suurkäyttäjien palveluohjausta tukevalla tavalla. Toisaalta luokittelu lisää tietoisuutta siitä mihin potilasryhmiin tulee erityisesti kiinnittää huomiota suurkäyttäjien löytämiseksi. Kuitenkin suurkäyttäjien löytäminen terveydenhuollon toimintayksiköissä on jäänyt puutteelliseksi ja sen vuoksi suurkäyttäjien ennustetekijöiden tunnistaminen vaatii yhä perusteellisempaa tieteellistä tutkimusta. Tässä tutkimuksessa keskitytään perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjien ennustetekijöiden löytämiseen. Aineistona käytetään Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaan kuuluvaa vuoden 1966 syntymäkohorttia ja heistä vuosina kerättyjä tietoja. Aineistoa tilastollisin menetelmin analysoimalla pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Millainen on perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä? Saadun tutkimustiedon pohjalta voidaan räätälöidä uusia potilaslähtöisiä tehtäväkuvia ja kehittää aikaisempaa potilaslähtöisempiä hoitojärjestelyjä. Tämä vaatii terveydenhuollon johtajilta näkemystä monitieteisistä kokonaisuuksista ja niiden hallinnasta, sekä sitoutumista laajempiin yhteiskuntapoliittisiin ja toimintayksikköä koskeviin kysymyksiin (27,29 30). AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineiston muodosti Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelman syntymäkohortti 1966 (Northern Finland Birth Cohort 1966 NFBC 1966). Kohorttiin kuuluvat kaikki Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 1966 syntyneet lapset (N=
5 elävänä syntynyttä) ja heidän vanhempansa (31). Aineistoa on kerätty raskauden ajalta ja synnytyksestä sekä 1- ja 14- vuotiaina. Seuraava aineiston keruu tapahtui vuosina , jolloin tutkittavat olivat 31-vuotiaita (N=11637). Tutkittavat täyttivät kyselylomakkeet (n=8767, 77.4 %) ja osallistuivat kliiniseen tutkimukseen (n=6033, 71.3 %). Tässä tutkimuksessa oli käytössä tiedot 8461 (73 %) henkilöstä, jotka olivat vastanneet lääkäripalveluiden käyttöä koskevaan kysymykseen. Selitettävä muuttuja suurkäyttäjä (n=289, 4 %) muodostettiin käyttämällä suomalaiseen tutkimusaineistoon perustuvaa raja-arvoa vähintään kahdeksan lääkärissä käyntiä vuoden aikana. Kyselylomake sisälsi taustatietojen (sukupuoli, siviilisääty, koulutus) ja elämäntilanteen selvityksen (mitä mieltä olet nykyisestä elämäntilanteestasi yleensä) lisäksi kysymyksiä ammatista ja työhistoriasta, liikunnasta ja fyysisestä suorituskyvystä, terveydentilasta, elintavoista (tupakka, alkoholi, ravinto) sekä terveyspalveluiden käytöstä. Suurkäyttöä selittävien muuttujien valinta perustuu aikaisempiin tutkimuksiin, mutta myös intuitioon nostaa tutkimuksen kohteeksi aikaisemmin tutkimattomia osa-alueita. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistics Versio 20 ohjelmalla. Aineiston kuvaamisessa käytettiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Terveyspalveluiden suurkäyttäjän yhteyttä selittäviin luokiteltuihin muuttujiin arvioitiin käyttämällä ristiintaulukointia ja Khiin neliön testiä. Jatkuvien taustamuuttujien yhteyttä suurkäyttäjiin selitettiin käyttämällä Kruskall- Wallisin testiä, joka sopii jakaumaltaan vinon aineiston tarkasteluun (32). Koko aineistossa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p-arvoa <0.05. Psyykkisen terveydentilan selvittämiseksi vastaajilta kysyttiin ongelmia ja vaivoja, joita useimmilla ihmisillä silloin tällöin on. Vastaajia pyydettiin kuvaamaan kuinka paljon ongelma on vaivannut heitä viimeisen viikon aikana (25 psyykkistä terveydentilaa kuvaavaa muuttujaa). Psyykkistä terveydentilan kokemusta kuvaavien luokiteltujen muuttujien neliluokkaiset arviointiasteikot ( ei lainkaan, jonkin verran, melko paljon ja erittäin paljon ) muunnettiin kaksiluokkaisiksi muuttujiksi yhdistämällä jonkin verran, melko paljon ja erittäin paljon vaihtoehdot on vaiva/ongelma - vaihtoehdoksi. Luokittelua jatkettiin muodostamalla summamuuttujat psyykkisiä oireita kuvaavista muuttujista siten, että saatiin kaksi muuttujaa masentuneisuuden kokemus (masentuneisuus ja ahdistus) sekä kiinnostuksen puute (kiinnostuksen puute ja toivottomuuden tunne). Koulutustietoja varten vastaajilta kysyttiin peruskoulutus ja korkein suoritettu peruskoulutuksen jälkeinen koulutus. Analyyseja varten koulutusmuuttujat yhdistettiin ja luokiteltiin kolmeluokkaiseksi. Alimman koulutusluokan muodostivat peruskoulun suorittaneet, joilla ei ollut ammatillista koulutusta (peruskoulu), keskimmäiseen koulutusluokkaan kuuluivat sellaiset henkilöt, jotka olivat käyneet ammattikoulun tai olivat ylioppilaita, mutta eivät kouluttautuneet enempää (II-asteen koulutus) sekä ylimpään koulutusluokkaan ammattikorkeakoulun tai sitä ylemmän tutkinnon suorittaneet (korkeakoulu). Taustatekijöiden määrittelyn jälkeen aineistosta etsittiin niitä ennustetekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, että potilaasta tuli terveyspalveluiden suurkäyttäjä. Ensimmäisessä vaiheessa suurkäyttäjiä verrattiin ristiintaulukoinnilla elämäntilanteen (sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, elämäntilanteen kokemus), terveydentilan (terveydentilan kokemus, sairaudet/oireet/vaivat, missä määrin sairaus tai oire häiritsee jokapäiväistä elämää) ja elintapojen (alkoholi, tupakka, liikunta, ravinto ja tulevaisuuden odotukset) mukaan. Myös muiden terveyspalveluiden (terveydenhoitaja, psykologi, lääkintävoimistelija, hammaslääkäri, muu ammattihenkilökunta) käyttöä arvioitiin suurkäyttäjien keskuudessa. Toisessa vaiheessa aineiston analyysiä jatkettiin tarkastelemalla löydettyjen ennustetekijöiden riskisuhdetta logistisella regressioanalyysilla. Logistisessa regressioanalyysissä voi selittäjiä olla useita, tällöin usean muuttujan yhtäaikaisen ristitulon suhde kertoo, kuinka paljon muuttujien joukko yhdessä selittää selitettävää muuttujaa (33), eli tässä tutkimuksessa perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöä. TULOKSET Kysymykseen terveyspalveluiden käytöstä 4 % (n=289) vastasi käyneessä lääkärin vastaanotolla vähintään kahdeksan kertaa viimeisen vuoden aikana. Enimmillään lääkärin vastaanotolla oli käyty 50 kertaa. Taulukossa 1 on esitetty kaikkien vastaajien ja terveyspalveluiden suurkäyttäjien taustatekijät. Suoranaisesti terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä (sairaudet) suurkäyttäjät ilmoittivat kärsivänsä muita käyttäjiä enemmän. Tyypillisimpiä olivat erilaiset nivelkivut, hengitystieoireet, ast- 193
6 Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden taustatekijät sosioekonomisen aseman, elämäntilanteen ja terveydentilan kokemuksen sekä muiden terveyskeskuspalveluiden käytön mukaan jaoteltuna. Pearsonin ²merkitsevyystesti. Suurkäyttäjät n = 289 Muut käyttäjät n = 8178 Kaikki n = 8461 Merkitsevyys Taustatekijä n (%) n (%) n (%) P-arvo Sukupuoli < Nainen 196 (68) 4140 (52) 4336 (53) Siviilisääty Avio- tai avoliitossa 211 (74) 5763 (73) 5974 (73) Naimaton 47 (17) 1814 (23) 1861 (23) Eronnut 26 (9) 325 (4) 351 (4) Koulutustaso < Korkeakoulu 84 (34) 3630 (50) 3714 (49) II-asteen koulutus 138 (56) 3262 (45) 3400 (45) Peruskoulu 26 (9) 392 (5) 418 (6) Työtilanne < Kokopäivätyössä 132 (47) 5352 (68) 5484 (67) Osa-aikatyössä 24 (8) 383 (5) 407 (5) Työelämän ulkopuolella 125 (45) 2134 (27) 2259 (28) Elämäntilanne < Tyytyväinen 236 (83) 7059 (89) 7295 (89) Tyytymätön 37 (13) 707 (9) 744 (9) Ei osaa sanoa 13 (4) 117 (2) 130 (2) Terveydentila < Hyvä 127 (44) 5486 (69) 5613 (68) Kohtalainen 125 (43) 2212 (28) 2337 (29) Huono 36 (13) 217 (3) 253 (3) Elintavat Tupakointi 205 (72) 4949 (62) 5154 (63) Alkoholi (ei koskaan) 21 (8) 476 (6) 497 (6) Liikunta (vähintään kerran viikossa) 179 (63) 5218 (66) 5397 (66) Muiden terveyskeskuspalveluiden käyttö Terveydenhoitajalla 172 (63) 2588 (33) 2760 (34) < Psykologilla 31 (12) 128 (2) 159 (2) < Lääkintävoimistelijalla 70 (26) 320 (4) 390 (5) < Hammaslääkärillä 179 (65) 3325 (43) 3504 (43) < Muulla ammattihenkilöllä 32 (12) 352 (7) 384 (5) < ma, selkäsairaus, migreeni, kilpirauhassairaus ja verenpainetauti. Virtsatieinfektioita (p> 0.001) ja sukuelinten tulehduksia, etupäässä klamydiaa (p=0.003) suurkäyttäjät raportoivat muita käyttäjiä enemmän. Psyykkiset oireet kuten masentuneisuus, toivottomuuden tunne, ahdistus ja kiinnostuksen puute nousivat myös merkittäväksi terveyspalveluiden suurkäyttöä lisääväksi tekijäksi. Jokapäiväistä elämää häiritsevänä oireitaan ja vaivojaan piti lähes puolet suurkäyttäjistä, 6 % ilmoitti niiden häiritsevän erittäin paljon, vastaavasti jokapäiväistä elämää erittäin paljon häiritsevänä piti vain 1 % muista käyttäjistä. Puolet suurkäyttäjistä suhtautui tulevaisuuteen pessimisti sesti (p=0.002) eivätkä he odottaneet asioiden sujuvan niin kuin haluaisivat (p<0.001). Heillä oli vahva usko siihen, että omalle kohdalle sattuu enemmän pahoja kuin hyviä asioita (p=0.010). Terveyseroja selittäviä sosiodemografisia taustatekijöitä tarkasteltaessa nousi esille koulutus ja naissukupuoli. Suurin osa suurkäyttäjistä oli saanut II-asteen koulutuksen ja oli tutkimushetkellä työelämän ulkopuolella tai osa-aika työssä. Suurkäyttäjät olivat eronneet muita käyttäjiä enemmän, mutta olivat myös parisuhteessa muita 194
7 käyttäjiä hieman useammin. Naisten osuus suurkäyttäjistä oli lähes kaksi kolmasosaa, kun se muiden käyttäjien joukossa oli noin puolet. Terveyttä kausaalisesti edeltävää terveyskäyttäytymistä suurkäyttäjät raportoivat seuraavasti. Terveyspalveluiden suurkäyttäjistä 8 % ei käyttänyt alkoholia lainkaan (p<0.001) vastaavasti muilla käyttäjillä tämä osuus oli 6 %. Muista käyttäjistä 70 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa, suurkäyttäjillä tämä osuus oli selkeästi matalampi 59 %. Tupakoivia suurkäyttäjiä oli 72 % kun muissa käyttäjissä heitä oli 62 %. Elintarvikkeiden käytössä ei löytynyt eroja suurkäyttäjien ja muiden käyttäjien välillä. Liikuntatottumukset olivat niin ikään suurkäyttäjillä ja muilla käyttäjillä samanlaiset. Molemmissa ryhmissä yli puolet vastaajista harrasti ripeää liikuntaa useammin kuin kerran viikossa. Suurkäyttäjien subjektiivinen kokemus terveydentilasta oli kohtalainen tai huono. Huonoksi terveydentilansa koki 13 % suurkäyttäjistä, kun muiden käyttäjien kohdalla vastaava osuus oli 3 % (p<0.001). Suurkäyttäjät olivat merkitsevästi tyytymättömämpiä elämäntilanteeseensa kuin muut käyttäjät. Suurkäyttäjät käyttivät myös muita terveyskeskuspalveluita kuin lääkäripalveluita muita käyttäjiä useammin. Suurkäyttäjistä 63 % vastasi käyneensä terveyskeskuksen terveydenhoitajan vastaanotolla viimeisen vuoden aikana, muista käyttäjistä vain 33 % oli tarvinnut terveydenhoitajan palveluita. Kruskal-Wallisin testin tulokset osoittivat, potilaan ollessa suurkäyttäjä riski hakeutua perusterveydenhuollon terveydenhoitajan vastanotolle kasvavan moninkertaiseksi (OR 4.6, 95 % LV ). Suurkäyttäjät käyttivät myös muita terveydenhuollon kuin julkisen terveyskeskuksen palveluita muita käyttäjiä enemmän, muun muassa työterveyshuollon ja yksityisten lääkäripalveluiden sekä mielenterveystoimiston käytön riski näyttäisi kasvavan potilaan ollessa perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä. Lopullisen perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöön yhdistettävien merkitsevien ennustetekijöiden listan muodostavat: sairaudet/oireet (virtsatieinfektio, kilpirauhassairaus, astma, nivelsairaus, verenpainetauti, hengitystieoire, selkäsairaus, klamydia ja migreeni sekä masentuneisuus ja kiinnostuksen puute), sosiaaliset tekijät (naissukupuoli, matala koulutus, eronnut), elintavat (tupakointi, raittius), koettu terveys ja elämäntilanne (huono terveydentilan kokemus, tyytymättömyys elämäntilanteeseen). Kun terveyspalveluiden suurkäytön yksittäiset ennustetekijät olivat tiedossa, selvitettiin niiden vaikutusta kyseessä olevaan muuttujaan, taulukossa 2 on esitetty vakioimaton ja taulukossa 3 vakioitu riskisuhde. Muiden terveyspalveluiden Taulukko 2. Logistinen regressioanalyysi ennustetekijöiden ja perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjien välisistä yhteyksistä. Taulukossa esitetään ristitulosuhteet (odds ratio, OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV). Ennustetekijä Suurkäyttäjä n (%) Vakioimaton yhteys OR (95% LV) Huono terveydentilan kokemus 36 (13) 7.2 ( ) Tyytymättömyys elämäntilanteeseen 37 (13) 1.6 ( ) Naissukupuoli 196 (68) 2.0 ( ) Matala koulutus 26 (9) 1.8 ( ) Eronnut 26 (9) 2.2 ( ) Pitkäaikainen VTI¹ 45 (16) 2.7 ( ) Kilpirauhassairaus 18 (6) 3.7 ( ) Astma 50 (17) 2.6 ( ) Nivelsairaus 34 (12) 2.5 ( ) Verenpainetauti 51 (18) 1.6 ( ) Hengitystieoire 94 (41) 2.3 ( ) Selkäsairaus 80 (28) 2.1 ( ) Klamydia 48 (17) 1.6 ( ) Migreeni 66 (23) 1.9 ( ) Masentuneisuuden kokemus 240 (83) 2.3 ( ) Kiinnostuksen puute 250 (87) 2.1 ( ) Tupakointi 205 (72) 1.6 ( ) Raittius 21 (8) 1.7 ( ) ¹Virtsatieinfektio 195
8 Taulukko 3. Logistinen regressioanalyysi ennustetekijöiden ja perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjien välisistä yhteyksistä vakioituna. Taulukossa esitetään ristitulosuhteet (odds ratio, OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV). Ennustetekijä Sairaudet 2 OR (95%:n LV) Sairaudet ja sosiaaliset tekijät 3 OR (95%:n LV) Sairaudet, sosiaaliset tekijät ja elintavat 4 OR (95%:n LV) Kaikki ennustetekijät 5 OR (95%:n LV) Sairaudet Kilpirauhassairaus 2.5 ( ) 2.3 ( ) 2.3 ( ) 2.2 ( ) Astma 2.1 ( ) 2.0 ( ) 2.1 ( ) 2.0 ( ) Nivelsairaus 1.9 ( ) 2.3 ( ) 2.2 ( ) 2.0 ( ) Pitkäaikainen VTI¹ 1.8 ( ) 1.8 ( ) 1.9 ( ) 1.9 ( ) Verenpainetauti 1.4 ( ) 1.6 ( ) 1.6 ( ) 1.4 ( ) Selkäsairaus 1.8 ( ) 1.5 ( ) 1.5 ( ) 1.4 ( ) Hengitystieoire 1.5 ( ) 1.6 ( ) 1.7 ( ) 1.6 ( ) Klamydia 1.4 ( ) 1.5 ( ) 1.3 ( ) 1.3 ( ) Migreeni 1.3 ( ) 1.2 ( ) 1.1 ( ) 1.0 ( ) Masentuneisuuden 2.0 ( ) 1.8 ( ) 1.7 ( ) 1.5 ( ) kokemus Kiinnostuksen puute 1.3 ( ) 1.3 ( ) 1.3 ( ) 1.1 ( ) Sosiaaliset tekijät Matala koulutus 2.9 ( ) 2.5 ( ) 1.8 ( ) Naissukupuoli 1.5 ( ) 1.4 ( ) 1.4 ( ) Eronnut 1.4 ( ) 1.4 ( ) 1.4 ( ) Elintavat Tupakointi 1.3 ( ) 1.2 ( ) Raittius 1.5 ( ) 1.5 ( ) Koettu terveys ja elämäntilanne Huono terveydentilan 4.7 ( ) kokemus Tyytymättömyys elämäntilanteeseen 1.0 ( ) ¹ Virtsatieinfektio 2 Ennustetekijä vakioitu sairauksilla 3 Ennustetekijä vakioitu sairauksilla ja sosiaalisilla tekijöillä 4 Ennustetekijä vakioitu sairauksilla, sosiaalisilla tekijöillä ja elintavoilla 5 Ennustetekijä vakioitu kaikilla muilla ennustetekijöillä runsaasta käytöstä kertovaa muuttujaa ei otettu mukaan, koska ei voida olla varmoja onko kyseessä suurkäytön syy vai seuraus. Kaikki tarkastellut ennustetekijät olivat yhteydessä perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöön, kun muita tekijöitä ei otettu samanaikaisesti huomioon. Kun kaikki yksittäiset suurkäyttöön liitetyt ennustetekijät vakioitiin, osa yhteyksistä ei enää merkitsevästi selittänyt palveluiden käyttöä. Tuloksista voidaan todeta, että vakioinnin jälkeenkin huonon terveydentilan kokemuksen omaavalla oli kaikkein voimakkain yhteys suurkäyttöön, kun kaikki ennustetekijät otettiin huomioon verrattuna niihin vastaajiin jotka kokivat terveydentilansa hyväksi. Muita voimakkaasti selittäviä tekijöitä olivat matala koulutus, pitkäaikainen virtsatieinfektio, kilpirauhassairaus, astma ja nivelsairaus. Jäljelle jäävillä ennustetekijöillä kuten naissukupuolella on puolitoistakertainen riski olla suurkäyttäjä miessukupuoleen verrattuna. Kun kaikki ennustetekijät otettiin huomioon, eivät kiinnostuksen puute, migreeni ja tyytymättömyys elämäntilanteeseen olleet yhteydessä terveyspalveluiden suurkäyttöön. POHDINTA Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Millainen on perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä? Vaikka tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat vasta 31-vuotiaita, jo 196
9 näin nuoressa ikäryhmässä oli löydettävissä terveyspalveluiden suurkäyttöön liittyviä ennustetekijöitä. Myös muut tutkimukset ovat osoittaneet, että vuotiaiden ikäryhmässä terveyspalveluiden suurkäyttö on yleistä (3,20). SUURKÄYTTÄJYYDEN ENNUSTETEKIJÄT Suurkäyttäjät kokivat terveydentilansa huonoksi ja olivat elämäntilanteeseensa tyytymättömiä. Tulokset täydentävät aiemmissa tutkimuksissa tärkeimmäksi terveyspalveluiden käyttöön vaikuttavaksi tekijäksi todettua yksilön näkemystä omasta terveydentilastaan eli subjektiivisesta tarpeesta (34). Mielenkiintoisena voidaan pitää tulosta huonoksi koetun terveydentilan kaikkein voimakkainta yhteyttä terveyspalveluiden suurkäyttöön. Tämä on raportoitu myös merkitykselliseksi Kanadan Ontariossa tehdyssä suurkäyttäjätutkimuksessa, huonoksi koettu terveys nousi sekä kiireellisen että kiireettömän lääkärikäynnin tärkeimmäksi syyksi (20). Naiset käyttivät terveyspalveluita miehiä enemmän, mikä on todettu myös muissa suurkäytön ennustetekijöihin liittyvissä tutkimuksissa (1,3,9,23). Toisaalta Bieler ym. (4) tutkimus osoitti, että sukupuolten välillä ei ole eroja tutkittaessa onko sosiaalisilla ja lääketieteellisillä tekijöillä yhteistä yhteyttä terveyspalveluiden suurkäyttöön. Suomalaisessa kontekstissa tätä sukupuoleen liittyvää ristiriitaa voidaan ehkä tulkita miesten ja naisten välisillä eroilla hoitoon hakeutumisessa (35). Naissukupuolelle on hyväksyttävämpää hakeutua lääkärin vastaanotolle esimerkiksi mielenterveysvaivojen tai yksinäisyyden kokemuksen vuoksi. Tässä tutkimuksessa naisten suurempaa terveyspalveluiden käyttöä voitaneen selittää myös lisääntymisterveyteen liittyvillä käynneillä. Tutkimushetkellä suurkäyttäjistä viidesosa ilmoitti olevansa joko vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Matala sosioekonominen asema voidaan liittää tämänkin tutkimuksen ennustetekijöihin. Tätä havaintoa tukevat myös aikaisemmat tutkimukset (20,36). Suomalaisten hyvinvointitutkimuksessa Klavus (37) toteaa sosioekonomiseen asemaan liittyvän eriarvoisuuden terveydessä lisääntyneen. Sekä koetussa terveydessä, että pitkäaikaissairastavuudessa alimpaan tuloluokkaan kuuluvien terveydentila on huonontunut ja erot ylempään tuloluokkaan kasvaneet. Väestöryhmittäiset erot näkyvät myös terveyspalveluiden käytössä. Terveyskeskuspalveluiden käyttö on painottunut alempiin tuloluokkiin, kun taas työterveyshuollon ja yksityisten palveluiden käyttö on sitä runsaampaa mitä korkeammat kotitalouden tulot ovat. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla ja työttömillä nuorilla on riski heikentyneeseen elämänlaatuun ja terveydentilan kokemukseen ja tästä syystä kasvanut herkkyys hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pyrkimyksessä kohti tasa-arvoisempaa terveyttä on ymmärrettävä terveyden sosiaalisia taustatekijöitä ja sitä, miten ne vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin edistää ja ylläpitää terveyttä. Psyykkisen oirekokemuksen ja terveyspalveluiden käytön välinen yhteys näytti olevan merkittävä suurkäytön ennustetekijä. Tulos tukee Doupe ym. (5) havaintoa, jonka mukaan psyykkiset ongelmat kuten masentuneisuus ja ahdistus lisäävät riskiä terveyspalveluiden suurkäytölle. Tärkeänä havaintona voitaneen myös pitää tuloksista välittyvää suurkäyttäjien voimakasta tulevaisuuden toivottomuuden kokemusta. Voidaanko tätä selittää osittain tutkimuksessa käytetyn aineiston ikäluokalla (31-v.) ja tutkimusajankohdalla (v. 1997). Kuten Lammi-Taskula ja Salmi (38) ovat todenneet, 1990-luvun lama koetteli raskaasti lapsiperheitä ja niissä ennen kaikkea perheen ilmapiiriä ja vanhempien jaksamista. Pitkäaikaiset sairaudet ennustavat terveyspalveluiden suurkäyttöä. Tutkimusten mukaan noin %:lla terveyspalveluiden suurkäyttäjistä on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. (36,39). Suurkäyttäjyydellä käsitteenä on negatiivinen leima ja se voi syyllistää esimerkiksi astma- ja diabetespotilaita sekä muita pitkäaikaissairaita, jotka joutuvat perussairautensa hoidon vuoksi perustellusta syystä käyttämään terveydenhuollon palveluita. Potilaan kokonaistilanteen ymmärtäminen on muutos aiempaan sairauskeskeiseen tilanteeseen (40-42). Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että potilaan omahoidon tukemisella on myönteisiä vaikutuksia niin suurkäyttäjien terveydentilaan kuin tarvittaviin resursseihin (8,10,13). Tutkimustuloksena havaittiin myös kilpirauhasen vajaatoiminnan ja suurkäyttäjän välinen aiemmin raportoimaton yhteys. Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkityksen säätely voi olla ainakin aluksi ongelmallista ja vaatia tästä syystä useampaa lääkärin vastaanotolla käyntiä. Tupakointi lisää terveyspalveluiden suurkäytön riskiä ja on siten tässä tutkimuksessa liitettävä ennustetekijöiden joukkoon. Tupakoinnin ja suurkäytön välistä yhteyttä ei ole tiettävästi raportoitu aiemmissa tutkimuksissa. Tämän tutki- 197
10 muksen tuloksista lienee pääteltävissä tupakoinnin lisänneen riskiä hengitystieoireille ja -sairauksille suurkäyttäjien keskuudessa, koska suurkäyttäjät ilmoittivat tupakoivansa 10 % muita käyttäjiä enemmän Tässä tutkimuksessa raittius nousi yhdeksi suurkäyttöä ennustavaksi tekijäksi. Myös Koskela (9) on havainnut raittiuden lisäävän terveyspalveluiden suurkäytön riskiä, vaikka ennakkokäsityksenä voisi olettaa runsaan alkoholinkäytön lisäävän terveyspalveluiden käyttöä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu alkoholin ja päihteiden käytön (4 5) lisäävän terveyspalveluiden käyttöä. Toisaalta raittiutta voidaan selittää niin sanottuna käänteisenä kausaationa, jolloin huono terveydentila vähentää alkoholin käyttöä ja näin ollen lisää raittiutta. TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN HAASTEET Tutkimus osoitti myös, että suurkäyttäjät kuormittavat lääkärivastaanottojen lisäksi muita terveyskeskuksen palveluita, esimerkiksi terveydenhoitajan (63 %) ja psykologin (12 %) vastaanottoa. Tulokset ovat samansuuntaisia viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten kanssa, joissa on yhä enenevässä määrin kiinnitetty huomiota muiden terveyspalveluiden korkeaan käyttöasteeseen suurkäyttäjien keskuudessa (3,5). Tämän tutkimuksen perustella ei kuitenkaan voida sanoa, ovatko muiden terveyspalveluiden käytön lisääntymisen taustalla yksilön tottumukset ja tavat vai terveyshuoltojärjestelmän toimimattomuus. Kansainvälisten tutkimusten mukaan terveyspalveluiden toimintojen keskittämisen avulla suurkäyttäjä saa terveydenhuollon potilaana mahdollisimman suuren hyödyn annetusta hoidosta ja hoitoon osoitetuista yhteiskunnan antamista panoksista (10,13,43 44). Terveyspalveluiden toiminnan tavoitteena on saada potilaalle parhain mahdollinen terveys olemassa olevilla resursseilla ja jakaa resurssit siten, että tuloksena voidaan olettaa terveyden jakaantuvan oikeudenmukaisesti (45). Pohjoismaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on tyypillistä, että julkinen taho sekä kustantaa että tuottaa suurimman osan palveluista. Periaatteessa palvelut ovat kaikkien käytettävissä, eikä niiden käytölle ole asetettu käyttörajoituksia. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on vahvistaa potilaan mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamiseen (46) ja helpottaa terveydenhuollon palveluihin pääsyä. Terveydenhuolto on palveluita tuottava, työvoimavaltainen ala, jossa inhimilliset resurssit ovat keskeinen toiminnan väline. Toimivien palveluketjujen kehittäminen ja henkilöstön ohjaustaitojen vahvistaminen on merkittävä haaste. Terveydenhuoltolaissa korostetaan palveluiden organisoimista potilaan tarpeista lähtien (terveydenhuoltolaki /132). Potilaslähtöisessä toimintatavassa potilas ei ole ainoastaan toiminnan passiivinen kohde vaan osallistuu yhdessä henkilöstön kanssa palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Suurkäyttäjäpotilaan kohdalla henkilöstö voi toimia myös tietoa ja tukea antavan valmentajan roolissa muodostaen tiimin yhdessä potilaan kanssa (47 48). TUTKIMUKSEN VAHVUUDET JA RAJOITUKSET Tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin tutkimustulosten yleistettävyyden ja siirrettävyyden näkökulmista (33,49). Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveyspalveluiden suunnittelussa. Kuitenkin tuloksien perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjän ennustetekijöiden yleistämisessä tulee olla varovainen, koska suomalaisen väestön homogeenisuudesta huolimatta eri terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä voi olla suuriakin eroja. Sen vuoksi suunnittelussa täytyy ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja palvelujärjestelmät. Tutkimuksen merkittävänä vahvuutena voidaan pitää sitä, että tutkimusaineisto käsittää koko Pohjois- suomalaisten hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelman syntymäkohortti 1966 aineiston (n = 8461, 73 % ). Tiettävästi ensimmäistä kertaa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin terveyspalveluiden suurkäyttöä kuvaava tutkimus on tehty väestötutkimuksena, jossa ei ole käytetty terveydenhuollon toimintayksikössä kerättyä tietoja. Tutkimuksessa käytetyn aineiston rajoituksena lienee syytä mainita, että aineisto on melko vanhaa ja kuvaa tilannetta 1990-luvun lopulla eikä välttämättä anna kuvaa tämän hetken tilanteesta. Terveydenhuollon käytännöt ovat muuttuneet esimerkiksi pitkäaikaissairauksien osalta hoitajavastaanottoja suosivampaan suuntaan. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat terveyspalveluiden suurkäytön olevan yhä yleinen ilmiö (10,28,50). Valmiin aineiston käyttäminen on osaltaan rajoittanut tutkimuksen tarkastelunäkökulmaa. Esimerkiksi lääkärin toteamien diagnostisoitujen sairauksien lukumäärää ei tässä tutkimuksessa kysytty, joten sitä miten sairauksien kasaantuminen vaikuttaa suurkäyttöön ei voitu tarkastella. 198
11 Siitä huolimatta tässä tutkimuksessa on terveyspalveluiden suurkäyttäjyydestä saatu uusia merkittäviä, mutta myös samansuuntaisia tuloksia aiempien tutkimusten kanssa. Tämä havainto vahvistaa tulosten siirrettävyyttä. Vastauskato tämän tyyppisissä kyselytutkimuksissa voi heikentää tutkimustuloksia. Suurkäyttäjät eivät välttämättä ole vastanneet kyselyyn, tämä saattaa johtua heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden heikentyneestä motivaatiosta. Selkeänä rajoituksena voidaan pitää myös ihmisten subjektiiviseen kokemukseen perustuvia tietoja. Kokemusperäistä tietoa ei pidetä niin luotettavana kuin objektiiviseen mittaukseen tai rekistereihin perustuvaa tietoa. Tutkimuksen rajoituksena voidaan pitää myös sitä, etteivät vastaajan kunnan terveyskeskuksen toimintajärjestelmä ja vastaajan asuinpaikan etäisyys terveyskeskukseen olleet tiedossa. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjän tunnistaminen vaatii laajaa perehtyneisyyttä aiheeseen. Yksiselitteisesti ei voitane todeta tiettyjen ennustetekijöiden täyttymisen johtavan suurkäyttäjyyteen. Vaikka aineiston perusteella voidaan päätellä ennustetekijöiden olevan löydettävissä, kuitenkin suurkäyttäjyyden syntymiseen vaikuttavat niin yksilön oma kokemus terveydestä sekä opitut käyttäytymismallit, terveydenhuollon toimintayksikön linjaukset kuin myös poliittisen päätöksentekojärjestelmän valtakunnalliset ja paikalliset suuntaviivat. Olennaista on ymmärtää terveyspalveluiden suurkäyttäjän elämäntilanteeseen liittyviä sosiaalisia taustatekijöitä sekä syventää tätä ymmärrystä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Osalla suurkäyttäjistä huono terveys ja sairaudet aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista ahdinkoa siksi, että terveyspalvelujärjestelmän monimutkaisuus estää palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä eikä sosiaali - ja terveysturva riitä kompensoimaan huonosta terveydestä aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota suurkäyttäjien omien selviytymistaitojen tukemiseen niin itsenäisessä päätöksenteossa kuin sosiaalisten verkostojen luomisessa. Terveyspalveluiden suurkäyttö moniulotteisena ilmiönä vaatii edelleen tutkimusnäyttöä. Kaattari A, Tiirinki H, Turkki L, Nordström T, Taanila A. Characteristics of Frequent Users of Primary Health Care Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti Journal of Social Medicine 2015:52: Frequent users are a heterogeneous group. Their characteristics have not yet been sufficiently defined and patient counseling is insufficient. The purpose of this study is to identify frequent users of primary health care and determine the characteristics of these patients. The data (n= 8,461) form part of an extensive research project with the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC 1966) well-being and health program. The authors define frequent users as patients with eight or more doctor visits within the previous 12 months. Analysis assessed that frequent users were individuals with specific characteristics such as poor self-perceived health, dissatisfaction with the current life situation, female gender, family income below the poverty threshold, poor physical health, poor mental health, smoking, abstinence from alcohol use well as heavy use of other health care services. The results show that poor self-perceived health is most strongly related to frequent use of primary health care. Frequent users are a considerable burden for all professional groups in primary health care, which is why their identification is economically significant. KIRJALLISUUS (1) Rennemark M, Holst G, Fagestrom C, ym. Factors related to frequent usage of the primary healthcare services in old age: findings from The Swedish national study on aging and care. Health & Social Care in the Community 2009;17: (2) Kroner EL, Hoffmann RG, Brousseau DC. Emergency department reliance: a discriminatory measure of frequent emergency department users. Pediatrics 2010;125: (3) LaCalle E, Rabin E. Frequent users of emergency department: the myths, the data, and the policy implications. Ann Emerg Med 2010;56:
12 (4) Bieler G, Paroz S, Faouzi M, ym. Social and medical vulnerability factors of emergency department frequent users in a universal health insurance system. Acad Emerg Med 2012;19: (5) Doupe MB, Palatnick W, Day S, ym. Frequent users of emergency departments: developing standard definitions and defining prominent risk factors. Ann Emerg Med 2012; 60: (6) Ruger JP, Richter CJ, Spitznagel EL, ym. Analysis of cost, length of stay, and utilization of emergency department services by frequent users: implications for health policy. Acad Emerg Med 2004; 11: (7) Althaus F, Paroz S, Hugli O, ym. Effectiveness of interventions targeting frequent users of emergency departments: a systematic review. Ann Emerg Med 2011; 58: (8) Johnston S, Irving H, Mill K, ym. The patient s voice: an exploratory study of the impact of a group self-management support program. BMC Fam Prac 2012;13: (9) Koskela TH. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustetekijät. Väitöskirja. Kuopio: Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, yleislääketieteen yksikkö; (10) Chouinard MC, Hudon C, Dubois MF, ym. Case management and self-management support for frequent users with chronic disease in primary care: a pragmatic randomized controlled trial. BMC Health Serv Res 2013;13:49:1 13. (11) Vedsted P, Christensen MB. Frequent attenders in general practice care: a literature review with special reference to methodological considerations. Public Health 2005;119: (12) Shumway M, Boccellari A, O Brien K, ym. Cost-effectiveness of clinical case management for ED frequent users: results of a randomized trial. Ann Emerg Med 2008;26: (13) Freund T, Peters-Klimm F, Rochon J, ym. Primary care practice-based care management for chronically ill patients (PraCMan): study protocol for a cluster randomized controlled trial [ISRCTN ]. Trials 2011;12:163. (14) Peddie S, Richardson S, Salt L, ym. Frequent attenders at emergency departments: research regarding the utility of management plans fails to take into account the natural attrition of attendance. N Z Med J 2011;124: (15) Crane S, Collins L, Hall J, ym. Reducing utilization by uninsured frequent users of the emergency department: combining case management and drop-in group medical appointments. J Am Board Fam Pract 2012;25: (16) Tadors AS, Castillo EM, Chan TC, ym. Effects of an emergency medical services-based resource access program on frequent users of health services. Prehospital Emergency Care 2012;16: (17) Larivaara P. Terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjät. Oulu: Oulun yliopisto, kansanterveystieteen laitos; (18) Karlsson H, Joukamaa M, Lahti I, ym. Psychiatric morbidity among frequent attender patients in primary care. Gen Hosp Psyciatry 1997;17: (19) Jyväsjärvi S. Frequent attenders in primary health care. A cross-sectional stydy of frequent attenders psychososial and family factors, chronic diceases and reasons for encounter in a Finnish health center. Oulu: Oulun yliopisto, yleislääketieteen laitos; (20) Khan Y, Glazier RH, Moineddin R, ym. A population-based study of the association between socioeconomic status and emergency department utilization in Ontario, Canada. Acad Emerg Med 2011;18: (21) Hunt KA, Weber EJ, Showstack JA, ym. Charasteristics of frequent users of emergency departmens. Ann Emerg Med 2006;48:1 8. (22) Marmot M, Friel S, Bell R, ym. Closing the gap in a generation: health equity through action on the social determinants of health. Lancet 2008;372: (23) Lee KH, Davenport L. Can Case Managment Interventions Reduce the Number of Emergency Department Visits by Frequent Users? The Health Care Manager 2006;25: (24) Maugein L, Lambert M, Richer O, ym. Repeat visits in a pediatric emergency department. Arch Pediatr 2011;18: (25) Okunseri C, Pajewski NM, Jackson S, ym. Wisconsin Medicaid enrollees recurrent use of emergency departments and physicians offices for treatment of nontraumatic dental conditions. J Am Dent Assoc 2011;142: (26) Holmberg-Marttila D, Jääskeläinen J, Niskanen T, ym. Terveyspalveluita paljon käyttävät muita tyytyväisempiä perusterveydenhuollon palveluihin. Kunnallislääkäri 2003;7: (27) Williams A. Thinking about equity in health care. Journal of Nursing Management 2005;13: (28) Kanste O, Timonen O, Ylitalo K, ym. Hoitajajohtoinen toimintamalli pitkäaikaissairaan palveluohjauksessa. Englantilaisen community matron mallin kuvaus. Hallinnon tutkimus 2009;2: (29) Huang JA, Weng RH, Lai CS, ym. Exploring medical utilization patterns of emergency department users. J Formos Med Assoc 2008;107: (30) Berlowiz D, Graco M. The development of a streamlined, coordinated and sustainable evaluation methodology for a diverse chronic disease management program. Australian Health Review 2010;34: (31) Rantakallio P. Longitudinal studies on the 1966 and birth cohorts from Northern Finland. In Academic Lectures from Oulu. Acta Univ Ouluensis Series (32) Uhari M, Nieminen P. Epidemiologia & biostatistiikka. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim;
Perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä Pohjois- Suomen syntymäkohorttiaineistossa
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 191 201 A r t i k k e l i Perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä Pohjois- Suomen syntymäkohorttiaineistossa Terveyspalveluiden suurkäyttäjiä on
Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
Kansalliskirjaston ATThankkeet
Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
Työkyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
Suomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
Hirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
Tausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin
Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!
Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
Lataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
Yhdessä vai erillään?
Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012
Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
Osuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +
- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb
Lataa Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64 -vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät Lataa ISBN: 9789526112404 Sivumäärä: 66 Formaatti:
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon 17.6.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia,
Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Terveyskeskuslääkärillä käyntiä oli tarvinnut vuoden sisällä 59-vuotiaista naisista puolet ja miehistä. 6 74-vuotiaista
Kvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely
Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely 2.9.2015 Kansalliskirjasto Esa-Pekka Keskitalo - orcid.org/0000-0002-4411-8452 http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015101414897 Avoin tiede tieteenteon prosessit
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
ATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla
Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla Jari Turkia CGI Itä-Suomen yliopisto 1 2 Ruokavalion henkilökohtaisten vaikutusten ennustaminen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen
Kuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015
Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164