Tiia Reho, Pihlajalinna Työterveys ja TaY, Kehräsaari B Tampere. Mervi Viljamaa, Pihlajalinna Työterveys,

Transkriptio

1 Työterveyshuollon vaikuttavuus ja indikaattorit (TTAVAIN) Tiia Reho, Pihlajalinna Työterveys ja TaY, Kehräsaari B Tampere p , tiia.reho@pihlajalinna.fi Salla Atkins, TaY, salla.atkins@uta.fi Nina Talola, TaY, nina.talola@uta.fi Mervi Viljamaa, Pihlajalinna Työterveys, mervi.viljamaa@pihlajalinna.fi Markku Sumanen, TaY, markku.sumanen@uta.fi Jukka Uitti, TaY ja TTL, jukka.uitti@uta.fi Suurkuluttajat työterveyshuollon sairaanhoidon kentässä Avainsanat: työterveyshuolto, sairaanhoito, suurkuluttaja, asiakas, asiakaskäynnit 1. Johdanto Terveydenhuollon kentässä on jo pitkään tunnettu terveydenhuollon palveluita runsaasti käyttävien potilaiden ryhmä. Suurkuluttajien määrittely tutkimuksissa ei ole ollut yksiselitteistä. Suurkuluttaja on usein määritelty joko tietyn vuosittaisen käyntimäärän mukaan tai prosentuaalisesti eniten palveluita käyttäneet. Käytettyjä määritelmiä on esimerkiksi 8 tai enemmän käyntejä vuodessa tai ylin 5 %, ylin 10 % tai ylin 25 % palveluita käyttäneistä. Nämä suurkuluttajat käyttävät huomattavan paljon palveluita ja vievät esimerkiksi yleislääkärin ajasta ison osan. Kansainvälisesti on arvioitu, että 3 % käyttäjistä käyttäisi noin 15 % ja vastaavasti 10 % noin 40 % käynneistä (Neal et al., 1998; Smits et al., 2009). Myös Suomessa suurkuluttajia on alettu tutkia viime vuosina. Yksityissektorilla 5 % eniten palveluista käyttäneistä kulutti 40 % kustannuksista ja erikoissairaanhoidossa 15 % eniten palveluita käyttäneistä tuotti 70 % sairaanhoitopiirin kokonaislaskutuksesta (Blongren & Virta 2015; Leskelä et al. 2015). Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita katsottiin kokonaisuutena, 10 % kunnan asukkaista kerrytti 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (Leskelä et al., 2013). Suurkuluttajuus liittyy korkeiden terveydenhuoltomenojen ja toistuvien käyntien lisäksi heikompaan elämänlaatuun ja heikkoon koettuun terveyteen (Kersnik, Scvab &Vegnuti 2001; Reid et al. 2002; Smits et al. 2013). Suurkuluttajat ovat usein monisairaita ja tapaturma-alttiita ja suurkuluttajien on todettu muita useammin kärsivän selittämättömistä fyysisistä oireista sekä kroonisesta kivusta (Bergh, Baigi & Marklund 2005; Bergh & Marklund. 2003; Leskelä et al. 2015; Smits et al. 2009; Vedsted & Christensen 2005). Lisäksi suurkuluttajat kärsivät usein masennuksesta ja ahdistuneisuudesta (Dowrick, Bellon & Gomez 2000; Smits et al. 2009). Suurkuluttajien on todettu sitoutuvan hyvin hoito-ohjeisiin ja lääkityksiin, mutta suurkuluttajien hoidon koordinointi on näyttäytynyt puutteellisena (Hirsikangas et al., 2016; Vehko, Aalto & Sinervo 2016). Suurkuluttajista on tutkimuksia perusterveydenhuollon palveluista, erikoissairaanhoidosta ja ensiapupalveluista, mutta työterveyshuollon kentässä tutkimuksia ei ole tehty suomessa tai ulkomailla. Suomessa työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut ovat käytössä noin 90 %:lla työntekijöistä (Lappalainen et al., 2016). Työssäolon on todettu vaikuttavan edullisesti terveyteen, joten on keskeistä tutkia eroavatko suurkuluttajat työterveyshuollossa suurkuluttajista yleensä. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä suurkuluttajuutta kuvaavia ja suurkuluttajuuteen liittyviä

2 tekijöitä. Näiden avulla on jatkossa mahdollista potilastietojärjestelmien tuottaman tiedon avulla poimia suurkuluttajia työterveyshuollon seurantaan ja kuntouttavien toimenpiteiden piiriin. Suurkuluttajille suunnatuissa interventioissa on saatu alustavia tuloksia masennuksen hoidon tehostamisessa ja elämänlaadun parantamisessa sekä käyntien vähentämisessä (Bellón et al., 2008; Haroun et al., 2016; Smith et al., 2006; Smits et al., 2008). Työterveyshuolto on luonteva koordinoiva taho myös kiinteän työpaikkayhteyden vuoksi. 2. Aineisto ja menetelmät Tämä tutkimus on osa Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja indikaattorit -hanketta TTAVAIN( uttavuus/ttavain.html), joka on ESR:n rahoittama ja STM:n koordinoima hanke. Kyseessä on retrospektiivinen poikkileikkaustutkimus käsittäen v kertomusaineiston Pihlajalinna Työterveydestä. Tutkimusta varten Pihlajalinna keräsi materiaalin potilastietojärjestelmästä ja toimitti sen pseudonymisoituna Tampereen yliopiston työterveyshuoltoryhmälle analyysia varten. Käytettävissä on mm. asiakkaiden sukupuoli, ikä, käyntikoodit sekä käynneillä asetetut diagnoosit. Lisäksi on tiedossa työntekijän työnantajan toimiala ja yrityksen koko. Pihlajalinnalla oli vuoden 2015 lopussa 37 työterveysasemaa ja aineisto käsittää koko maan tiedot vuodelta Käynneistä rajattiin pois lakisääteiset terveystarkastukset, vapaaehtoiset terveystarkastukset, ikäkausitarkastukset ja työkykyarviot sekä puhelut ja sähköpostiasiointi. Aineisto käsittää käynnit lääkäreillä, työterveyshoitajilla, psykologeilla ja työpsykologeilla, fysioterapeuteilla ja työfysioterapeuteilla sekä sosiaalialan asiantuntijalla. Asiantuntijoiden käynnit oli rajattu sellaisiin käynteihin, jotka olivat saaneet alkunsa sairausvastaanotoilta. Myös erikoisläärikonsultaatioista ja käydyistä työterveysneuvotteluista oli käytettävissä tieto. Aineistosta rajattiin pois työntekijät, joilla oli vain lakisääteinen työterveyshuoltosopimus (N = 265). Aineistoa rajattiin myös käsittämään työntekijät iältään vuotta, joilla oli vähintään yksi käynti työterveyshuollossa tutkimusvuonna. Lääkärikäynniltä kerättiin päädiagnoosi ja koska se on määritelty pakolliseksi tiedoksi lähes kaikille käyntityypeille, puuttui se vain n. 1 %:ssa käynneistä. Suurkuluttajan määritelmäksi valittiin kirjallisuuden pohjalta ylin 10 % palveluiden käyttäjistä (frequent attender, tässä tapauksessa FA10) (Luciano et al., 2010; Smits et al., 2009; P. Vedsted & Christensen, 2005; Vedsted et al., 2004). FA10 määrittämiseen käytettiin kaikille yllämainituille työntekijöille tehtyjä käyntejä. FA10 ryhmää verrattiin peruskäyttäjien ryhmään (regular attender, RA), joka koostui muista palveluiden käyttäjistä kuin FA10. Yrityskoko jaettiin neljään luokkaan tilastokeskuksen jakoa mukaillen (mikroyritys alle 10 tt, pieni yritys tt, keskisuuri tt ja suuri yritys yli 251 tt) ja toimialaluokitukset jaoteltiin TOL2008 mukaisesti. Analyysejä varten luokiteltiin 10 suurinta toimialaa ja loput yhdistettiin yhdeksi luokaksi. Diagnooseja tarkasteltiin ICD-10 pääluokkien mukaan. Suurimpia diagnoosiryhmiä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin ja lisäksi yksittäisiä diagnooseja valittiin tarkasteluun, koska kirjallisuudessa oli raportoitu niiden yhteydestä suurkuluttajuuteen. Suurkuluttajuutta kuvaavia tekijöitä tarkasteltiin demografisten tekijöiden, yrityksen koon ja toimialan, diagnoositiedon sekä käyntimäärien jakauman valossa. Tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin khii toiseen riippumattomuustestillä. Suurkuluttajuuteen liittyviä tekijöitä analysoitiin logistisen regression avulla. Selittävinä muuttujia on käytetty sukupuolta, ikäryhmää, työnantajan kokoa ja toimialaa sekä diagnooseja. Vedonlyöntisuhde (OR) 95 %:n luottamusvälillä laskettiin muuttujille. Analyysit on suorittanut NT SPSS versiolla 23.

3 Tutkimuksella on eettisen toimikunnan lupa (ETL R16041) sekä THL:n lupa (THL/556/5.05.OO/2016). Aineiston suuren koon vuoksi yksittäisen henkilön suostumusta ei pyydetty. 3. Tulokset Vuonna 2015 Pihlajalinna Työterveyden asiakkaina oli työntekijää (53 % miehiä). Heistä henkilöä (47 %) käytti palveluita vuoden 2015 aikana ja lukeutui tutkimusaineistoon. Suurkuluttajien (FA10) ryhmään kuului 3617 henkilöä. Suurkuluttajilla oli käyntejä työterveyshuollossa vuoden aikana 8 tai enemmän. Suurkuluttajien käynnit muodostivat 36 % käyntiaineiston käynneistä. Suurkuluttajissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Ikäjakauma suurkuluttajien ryhmässä oli varsin tasainen. Suurkuluttajia oli enemmän suurissa kuin pienissä yrityksissä ja eniten teollisuuden sekä julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen että terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla. Suurkuluttajat (FA10) verrattuna peruskäyttäjiin (RA), N = Kuvaileva tekijä FA10, n (%) RA, n (%) p-arvo n = n = Sukupuoli <0.001 Mies 1811 (50) (58) Nainen 1806 (50) (42) Ikä < (23) 8307 (29) (25) 6741 (24) (27) 7654 (27) (25) 5641 (20) Yrityksen koko < (6) 4016 (14) (24) 8049 (28) (31) 7050 (25) > (39) 9228 (33) Käynnit eri asiantuntijoilla 2015 Lääkäri 3609 (100) (91) <0.001 Hoitaja 2068 (57) 8026 (28) <0.001 Fysioterapeutti 1489 (41) 2868 (10) <0.001 Psykologi 232 (6) 825 (3) <0.001 Erikoislääkärikonsultaatio <0.001 Ei 2716 (75) (92) Kyllä 901 (25) 2224 (8) Työterveysneuvottelu <0.001 Ei 3294 (91) (99) Kyllä 323 (9) 266 (1) Noin joka kymmenes suurkuluttaja oli osallistunut työterveysneuvotteluun ja joka neljäs oli käynyt erikoislääkärin vastaanotolla. Suurkuluttajista 41 % oli käynyt fysioterapeutin vastaanotolla (peruskäyttäjistä 10 %) ja psykologin vastaanotolla oli käynyt 6 % suurkuluttajista (peruskäyttäjistä 3 %). Myös työterveyshoitajat olivat suhteessa useammin mukana hoidossa kuin peruskäyttäjillä. Suurkuluttajien käynneistä 39 %:lla kirjoitettiin sairauspoissaolotodistus, kun muilla vastaava määrä oli 34 % käynneistä.

4 Suurkuluttajuuteen liittyviä tekijöitä (OR) tarkasteltaessa naissukupuoli ja sijoittuminen vanhimpaan ikäryhmään (55-68 vuotta) kasvatti todennäköisyyttä olla suurkuluttaja. Yritykseen liittyviä taustatekijöitä tutkittaessa työskentely keskisuuressa tai suuressa yrityksessä ja sijoittuminen teollisuuden, julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalle lisäsi todennäköisyyttä olla suurkuluttaja. Diagnooseja tarkasteltaessa selkein yhteys suurkuluttajuuteen oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöillä sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksilla. Kahta suurinta diagnoosiryhmää tarkasteltaessa yhteys suurkuluttajuuteen oli selkein mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöillä ja erityisesti masennuksella, ahdistuneisuushäiriöillä sekä stressireaktiolla ja sopeutumishäiriöillä. Tuki- ja liikuntaelin sairauksista yhteys oli selvin selän ja niskan sekä yläraajojen sairauksilla. 4. Pohdinta Työterveyshuollon kentässä suurkuluttajuus vastaa suuruusluokaltaan karkeasti muissa terveydenhuollon palveluissa tehtyjä tutkimustuloksia; kymmenesosa työterveyshuollon käyttäjistä (noin 5 % asiakasmäärästä) tuottaa yli kolmanneksen käynneistä (Smits et al, 2009). Suurkuluttajuus työterveyshuollossa liittyy naissukupuoleen sekä teollisuuden, sosiaalija terveyspalveluiden sekä julkisen hallinnon toimialoihin. Työterveyshuollon suurkuluttajat osallistuvat työterveysneuvotteluihin selvästi peruskäyttäjiä useammin ja heidät ohjataan erikoislääkärille muita useammin. Suurkuluttajuus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin, joka on merkittävä tulos näiden ollessa myös keskeiset sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläköitymisen syyt. Tämä viittaa mahdollisesti suurkuluttajien työkyvyttömyysriskin olemassaoloon, joka vaatii lisätutkimuksia. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vuoden 2015 suurkuluttajiin. Verrattuna vuoden 2014 suurkuluttajiin erot ikä- ja sukupuolijakaumassa olivat pieniä. Vuoden 2014 suurkuluttajista 84 % (2597 henkilöä) oli Pihlajalinna Työterveyden asiakkaita myös vuonna Heistä 43 % oli suurkuluttajia myös vuonna 2015 ja 57 % jatkoi asiakkuutta peruskuluttajina. Kirjallisuus Bellón, J. A., Rodríguez-Bayón, A., de Dios Luna, J., & Torres-González, F. (2008). Successful GP intervention with frequent attenders in primary care: randomised controlled trial. The British Journal of General Practice : The Journal of the Royal College of General Practitioners, 58(550), Bergh, H., Baigi, A., & Marklund, B. (2005). Consultations for injuries by frequent attenders are found to be medically appropriate from general practitioners perspective. Scandinavian Journal of Public Health, 33(3), Bergh, H., & Marklund, B. (2003). Characteristics of frequent attenders in different age and sex groups in primary health care. Scandinavian Journal of Primary Health Care, 21(3), Blongren, J., & Virta, L. (2015). Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja Kela-korvaukset keskittyvät: keitä suurkuluttajat ovat? [High-cost users of private health care: on whom are the costs and national health insurance reimbursements concentrated?] (in Finnish with English summary). Suomen Lääkärilehti, 38, Dowrick, C. F., Bellón, J. A., & Gómez, M. J. (2000). GP frequent attendance in Liverpool and Granada: The impact of depressive symptoms. British Journal of General Practice, 50, Haroun, D., Smits, F., van Etten-Jamaludin, F., Schene, A., van Weert, H., & ter Riet, G. (2016). The effects of interventions on quality of life, morbidity and consultation frequency in frequent attenders in primary care: A systematic review. European Journal of General Practice, 22(2),

5 Hirsikangas, S., Kanste, O., Korpelainen, J., & Kyngäs, H. (2016). Adherence to health regimens among frequent attenders of Finnish healthcare. International Journal of Circumpolar Health, 75(1), Kersnik, J., Scvab, I., & Vegnuti, M. (2001). Frequent attenders in general practice: Quality of life, patient satisfaction, use of medical services and GP characteristics. Scandinavian Journal of Primary Health Care, 19(3), Lappalainen, K., Aminoff, M., Hakulinen, H., Hirvonen, M., Räsänen, K., Sauni, R., & Stengård, J. (2016). Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 [Occupational healthcare in Finland 2015 Report] (In Finnish with english summary). Työterveyslaitos. Leskelä, R.-L., Komssi, V., Sandström, S., Pikkujämsä, S., Haverinen, A., Olli, S.-L., & Ylitalo- Katajisto, K. (2013). Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. [Heavy users of social and health care services in the city of Oulu.] (in Finnish with English summary). Suomen Lääkärilehti, 68(48), Leskelä, R.-L., Silander, K., Komssi, V., Koukkula, L., Soppela, J., & Lehtonen, L. (2015). Paljon erikoissairaanhoidon palveluja käyttävät potilaat. [Patients using most specialized care services.] (in Finnish with English summary). Suomen Lääkärilehti, 43, Luciano, J. V, Fernández, A., Pinto-Meza, A., Luján, L., Bellón, J. A., García-Campayo, J., Serrano-Blanco, A. (2010). Frequent attendance in primary care: comparison and implications of different definitions. The British Journal of General Practice, 60(571), e Neal, R. D., Heywood, P. L., Morley, S., Clayden, A. D., & Dowell, A. C. (1998). Frequency of patients consulting in general practice and workload generated by frequent attenders: Comparisons between practices. British Journal of General Practice, 48(426), Reid, S., Wessely, S., Crayford, T., & Hotopf, M. (2002). Frequent attenders with medically unexplained symptoms: service use and costs in secondary care. Br J Psychiatry, 180, Smith, R. C., Lyles, J. S., Gardiner, J. C., Sirbu, C., Hodges, A., Collins, C., Goddeeris, J. (2006). Primary care clinicians treat patients with medically unexplained symptoms: A randomized controlled trial. Journal of General Internal Medicine, 21, Smits, F. T., Brouwer, H. J., ter Riet, G., & van Weert, H. C. (2009). Epidemiology of frequent attenders: a 3-year historic cohort study comparing attendance, morbidity and prescriptions of one-year and persistent frequent attenders. BMC Public Health, 9(36). Smits, F. T., Brouwer, H. J., Zwinderman, A. H., Mohrs, J., Smeets, H. M., Bosmans, J. E., ter Riet, G. (2013). Morbidity and doctor characteristics only partly explain the substantial healthcare expenditures of frequent attenders: a record linkage study between patient data and reimbursements data. BMC Family Practice, 14(1), 138. Smits, F. T. M., Brouwer, H. J., ter Riet, G., & van Weert, H. C. P. (2009). Epidemiology of frequent attenders: a 3-year historic cohort study comparing attendance, morbidity and prescriptions of one-year and persistent frequent attenders. BMC Public Health, 9(36), 36. Smits, F. T. M., Wittkampf, K. A., Schene, A. H., Bindels, P. J. E., & Van Weert, H. C. P. M. (2008). Interventions on frequent attenders in primary care. A systematic literature review. Scandinavian Journal of Primary Health Care, 26(2), Vedsted, P., & Christensen, M. B. B. (2005). Frequent attenders in general practice care: A literature review with special reference to methodological considerations. Public Health, 119(2), Vedsted, P., Sørensen, H. T., Nielsen, J. N., & Olesen, F. (2004). Variation in proportion of frequent attenders between Danish general practices. Scandinavian Journal of Public Health, 32, Vehko, T., Aalto, A.-M., & Sinervo, T. (2016). Management of services of frequent attender in primary health care and the interface with social care. In European Journal of Public Health [9th European Public Health Conference: Poster Walks] (Vol. 26, pp ).