Opetussuunnitelman uudistamisen dynamiikkaa

Samankaltaiset tiedostot
Dialogia mallitarinan kanssa kertomuksia yliopiston opetussuunnitelman uudistamisesta Johanna Annala & Marita Mäkinen Tampereen yliopisto

Yliopistolaki (2009), 2

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Yliopistolaki (2009), 2

Tutkimukseen perustuva opetus Research-teaching nexus (R-T nexus) Johanna Annala & Marita Mäkinen

Osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön dynamiikasta ja rajojen ylityksistä

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Osaamisdiskurssi korkea-asteen koulutuksessa

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Opetussuunnitelman merkitys opiskelijan opintojen edistäjänä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Kuluttajien luottamusmaailma

KEMIAN NOVIISIOPETTAJIEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄN ENSIMMÄISIEN VUOSIEN HAASTEISTA

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Arviointi yliopisto-opiskelijan ammatillista kasvua tukemassa

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Pienryhmätyöskentely

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Ohjausyhteistyön mahdollisuuksia

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Käsityö kulttuurisiltana

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Realiteetteja ja reunaehtoja

Maisteri-info. kevät

Kuulumisia kaupunkiin: nuorten omaehtoinen sirkustoiminta

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Musiikki oppimisympäristönä

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työpaikasta oppimisympäristöksi: hyvät käytännöt

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

5.12 Elämänkatsomustieto

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

1. Oppimisen arviointi

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Transkriptio:

Opetussuunnitelman uudistamisen dynamiikkaa Johanna Annala & Marita Mäkinen Tampereen yliopisto Peda-forum-päivät, Tampere

Tehdään tulevaisuus! Tampereen yliopiston muutos 2010 2015 Tiedekunnat ja laitokset (yli 40) lakkautettiin ja tilalle perustettiin yhdeksän tieteenalayksikköä Hakukohteiden määrää vähennettiin: vuonna 2011 hakukohteita 55 vuonna 2012 tutkinto-ohjelmia 25, joihin 28 päävalinnan hakukohdetta Laaja-alaiset kandidaattiohjelmat, useita maisteriohjelmia Osaamisperustaiset opetussuunnitelmatt Mitä kandi osaa? Mitä maisteri osaa? Juonteet, osaamisen karttuminen, opetussuunnitelma kokonaisuutena Osallistavan opetussuunnitelmatyön prosessi

1.1.2010 Yliopistolaki voimaan 1.1.2011 Uusi organisaatio: 9 yksikköä 5.3.2012 Yhteishaku alkaa 30.4.2012 Opetusohjelmat hyväksytty 2009 2010 2011 2012 Aineistonkeruu 1 15.2.2010 Strategia vahvistetaan 19.4.2011 Tutkinto- ohjelmat perustetaan Aineistonkeruu 2 29.2.2012 Opetussuunnitelmat hyväksytty 3.9.2012 Opetus alkaa

Tavallinen OPS-kierros vai jotain muuta? mä oon ollu monessa opetussuunnitelman tekemises mukana, mut kyl tää vetää, ei, kaikki muut on ollu niinku paljon, paljon helpompia (2N) tän oppiaineen osaltahan se on ollu tavaton muutos, tän oppiaineen historian ehkä suurin murroskohta tässä tän vuoden aikana. Tää suuri murrosvaihe käyty läpi vajaassa [naurahtaen] puolessa vuodessa. (20N) tää koko uudistus oli hyväks tai tarpeen jollekin toisille tieteenaloille, mutta meille siitä ei välttämättä, että joltain osin ne [koulutusuudistuksen] tavotteet oli niin kun vääriä tai sit joltain osin ne oli jo niin kun käytössä. (7M)

Opetussuunnitelma? Curriculum syllabuksena, produktina tai prosessina (mm. Barnett & Coate 2005; Coate 2009; Pinar ym. 1995; Tyler 1949) Tässä tutkimuksessa lähestymme opetussuunnitelmaa tavoitteellisena ja dynaamisena prosessina, joka ilmentää koulutuksen pedagogista toimintakulttuuria ja arvoperustaa siinä heijastuvat yksilön oppimista ja kehittymistä sekä koulutuksen sosiaalista ja globaalia kontekstia koskevat uskomukset ja päämäärät (Annala & Mäkinen 2011; Mäkinen & Annala 2010)

Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä sekä millaista dynamiikkaa opetussuunnitelman uudistamisen prosessi pitää sisällään?

Opetussuunnitelmatutkimus 2012 Puolistrukturoidut teemahaastattelut (N=25) maalis-kesäkuussa 2012 Haastateltavia jokaisesta yliopiston yhdeksästä yksiköstä, professoreita (12), lehtoreita (7), yliopisto-opettajia (3) ja hallintohenkilöstöä (3) Haastateltaville annettiin tilaa kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään opetussuunnitelmasta ja sen uudistamisen prosessista Tutkimusaineistoa lähestytään paikkaan, aikaan ja vuorovaikutukseen kiinnittyvänä narratiivisena aineistona (Conelly & Clandinin 2006; Labov & Waletzky 2006)

Aineiston analyysi Abduktiivinen, syklisesti etenevä sisällönanalyysi, jäsennys vuorottelevat jossa aineistolähtöinen analyysi ja teoreettinen Haastateltavien kerronnasta haettiin mutkistaviaa toimintoja, joilla tässä tarkoitetaan opetussuunnitelmatyössä tapahtuvaa käännettää tai haastetta ja sen ratkaisua (Labov & Waletzky 2006) Mutkistavia toimintoja peilattiin teoreettisiin jäsennyksiin: opetussuunnitelmatyön tulkintaulottuvuuksiin (Annala & Mäkinen 2011; Mäkinen & Annala 2010) sekä Wengerin (2003) näkemykseen käytäntöyhteisöjen toiminnan dynamiikasta Aineiston ja teorian vuoropuheluna rakentuu uusi kehys havainnollistamaan opetussuunnitelmaa prosessina

Opetussuunnitelmatyön tulkintaulottuvuudet Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen(acti ng) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen (Annala & Mäkinen 2011; Mäkinen & Annala 2010)

Mutkistavat toiminnot ja se mihin kertoja päättäää kertomuksensa tuovat esiin opetussuunnitelman taustalla olevan dynamiikan sekä sen millä orientaatiolla tämä dynamiikka otetaan haltuun. Kun ihmiset ja yhteisöt tulkitsevat opetussuunnitelmaa erilaisista orientaatioista käsin, syntyy kaaosta, konflikteja ja luovia ratkaisuja Tämän dynamiikan ratkaisemiseksi osalliset Jyräävät ja jyrätään Suojautuvat ja poteroituvat Pakenevat praktisiin, toissijaisiin kysymyksiin Perehtyvät toisiinsa Turhautuvat Tekevät kompromisseja Löytävät toisensa Tutkimuksessa paikantui kaksi orientaatiota: Dialoginen orientaatio Reproduktiivinen orientaatio

Opetussuunnitelmatyön orientaatiot Ulkoiset lähtökohdat Dialoginenn orientaatio Reproduktiivinen orientaatio Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen(acti ng) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen (Annala & Mäkinen 2011; Mäkinen & Annala 2010)

Opetussuunnitelmatyön orientaatiot Dialoginen orientaatio -- se tuotti uutta yliopiston sisäisesti, et meil yliopiston yksikköjen välillä ja yksikön sisällä yhteistyökuvioita rakennettiin aktiivisesti, enemmän kun ennen. Just näitten temaattisten, poikkitieteellisten kokonaisuuksien osalta me käytiin hyvinki rakentavia keskusteluja semmosten oppiaineitten kanssa, joita me ei oo juurikaan ennen tavattu taikka joitten kanssa yhteistyötä ei oo ollu. Tämmöstä konkreettista. Opiskelijathan on yhteyksiä löytäny ennenkin, mutta nyt halutaan tehdä jotenkin vakiintuneempaa ja helpommin opiskelijoille aukeevaa. (9M) Reproduktiivinen orientaatio Se ei oo menny siihen laajem-, siihen suuntaan, mitä mä oon ymmärtäny, että se on tarkotettu, et se ois laajaalasempi. Se ei oo siihen suuntaan menny. Se on vaan kirjattu näkymään, näyttämään sieltä. Meil ei oo halua siis lähtee siihen laaja-alasempaan vaan me halutaan pitää ikään kuin tää oma profiili korkeella. (16M)

Käytäntöyhteisön ulottuvuudett (Wenger 2003) Neuvoteltu juttu tai hanke, keskinäinen vastuu, tulkinnat, rytmit, vastakaikua paikallisella tasolla YHTEINENN YRITYS VASTA-VUOROINEN TOIMINTA JAETTU REPERTOAARI Asioiden tekeminen yhdessä, moninaisuus, suhteet, sosiaalinen kompleksisuus, yhteisö, tuki ja ylläpito Diskurssit, käsitteet, välineet, tarinat, artefaktit, tyylit, toiminnot, historialliset tapahtumat

Uudistuksen päämäärä & neuvottelun käytännöt osin jaettu, osin hahmottumaton, sama- ja erirytmisyyden haasteet (yksilö-oppiaine- tutkinto-ohjelma -yksikkö-yliopisto-okm-kv- ) Yritys löytää jaettu ja osallisille mieleinen päämäärä vs. yritys jarruttaa tai pysäyttää prosessi YHTEINENN YRITYS VASTAVUOROINEN TOIMINTA JAETTU REPERTOAARI

--et jonkun olis tavallaan pitäny ikään ku koordinoida se prosessi ---kun oli se hieno teoreettinen tieto ja niinku näkemys, se ideataso, ajatus siitä et mitä täs ollaan tekemässä. Ettei se menee suoraan siihen sovellukseen että aletaan keskustella että mä haluan tän kurssin iteltäni pois ja okei mä muutan nää tälläi osaamisperustaisiks ja muutetaan nämä perusopinnot tällai, vaan et siinä ois välissä ollu sellanen, jossa kukaan ei olisi saanut kommentoida yhtään mitään suhteessa mihinkään kurssiin. Vaan että, mitä tämä tarkottaa, et mihin lähtökohtiin me voidaan sitoutua. Että ei yhtään konkretiaa. Et heti jos joku yrittää niin heti tik, sormille. [naurahtaen] (1N)

Kenen yhteistyö ja vastuu, kenen oikeus tai velvollisuus osallistua, olettaa,osata tai tietää, mistä keskustellaan, miksi keskustellaan, missä tieto liikkuu rajojen ylityksiä ja uusia avauksia vs. positioiden ja tradition korostus YHTEINEN YRITYS VASTA-VUOROINEN TOIMINTA JAETTU REPERTOAARI

V: --sitte ku on erilaisia koulutuksia taas opetussuunnitelman tekemisestä, sinne pitää kutsuu OPSU- Siis, näin kategorisesti sanottuna. Siis, tiäksä ryhmien puheenjohtajat. Ei hallintohenkilökuntaa. niinku näin. Se pitää suunnata OPSU-ryhmien puheenjohtajille. K: Niin nyt oli hallintohenkilökunnalle? V: Ei, vaan nehän, kutsut on aina kaikille. Mutta se kuka siellä on, niin se on hallintohenkilökunta. Ei OPSU-ryhmien professorit, puheenjohtajat. Ja se on mun mielestäni aika selkeesti semmonen viesti että katotaan että tää ei oo meijän asia. Siis mun mielestä siel kuuluis olla kaikkien. Niin, se että tää on sisällöllistä toimintaa. Ja se pitäis olla jokaisen OPSU-ryhmän puheenjohtajan kunnia-asia. Että, et siitä vois saada niin paljon enemmän irti. (2N)

Muutos tekee näkyväksi vallitsevat ja historiasta kumpuavat kulttuurit, tyylit, tarinat, toiminnot. Muutoksessa uutta, vierasta diskurssia ja välineistöä. VASTAVUOROINEN TOIMINTA YHTEINEN YRITYS JAETTU REPERTOAARI Tutustuminen ja uteliaisuus itselle vieraaseen vs. vieraan vähättely ja torjunta

--mulle oli ihan vaikee, oikeesti vaikee löytää sitä kirjottamisen muotoa. Ja mä huomasin et aika monelle muullekin oli --- sit siellä tietysti niinkun käytäväpuheessa kuuli jonkun verran sitäkin, et kunhan käytetään paljon verbejä, niinkun täntyyppistä vähättelyä joka kulkee ohi siitä, mitä sen niinkun oikeasti pitäis olla, mut mä en vieläkään täysin hahmota sitä. Et joko, joko se on niinkun kielellisesti tai ajatuksellisesti niin iso käänne että kestää ennen kun se menee jakeluun, taikka sit siinä näky se oma väsymys, ettei ollu enää vastaanottokykyy. (23N)

Yhteenvetoa Opetussuunnitelman tulkinta prosessina edellyttää jatkuvaa dialogia ja merkitysneuvotteluja Prosessin vetäjät (eri tasoilla) ja osalliset (positioista riippumatta) ovat yhtälailla vastuussa merkitysneuvottelujen onnistumisesta Tarvitaan pedagogista johtajuutta eri tasoilla Tarvitaan uskaltautumista dialogiin yli rajojen Tarvitaan aikaa Miten tukea yliopistossa käytäntöyhteisöjen syntyä ja niissä ja niiden kesken tapahtuvaa merkitysneuvottelua?

Opetussuunnitelmatyö on ydin! Siitä riippuu millaista osaamista ja akateemista asiantuntijuutta on mahdollista saavuttaa miten yliopistoyhteisö, yhteiskunta ja opiskelijan arki saadaan kohtaamaan miten tutkimus, opetus ja opiskelijoiden kasvattaminen onnistutaan integroimaan miten ulkoiset ja sisäiset päämäärät, hallinnolliset ja pedagogiset käytänteet, yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet saadaan tukemaan toisiaan