Toimitusketjun tehostaminen - pikaopas - ohjekirja toimitusketjujen tehokkaaseen ja yksinkertaiseen kehittämiseen Sivu/Page 1 / 50
Sisältö 1. JOHDANTO... 4 1.1 TOIMITUSKETJUN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 4 2. Yleistä... 5 3. HANKINTA... 5 3.1 Miksi hankintojen hallinta on tärkeää?... 5 3.2 Ostanko itse vai ulkoistanko?... 6 3.3 Millaisia ovat hankintakokonaisuudet?... 7 3.4 Kumppanuusvertailu (Benchmarking)... 8 3.5 Mistä syntyvät hankinnan kustannukset?... 9 3.6 Kilpailuttaminen... 10 3.7 Sopimusten tekeminen... 11 3.8 Kestävät hankinnat... 11 3.9 Varastonhallinta laitetaanko varastointi kappaleeseen? Mistä nämä määritelmät voisivat löytää = viiteeksi ja otetaan tästä pois... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. varastointi... 13 4.1 Varastojen organisointi... 13 4.2 Varastointijärjestelmät... 14 4.3 Fyysinen varastointiympäristö... 14 4.4 Varastoinnin mittareita... 15 4.5 Varastoinnin ongelmat... 16 5. TUOTANTO... 17 5.1 Tuotannon suunnittelu... 18 5.2 Tuotannon organisointi... 18 6. KULJETUS... 20 7. Huolitsijan tehtävät... 31 7.1 Huolinta- ja kuljetusmarkkinat... 31 7.2 Huolitsijan tehtävät... 32 7.3 Huolinnan osatekijät... 32 7.4 Huolitsijan velvollisuudet... 32 7.5 Huolitsijan vastuut... 33 7.6 Aikalupaus... 33 7.7 Varastointi... 34 7.8 Tullaustoiminta... 34 7.9 Arex... 35 7.10 ISF USA... 35 7.11 ELEX... 36 7.12 POHJOISMAISEN SPEDITÖÖRILIITON YLEISET MÄÄRÄYKSET PSYM 2000... 36 7.13 Reklamaatioajat... 37 8. Incoterms... 37 9. MAKSUEHDOT... 39 10. VERKKOKAUPPA... 47 Sivu/Page 2 / 50
11. TUOTTEIDEN SÄHKÖINEN MERKITSEMINEN... 47 11.1 Mihin viivakoodeja tarvitaan?... 47 11.2 RFID... 48 Sivu/Page 3 / 50
1. JOHDANTO EAKR rahoitteisessa VETOS- vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella (2009 2011) -projektin aikana kehitetään yritysten toimitusketjujen osa-alueita, yritysten toimitusketjuja tukevia palveluja ja siihen tarvittavaa koulutustarjontaa. Mukana ovat Forssan seudun kehittämiskeskus Oy ja Forssan seudun kunnista Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Hankkeessa marras-joulukuussa 2009 tehdyssä Logistiikkakyselyssä ja toukokuussa 2011 Logistiikan kehittäminen kyselyssä Forssan seudun yrityksille tiedusteltiin toimitusketjujen kehittämiseen liittyviä kehittämistarpeita ja kohteita. Tähän ohjekirjaan on koottu aiheet sen pohjalta mitä yritykset kertoivat kehittämiskohteita. 1.1 TOIMITUSKETJUN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Toimitusketjun hallinnan avulla pyritään lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään varastomääriä. Tavoitteiden ristiriitaisuus: Sivu/Page 4 / 50
2. YLEISTÄ Kehitä jatkuvasti Suunnittele merkittävä muutos Tee havaintoja ja mittauksia Ajattele asiakasta Aseta tavoite Kouluta ja harjoittele Poista hävikkiä Muuta prosessia Ota kaikki mukaan Menetelmät o Benchmarking - toisilta oppiminen o Laatujärjestelmät o Analysointimenetelmät syiden ja seurausten löytämiseksi o Havainnointi ja kysely 3. HANKINTA 3.1 Miksi hankintojen hallinta on tärkeää? Hankinnat ovat yrityksen ydinosaamista. Ostojen osuus suomalaisissa yrityksissä nousee lähes 80 prosenttiin liikevaihdosta, jolloin hankintaprosessin hallinta on tullut entistä tärkeämmäksi. Yhä tiukempi kilpailu pakottaa yritykset keskittymään ydinosaamiseensa, kaikki muu on viisasta hankkia ulkopuolelta Tämä näkyy avoimena ulkoistamisena Toimittajalta ostetaan yhä pitemmälle räätälöityä palvelua tavaran ohessa. Hankintatoimi = yrityksen ulkopuoliset hankinnat Hankintojen sujuvuudella tavoitellaan: parempaa asiakaspalvelua sijoitettua pääomaa vähemmän kustannuksia alemmas Sivu/Page 5 / 50
3.2 Ostanko itse vai ulkoistanko? Omaa hankintatoimintaa miettiessään yrityksen on hyvä pysähtyä tarkastelemaan onko hankintatoimi järkevää hoitaa itse vai ostaa ulkopuolelta. Prosessiin voi lähteä esimerkiksi alla olevan ulkoistamisen ajurin avulla. Huomioitavaa on, että kaikki hankinnat ovat erilaisia, riippuen toimialasta ja tuotteesta tai palvelusta. Uhkia ja mahdollisuuksia voi miettiä oheisen muistilistan avulla. Sivu/Page 6 / 50
Uhat ja mahdollisuudet pohdinta hankintakokonaisuuden mukaan: tehdäänkö itse vai hankitaanko, ostetaanko vai vuokrataanko, paikallisilta, kansallisilta vai kansainvälisiltä valmistajalta vai välittäjältä määrät ja volyymiedut toimittajayhteistyön tiiviys paljonko varastoidaan miten kuljetetaan kuka hankkii miten oheiskuluja seurataan 3.3 Millaisia ovat hankintakokonaisuudet? Kun on saatu ratkaistua hankkiiko yritys tuotteet tai palvelut itse tulee seuraavaksi määrittää hankintakokonaisuudet. Niissä tulee ottaa huomioon: Nykyiset ostonimikkeet Niiden toimittajat Olemassa olevat hankintasopimukset Hankintahinnat Käyttövolyymit Hankinnat oheiskulut Hankittujen tuotteiden varastot Innovatiivisuutta hankintaan Varastojen hajakeskittäminen Keskitetty varasto on kustannustehokas Paikallisvarastossa hyvä palvelutaso Varaston optimointi tärkeää Omat tai yhteiset keskukset Call center, hallintokeskus, asennuskeskus, jakelukeskus, logistiikkakeskus, globaali toimittajaverkko Kaupan kehitys Hyllytilaa, jonka ylläpito tavarantoimittajalla Tuotetietoja, vaihtoehtoja netistä Hyödynnä toimittajan innovaatiokyky Sivu/Page 7 / 50
3.4 Kumppanuusvertailu (Benchmarking) Perinteisesti toimiva yritys voi pohtia, onko mahdollista muokata toimintaa: kotiinkutsuista -> oikeiden toimittajien valintaan tuttujen toimittajien kilpailutuksesta -> uusien etsintään alennusneuvotteluista -> kokonaiskustannusten mallintamiseen kustannusvastuiden siirtelystä -> koko ketjun kustannustehokkuuden optimointiin Mutta kopioiminen muilta yrityksiltä voi johtaa ongelmiin päähuomio omiin resursseihin, organisointiin ja koulutukseen, ei niinkään yksittäisiin tehtäviin tai rutiineihin liiketoimintaympäristö ja aiempi kehitys määrittelevät suhteet toimittajamarkkinoihin Riskejä: o Tiivis yhteistyö johtaa riippuvuuteen yhdestä toimittajasta o Sinisilmäinen oletus tavoitteiden yhdensuuntaisuudesta o Vaikeus valvoa toimittajan kehittymisen suuntaa o Avointen kirjojen näennäisyys o Kilpailun luoman tehostamispaineen menetys o Vaikeus saada oikeudenmukainen kateosuus ketjun tehostumisesta Säännöllinen seurantamittaristo tarvitaan kumppanuuden onnistumisen mittaamiseen Perustavoitteiden täyttäminen tarkistetaan (laatu, määrä, puutteettomuus, ajoitus, palvelu, asenne ja muut operaatioihin liittyvät mittarit) Suhtautuminen ongelmiin ja kyky ratkaista ne, pyrkimys palvelun jatkuvaan parantamiseen Jatkuva kustannustason alentaminen, yhteisten prosessien parantaminen Yhteiset innovaatiot ja tekninen kehittäminen, yhteisten kykyjen ja resurssien kehittäminen Vakioraportteja, yhteistyötiimejä, tiiveimmillään ohjausta kuten perheenjäsenen kohdalla Hankinnan onnistuminen Keskitytään vain olennaisen seurantaan Jos tavoite ostohintojen minimointi, mitataan ostohintojen kehitystä - laadun kärsimättä Toimittajan ja yhteistyön suoritustason arviointi keskeisillä avainalueilla Jatkuvan kehityksen mittaamiseksi: o Onko löytynyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, toimittajia ja ideoita? Sivu/Page 8 / 50
o Miten kustannusrakennetta on pystytty kehittämään? o Mitä hyötyjä on luotu loppuasiakkaalle? Säännölliset asiakaskyselyt Laatumittarin rakentaminen - mitä ei voi mitata, ei voi johtaa Verkostoitumiset - kustannusten hallintaa yhteistyöllä Esimerkki: yksi jakeluauto kerää tavarat useammasta kohteesta, myös kilpailijoilta. Päästään kilpailuttamaan kaikkia yrittäjiä rasittavaa kustannusta tehokkaammin Ei ole järkeä lähettää jakeluautoa puolityhjänä, jos tilan voi myydä sitä tarvitsevalle Purkukohteissa vähemmän ruuhkia Analysoi hyvin 3.5 Mistä syntyvät hankinnan kustannukset? Hankintatoiminnan kustannukset Hallintokustannus Tilauskustannus Käsittelykustannus Kuljetuskustannus Vastaanottokustannus Varastointikustannus Tarkastuskustannus Tee hankintakulukartoitus Optimi eräkoon määrittely kulujen hallitsemiseksi Sivu/Page 9 / 50
Optimitilauserän EOQ kaava löytyy kohdasta 4.4 3.6 Kilpailuttaminen Parhaimmillaan kumppani on ongelmanratkaisija omassa toimitusketjussaan Toimittajan valintakriteeri laatu ja toimitusvarmuus mieluummin kuin alhaisin markkinahinta Eettiset ohjeet toimittajayrityksille; ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvä toimittajavastuu -> monitorointi Toimittajia joutuu kouluttamaan Osaaminen ja suositukset Kustannusvertailu Maksuehdot ja alennukset Resurssit Laatu Kehittymismahdollisuus Toimitusvarmuus ja luotettavuus Arvot ja yrityskulttuuri Omistuspohja Sitoumukset muiden kanssa Tavarantoimittajia: www.europages.com, www.purchasing.com Sivu/Page 10 / 50
Markkinapaikkoja: www.konetori.com, globalsourcing.com, yrittajanaiset.fi Projekteja: www.elance.com (halvin saa projektin tehtäväkseen) Julkiset hankinnat Hankintaprosessi on määrämuotoinen, avoin ja läpinäkyvä www.hankintailmoitukset.fi (HILMA) Monimutkaisia palvelukokonaisuuksia Kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan HILMAssa = hankinnat yli 30 000 Kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen osalta sovelletaan hankintayksiköiden omaa ohjeistusta. Toimittaja valitaan vain arviointi- ja pisteyttämisperustein Yleisimmät ongelmat: o Tarjousten vertailussa ei käytetty ilmoitettuja arviointikriteereitä o Tyytymättömyys omaan tai kilpailijan saamaan pistemäärään o Tarjoukset eivät vastaa tarjouspyyntöä o Sorrutaan jälkitinkimiseen (kiellettyä) Toimittajien hallintaprosessi Palaute toimittajayrityksille esim. sijaluku vertailussa Kehittämistoimenpiteet yhdessä toimittajien kanssa Hyvä IT-tuki, järjestelmätuki Miten yhteistyö myynnin kanssa järjestetään? 3.7 Sopimusten tekeminen Palvelusopimukseen liittyviä elementtejä ovat Palvelukuvaus Palvelutasosopimus SOPIMUS -yleiset sopimusehdot Laatumittarit 3.8 Kestävät hankinnat Kehittämällä hankintoja kestävään suuntaan pyritään pienentämään hankintojen ilmastovaikutusten lisäksi jätemäärää sekä ympäristön kemikalisoitumista. Samalla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristömyötäisiä innovaatioita. Sivu/Page 11 / 50
Tarjoajalta voi vaatia ympäristöjärjestelmää tai kattava ympäristöohjelmaa ja ympäristövastuullisuuden edellyttämistä myös alihankkijoiltaan. Myös kuljetuspalvelulle voidaan asettaa ympäristökriteereitä. Lisätietoja mm. Motivalta http://www.motivanhankintapalvelu.fi/. Kestävät hankinnat ovat mm. Turhan ja hukan elimoinointia Parempaa tilansuunnittelua Optimaalista maantieteellistä sijoittumista Ennakoivaa huoltoa Energian kokonaiskulutuksen huomioimista Energiamuotojen vertailua ja, CO 2 -päästöjen minimointia Pisteytysjärjestelmissä kestävän kehityksen mukaan ottamista Ostopäätöksiä tehdessä katsotaan jakeluketjun juurille asti Mietitään myös paluulogistiikka, kierrätettävyys ja uusiokäyttö Pakkaustekniset innovaatiot jakeluketjussa toimivien yhteistyön tuloksena FTL pitkille etäisyyksille ja lyhyille LTL Älykäs reititys, rahtitilan optimointi, polttoaineen kulutuslukemat, tonnikm Ostojen harventamisella vähemmän kuljetuksen päästöjä Jakeluterminaaleja varastoinnin sijaan, hoidetaan noutokuljetukset samalla kertaa Innovaatioiden ja parhaiden käytäntöjen raportoinnilla löydettyä kilpailuetua Toimittajasuhteiden syvenemistä Toimintaa ja tuotteita koskevien vaatimusten täyttäminen on positiivinen viesti asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja omalle henkilöstölle yrityksen vastuullisesta suhtautumisesta yhteisiin pelisääntöihin. Muistetaanko tätä hyödyntää yrityksessäsi? Selvillä olemisen velvoite myös ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden säädöksistä Ympäristöraportointi on yksi tapa valmistautua globaaleihin tilanteisiin Vapaaehtoinen yritysvastuun raportointi kannattaa Suomessa ei lakisääteistä velvoitetta; Suomi on johtava maa ympäristöraportoinnissa (Ruotsissa ja Tanskassa lakeja) Lisätietoja hankintojen kehittämisestä http://hankintatoimi.fi/ Sivu/Page 12 / 50
4. VARASTOINTI Yrityksissä on tyypillisesti useita erilaisia varastoja, esimerkiksi hankintoihin liittyviä ostovarastoja, sisäisiä puskurivarastoja sekä omien lopputuotteiden valmistevarastoja. Varastoinnilla yritys varautuu saatavuuden ja kysynnän vaihteluihin sekä erilaisiin häiriötilanteisiin omassa toiminnassaan. Varastonhallinnan haasteena on pitää kustannukset alhaisina ja samalla varmistaa, että puutetilanteita ei pääse syntymään, jotta yrityksen palvelutaso pysyy korkeana. Logistiikan ja hankinnan kannalta varaston arvo muodostuu varastossa olevien tavaroiden määrän ja niiden hankintahintojen perusteella. Taloudellisesti turhan varastoinnin välttäminen sekä varastojen optimointi voivat parantaa merkittävästi yrityksen tulosta, kun varastoon sitoutuneen pääoman määrää saadaan pienennettyä. 4.1 Varastojen organisointi Tuotteet kannattaa lajitella kulutuksen ja kiertonopeuden mukaisiin ryhmiin, käyttäen esimerkiksi ABC analyysiä. Varaston layout kannattaa suunnitella ryhmittelyn mukaiseksi, niin, että usein tarvittavat tuotteet varastoidaan mahdollisimman helposti saataville. Lisätietoa ABC analyysistä esim. http://www.kuljetusopas.com/varastointi/kehittaminen/ Varastoinnissa on syytä seurata että tavarat pysyvät oikeilla paikoillaan, eivätkä jää käytäville estämään muuta liikennettä. Liikenteen tukkeutuminen heikentää merkittävästi työn ja kuljetusten tehokkuutta sekä aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita. Varastonarvoja ja niiden kehitystä kannattaa seurata systemaattisesti. Jotta varastonarvot olisivat oikein, pitää kaikki varastotapahtumat kirjata järjestelmällisesti varastokirjapitojärjestelmään. Varastot tulisi myös inventoida vähintään kerran vuodessa. Mikäli varastoihin sitoutuu suuria pääomia tai varastointi työllistää kohtuuttomasti, kannattaa harkita varastoinnin ulkoistamista, onko ulkoistaminen mahdollista ja kannattavaa? Varastoinnin ulkoistaminen on kuitenkin suuri ja kallis projekti, jota kannattaa harkita ja laskea huolellisesti. Jos varastossa pyörii vuodesta toiseen samoja epäkurantteja tuotteita, olisi syytä harkita niiden romuttamista, mikäli tuotteita ei voi myydä eteenpäin. Näin varastoista vapautuu tilaa tarpeellisille tuotteille ja epäkuranttien tavaroiden arvo saadaan pois varaston arvosta. Sivu/Page 13 / 50
4.2 Varastointijärjestelmät Tutki eri varastointijärjestelmiä. Hyllyjä ja varastointijärjestelmiä on olemassa monentyyppisiä. Esim. http://www.kasten.fi/tuotteet/ Mikäli pienehköjä varastoitavia tuotteita on paljon, kannattaa tutkia vaihtoehtona esim. Paternoster tyyppistä varastoa, jossa pienelle lattiapinta-alalle saadaan varastoitua paljon tavaraa. Mikäli varastoidaan tuotteita jotka vanhenevat, on syytä kehittää menetelmä jolla varmistetaan, että tuotteita käytetään ja lähetetään eteenpäin vanhimmasta uusimpaan. Tämä voi olla esimerkiksi sovittu täydennyssuunta, uudet tuotteet täydennetään vasemmalle ja vanhoja siirretään aina oikealle. Keräily tapahtuu aina oikealta. Näin tuotteet liikkuvat järjestelmällisesti ja vanhenemisesta johtuva hävikki pienenee. Vanhenevien lavatavaroiden varastointiin saattaa sopia esimerkiksi läpivirtaustyyppinen hyllystö, jota täydennetään hyllystön toiselta puolelta ja keräily tapahtuu vastakkaiselta puolelta. Tässä mallissa lavan tyhjentyessä rullia pitkin tulee keräiltäväksi aina seuraava lava. Näin tuotteet tulevat käytetyiksi saapumisjärjestyksessä. Tuotannossa kulutustavaroiden varastointiin ja ohjaukseen saattaa sopia 2- laatikkojärjestelmä, jonka käyttöönottoa ja toimivuutta kannattaa testata. Tässä järjestelmässä käytetään vain yhden laatikon tuotteita kerrallaan. Ensimmäisen laatikon tyhjentyminen laukaisee tilausimpulssin ja toisen laatikon sisältöä käytetään täydennyksen aikana. Laatikon sisällön määrän on oltava riittävä, jotta tuotteet eivät lopu kesken ennen uuden toimituksen saapumista. Sopii hyvin pienehköille kulutustavaroille, joilla on melko tasainen menekki. 4.3 Fyysinen varastointiympäristö Huolehdi että trukit ja muut laitteet huolletaan säännöllisesti ja pidetään hyvässä kunnossa. Käytä sopivantyyppisiä trukkeja, esim. polttomoottoritrukki ei käy jatkuvaan sisäkäyttöön pakokaasujen takia. Hyllystöjen päissä ja muissa riskikohdissa olisi syytä aina olla törmäyspuomit, jolloin esim. trukilla ei vahingossa saada hyllystöjä romahtamaan. Varastopaikkojen tulisi olla selkeästi merkattuna sopivilla kylteillä tai tarroilla. Merkinnät kannattaa tehdä kirkkailla, hyvin erottuvilla väriyhdistelmillä kuten esim. keltainen musta. Varastopaikkojen merkitseminen tulisi olla myös systemaattista ja yhtenäistä sekä fyysisessä varastossa, että varastokirjanpidossa. Varastopaikan merkintä voi olla Sivu/Page 14 / 50
vaikkapa 15N3, jossa 15 voi olla hyllykokonaisuuden numero, N tarkoittaa hyllyväliä ja 3 hyllytasoa jolla tuote sijaitsee. Varastossa tulee olla riittävä valaistus, jotta työskentely on turvallista. Myös lämpötilan ja ilmankosteuden tulee olla varastoitaville tuotteille sopiva, huomioiden esim. korroosioriskit ja tuotantoon siirrettävien tuotteiden lämpölaajenemisen sekä muut vastaavat muutokset. Varaston hyllyjen asettelu kannattaa suunnitella huolellisesti niin, että hyllyjen välissä on riittävästi liikkumatilaa ja hyllyjen suunta sekä asettelu mahdollistavat mahdollisimman tehokkaan työskentelyn. 4.4 Varastoinnin mittareita Varaston arvo tarkasteluhetkellä määrittää hankinnan arvostuksen Täydennystilauksen koko vaihtelee Sivu/Page 15 / 50
Optimitilauserä EOQ Optimitilauserän kaavassa D= vuosikysyntäarvio (kpl) TK = toimituserän erilliskustannus ( ) H = yksikköhinta ( /kpl) VK = varastointikustannus (yksikköhinnasta) 4.5 Varastoinnin ongelmat Varastot piilottavat ongelmia Kysynnän vaihteluihin varautuminen edellyttää yhdenmukaista joustostrategiaa läpi toimitusketjun ja tarvittavien kyvykkyyksien rakentamista etukäteen. Sivu/Page 16 / 50
Varastoinnissa tulisikin tarkkaan pohtia, mitä varastoidaan, kuinka paljon ja missä toimitusketjun kohdassa varastointi on järkevintä tehdä. 5. TUOTANTO Tuotannon organisointiin on useita eri lähestymistapoja riippuen mm. yrityksen toimialasta, koosta ja strategiasta. Yritys voi esimerkiksi valmistaa tuotteensa alusta loppuun itse, tai keskittyä täysin omaan ydinosaamiseensa toimimalla integraattorina. Tuotanto on myös mahdollista ulkoistaa halutessaan kokonaan. Sivu/Page 17 / 50
Nykyään on yleistä tilata valmiita kokonaisuuksia alihankkijoilta jotka ovat erikoistuneet tiettyyn osa-alueeseen ollen siinä mahdollisimman tehokkaita. Tilaajayrityksen yhdistävät osakokonaisuudet ja oman osaamisensa muodostaen mahdollisimman tehokkaasti valmistetun lopputuotteen. 5.1 Tuotannon suunnittelu Kannattaa suunnitella tarkkaan mitä tehdään itse, mitä kannattaa ostaa muilta yrityksiltä, Make or Buy. Usein yritykset valmistavat itse kriittisimmät avainkomponentit, joissa niillä on erityistä osaamista tai menetelmiä, joita ei haluta saattaa kilpailijoiden tietoon. Toisaalta kokonaisuudet, jotka voidaan helposti tilata alihankkijoilta, kannattaa kilpailuttaa ja pohtia tämän jälkeen kannattaako ne ostaa, vai valmistaa itse. Suunnittele tarkkaan mitä tuotteita kannattaa valmistaa varastoon, mitä tehdään vain asiakastilauksen pohjalta. Varastoitavat tuotteet pystytään toimittamaan nopeammin, mutta niihin voi nopeasti sitoutua huomattavasti pääomaa. Tilausohjautuvassa tuotannossa pääomia sitoutuu yleensä selkeästi vähemmän, toisaalta tuotteiden toimitusajat voivat olla loppuasiakkaan kannalta liian pitkiä etenkin, jos toimitusketjuun kuuluu kovin monta eri porrasta. Ajoita hankinnat ja tuotanto niin, että keskeneräiseen tuotantoon sitoutuisi mahdollisimman vähän pääomaa. Liian myöhään tapahtuvat toimittajien toimitukset myöhästyttävät koko toimitusketjua ja heikentävät asiakastyytyväisyyttä sekä aiheuttavat turhia kuluja. Myös liian aikaisin tapahtuvat toimitukset ovat ongelmallisia, koska tällöin sekä pääomaa, että varastotilaa sitoutuu keskeneräiseen tuotantoon enemmän kuin tarvitsisi. Tuotannon oikea malli kannattaa suunnitella tarkkaan, linja- tai solutuotanto vai jokin muu tuotantomalli, sekä tutkia näiden edut ja haitat omassa yrityksessä. Joissain tapauksissa optimitulos saavutetaan eri tuotantotyyppien yhdistelmällä, joten mikään tuotantotyyppi ei sinänsä ole muihin nähden yksikäsitteisesti parempi. Tuotannon ohjaamiseen kannattaa käyttää ERP järjestelmän mahdollistamia ajoitus- ja ohjausmalleja. ERP-järjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen vaatii systemaattista tiedonkeruuta tuotannosta. 5.2 Tuotannon organisointi Selvitä automatisoinnin mahdollisuudet rutiinitehtävissä, esim. pakkaus, kuljettimet, robotit. Laitteet maksavat usein melko paljon, mutta toisaalta nostavat Sivu/Page 18 / 50
tehokkuutta huomattavasti. Muista tehdä aina realistiset takaisinmaksuaikalaskelmat. Määrittele ja seuraa tuotannosta avainmittareita (KPI), kuten käyttöastetta ja toimitusvarmuutta. Lisätietoja mittareista löydät esimerkiksi täältä http://www.ims.fi/sites/default/files/tehokkaan_mittariston_metsastys..pdf Minimoi ja yhdistele eri varastot tuotannon sisällä. Näin voidaan vähentää varastoihin sitoutuneen pääoman määrää ja varastojen tarvitsemaa tuotantotilan pinta-alaa. Organisoi tuotanto niin, että tuotteiden sisäiset kuljetukset ja välivarastoinnit saadaan minimoitua. Näin pienenee siirtoihin kuluvan työajan lisäksi myös kateissa olevien tuotteiden etsimiseen kuluva aika. Merkitse tuotannon sisäiset varastopaikat ja erilaisten liikuteltavien kohteiden, kuten työkalukärryjen ja trukkien säilytyspaikat selkeästi esim. maalaamalla lattiaan. Varmista tuotantokoneiden jatkuva toimivuus määräaikaisilla ennakkohuolloilla. Ennakkohuollot tulevat tyypillisesti huomattavasti edullisemmiksi, kun hajonneiden koneiden korjaukset ja korjaustöistä aiheutuvat tuotantokatkokset. Huolehdi henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja uusien henkilöiden huolellisesta perehdytyksestä. Varmista että uudetkin henkilöt koulutetaan turvalliseen työskentelyyn ja yrityksen toimintatapoihin. Seuraa systemaattisesti tuotannon laatua. Usein asiakkaat vaativat toimittajiltaan myös laadunhallintajärjestelmää sekä laatusertifikaattia (esim. ISO9001). Lisätietoja esim. täältä http://www.ims.fi/sites/default/files/21103_artikkeli_laadunhallinnan%20perustei ta.pdf Varmista että tuotantotilat ovat siistit ja työkalut ja työpisteet ovat hyvässä järjestyksessä. Tämä parantaa työn tehokkuutta ja turvallisuutta. Käytä esimerkiksi 5S menetelmää. Lisätietoja http://www.ims.fi/sites/default/files/5s_ja_hukkakaynnin_vahentaminen.pdf Vakuutukset. Mikäli tuotannon jatkuvuus on elintärkeää, kannattaa harkita yrityksen keskeytysvakuutusta, joka auttaa yllättävissä toiminnan keskeytystilanteissa. Vakuutuksia, niiden hintoja ja ehtoja kannattaa vertailla huolellisesti. Muista huolehtia kaikista lakisääteisistä tapaturma yms. vakuutuksista sekä yrityksen vastuuhenkilöiden vakuuttamisesta, mukaan lukien esimerkiksi työnjohdon vastuuvakuutukset. Sivu/Page 19 / 50
6. KULJETUS Logistiikan viisi oikeata vaatimusta o Oikea tuote (the right product) o Oikeassa paikassa (at the right place) o Oikeaan aikaan (on the right time) o Oikealla palvelulla (with the right service) o Oikealla kustannuksella ja hinnalla (for the right cost and price) Nämä vaatimukset voidaan toteuttaa vain onnistuneesti suoritettujen kuljetustoimintojen avulla. Kuljetusjärjestelmän valinta o Tuotteiden jalostusaste merkittävä valintakriteeri o Jalostetut ja kalliit yksikköhinnat edellyttävät kuljetusten varmuutta ja luotettavuutta o Perusteollisuuden harvat ja vahvat kuljetusvirrat o useita vaihtoehtoja o kuorma-autot ja rautatiekuljetukset keskenään kilpailukykyisiä o Kokoonpanoteollisuuden ohuet virrat o vähemmän vaihtoehtoja o pienet eräkoot ja toimitusaikavaatimukset puoltavat kuormaautokuljetuksia o Suomessa tehdään enemmän asukasta kohti tavarankuljetustyötä kuin muissa Euroopan maissa! o Pyritään yhdistämään vaatimukset hyvästä palvelutasosta, laadusta ja kohtuullisista kustannuksista. o Kuljetusmuoto määräytyy sen mukaan tapahtuuko kuljetus teitse, rautateitse, vesiteitse vai ilmassa o Eri kuljetusmuodot täydentävät toisiaan o Jokaisella kuljetusmuodolla on etuja ja heikkouksia, joten kuljetusmuodon valinta on tapauskohtaista o Nykytrendi: parempaa täsmällisyyttä, joustavuutta ja tiedonkulkua suurempien kokonaisuuksien tarkastelu Tiekuljetukset o Etuina ovat nopeus, joustavuus, edullisuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille o Käytetään useimmiten, kun matkat lyhyitä, kuljetusvirrat pieniä ja vaaditaan nopeaa toimitusta o Käytettävissä on laajin infrastruktuuri ja ovelta - ovelle -kuljetukset o Suomessa 90 % tavaravirrasta Sivu/Page 20 / 50
o Pakettiautokuljetukset: o pienten tavaraerien lyhyen matkan jakelu- ja keräilykuljetukset o Kuorma-autokuljetukset: o lyhyen matkan jakelu-, keräily-, maansiirto-, rakennusaine yms. kuljetukset o keskipitkän tai pitkän matkan kuljetukset, kun kuorma-autokuljetus on edullisin tai ainoa vaihtoehto o raskaat ja säännölliset kuljetukset lyhyillä matkoilla Kuljetustilan suunnittelusta Schenker: o Lavametrillä (Lm) tarkoitetaan lähetyksen tarvitsemaa tilaa kuormatilassa. o Rahditusperusteena käytetään aina lavametriä, kun lähetyksen päälle ei voi lastata tai lähetyksen korkeus ylittää 120 cm. Rullakko 0,2 Lm (420 kg) Teholava 0,2 Lm (370 kg) EUR-lava (t. vastaava) 0,4 Lm (740 kg) FIN-lava (t. vastaava) 0,5 Lm (925 kg) Lavametripaino 1850 kg (1 metri lastitilassa) Transpoint: o Standardikuljetusyksikkö: 40 FIN lavaa tai 20 lavametriä, kantavuus yhteensä 37 tn ja tilavuus 110 m3 Rullakko (0,68m x 0,80m) rahdituspaino 420 kg 1 FIN lavapaikka (1m x 1,2m) rahdituspaino 925 kg 1 EUR-lavapaikka (0,8m x 1,2m) rahdituspaino 740 kg 1 teholavapaikka (0,6 x 0,8m) rahdituspaino 370 kg tilavuuspaino / m3 (kuutiopaino) 333 kg / m3 lavametripaino 1850 kg / lavametri Tilavuuspaino huomioidaan, mikäli: o Lähetyksen kollit ovat keskenään pinottavissa 2,4 m korkeuteen painonsa, muotonsa ja kestävyytensä puolesta. o Lähetys koostuu vain yhdestä kollista ja se soveltuu sekä päälle että alle lastattavaksi o Yhden kollin tai lavan korkeus ei ylitä 1,20 m o Kollin massa on korkeintaan puolet vastaavan o lavapaikan rahdituspainosta o Kolli on tasainen, tiivis ja hyväkuntoinen o www.logy.fi/liitetiedostot/kuormansidonta.pdf Merikuljetukset o Maailmankaupan määrästä noin 85 % kulkee meritse o 31 000 alusta, suurin rahtialus Emma Maersk ja matkustaja-aluksista Allure of the Seas (valm. 2010 Turussa) Sivu/Page 21 / 50
o Pitkälläkin aikavälillä merikuljetusten merkitys säilynee huomattavana. Niiden kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin mm. alueellinen sijoittuminen, maailmantalouden yleiset kehityssuunnat, kansainvälinen kauppa- ja talouspolitiikka ja luonnonolosuhteet o Merikuljetusten hinnat käyttäytyvät arvaamattomasti o Varustamokohtaisia lisiä käytössä, mm. CAF (valuuttalisä % merirahdin määrästä) ja BAF (polttoainelisä esim. 350 USD/TEU) o Turvallisuusmääräyksiä huomioitavaksi myös lähettäjälle (pulttisinetti, AMSmanifesti, AEO-huolintaliikkeet, terminaalien aitaaminen yms.) o Merirahtimarkkinat sisältävät useita osamarkkinoita, jotka ovat kytkeytyneet toisiinsa ja kilpailevat keskenään o Lastinantajat kilpailevat laivoista, varustajat kilpailevat lasteista o Vienti- ja tuontikuljetuksia o Suurikokoisten yksikkötavaroiden ja massatavaroiden kuljetukset rannikolla ja sisävesillä o Erikoiskuljetukset o Kauppamerenkulun toimintamuodot: - Linjaliikenne: ennalta määrätyt satamat, rahdit tiedossa etukäteen - Hakurahtiliikenne: satunnaiset satamat, rahti määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan - Sopimusliikenne: tietylle tavaramäärälle avataan linja o Kappaletavarakuljetukset meritse säädetään: Merilaki 13.luku, rahtaus ML 14. luku o Konttilaki ja -asetus: turvallisuus, tarkastukset o Auto Euroopassa < 35 km/h, juna <20 km/h, laiva 36 km/h (24h/7d) o Linjaliikennepalvelujen hyödyntäminen - EU-hakusivu http://www.shortsea.info/ o Shortsea shipping on meri- ja maantiekuljetusten yhdistelmä Euroopan sisäisille ovelta ovelle kuljetuksille, tyypillisesti konteissa tai perävaunuissa. suuri osa kuljetuksista kulkee meritse. Shortsea shipping kontit ovat kuljetettavissa maanteitse, rautateitse ja suurilla sisävesien proomuilla. Satamien palveluita Satamatyypit: o Kappaletavarasatama o Irtolasti- eli bulk satama o Öljysatama o Matkustaja-autolauttasatama o Yleissatama Sivu/Page 22 / 50
Satamayhteisön jäseniä: o Satamanpitäjä o Terminaalit, varastot o Ahtausyritykset o Tulli o Rajavartiolaitos Alukset: o konttialukset (lastiruuma ja kansi konttipinoille) o irtolastialukset (yksikantisia) o säiliöalukset (nesteet ja kaasut) o pientonnisto (yksinkertainen rakenne) o proomut (hinaus/pusku) o erikoislastialukset (autoille, hedelmille ym.) Merikontit kuljetusvälineinä o Pitkämatkaisiin kuljetuksiin o Maksuehtojen ja toimitusehtojen käytön osaaminen itsellä tai ostetaan huolintaliikkeeltä; kontrolli omissa käsissä o Dokumentit (Konossementti ja merirahtikirja Sea Way Bill) osattava laatia oikein o Merivakuutukset tärkeitä, sekä varustamolle että lastinantajalle, esim. P & I: ongelmat pyrittävä tilkitsemään etukäteen o Katoamisia ja rikkoontumisia tapahtuu joka tapauksessa; varautuminen niihin järjestettävä o Kontti lastattava oikein suojausvaikutuksen saavuttamiseksi o Kuljetusvahinkojen ehkäiseminen kontissa: o ilmatyynyt o kunnollinen tuotepakkaus o sidonta o tuenta o painojakauman tarkistus lastausvaiheessa o Vakiokokoinen, suljettava kuljetusyksikkö, koneellisesti käsiteltävä, kaikille pintakuljetusmuodoille sopiva (ei siis lento) o Ilman välikäsittelyä lähettäjältä vastaanottajalle o Vakioleveys 2,44 m o Korkeus 2,44 2,90 m o 2 pituutta: 6,06 m ja 12,19 m eli 20 jalkaa ja 40 jalkaa (20 =1 TEU ja 40 =2 TEU) o Kuormalavoja voidaan lastata 20 konttiin 10 lavaa 2 kerrokseen, yhteensä 20 lavaa o 40 konttiin 22 FIN- lavaa kerrokseen o Kontin omamassa 2-4 tonnia, kantavuus 20 26 tonnia Sivu/Page 23 / 50
o Yksilöllinen numero o Containes specs: o http://www.mscgva.ch/containers_specifications.html Rautatiekuljetukset o Käytetään eniten silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä, tavaramäärät suuria ja kuljetustarve säännöllistä o Tiekuljetusten ruuhkautuneisuus ja ympäristötekijät puoltavat rautatien käyttöä ainakin kuljetusketjun osana o Rautateiden kuljetusverkko ei ole läheskään yhtä kattava kuin tieverkko, mutta on yleensä käytettävissä tärkeimmissä kuljetuskohteissa ilman siirtokuormausta o Valtion rooli merkittävä vuoteen 1990 o Suomen rautatielaki 2003 täyttää yhteisölain edellytykset o VR Oy:llä yksinoikeus kotimaiseen henkilöliikenteeseen Sivu/Page 24 / 50
Transsiperian rata Sivu/Page 25 / 50
Kuormatila junavaunussa Sivu/Page 26 / 50
Intermodaalikuljetukset o Ovelta - ovelle kuljetuksia, vähintään 2 eri kuljetusmuotoa, joissa tavara pysyy samassa yksikössä o Runkokuljetus voi olla rautatie-, meri-, sisävesireittiä lisättynä maanteitse tapahtuvalla nouto- ja jakelukuljetukseen o Soveltuvuus: kaikenlaiset tavarat, säännöllisille tavaravirroille, joilla on pitkät kuljetusmatkat o Vientikuorma esim. Suomesta Italiaan 5 7 vrk o Edut: o ohuiden tavaravirtojen yhdistämiseen, päästään hyödyntämään korkeampaa kuljetuskapasiteettia (jopa 29 tonnia) o voidaan vaikuttaa tieruuhkiin varsinkin Keski-Euroopassa ja tieliikennepäästöihin o lastin käsittelykertojen vähäisyys vähentää vaurioriskejä o Vähemmän kuljettajia runkokuljetuksen aikana; lepoaikasidonnaisuus o Päivittäinen maantie-rautatie yhteys välille Pohjois- Etelä-Eurooppa mahdollista. o Rautatiekuljetuksen ekologisuus yhdistyy maantiekuljetuksen joustavuuteen. o Pääveto rautateitse, alku- ja loppuveto autoilla. o Rautatiekuljetuksen varmuus ja tietullittomuus. o Maantie- ja rajaruuhkat poistuvat. o Vähemmän rajoituksia viikonloppujen ja vapaapäivien johdosta. o Kuljetusyksikköinä käytetään erilaisia suuryksiköitä - kontteja - vaihtokuormatiloja - irtoperävaunuja (trailerit) - junanvaunuja - kokonaisia ajoneuvoja - ajoneuvoyhdistelmiä Sivu/Page 27 / 50
Lentokuljetukset o Lentokuljetus on kilpailukykyisin kuljetusmuoto, kun etäisyydet ovat suuret ja käytettävissä on vähän aikaa. o Toimituksen kiireellisyys on ratkaisevaa. o Lentoliikenteen painopiste on edelleen matkustajien kuljettamisessa: matkustajaliikenteestä saatavat tulot ovat 8-kertaiset rahtituloihin verrattuna o Rahtiliikenteen osuus kasvaa kuitenkin jatkuvasti eikä se enää ole pelkkä hätäratkaisu pikaisesti perille toimitettaville lähetyksille. o Lentorahtina kuljetetaan selvästi arvokkaampaa tavaraa kuin muilla kuljetusmuodoilla. o Eri toimijoiden tehtävä ja rooli toimitusketjussa tärkeää lähetyksen onnistumiselle Sivu/Page 28 / 50
o Lähettäjä - lentokentälle kuljettaja huolitsija - terminaalin pitäjä- lentoyhtiö o Lentoyhtiö tarjoaa reitit huolintaliikkeelle o Destinaatiot ts. lentojen määränpäät ovat reitityksessä tärkeitä ja asiakaskunnasta riippuvaisia (lentoja lisätään ja vähennetään aikataulukausittain kysynnän mukaan) o Lentorahtiterminaalissa toiminnot: - tavaran vastaanotto (tarkistetaan, että lähetys voidaan hyväksyä kuljetettavaksi = asiakirjat, turvallisuus, erikoisrahtien kuljetusvaatimukset, pakkaus jne.) - lähetyksen merkintä (rahtikirja ja lentotiedot kolleihin), - hyllytys/suoraan rahtiyksiköiden rakennuspaikalle, - manifestien (lennon tavaraluettelon) ja dokumenttien laadinta o Lentorahti rakennetaan kuljetusyksiköiksi kuljetuspalletille tai kontteihin. o Palletin ja kontin koko rajoittavat lähetyksen lastattavuutta. Huolitsija selvittää lentoyhtiöltä pakkaustavan. o Erikoiskoot maksavat enemmän o Lentorahdin kuutioehto on 167 kg. Esim. lähetyksen tilavuus on 2,5 kuutiota ja paino 365 kg, lentorahdin veloituspaino lasketaan 2,5x167=417 kg. Rahtimaksu veloitetaan suurimman eli 417kg mukaan. o Rekkaan mahtuva yksikkö ei välttämättä sovi lentokoneeseen. o Lentokonetyyppi ratkaisee, minkä kokoisia paketteja tehdään. Matkustajakoneiden ruumat voivat olla selvästi pienempiä kuin rahtikoneiden kuljetustilat. o Vaaralliset aineet: Tarkista Dangerous Goods Regulations (DGR)-lista, julkaisija IATA. Lisätietoja myös http://www.finnaircargo.com/fi/cargo/vaarallisetaineet.html Kuljetuksen onnistuminen o Keskitytään vain olennaisen seurantaan o Toimittajan ja yhteistyön suoritustason arviointi keskeisillä avainalueilla o Jatkuvan kehityksen mittaamiseksi: o Onko löytynyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, toimittajia ja ideoita? o Miten kustannusrakennetta on pystytty kehittämään? o Mitä hyötyjä on luotu loppuasiakkaalle? o Säännölliset asiakaskyselyt o Reklamaatioiden käsittely o Rikkoontuneet pakkaukset tai kadonneet lähetykset Kuljetusten ympäristövaikutukset o Pakokaasupäästöt (CO häkä, HC hiilivedyt, NOx, hiukkaset, SOx, CO2) o Pöly Sivu/Page 29 / 50
o Melu, tärinä o Energian ja luonnonvarojen kulutus o Tilankäyttö o Jätekertymä o Päästöt maaperään ja vesistöön o Vaarallisten aineiden kuljetusten ympäristöriskit o Tulokaslajit o Estevaikutus (ihmiset ja eliöstö) Ympäristöä säästävät kuljetukset o Merikuljetukset ovat energiataloudellisesti edullisia ja aiheutuvat päästöt ovat yleensä muihin päästölähteisiin verrattuna pieniä o Merikuljetusten nopeuden laskeminen 10 % säästää 25 % raskasöljyn kulutusta o Varustamojen hankittava lisää aluksia satamafrekvenssin säilyttämiseksi o Puhtaammat polttoaineet kalliimpia o EURO5 2009 alk. EURO6 201? o Tavaraliikenteen energiatehokkuussopimus 2008 2016: o 9 %:n energiansäästö 2016 mennessä o SKAL, TEM, Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, Logistiikkayritysten liitto Kuljetusliikenteen vihertymisen vaikeuksia o Yritykset ostavat kuljetuksia hinnan perusteella eivätkä ympäristöasiat ole ratkaisevia o Hiilidioksidipäästöjä ei säännellä o Kuljettajakoulusta lisättävä o Kuljetussuunnittelua lisättävä o VR panostaa junajärjestelyihin, esim. lyhyet kaksikerroksiset kuluttavat n. 30 40 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset pidemmät kaukoliikenteen junat o Teknisten ratkaisumallien käyttöönottoa: vaihtoehtoisia polttoaineita, propulsiotekniikkaa o Infran tehokkuuden vastaaminen käyttötarpeisiin, maankäytön suunnittelun haasteet Verkostoituminen o Eri yritysten henkilöistä tiimejä, jotka optimoivat toimitusketjuja kokonaisuuksina o Kustannusten hallintaa yhteistyöllä: o Esimerkki: o yksi jakeluauto kerää tavarat useammasta kohteesta, myös kilpailijoilta o Päästään kilpailuttamaan kaikkia yrittäjiä rasittavaa kustannusta tehokkaammin Sivu/Page 30 / 50
o Ei ole järkeä lähettää jakeluautoa puolityhjänä, jos tilan voi myydä sitä tarvitsevalle o Purkukohteissa vähemmän ruuhkia Tehokkaampaa kuljetustoimintaa o Energiatehokkuutta o Järkevän kaluston hankintaa, käyttöä ja huoltoa o Asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä o Telemaattisia ratkaisuja o Ympäristöystävällisempää liikenneinfrastruktuuria o Koulutusta 7. HUOLITSIJAN TEHTÄVÄT 7.1 Huolinta- ja kuljetusmarkkinat Kuljetusten (logistiikan) osuus n. 12 % tuotteen loppuhinnasta Kuljetukset räätälöityjä / suunniteltuja logistisia kokonaisuuksia Useita kuljetustapoja saman kuljetustarpeen suorittamiseksi Globaali toimintaympäristö Suuria kansainvälisiä kuljetusyhtymiä Joustava kuljetuskustannusten hinnoittelu Logistiikan ulkoistaminen 3 PL, 4PL Sähköinen kaupankäynti /e-business Tiedon reaaliaikainen hallitseminen o Huolintaliikkeiden nettityökalut seurantaan ja raportointiin SHL Suomen huolintaliikkeiden liitto o Suomen Huolintaliikkeiden liitto ry on perustettu vuonna 1903. o Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry on Suomessa toimivien huolintayritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittisia asioita hoitava etujärjestö. o Liittoon kuuluu n. 70 jäsenyritystä, joilla on toimipisteitä ympäri Suomea. Liiton tehtävänä on edistää huolinta-alalla toimivien jäsenten toimintaedellytyksiä sekä lisätä alan tunnettavuutta sekä arvostusta. o Suomen Huolintaliikkeiden Liiton jäsenet ovat liiton kautta jäseninä Pohjoismaisessa Speditööriliitossa (Nordiskt Speditörförbund). Liitto edustaa myös jäseniään huolinta-alan maailmanlaajuisessa katto-organisaatiossa FIATA:ssa. o www.huolintaliitto.fi Sivu/Page 31 / 50
7.2 Huolitsijan tehtävät Huolehtiminen kuljetuksesta rahdinkuljettajan vastuulla Huolehtiminen kuljetuksesta välittäjänä, ilman rahdinkuljettajan vastuuta Huolehtiminen varastoinnista Muiden tehtävien hoitaminen toimeksiantajan lukuun tullaustoiminta / tilastointi dokumentointi purkaus lastaus pakkaus lajittelu /yksiköinti merkitseminen myyjän avustaminen maksuliikenteessä (CAD) Kaikki erikseen sovittavat vakuutus, jne. 7.3 Huolinnan osatekijät 7.4 Huolitsijan velvollisuudet Toimintavelvollisuuus Tarkastusvelvollisuus Toimintaohjeiden noudattamisvelvollisuus Sivu/Page 32 / 50
Raportointivelvollisuus Lojaliteettivelvollisuus Tilitysvelvollisuus 7.5 Huolitsijan vastuut 7.6 Aikalupaus Vastuu rahdinkuljettajana o Suorittaa kuljetuksen omalla kuljetusvälineellä o Sopimus tehty rahdinkuljettajana o Antanut kuljetusasiakirjan omissa nimissään o Tarjonnut omaa hintaansa kuljetukselle o Maantiekuljetuksissa Vastuu välittäjänä o Huolitsijan välittäjän vastuu on SDR 50.000 per toimeksianto, kuitenkin niin, että korvaus on enintään: - viivästyksen osalta tehtävästä sovitun huolitsijan korvauksen suuruinen - tavaran katoamisesta, vähenemisestä tai vahingoittumisesta SDR 8,33 per kg tavaran bruttopainosta siltä osin kun tavara on hävinnyt, vähentynyt tai vahingoittunut Huolitsija vapaa vastuusta, jos katoaminen, väheneminen, vahinko tai viivästyminen on aiheutunut: o Toimeksiantajan virheestä tai laiminlyönnistä o Toimeksiantajan tavaran käsittelystä, lastauksesta, purkauksesta, ahtauksesta o Tavaran omasta luonnollisesta erityisestä alttiudesta vahingoittumiselle, kuten murtumiselle, vuodolle, mädäntymiselle, ruostumiselle sekä kylmän, lämmön tai kosteuden arkuudelle o Puuttuvasta tai puutteellisesta pakkauksesta (meri-, lento-, auto- tai rautatiekuljetuspakkaus) o Tavaran virheellisestä tai epätäydellisestä osoittamisesta tai merkitsemisestä o Tavaraa koskevien tietojen virheellisyydestä tai epätäydellisyydestä o Olosuhteista, joita huolitsija ei ole voinut välttää ja joiden seurauksia hän ei ole voinut estää o Rahoista, arvopapereista ja muista arvorahti (VAL, valuable)-lähetyksistä huolitsija vastaa, jos siitä on erikseen kirjallisesti sovittu. Ei aikalupausta toimituksessa o Huolitsija on vastuussa, että tavara saapuu perille kohtuullisessa ajassa. Sivu/Page 33 / 50
7.7 Varastointi o Arvioitaessa ajan kohtuullisuutta, on huomioitava huolitsijan markkinoinnissaan tai muutoin sopimuksen teon yhteydessä antamat tiedot oletetusta perille tuloajasta. o Jos tavara toimitetaan myöhemmin perille, on huolitsijan korvaus toimeksiantajalle enintään toimeksiannon rahdin suuruinen. Aikalupaus toimituksessa o Huolitsija antanut kirjallisen lupauksen toimitusajasta o Toimituksen myöhästymisessä huolitsijan on hyvitettävä toimeksiantajalle rahti tai muu kuljetuksesta sovittu korvaus. o Hyvitystä ei tehdä, jos viivästyminen on johtunut olosuhteista, jotka ovat huolitsijan oman vaikutuspiirin ulkopuolella. o Euroopan sisäisissä maantiekuljetuksissa huolitsija vastaa myös alihankkijoistaan. o Viivästyskorvaus ei missään tapauksessa ylitä rahdin määrää 7.8 Tullaustoiminta Varastoitaessa tavaraa kuljetuksen yhteydessä, jossa huolitsijalla on ollut rahdinkuljettajan vastuu, huolitsija vastaa varastoinnista 15 päivän ajan kuljetuksen jälkeen. Huolitsijan välittäessä varastointitoimeksiantoja, huolitsijan vastuu välittäjänä - säädösten mukaan. Muissa varastointitoimeksiannoissa huolitsija vastaa myös alihankkijoistaan. Erityismääräyksiä varastoinnista o Huolitsijan tulee tarkastaa ja kuitata vastaanotetuksi kokonaiset kollit. Ei kuitenkaan vastuuta niiden sisällöstä ja piilevästä vahingosta: jos havaitaan puutteita, rikkoutuneita -> reklamaatio välittömästi. Huom. eri reklamaatioajat riippuen kuljetusmuodoista. o Toimeksiantajan vaatimuksesta huolitsijan on suoritettava varaston kokonaisinventaario o Ellei erillisiä ohjeita toimeksiantajalta varastoinnista, huolitsijalla on oikeus valita eri säilytystapojen välillä o Huolitsija on omissa nimissään ja toimeksiantajan lukuun merkittävä palo-, vesi-, ja murtovakuutus. Perustuu tavaralaskun arvoon varastoinnin alkaessa tavaralaskun arvoon +10 %. Tästä voidaan poiketa toimeksiantajan erillisellä kirjallisella ohjeella Huolintaliikkeet hoitavat merkittävän osan maahantuotujen tavaroiden tullien ja verojen keräämisestä. Sivu/Page 34 / 50
7.9 Arex 7.10 ISF USA Huolintaliikkeet käyttäneet omia vakuuksiaan toimeksiantajien hyväksi -> riskit, hinnoittelu jne. Viennissä kolmansiin maihin ts. EU-ulkopuolelle: passitusmenettely -> suuria toteennäyttöongelmia. Vakuuksien arvo ei suhteessa tavaroiden todelliseen arvoon ITU-järjestelmä o Turvatiedot pakollisiksi 2009 o EU:n turvatietouudistus edellyttää ulkomaankaupan toimijoilta sähköisiä ilmoituksia jokaisesta lähtevästä ja saapuvasta tavaraerästä 1.7.2009 alkaen. Joulukuussa 2006 julkaistu Euroopan komission asetus 1875/2006 velvoittaa kaupalliset toimijat antamaan Tullille ns. turvatiedot ennen tavaroiden tuontia yhteisöalueelle tai ennen vientiä yhteisöalueelta vuonna 2009. o Tuotaessa tavaraa EU:n ulkopuolelta on annettava turvatiedot sisältävä saapumisen yleisilmoitus ennen saapumista ensimmäiseen tullitoimipaikkaan EU:n alueella. Meri- ja lentoliikenteessä toisesta EU-valtiosta tuotavista tavaroista annetaan saapumisen yleisilmoituksen sijasta yleisilmoitus. Muussa kuin maantieliikenteessä Suomeen saapuvat tavarat esitetään esittämisilmoituksella. Näistä etukäteen annettavista ilmoituksista on vastuussa kuljetusliike. Kaikki nämä, sekä väliaikaiseen varastointiin liittyvät uudet ilmoitukset annetaan sähköisesti Tullin AREX-järjestelmään. o Vietäessä yhteisötavaraa EU:n ulkopuolelle tavaraa turvatiedot on ilmoitettava sähköisellä viennin tulli-ilmoituksella, jos tavara asetetaan vientimenettelyyn. Jälleenvietävästä muusta kuin yhteisötavarasta annetaan jälleenvienti-ilmoitus. Lisäksi kaikesta EU:sta passitusmenettelyssä vietävästä tavarasta on annettava turvatiedot osana sähköistä passitusilmoitusta. Jos EU:sta poistuvasta tavarasta ei ole tehty vienti-, eikä passitusilmoitusta, siitä on tehtävä sähköinen poistumisen yleisilmoitus. Muussa kuin maantieliikenteessä kuljetusliikkeen tai satama- tai lentokenttätoimijan on annettava poistumispaikalla lisäksi seuraavat sähköiset ilmoitukset: saapuminen poistumispaikalle, poistumisen esittämisilmoitus ja poistumisilmoitus. o Myös valtuutetun taloudellisen toimijan (AEO) status vaikuttaa sähköisessä yleisilmoituksessa annettavien tietojen sisältöön. o IMPORTER SECURITY FILLING 10+2 Sivu/Page 35 / 50
7.11 ELEX o U.S. Customs and Border Protection (CBP) has released the final interim rule pertaining that the 10+2 Importer Security Filing Initiative. o The program goal is to provide CBP with additional advanced manifest information, allowing for targeted enforcement of high-risk cargo while facilitating trade for compliant cargo. The rule applies currently only to ocean cargo, not air. o Tullin sähköinen vienti-ilmoitusjärjestelmä ELEX viennissä pakolliseksi 2009. o Satunnaisille asiakkaille tarkoitettu internet-pohjainen vienti-ilmoituslomake. Vienti-ilmoitus on annettava joko internet-ilmoituksena tai sähköisenä sanomana. o Paperiset SAD-lomakkeet pois käytöstä. Niitä käytetään vain poikkeustilanteissa, kun asiakkaan tai Tullin tietojärjestelmä ei toimi. o Sähköinen ilmoittaminen on mahdollista yrityksille, jotka ovat ilmoittautuneet viennin rekisteröityneiksi ilmoittajiksi. o Yritykset voivat myös hakeutua EDI-lähettäjiksi ja hoitaa itse sanomaliikenteen o Kansallinen ja EU:n tullien yhteinen vientijärjestelmä o Euroopan Unionilla on yksi yhteinen vientijärjestelmä, joka mahdollistaa sanomaliikenteen kansallisten vientijärjestelmien välillä. Suomen Tullin ELEXjärjestelmä on yksi kansallisista järjestelmistä. o EU:n yhteinen vientijärjestelmä on alkuvaiheessa nimeltään ECS (Export Control System), ja sillä valvotaan vientilähetysten poistumista EU:n tullialueelta. Myöhemmin vientimenettely automatisoidaan laajemmin, ja järjestelmästä aletaan käyttää nimeä AES (Automated Export System). 7.12 POHJOISMAISEN SPEDITÖÖRILIITON YLEISET MÄÄRÄYKSET PSYM 2000 o Määrittelevät huolitsijan ja toimeksiantajan oikeudet ja velvollisuudet o Sisältävät määräykset huolitsijan vastuusta kuljetusoikeuden o eri konventioiden mukaan (CMR, CIM, Haag-Visby ja Varsovan konventio) o Ensimmäiset määräykset jo vuodelta 1919 o Nykyiset noudatettavat PSYM 2000 o Ehtoja sovelletaan kaikkiin toimeksiantoihin, joita speditööriliiton jäsenet hoitavat (viittaus huolintasopimuksessa PSYM 2000) o Esimerkki poissulkemisesta: Noudatamme PSYM 2000 määräyksiä, poislukien 6 ja 27C3. o http://www.huolintaliitto.fi/huolintaliikkeidenliitto/fi/liitetiedostot/psym/psym _2000_netti.pdf Sivu/Page 36 / 50
7.13 Reklamaatioajat o Ulkoisesti havaittavien vahinkojen osalta reklamointi tehtävä tavaraa vastaanotettaessa, piilevien vahinkojen osalta seuraavasti: o Tiekuljetus 7 pv o Merikuljetus 3 pv o Rautatiekuljetus 7 pv o Lentokuljetus 14 pv o Huolintaliike 7 pv o Viivästysvahinkojen osalta ajat ovat 21 pv, 60 pv, 30 pv ja 21 pv. 8. INCOTERMS INCOTERMS eli toimituslausekkeet ovat Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kauppaehtoja, jotka määrittelevät ostajan ja myyjän vastuun toimituksesta, tavarasta sekä kustannuksista. Niiden käyttö yksinkertaistaa ja lyhentää kauppasopimusten sisältöä. Lausekkeiden perään merkitään määräsatama. Vastaavia toimituslausekekokoelmia on muutama, siksi kauppakirjassa pitää mainita käytettävän kokoelman nimi, esimerkiksi FOB Lontoo, Incoterms 2000. Toimituslausekkeet eivät määrittele kuljetustapaa, eivätkä tavaran omistusoikeutta - ainoastaan kuljetuksen osapuolten vastuita kuljetuksen eri osioista. Uusi Incoterms 2010 astui voimaan 1.1.2011. Mikä muuttui? o Tuli kaksi uutta toimituslauseketta ja neljä toimituslauseketta poistui o Toimituksen määrittely täsmentyi vanhoissa merilausekkeissa FOB:ssa, CFR:ssä ja CIF:ssä o Merivakuutusehtojen muutos, turvallisuustarkastukset ja sähköinen kaupankäynti muuttivat kaikkien ehtojen sisältöä Sivu/Page 37 / 50
Kaikkiin kuljetusmuotoihin sopivat lausekkeet: EXW Ex Works Noudettuna lähettäjältä FCA Free Carrier Vapaasti rahdinkuljettajalla CPT Carriage Paid To Kuljetus maksettuna CIP Carriage and Insurance Paid Kuljetus ja vakuutus maksettuna DAT Delivered At Terminal Toimitettuna terminaalissa DAP Delivered At Place Toimitettuna määräpaikalle DDP Delivered Duty Paid Toimitettuna tullattuna. Vain merikuljetuksiin sopivat lausekkeet: FAS Free Alongside Ship Vapaasti aluksen sivulla FOB Free On Board Vapaasti aluksessa CFR Cost and Freight Kulut ja rahti maksettuna CIF Cost, Insurance and Freight Kulut, vakuutus ja rahti maksettuna. Juha: excel muotoon siirretty versio tuossa yllä https://www.pohjola.fi/pohjola?cid=331420490&srcpl=3 o Tarkemmin esimerkiksi Incoterms esitteessa suomeksi http://www.if.fi/web/fi/yritysasiakkaat/vakuutuksemme/incoterms/pages/defa ult.aspx o Incoterms kirjan voi tilata http://www.iccwbo.org/incoterms/ Sivu/Page 38 / 50
9. MAKSUEHDOT Miksi maksuehdot Maksuehdot ovat osa toimitusta - toimitusketjun osalta tärkeimmät kaupanehdot: Toimitusehdot ja Maksuehdot: Määrittelee miten kuljetusten ja kustannusten kanssa toimitaan Määrittelee osapuolten velvollisuudet (myyjä/ ostaja) Määrittelee, mitä kauppa-asiakirjoja tarvitaan Määrittelee, milloin tavara voidaan toimittaa Määrittelee, mitä maksutapaa käytetään Sivu/Page 39 / 50
MAKSUAIKA Etukäteismaksu (maksu ennen toimitusta) Käteismaksu (maksu samalla kuin toimitus) Avointa luottoa (maksu toimituksen jälkeen) Paljonko maksuaikaa annetaan? (=> Paljonko ostajaan luotetaan?) Annetaanko käteisalennusta, paljonko? Osamaksu, paljonko? Milloin loppuosa? kassavirran eli käyttöpääoman kannalta; Myyjän kannalta mahdollisimman lyhyt! Ostajan kannalta mahdollisimman pitkä! Tietämys ja ymmärrys asiasta Neuvottelutaito molemminpuolinen hyöty löydettävissä (?) Kassamaksu, käteinen, pankkikortti, sirukortti Sähköinen maksu jo ostettaessa (e-maksu) Postiennakko Pankkisiirto (=maksumääräys) pankkivekseli (=pankkisekki) Tavallinen vekseli Mikä tapa varmin ja halvin tapa? Pyritäänkö turvaamaan saaminen? Dokumenttimaksut (ulkomaankauppa) o Kotimaan ja ulkomaan kaupan eroavaisuudet riskit; poliittinen ja/tai kaupallinen pitkä toimitusaika -> pitkä maksuaika maksukulttuuri erilainen EU tai EU:n ulkopuolinen kauppa erilaiset maksuinstrumentit (mm. dokumenttimaksut) miten asiakirjojen hallinta on järjestetty ( osa toimitusketjua, ulkoistettu palvelu ) Huomioitavaa maksuehto: Ei saa koskaan olla tulkinnanvarainen! (Molemmat osapuolet ymmärtävät samoin) Myös tarkka eräpäivä mainittu laskussa! Aina osa kauppasopimusta! Esim: 14 päivää netto; - 14 vrk netto laskun päiväyksestä - 14 vrk netto toimituksesta - 14 vrk netto asennuksen jälkeen - 14 days net from date of invoice - 14 days net after delivery - 14 days net from date of B/L (bill of lading) Sivu/Page 40 / 50
o o o o o o Aina vaikutus sekä ostajan että myyjän kannalta Osa kaupan hintaa Kysymys luottamuksesta ostajan ja myyjän välillä Ulkomaan kaupassa valuuttariski, maariski Ulkomaan kauppatavat eri teollisuudessa Riskin hallinnoinnin väline Riskit ja niihin varautuminen Toiminnalliset riskit; o Liiketoiminnan harjoittaminen o Suhdanteet o Kilpailutilanne o Henkilöstö (avainhenkilöt) o Ympäristömuutokset (lait, säännökset, verot) o Rakennemuutokset (monia tekijöitä yhdessä) Rahoitusristkit o Pääomakustannusten muutosriski o Maksuvalmiusriski Sivu/Page 41 / 50