Uneton Suomessa Sote-kärkihanke ESSOTE Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Uneton Suomessa Sote-kärkihanke ESSOTE 13.9.2017 Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys Unilääketieteen erikoislääkäri NOSMAC, Somnologi-Sleep Expert (ESRS) Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Valimotie 21, 00380 Helsinki

Taustaa Outline Terveen elämän elementit preventio Uni-valverytmi sirkadiaaniset rytmit Unen tarve Mihin unta tarvitaan? Unihäiriöistä ja unilääkkeiden käytöstä Uni osana elämän peruskolmiossa Uneton Suomessa Anne Huutoniemi

Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeää elementtiä. Toivottu suunta = myötäpäivään Liikunta - Tuki- ja liikuntaelimistö - Verenkierto, energian kulutus Ravitsemus (ruoka ja juoma) - Nestetasapaino - Energian saanti - Liika energia lihavuus Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni) - Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky) - Energiatasapainon säätely, vastustuskyky - Homeostaasi, elämän ylläpito - Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy

Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon Lämpötila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12 Kellonaika markku.partinen@helsinki.fi

Melatoniini ja sirkadisen rytmin säätely Valo - Suprakiasmaattinen tumake Käpyrauhanen + Melatoniini Pimeys Vuorokausirytmin Säätely

Unen tehtävät Synapsien muodostuminen aivojen kehittyminen, myelinisaatio, plastisiteetti (Aivohermo)solujen energiavarastojen täyttäminen Huoltoasemalla käynti - tankkaus Kuona-aineiden poistaminen aivoista Aivojen puhtaanapito öljyn vaihto; viemärijärjestelmä Oppiminen ja muisti Pitkäaikaiseen muistiin tallentaminen REM (R-uni; vilkeuni): implisiittinen muisti N3 - SWS: deklaratiivinen muisti, hippokampaalinen muisti Vastustuskyky immunologinen säätely Ruokahalun säätely Mielialan säätely

Aivojen energian käyttö Aivojen paino < 5 % ruumiin painosta, mutta aivot käyttävät > 20% kokonaisenergiasta. Glukoosi (verenkierto) veriaivokynnys gliasoluissa glykolyysi laktaatti neuroni Valveen aikainen aivojen käyttö on edellytyksenä syvän unen aikaiselle energian muodostumiselle aivoissa

markku.partinen@helsinki.fi

Glucose and lactate as source of energy Magistretti & Pellerini

Ravitsemuksen merkitys aivotoiminnan kannalta Aivotoimintoja huonontavat (lisäävät ärtymystä, väsyttävät): Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (sokeri- ja insuliinipiikit) valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut (tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), (yli)kypsä pasta, raffinoidut einestuotteet Aivotoimintoja parantavat: Hitaasti imeytyvät runsaskuituiset hiilihydraatit sekä valkuaisaineet ja öljyt: ruis, kokojyvätuotteet, pavut, linssit, vihannekset, hedelmät, kala, liha, oliivi- ja rypsiöljy ym. Riittävä nesteytys (juomista > 1.5 2 l vrkssa)

Xie Nedergaard, Science 2013

Musiek & Holzman. Science 2016

Kroonisen univajeen haittoja pitkäaikaisissa kohorttitutkimuksissa Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä Keskivartalolihavuus Valtimoiden sisäseinämän tulehdusreaktiot Sytokiininien nousu Verenpaineen kohoaminen, verenpainetauti Onnettomuudet ja tapaturmat Muistisairaudet Aivokuoren oheneminen (Altena ym. Biol Psych 2009) ja beeta-amyloidin kertyminen aivoihin (Kang ym Science 2009) Toimintakyvyn heikentyminen markku.partinen@helsinki.fi

Unihäiriöt Unettomuus (Unettomuuden Käypä hoito) Tilapäinen unettomuus osa tervettä elämää N 1/3 väestöstä Unettomuushäiriö (yleisin unihäiriö) Esiintyvyys n 10 % Muusta syystä johtuva unettomuus Unen aikaiset hengityshäiriöt (uniapnea) Unen aikaiset liikehäiriöt (RLS ym) Hypersomniat Narkolepsia, muut sentraaliset hypersomniat Sekundaariset hypersomniat Parasomniat Muut unihäiriöt

Unettomuushäiriö F51.0 Yleisin unihäiriö 1/3 aikuisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta 7-12 % kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta Yli 1-3 kk Unettomuutta ainakin kolmena yönä viikossa Unettomuus ei johdu vain huonoista nukkumisolosuhteista Unettomuus ei ole ainoastaan jonkun muun sairauden oire, vaan kyseessä on sairaus

Sympatikotonia - dysautonomia markku.partinen@helsinki.fi

markku.partinen@helsinki.fi Beat to beat continuous blood pressure based on PTT ECG & plethysmography

Normaali yöllinen verenpaineen lasku unettomalla

Uneton. Stressiä Blood pressure Day/Night Total report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst 110 132 169 8,6 41,9 % Diast 56 76 85 3,5 7,1 % Pulse MA P 49 75 110 95 247 110 48,5 4,3 75,2 % 27,1 % PP 35 56 89 8,0 42,7 % Day/Night report Syst 1,5 % Diast -4 % Pulse - MA P 0 % PP 8,6 % Blood pressure Day report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst 110 133 169 9,2 22,1 % Diast 56 75 85 3,6 0 % Pulse 50 109 222 48,8 48 % MA P 75 95 110 4,7 1,9 % PP 35 58 89 8,1 34,1 % Night report Min. Aver. Max. SD > Lim it Syst 117 131 161 6,1 95,9 % Diast 67 78 85 2,4 26,3 % Pulse MA P 49 87 116 95 247 105 46,6 2,7 77,2 % 95,6 % PP 38 53 88 6,3 66,1 % Position Prone Supine Left Right Upright Systol. (mm Hg) - 129 132 133 - Diastolic (mm Hg) - 77 80 77 - MA P (mm Hg) - 94 97 95 - Position

Unettomuuden hoito KH 2008 Unettomuuden käypä hoito 12/2015 Päivitykset kesä 2017

Unettomuuden diagnostiikka Anamneesi työ, perhe, mieliala, muut sairaudet ja lääkkeet, lapsuus ja nuoruus Yöunen laatu, yöllinen virtsaamistarve, hengityskatkot, RLS Väsyttääkö? / Nukuuko päiväunia?/ pystyykö nukkumaan päiväunia? NUKKUMISPÄIVÄKIRJA; KYSELYLOMAKKEET (Basic Nordic Sleep Questionnaire BNSQ; Käypä Hoito; ISI = Insomnia Severity Index) Status Pituus, paino, vyötärön ympärys, leuanalustila, RR, pulssi Aktigrafia Yöpolygrafia aiheellinen jos on syytä epäillä uniapneaa (ahtaat ylähengitystiet, pieni leuanalustila, ylipaino, hengityskatkoja) Ongelmissa unipolygrafia (sisältäen EEG, infrapuna video jne)

Uni- ja psyykenlääkkeiden vaikutuksia uneen Lääke N3-uni REM-uni N1- ja N2-uni Trisykliset antidepressantit Doksepiini 2.5-5 mg Trimipramiini 6.25 37.5 mg ± ± ± ( ) ± ± ± ± Uudet antidepressantit ± ( ) ( ) Tratsodoni 50-100 mg Mirtatsapiini 3.75 7.5 mg ± ± ± ± ± ± Bentsodiatsepiinit Tsopikloni ± ( ) Tsolpideemi Ketiapiini, olantsapiini (N.B. haitat) Melatoniini, H1-antagonisti, agomelatiini ± ± ± ± Fysiologisesti syvä N3-uni ja REM-uni ovat tärkeimpiä mm. oppimisen, muistin ja unen elvyttävän vaikutuksen kannalta. Bentsodiatsepiinit huonontavat unta. Niiden subjektiivinen hyöty perustuu osittain siihen, ettei uneton muista kaikkia yöllisiä heräämisiä unilääkettä käyttäessään.

Melatoniin eritys eri ikäisillä ihmisillä 140 120 Melatoniinia erittyy eniten varhaislapsuudessa Melatoniini pg/ml Puberteetin alkaminen ajoittuu 100 80 60 40 20 0 Vastasyntynyt tuottaa hyvin Ikääntyneet ihmiset tuottavat hyvin vähän 0 v 5 v 10 v 15 v 20 v 25 v 30 v 35 v 40 v 45 v 50 v 55 v 60 v 65 v 70 v Melatoniini pg/ml

Aikaistunut unijakso Valo Viivästynyt unijakso Liikunta Melatoniini illalla Valo Liikunta Liikunta myöhään Ilta 21 24 03 Aamu markku.partinen@helsinki.fi

Melatoniinin annos ja ajoitus Oikeaan aikaan annosteltuna 1-2-3-(6) mg riittää 30 120 minuuttia ennen nukkumaanmenoa, mieluiten ennen DLMO-aikaa, eli ennen kello 22:30 illalla. Ei koskaan klo 23 jälkeen. Yleensä klo 18-20 välillä 1-5 t ennen DLMO-aikaa Controlled release-valmiste (Circadin ; t1/2 n. 2 t) noin 1-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa, ei kuitenkaan kello 22:30 jälkeen. Tavallisen melatoniinin t1/2 = 45 minuuttia markku.partinen@helsinki.fi

DLMO (hämärävalon aikainen melatoniinin nousun alkamisaika) on noin 6 tuntia ennen yöunen keskikohtaa (MIDSLEEP)

Lääkkeetön hoito Kognitiiviset unettomuuden hoitomenetelmät Motivoivan haastattelun menetelmät Turvallinen pelkojen käsittely Reaktio vanhaan kauheuteen Ero nykyiseen Gilbert 2009, Stokes 2009, Unettomuuden Käypä Hoito Jatkuvan, liiallisen sympatikotonian hoito Unettoman potilaan rinnalla kulkeminen markku.partinen@helsinki.fi

Willis-Ekbomin tauti = RLS = levottomien jalkojen oireyhtymä Pakonomainen raajojen liikuttamisen tunne Epämiellyttävät tuntemukset Oireet pahempia illalla ja yöllä Liikkuminen helpottaa oireita Hoito Rauta jos S-ferritiini matala (< 50 ug/l) Dopamiiniagonistit Pramipeksoli 0.09-0.18-0.36 mg, rotigotiini Alfa2-deltaligandit (pregabaliini, gabapentiini) Opioidit

Levottomia jalkoja pahentavia lääkkeitä Antidepressantit Mirtatsapiini, mianseriini, SSRI Bupropioni ja reboksetiini eivät pahenna Neuroleptit (etenkin 1. ja 2. sukupolvi; 20-75%) Haloperidoli 75% Metoklopramidi Antihistamiinit

Yhteenveto 1/2 Unen ja vuorokausirytmin tärkeimmät tehtävät Aivojen energiavarastojen täyttyminen Kuona-aineiden poistaminen aivoista (glymfaattinen kierto) Aivojen plastisiteetti Muisti ja oppiminen Solujen metabolian säätelyn rytmittäminen Immunologinen säätely Krooninen huonounisuus depressio Pitkäaikainen unettomuus UNETTOMUUSHÄIRIÖ

Yhteenveto 2/2 Ahdistus stressi sympatikotonia unettomuus Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden haittavaikutukset on huomioitava etenkin pitkäaikaisessa käytössä Histamiini-1; unta parantava lääkitys Melatoniini Oikea-aikainen ottaminen (7-11 tuntia ennen MIDSLEEP aikaa; 1-5 tuntia ennen DLMO-aikaa) Tavallinen ja pitkävaikutteinen Lääkkeetön hoito Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

Kiitos Helsingin uniklinikka Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21, 00380 Helsinki www.uniklinikka.fi Puh 010 2311480 Anne Huutoniemi Minna Kuurne-Koivisto Anna-Mari Aronen Gabriele Sved

REM- ja NREM-unen osuudet eri ikäisillä ihmisillä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaavion otsikko REM-uni NREM-uni

Unettomuushäiriö Toiminnalliset kuvaukset (Nofzinger ym) Uneton Ei kykene deaktivoimaan aivojen vireyttä ylläpitäviä keskuksia nukahtaakseen On päivällä väsynyt/ uupunut (aivojen hypometabolia; yöuni ei palauta) Ei kykene nukkumaan päiväunia vaikka kokee itsensä väsyneeksi/ uupuneeksi

Krooninen väsymysoireyhtymä CFS Postiviraalinen väsymysoireyhtymä (G93.3) Krooninen väsymysoirehtymä, postiviraalinen Myalginen enkefalomyeliitti Systeeminen rasitusintoleranssi (SEID; SRI) markku.partinen@helsinki.fi

IOM kriteerit 2015 / SEID /SRI Systemic Exertion Intolerance Disorder Diagnostiset kriteerit 1. väsymys/ uupumus, joka aiheuttaa merkitsevän haitan jokapäiväisessä selviytymisessä Kesto > 6 kuukautta 2. rasitusintoleranssi JA 3. virkistämätön yöuni, JA Vähintään toinen seuraavista: 1. kognitiiviset häiriöt 2. ortostaattinen intoleranssi / OHT, POTS

Kroonisen väsymyksen/ rasitusintoleranssin (CFS; SRI) hoito Syyn mukainen hoito Inflammatoorinen/ autoimmuuniperäinen? Pacing ; asteittainen (varovainen) yleiskunnon kohentaminen Matala glykeeminen kuorma ja matala glykeeminen indeksi Probiootit, suolistobalteerit (suoliston mikrobiomi) Riittävä nesteytys ja suolan määrä du-na (120-200 mml/ 24 t) Modafiniili, bupropioni, metyylifenidaatti Immunomodulatoorinen hoito Muotihoitoja Happihoidot ym. Ei näyttöä markku.partinen@helsinki.fi

Uni, muisti ja oppiminen Syvä uni (S3-4) Alkuyö; 22-02 Deklaratiivinen muisti = uusien asioiden oppiminen Hippocampus REM-uni Aamuyöllä Implisiittinen, proseduraalinen muisti = taitojen kehittyminen Jan Born, Lübeckin yliopisto Walkers, Stickgold, Harvardin yliopisto Crick; nokkasiili markku.partinen@helsinki.fi

Unen tarve (tuntia) Ikä 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 0-3 kk 4-11 kk 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-13 vuotta 14-17 vuotta 18-25 vuotta 26-64 vuotta 65 vuotta

Magistretti and Pellerini: Astrocyte-Neuron-Lactate-Shuttle

Unettomuuteen liittyviä tekijöitä Altistavia tekijöitä Elämäntavat, vuorotyö, sosiaalinen oppiminen Perimä, yksilölliset tekijät Fysiologiset tekijät Laukaisevia tekijöitä Elämäntilanteen muutos Sairastuminen Ylläpitäviä tekijöitä Asenteet, uskomukset, emootiot, pelot Toimintamallit, ylivireystila

Brazis et al. 2017

Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa (BOSAS ) Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1 Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2, lähes joka yö 3 BMI > 28 1, BMI>35 2 Vyötärön ympärys 100 110 cm 1, vy > 110 cm 2 Ikä 40-49 v 1, ikä > 50 v 2 0-2 uniapnea on epätodennäköinen 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys 10-60 % 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 % 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95% Lisäksi Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? P < 5 % Ei mitään syytä tehdä yöpolygrafiaa vaan selvittää muita syitä unettomuuden taustalla Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

Unen tehtävät Aivojen kehittyminen (lapsi) Synaptisen plastisiteetin mahdollistaminen Aivojen energiatuotanto ja kuona-aineiden poistuminen aivoista nukkuessa Päiväaikainen vireystaso Homeostaastin ylläpitäminen lämpötila, nälkä Immunologiset tehtävät Kognitio, tarkkaavuus, muisti markku.partinen@helsinki.fi

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50% Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym AHI 15-30 CPAP-harkinta AHI 30 CPAP

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95% SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siis enää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP

Tsai et al. 2003

Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa (BOSAS ) Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1 Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2, lähes joka yö 3 BMI > 28 1, BMI>35 2 Vyötärön ympärys 100 110 cm 1, vy > 110 cm 2 Ikä 40-49 v 1, ikä > 50 v 2 0-2 uniapnea on epätodennäköinen 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys 10-60 % 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 % 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95% Lisäksi Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

RBD markku.partinen@helsinki.fi

Yhtenä alttiutta lisäävänä tekijänä on hypermobiliteetti (Huom kuitenkin ilmeisesti vain hyvin pienellä osalla)

Hypermobiliteetti; Ehlers-Danlos Syndrome

Bentsodiatsepiinien käyttö iäkkäillä lisää muistisairauksien riskiä 1. Shash D, Kurth T, Bertrand M, Dufouil C, Barberger-Gateau P, Berr C, et al. Benzodiazepine, psychotropic medication, and dementia: A population-based cohort study. Alzheimer's and Dementia. 2016;12(5):604-613. 2. Takada M, Fujimoto M, Hosomi K. Association between benzodiazepine use and dementia: Data mining of different medical databases. Int J Med Sci. 2016;13(11):825-834. 3. Islam MM, Iqbal U, Walther B, Atique S, Dubey NK, Nguyen PA, Poly TN, Masud JHB, Li YC, Shabbir SA. Benzodiazepine Use and Risk of Dementia in the Elderly Population: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuroepidemiology. 2017;47(3-4):181-191.

Yhteenveto unettomuuden hoidosta Krooninen huonounisuus (unettomuus) depressio Ahdistus stressi unettomuus Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden haittavaikutukset etenkin pitkäaikaisessa käytössä Histamiini-1; unta parantava lääkitys Melatoniini Lyhytvaikutteinen Pitkävaikutteinen Lääkkeetön hoito Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

Väsymyksen syyt Unen puute, liian vähäinen tai huonolaatuinen yöuni = EHDOTTOMASTI YLEISIN SYY Työperäinen, BURNOUT, vuorotyö, stressi, viivästynyt unijakso, neuropsykiatriset syyt (ADD/ADHD) Depressio Krooninen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, tulehdussairaudet, pahanlaatuiset sairaudet Uniapnea Narkolepsia, Kleine-Levinin oireyhtymä Krooninen väsymysoireyhtymä (systeeminen rasitusintoleranssi dysautonomia) Muut unihäiriöt, muut väsymyksen syyt markku.partinen@helsinki.fi

Väsymyksen lääkehoito Modafiniili (50) - 100-200 - 400 (600) mg (Level A) Metyylifenidaatti 18 54-60 mg (Level B) Muita: Bupropioni 150 300 mg Reboksetiini, atomoksetiini ym. Dextroamfetamiini 5-10 - 60 mg (Level B) psykoosiriski Lisdexamfetamiini Efedriini 50-150 mg (Level D); EI TULE KÄYTTÄÄ! - sydämen rytmihäiriöt - vakavat sydänoireet - voimakas riippuvuus

Uniapnean ennakkotodennäköisyys eli milloin on aiheellista epäillä uniapneaa Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista Joku on todennut unenaikaisia hengityskatkoja Ylipaino, liikalihavuus. BMI P(OSAS) Vyötärön ympärys P(OSAS) Ikä 40-49 v P(OSAS) ; ikä > 50 v P(OSAS) Lisäksi Uniapnea on yleisempi miehillä kuin naisilla Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan Uniapnea on yleinen verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla Uniapnea on yleisempi psykiatrisilla potilailla, kuin väestössä yleensä Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95% SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siis enää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei verenpainetautia, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? P < 5 % Ei mitään aihetta tehdä yöpolygrafiaa alkuvaiheessa, vaan selvittää muita syitä unettomuuden taustalla, sillä unettomuuden syynä ei ole uniapnea yli 95% todennäköisyydellä. P(OSAS -) = 1 - P(OSAS +) Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

Näyttöön pohjautuva tieto, diagnostiikka ja hoito Yleinen käytäntö ei tarkoita aina sitä, että niin olisi hyvä toimia. Esimerkkejä: Rutiininomainen yöpolygrafioiden (uniapnearekisteröintien) tekeminen Yli 81.4 86 %:lla yli 45 v miehistä AHI 5 Ratkaisu: Unihäiriöiden seulonta ja etukäteistodennäköisyys; käypä hoito Väsymyksen syiden selvittäminen Unen puute on yleisin päiväaikaisen väsymyksen syy Unihäiriöiden seulonta; laadukas diagnostiikka ja hoito Levottomat jalat (RLS) ja muut unihäiriöt Syiden selvittäminen, näyttöön perustuva hoito Unettomuuden hoito bentsodiatsepiineilla BZD etenkin iäkkäillä enemmän haittoja kuin hyötyjä Ratkaisu: Unettomuuden Käypä hoito; lääkkeettömät menetelmät

Aivoravitsemuksesta Aivotoimintoja huonontavat Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (tärkkelys; amylopektiini) valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut (tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), kypsä pasta, raffinoidut einestuotteet Aivotoimintoja parantavat: Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit pavut, herneet, linssit, vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat Valkuaisaineet kala, kananmunat, merenhedelmät, vaalea liha, tofu, siemenet, pähkinät, quinoa ym. öljyt:, oliivi- ja rypsiöljy ym. HUOM! Öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä

Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 1/2 Liikunta Harrastukset Riittävä uni riittävän hyvälaatuinen uni Sopiva uni-valverytmi Syvää unta vähentävän lääkityksen välttäminen Rentoutuminen Huolihetki Muistilaput huomisen tapahtumista Skogbyn uniklinikka, Rinnekoti

Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 2/2 Ravitsemus, ruokailuajat (illallinen klo 16-17 jälkeen) Vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja päivällä Syödään paljon hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja kuituja ja hapatettuja ruokia Kasviöljyjä (oliivi, rypsi ) D-vitamiini, vitamiinit, hivenaineet, Molkosan, probiootit, omega-3 ym Yhteinen illallinen/ yhteinen iltapala sosiaaliset taidot

Effects of benzodiazepines and BZD-derivatives / highway driving test 10-11 h after bedtime administration

Psychopharmacology 2014

Insomnia is very often co-morbid with a psychiatric disorder 25 % 10 % 15 % 50 % Primary Insomnia Psychiatric Disorders Other Illnessess, Medications, etc. Other Sleep Disorders 20-46% of chronic insomnia patients have Major Depression Ford & Kamerow, JAMA, 1989 Coleman et al. JAMA, 1982 Buysse et al. Sleep, 1994 Roberts et al. Am J Psychiatry, 2000

Proportion remaining well Residual sleep disturbances are associated with increased relapse and recurrence 1.0 0.8 Days in Maintenance in patients with interpersonal therapy Good quality of sleep 0.6 0.4 Bad quality of sleep 0.2 100 200 300 days Sleep quality score 1 : 5 (good), > 5 (bad) 1: Pittsburgh Sleep Quality Index Reynolds et al. Am J Psychiatry 1997

Emotions and autonomic nervous system

Hypothesis: Inborn autonomic functioning is linked to mental functions such as anxiety, and to susceptibility to functional disorders Autophilia

Genetics, Microbiome Normophilia? non-autophilic Autophilia Nutrition, infections, sleep, BBB, behavioral factors, stress, (conditioning) JHS/ E-D S Autophilic = Pale, not necessary anemic, sensitive, reacting easily, flush easily, fainting e.g. when seeing blood, travel sickness, nose bleeding. Intense emotional reactions, lean schizoid type persons. - Catabolic rather than anabolic. - Overload of internal metabolism lowered resistance to infections - Mentally, autophils are emotional, sensitive, excitable, and keenly interested. Autopathia - allergies, atopy, exanthemas, asthma, chronic inflammations Spasmophilia - spasms; abdominal pains, IBS, coronary spasms Neuropathia - Neurological disorders, autonomic disturbances, migraine, chronic pain Psychopathia - anxiety, ADD/ ADHD, psychiatric disorders, dissociative disorders Br Med J, Dec 2,1934

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys?

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus mainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali. Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys? Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50% Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym AHI 15-30 CPAP-harkinta AHI 30 CPAP

Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeää elementtiä Liikunta - Tuki- ja liikuntaelimistö - Verenkierto, energian kulutus - Puute sedentaarinen elämäntapa Ravitsemus (ruoka ja juoma) - Nestetasapaino - Energian saanti - Liika energia lihavuus Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni) - Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky) - Energiatasapainon säätely, vastustuskyky - Homeostaasi, elämän ylläpito - Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy