KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2009-2011 TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT KSLK 22.1.2009
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2009-2011 TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT SISÄLTÖ Sivu 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Keskeiset tehtävät 1 1.3 Asiakkaat 1 2 TOIMINNAN PERUSTA VUOSILLE 2009-2011 2 2.1 Toiminta-ajatus (missio) ja arvot 2 2.2 Visio 4 2.3 Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet 4 2.4 Riskienhallinta 5 3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET NÄKÖKULMITTAIN 6 3.1 Strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet näkökulmittain vuosille 2009-2011 6 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2009 9 4 VUOSIEN 2009 2011 KESKEISET TEHTÄVÄT 10 4.1 Keskeiset suunnittelutehtävät 10 Yleispiirteinen suunnittelu 10 Asuminen 11 Elinkeinotoiminta 12 Kaupunkiympäristö ja virkistysalueet 13 Esikaupunginosien kehittäminen ja lähiöiden parantaminen 14 Kulttuuriympäristön suojelu 15 Kaupunkitutkimus 16 Liikenne 16 4.2 Keskeiset kehittämistehtävät 20 5 RESURSSIT 20 5.1 Henkilöstö 20 5.2 Määrärahat 20 LIITE Kaupunkisuunnitteluviraston strategiakehikko
1 JOHDANTO 1.1 Yleistä 1 (20) Kaupunkisuunnitteluviraston vuosien 2009-2011 toimintasuunnitelma on laadittu kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman vuosille 2005 2010 sekä vuonna 2008 laaditun Helsingin maankäytön kehityskuvan pohjalta. 1.2 Keskeiset tehtävät 1.3 Asiakkaat Toimintasuunnitelma sisältää vuosien 2009-2011 toiminnan painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet jaoteltuna nk. tasapainoisen näkökulmakehikon mukaisesti. Tehtäväluettelo on viraston sisäinen työväline ja se sisältää työyksikkökohtaiset tehtäväluettelot ja tehtäväkortit aikatauluineen vuosille 2009 2011. Viraston keskeiset tehtävät liittyvät kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun sekä niitä tukeviin toimintoihin. Yleiskaavoitus Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennesuunnittelu Teknistaloudellinen suunnittelu Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus Ympäristösuunnittelu Viraston asiakkaat voidaan jaotella sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin. Sisäiset asiakkaat Kaupunkisuunnittelulautakunta Muut luottamushenkilöt Muut hallintokunnat Ulkoiset asiakkaat Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Kunnan jäsenet Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt Helsingissä kävijät
2 TOIMINNAN PERUSTA VUOSILLE 2009-2011 2 (20) 2.1 Toiminta-ajatus (missio) ja arvot Toiminta-ajatus Arvot Kaupunkisuunnitteluviraston strategian perustana ovat arvot, toimintaajatus sekä visio. Strategia on ilmaistu tasapainotetun näkökulmakehikon (Balanced Scorecard, BSC) mukaisesti, jossa viraston näkökulmia ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan mm. virasto- ja osastotasoisten tuloskorttien avulla. Strategia tarkistetaan vuosittain. Strategioita tukevat nk. tukistrategiat, joita ovat viestintä-, vuorovaikutus-, asiakaspalvelu-, henkilöstö- ja koulutus-, informaatiotekniikka (IT)-, tutkimus- sekä kansainvälisyysstrategiat. Tukistrategiat päivitetään tarvittaessa. Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta-ajatus (missio) on seuraavanlainen: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Viraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys. Ammattitaitoisuus Jokainen meistä on oman alansa asiantuntija Hankimme jatkuvasti uutta tietoa ja käytämme sitä työssämme hyväksi Arvostamme ja kehitämme jatkuvasti ammatti-taitoamme ja menetelmiämme Sovellamme teknisen kehityksen luomia uusia mahdollisuuksia Ansaitsemme luottamuksen asiantuntemuksella, asiallisella, kriittisellä ja ennakkoluulottomalla asenteella sekä joustavalla ja aikailemattomalla toiminnalla
Avoimuus 3 (20) Kerromme tavoitteistamme, toiminnastamme ja mahdollisuuksistamme oikeaan aikaan ja ymmärrettävässä muodossa. Kuuntelemme toisten mielipiteitä ja olemme valmiita tarkistamaan omiamme. Ansaitsemme luottamuksen olemalla rehellisiä, suoria ja avoimia. Luovuus Oikeudenmukaisuus Päämäärätietoisuus Yhteistyöhenkisyys Sovitamme yhteen erilaisia lähtökohtia, tavoitteita, mielipiteitä ja intressejä. Havaitsemme muutostarpeet ja uskallamme kokeilla ja puolustaa uutta. Olemme valmiit etsimään uusia ratkaisuja. Otamme haasteita ja asetamme riman korkealle. Olemme innostuneita työstämme. Kohtelemme muita ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti niin työtovereita kuin yhteistyökumppaneitakin, niin nykyisiä kuin tuleviakin kaupunkilaisia. Kaikille pätevät samat, yhdessä hyväksytyt säännöt. Sovimme asioista keskustelun pohjalta. Arvostamme työn korkeata laatua. Tunnemme työmme tavoitteet ja pyrimme niihin johdonmukaisesti yhdessä. Keskitymme olennaiseen ja teemme oikeita asioita oikeaan aikaan. Otamme vastuun ratkaisuistamme. Arvostamme työtovereitamme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme. Kunnioitamme toisen tekemää työtä ja annamme työtovereillemme tilaa ammattilaisina ja persoonina. Olemme aloitteellisia ja aktiivisia vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyväksymme erilaisuuden ja erilaiset näkemykset. Luotamme toisiimme. Jaamme osaamisemme ja tietomme Annamme tukea, kannustusta, kiitosta ja kritiikkiä. Kohtaamme ja käsittelemme konfliktit avoimesti Selviämme vaikeistakin ongelmista yhdessä. Emme "jätä kaveria". Noudatamme hyviä tapoja: olemme ystävällisiä, kohteliaita, avuliaita ja suvaitsevaisia.
4 (20) 2.2 Visio Kaupunkisuunnitteluvirasto on määritellyt visionsa eli tilan, millaiseksi se haluaa tulla, sekä kaupunkisuunnittelua että sisäistä toimintaansa varten. Kaupunkivisio Helsinki on elinvoimainen ja omintakeinen eurooppalainen pääkaupunki. Elinvoimainen Helsinki on luova, kilpailukykyinen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Helsinkiä kehitetään toimivana, terveellisenä ja kauniina merellisenä kaupunkina sen ihmisten, luonnon ja historian lähtökohdista. Virastovisio Helsingin eurooppalaisuus heijastuu sen monipuolisessa rakenteessa ja suunnitteluperiaatteissa. Helsinki tarjoaa sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvän paikan asua ja elää. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on johtava ja arvostettu kaupunkisuunnitteluorganisaatio, jonka ammattitaitoinen henkilökunta on avoin uusille ajatuksille ja yhteistyölle. 2.3 Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet Viraston toiminnan näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen, joille on määritelty osavisiot ja painopistealueet. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukyky Toimintatavat Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki 1. Seutu 2. Hyvän kaupunkielämän puitteet 3. Kaupunki ja ympäristö Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti 1. Kaupunkilaiset / asukkaat ja yritykset 2. Viestintä ja vuorovaikutus Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio 1. Kaupunkisuunnittelun laatu 2. Kaupunkisuunnittelun kehittäminen
5 (20) Oppiminen ja kehittyminen Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö 1. Ammattitaito 2. Työilmapiiri 3. Muutosherkkyys 2.4 Riskienhallinta Virasto on tehnyt riskienhallintasuunnitelman vuonna 2005 ja sitä on päivitetty vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Suunnitelma on tarkoitus käydä tarkemmin lävitse syksyllä 2009 osastojen keväällä 2009 tekemien itsearviointien jälkeen.
3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET NÄKÖKULMITTAIN 6 (20) Viraston painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet on strategioiden toteuttamiseksi määritelty tasapainotetun näkökulmakehikon mukaisesti. Tavoitteisiin sisältyvät vuoden 2009 sitovat toiminnalliset tavoitteet. 3.1 Strategiset painopistealueet, tavoitteet sekä toimenpiteet näkökulmittain vuosina 2009-2011 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Painopistealue Tavoite Toimenpiteet 2009 2011 SEUTU Aktiivinen vaikuttaminen yhteisen näkemyksen luomiseen Helsingin seudun (14 kuntaa) kaupunkirakenteesta o Seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen kestävällä tavalla tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän, erityisesti raideliikennejärjestelmän varaan Pääkaupunkiseudun (4 kuntaa) yhteinen yleiskaava Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategioiden ja toteutusohjelmien valmistelu Luovien yhteistyömuotojen kehittäminen HYVÄN KAUPUNKIELÄMÄN PUITTEET Kaupunkirakenteeltaan monipuolisen, turvallisen ja kauniin ympäristön ja asumisen Helsinki o Elinvoimainen keskusta o Kehittyvät esikaupungit o Laadukas julkinen kaupunkitila o o Kävelyn ja pyöräilyn kaupunki Tehokkaan joukkoliikenteen kaupunki Ideoista toteutukseen o Uudet projektialueet o Keskusta o Esikaupunkien renessanssi Täydennysrakentamisalueiden kaavoitus Joukkoliikenneverkon kehittäminen ja palvelutason parantaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelmat Viheralueverkoston ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja kehittäminen KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja muutoksen hidastaminen o Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja rajojen määrittely o Ekologisen kestävyyden edistäminen maankäytön ja liikenteen suunnittelussa Aktiivinen osallistuminen ilmastoasioiden tutkimus- ja kehitystoimintaan ja uuden tiedon kytkeminen kaavoitukseen Energiatehokkuuden edistäminen ja energiapolitiikkaan vaikuttaminen Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen Autoliikennetarpeen vähentäminen ja liikenteen haittojen hallinta
PALVELUKYKY 7 (20) Painopistealue Tavoite Toimenpiteet 2009 2011 KAUPUNKILAISET / ASUKKAAT JA YRITYKSET Kaavalliset edellytykset o riittävälle, monipuoliselle ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevalle asuntotuotannolle o elinkeinotoiminnan edistämiselle Parhaat mahdolliset toimintaedellytykset o korkeakoulutukselle ja osaamiselle o elinvoimaisille kampusalueille Uusien kerrostaloasumismuotojen edistäminen Laaditaan tarvittavat kaavat ja maankäytön periaatteet asuntorakentamiselle (5000 asunnolle/ 450 000 k-m2 vuosittain) Laaditaan tarvittavat asemakaavat toimitilarakentamiselle (ml. pk-yritykset) Laaditaan kaavalliset valmiudet korkeakoulujen toimintaedellytysten varmistamiseksi VUOROVAIKUTUS JA VIESTINTÄ Seudullisen vuorovaikutuksen, yhteistoimintatapojen ja viestinnän edistäminen Asiakaslähtöisen toimintatavan edistäminen Hallintokuntien välisen yhteistyön lisääminen Kansainvälinen verkostoituminen Aktiivinen ja monipuolinen keskustelu Helsingin seudun tulevaisuudesta Uusien vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen o täydennysrakennushankkeet o liikennesuunnittelu Infokeskus Laiturin kehittäminen keskustelufoorumina Projektialueiden verkkoviestinnän kehittäminen TOIMINTATAVAT Painopistealue Tavoite Toimenpiteet 2009 2011 KAUPUNKISUUNNITTELUN LAATU Suunnittelun korkea laatu Tehokkaat prosessit Maankäyttöekonomian tehostaminen Suunnittelun innovatiivisuus Ulkopuolisen erityisasiantuntemuksen käyttäminen (mm. kollegio) Viraston aivoriihet Suunnittelun laadun varmistus ja kehittäminen
8 (20) KAUPUNKISUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin (mm. kumppanuustoiminta, seutu- ja kuntarakennemuutokset, kansainvälinen vuorovaikutus) Suunnittelun tiivis kytkentä toteutukseen Osallistutaan uusien kumppanuuteen perustuvien menettelytapojen kehittämiseen Yhteistyön kehittäminen toteuttavien hallintokuntien kanssa OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN Painopistealue Tavoite Toimenpiteet 2009 2011 AMMATTITAITO Hyvä esimiestyö Osaava henkilöstö tulevaisuuden tarpeisiin Kansainvälinen osaaminen Perehdyttämisen varmistaminen Ulkoiset ja sisäiset koulutukset Rekrytointi suhteessa tuleviin osaamistarpeisiin Kansainvälinen tiedonhankinta ja asiantuntijavaihdot Jokaisella vastuu oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä Uuden työntekijän suunnitelmallinen perehdyttäminen TYÖILMAPIIRI Työyksiköiden välinen tiivis vuorovaikutus Viraston strategian jalkauttaminen Virasto on haluttu työpaikka/ viraston imago Sisäisen keskustelun lisääminen Kehityskeskustelujen sisällön kehittäminen Tehtävien tarkoituksenmukainen jakautuminen Joustavien palkitsemisjärjestelmien kehittäminen MUUTOSHERKKYYS Seudullisen suunnittelun yhteistyön tiivistyminen Tietämyksen varmistaminen ja hallinta Ammatillisen osaamisen laajentaminen rekrytoinnissa Joustava resursointi
9 (20) 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2009 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.11.2008 vuoden 2009 talousarvion, missä kaupunkisuunnitteluvirastolle vahvistettiin seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet. - Kuntien yhteistä osayleiskaavaa (Helsingin itäinen kehityskäytävä) valmistelevan Helsinki-Porvoo akselin runkosuunnitelman luonnos Vantaan, Sipoon ja Porvoon sekä maakunnan liittojen kanssa - Laaditaan asemakaavoja 450 000 k-m2 MA-ohjelman toteuttamiseksi. - Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille. - Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on vähintään 72 %. - Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on vähintään 13 % (11 % vuonna 2006) - Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa.
10 (20) 4 VUOSIEN 2009-2011 KESKEISET TEHTÄVÄT 4.1 Keskeiset suunnittelutehtävät Yleispiirteinen suunnittelu Asumisen, maankäytön ja liikenteen suunnittelu seudun yhteistyönä Uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luominen Pääkaupunkikaupunkiseudun yhteinen yleiskaava Keskeiset suunnitelmat vuosina 2009-2011: Sipoon liitosalueen yleiskaavoitus Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Hernesaari, osayleiskaava Koivusaari, osayleiskaava Maanalainen yleiskaava Kivinokka, osayleiskaava Vartiosaari, osayleiskaava YLEISPIIRTEISET SUUNNITELMAT - TÄRKEIMMÄT ALUEET 2009-2011
Asuminen 11 (20) Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentamisen mahdollistamiseksi asemakaavaehdotuksia laatu- ja kustannustietoisesti Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2009-2011: Jätkäsaari Hernesaari Keski-Pasila Sörnäistenranta-Hermanninranta Katajaharju Haagan Isonnevan alue Kruunuvuorenranta Kuninkaantammi Itäkeskus Puotilanranta Meri-Rastilan ranta Pohjois-Vuosaari ASUNTOKAAVOITUS - TÄRKEIMMÄT ASEMAKAAVAT 2009-2011
Elinkeinotoiminta 12 (20) Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2009-2011: Ydinkeskustan hankkeet Eteläsatama Keski-Pasila Messukeskus Sörnäistenranta-Hermanninranta Vallilan teollisuusalue Pasilan konepaja Herttoniemen keskus ja yritysalue Itäkeskus Vuosaaren keskus Roihupelto TOIMITILAKAAVOITUS - TÄRKEIMMÄT ASEMAKAAVAT 2009-2011
Kaupunkiympäristö ja virkistysalueet 13 (20) Suunnitellaan julkista kaupunkiympäristöä ja keskeisiä virkistysaluekokonaisuuksia Keskeisimmät suunnittelukohteet vuosina 2009-2011: Suuriin asuntoaluekohteisiin liittyvä maisema- ja virkistysaluesuunnittelu: Kruunuvuorenranta, Jätkäsaari, Kuninkaantammi, Sörnäistenranta- Hermanninranta Keskuspuisto ja Helsinkipuisto Töölönlahden ja Kaisaniemen puistoalueet ja julkiset kaupunkitilat Eteläsatama Kävelykeskusta Itäiset saaret Itä-Helsingin kulttuuripuisto Kallahdenniemi VIRKISTYS JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ - TÄRKEIMMÄT SUUNNITTELUKOHTEET 2009-2011
Esikaupunginosien kehittäminen ja lähiöiden parantaminen 14 (20) Lähiöiden parantaminen, täydennysrakentaminen ja asemanseutujen ostoskeskuksien kehittäminen Laaja-alainen yhteistyö lähiöiden vetovoimaisuuden parantamiseksi Esikaupunkien renessanssi, kohdealueiden suunnittelu Tärkeimpiä suunnittelukohteita vuosina 2009-2011: Munkkivuori Pihlajamäki Jakomäki Tapulikaupunki Siltamäki Pukinmäki Kontulan keskus Mellunmäen keskus Keski-Vuosaari Lauttasaaren liikekeskus Kontulan ja Mellunmäen täydennysrakentaminen Kannelmäen-Pohjois-Haagan täytennysrakentaminen ESIKAUPUNGINOSIEN KEHITTÄMINEN JA LÄHIÖIDEN PARANTAMINEN - TÄRKEIMMÄT SUUNNITTELUALUEET 2009-2011
Kulttuuriympäristön suojelu 15 (20) Tehdään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä koskevia selvityksiä. Laaditaan ohjeita ja kehittämisperiaatteita rakennussuojelu- ja maisemakulttuurikohteita varten. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien aluekokonaisuuksien vanhentuneita asemakaavoja uusitaan ja laaditaan alueiden arvot turvaavia suojeluasemakaavoja. Ajankohtaisia teemoja vuosina 2009 2011: Uudemman arkkitehtuurin suojelu Sisätilojen suojelu Kerrostaloalueiden suojelu- ja kehittämisperiaatteet Maisemakulttuurin suojelu- ja kehittämisperiaatteet Tärkeimpiä suojelukaavoituskohteita vuosina 2009-2011: Maunula Olympiakylä, Kisakylä Suomenlinna Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset Haagan kultareuna-alue Lapinlahden sairaala-alue RAKENNUSSUOJELU - TÄRKEIMMÄT SUUNNITTELUKOHTEET 2009-2011
Kaupunkitutkimus 16 (20) Keskeiset selvitykset vuosina 2009-2011: Helsingin ydinkeskusta seudullisena palvelujen keskittymänä Esikaupunkien renessanssi Kaupunkiasuminen sosiaaliselta kannalta Elinkeinoalueiden muutokset Ekotehokkuuden huomioiminen maankäytön suunnittelussa Helsingin rooli kaupunkituottavuuden näkökulmasta Massataseen hallinta Infrarakenteen edellytykset Liikenne Keskeiset liikennesuunnittelutehtävät vuosina 2009-2011: Liikennejärjestelmän kehittäminen Helsingin seutu Osallistuminen Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen PLJ2007:n aiesopimuksen viiden osastrategian toimenpiteiden edistäminen Liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen (mm. poikittaisliikenne) Liikennejärjestelmän käytön tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin (mm. seudun liikenteen hallintakeskus ja tiedotuskeskus) Liikennejärjestelmän kehittämisen teemaohjelmat ja hankkeet (mm. säteittäisten pääväylien parantaminen joukkoliikenteen edistämiseksi, liityntäpysäköinti, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen) Infrastruktuurin kehittämishankkeet (mm. Länsimetro ja Kehä I Helsingin alueella) HLJ 2011 (mm. maankäyttö- ja raideverkkoselvitys, ruuhkamaksuselvitys ja päästöjen vähentämiskeinojen selvitys) Visio 2050, Helsingin seudun kuntien yhteinen maankäytön ja liikenteen visio Seudun liikenteen hallinnan kärkihankkeet (mm. Hakamäentien ympäristön katuverkon, automaattisen bussikaistavalvonnan sekä liityntäpysäköinti-informaation kehittäminen) Helsinki Porvoo kehyssuunnitelman liikenneverkko Raide Jokerin alustava yleissuunnitelma ja hankesuunnitelman valmistelu yhdessä HKL:n, Espoon, YTV:n ja LVM:n kanssa Jokeri 2:n edistäminen yhdessä HKL:n, YTV:n, Uudenmaan tiepiirin ja Vantaan kanssa Pisara-radan ja Lentoasemaradan suunnittelu yhdessä RHK:n kanssa Kansainväliset liikenneyhteydet (mm. Helsinki Tallinna ja Helsinki Pietari) Helsinki Raideliikenneverkon kehittämisselvitykset yhdessä liikennelaitoksen kanssa Metron laajentaminen Helsinkiin liitetylle alueelle idässä (myös pikaraitiotievaihtoehto selvitetään) Metroverkon laajentaminen pitkällä aikavälillä
17 (20) Raitiotieverkon kokonaissuunnitelma Logistiikkajärjestelmien kehityksen seuraaminen ja edistäminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Pysäköintijärjestelmän kehittäminen (asukkaat, toimitilat) Liikennehankkeiden kustannushallinta Joukkoliikennehankkeet Pääväylähankkeet Muut katuhankkeet Bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen Joukkoliikenteen HELMI liikennetelematiikan laajentaminen ja uusiminen Raitiovaunuliikenteen nopeuttamisselvitykset Kaukoliikenteen nopeuttaminen Raitioliikenteen laajentaminen Jätkäsaari ja Hernesaari Laajasalon raitiotieyhteys Kantakaupungin itäranta Muut raitiotieverkon laajentamishankkeet Jokeri 2:n tunneli-, tie- ja katujärjestelyt Maantiet Hakamäentien parantaminen sekä jatkeet Turunväylälle ja Lahdenväylälle Tuusulanväylän jatke Veturitielle Kehä I:n kehittäminen Itäväylän liittymä Kivikontien liittymä Hämeenlinnanväylän liittymä Vihdintieltä Espooseen Meluntorjunta Kehä II:n yleissuunnitelma Hämeenlinnanväylän pohjoisosa ja Kuninkaantammen liittymä Itäväylän itäosan parantaminen Lahdenväylän kehittäminen Tattarisilta Viikin pohjoiset rampit Suurmetsäntien liittymä Vihdintien ja Konalantien liittymä Meluntorjunta Pääkadut Mechelininkadun eteläpää Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä Yhdyskatu Itäväylä Kehä I Laajasalontie Kampin liikenteenohjaussuunnitelma Ruskeasuon liikenteenohjaussuunnitelma Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelma Kaupintien ja Näyttelijäntien liittymä
18 (20) Malminkartanon liikenneturvallisuussuunnitelma Maununnevan ja Hakuninmaan liikenteen ohjaussuunnitelma Oulunkylän liikennesuunnitelma Länsi-Pakilan liikennesuunnitelma Pihlajamäen liikenteen ohjaussuunnitelma Ormuspellon liikenteen ohjaussuunnitelma Siltamäen liikenteen ohjaussuunnitelma Tapulikaupungin liikenteen ohjaussuunnitelma Heikinlaakson liikenteen ohjaussuunnitelma Kulosaaren liikenteen ohjaussuunnitelma Herttoniemen joukkoliikennejärjestelyt Tullisaaren liikenteen ohjaussuunnitelma Tammisalon liikenteen ohjaussuunnitelma Laajasalon keskustan liikennejärjestelyt Puotilan liikenteenohjaussuunnitelma Mellunmäen liikenteen ohjaussuunnitelmat Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu Jätkäsaari ja Hernesaari Kalasatama Keski-Pasila Kruunuvuorenranta Kuninkaantammi Itäinen liitosalue Liikennetelematiikan ja liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Liikennetelematiikan ja liikennevalojen kehittäminen - PKS:n liikenteenhallintakeskuksen toiminnan käynnistys - Liikennevalojen toiminnan kehittäminen Pullonkaularisteysten valo-ohjauksen parantaminen Yöliikenteen valo-ohjauksen parantaminen Raitioliikenteen suoja-aikojen tarkistaminen - JENKA -liikennevaloetuudet jokaiseen kaupunkiin - ONNIMANNI ajantasainen liikenteen mittaus - VAROVA -ohjauksen laajentaminen - Hartwall-Areenan ja Messukeskuksen ajantasaisen pysäköintiopastuksen toteutus - Liikennevalojen kaapelikartoituksen uudistaminen
Pyöräilyn edistämishankkeet 19 (20) Pyöräilyn edistäminen Pyöräkeskus Pyöräilyn markkinointi (mm. Sykkeli yhteistyöryhmä) Merisatamarannan pyörätie Nordenskiöldinkadun kevyen liikenteen silta Nordenskiöldinkadun Mechelininkadun pyörätiesuunnitelma Vauhtitien eteläpään pyörätie Helsinginkadun itäpään pyörätie Viides Linja Kaarlenkatu pyörätie Paciuksenkadun alikulku Pikku-Huopalahden kohdalla Kotikonnuntien pyörätie Koillisten esikaupunkialueiden kevyen liikenteen viitoituksen ajantasaistaminen ja täydentäminen Jalankulun edistämishankkeet Kävelykeskustan laajentaminen (mm. Kaupungintalokortteleiden ympäristö) Asukkaiden ja yritysten liikennealoitteiden valmistelu LIIKENNESUUNNITTELU - TÄRKEIMMÄT SUUNNITTELUKOHTEET 2009 2011
20 (20) 4.2 Keskeiset kehittämistehtävät Viraston tärkeimmät kehittämistehtävät vuosina 2009-2011 ovat seuraavat: Asianhallinnan kehittäminen Teknisten dokumenttien hallintajärjestelmän (ProjectWise) käytön laajentaminen Sähköinen työpöytä Itsearviointi (osastoittaiset arvioinnit vuonna 2009) Kansainvälisyysstrategian toteuttaminen 5 RESURSSIT 5.1 Henkilöstö Vuonna 2009 virastolla on 280 vakanssia. Vuonna 2008 virasto sai yksitoista lisävakanssia Sipoon liitosalueen ja satamalta vapautuvien alueiden suunnittelua varten. Viraston työntekijöiden keski-ikä on 48,53 vuotta (vähennystä 0,63 vuotta vuoteen 2007 verrattuna). Vuonna 2008 jäi eläkkeelle 10 työntekijää, vuonna 2009 työtekijöistä 10 on mahdollisuus jäädä eläkkeelle iän perusteella (kaikkiaan 21 henkilöä), vuonna 2010 eläkkeelle voi jäädä 17 työntekijää (+11) ja vuonna 2011 eläkeikään yltää 17 työntekijää, mikäli he jäävät vanhan eläkelain mukaisesti eläkkeelle. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2008 lopussa 10 henkilöä. Vuonna 2003 voimaan tulleiden säännösten mukaan osa-aikaeläkkeelle on mahdollista siirtyä täytettyään 58 vuotta, joten jo osa-aikaeläkkeellä olevien lisäksi 11 henkilöllä on mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2009 aikana (virastolla kaiken kaikkiaan vuonna 2009 yli 58-vuotiasta 72 henkilöä). Kahta osa-aikaeläkkeelle siirtyvää henkilöä kohti virasto pyrkii palkkaamaan uuden työntekijän, mutta tätä mahdollisuutta voi uusien säännösten mukaan käyttää vain hallintokeskukselta erikseen anottavalla luvalla. Henkilöstömäärä on tulevina vuosina tarkoitus säilyttää nykyisellä tasolla toiminnan tuloksellisuuden turvaamiseksi. 5.2 Määrärahat Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2008 talousarvio sekä määrärahat vuodelle 2009 menolajeittain: Vuosi 2008 (euroa) 2009 (euroa) Myyntitulot 22 000 27 000 Maksutulot 281 000 290 000 Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratulot 9 000 5 000 Muut tulot 0 0 TULOT YHTEENSÄ 312 000 322 000 Palkat 11 264 000 12 224 000 Muut henkilöstökulut 4 102 000 4 307 000 Palvelujen ostot 4 217 000 6 611 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 694 000 722 000 Avustukset 20 000 17 000 Vuokrat 2 714 000 2 846 000 Muut kulut 21 000 31 000 MENOT YHTEENSÄ 23 032 000 26 758 000
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2009-2011 HELSINKI ELINVOIMAINEN JA OMINTAKEINEN EUROOPPALAINEN PÄÄKAUPUNKI Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki SEUTU - yhteinen näkemys seudun kaupunkirakenteesta - PKS / yhteinen yleiskaava HYVÄ KAUPUNKIELÄMÄ - kaupunkirakenteeltaan monipuolinen, turvallinen ja kaunis kaupunki KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ - ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja muutoksen hidastaminen Palvelukyky: Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti KAUPUNKILAISET - asuntotuotanto ja elinkeinotoiminta - toimintaedellytykset korkeakoulutukselle ja osaamiselle sekä elinvoimaisille kampusalueille VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS - seudullinen vuorovaikutus, yhteistoimintatavat ja viestintä - asiakaslähtöinen toimintatapa - kansainväl. verkostoituminen Toimintatavat: Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio KAUPUNKISUUNNITTELUN LAATU - suunnittelun korkea laatu - tehokkaat prosessit - maankäyttöekonomian tehostam. - innovatiivisuus KAUPUNKISUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN - toimintaympäristön muutokset - suunnittelun tiivis kytkentä toteutukseen Oppiminen ja kehittyminen: Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö AMMATTITAITO - esimiestyö - osaava henkilöstö - kansainväl. osaaminen - perehdyttäminen TYÖILMAPIIRI - vuorovaikutus - strategian jalkauttaminen - viraston imago MUUTOSHERKKYYS - tiivis seudullinen suunnitteluyhteistyö - tietämyksen varmistaminen ja hallinta LIITE