Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mitä on metsänkasvatus? Mitä on kannattavuus? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa] Kenen näkökulma? Kannattavuuden määritysmenetelmät Esimerkkejä metsänkasvatuksen kannattavuudesta koko kiertoajan kasvatusketjut Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen kannattavuus Johtopäätökset EffFibre Seminaari ja retkeily 13-1462013 Seminaari Lahdessa sekä retkeily Vesijaolla
Mitä on metsänkasvatus? Metsänkasvatus on tavoitteellista toimintaa (Suomen oloissa myös pitkäjänteistä ) Se koostuu sarjasta toimenpiteitä, joista jokainen vaikuttaa puuston tulevaan kehitykseen ja samalla metsänomistajan senhetkiseen talouteen/tilanteeseen Metsänkasvatuksella pyritään ohjaamaan metsän kasvua haluttuun suuntaan ottaen huomioon samalla kasvatuksen tavoitteet sekä puuston kasvun rajoitteet Metsikön maantieteellinen sijainti ja kasvupaikka ovat esimerkkejä rajoitteista - kun taas monimuotoisuuden ylläpitäminen, ainespuuntuotanto ja/tai hiilensidonta (ilmastovaikutus) kuvastavat metsänomistajan tavoitteita
Mitä on kannattavuus? Kannattavuudella tarkoitetaan tietyn toiminnan kykyä tuottaa voittoa Yksinkertaisimmillaan näin tapahtuu kun toiminnasta saatavat tulot ovat toiminnasta aiheutuvia menoja suuremmat Metsätalous on leimallisesti pääomavaltainen taloustoiminto, sillä metsätalouden pääoman vuotuinen tuotto on etenkin suomalaisessa yksityismetsätaloudessa huomattavasti suurempi kuin metsätaloudessa käytetyn työpanoksen arvo yksityismetsänomistuksen pääomatulot ovat selvästi suuremmat kuin työtulot Pääomatuloja saadaan omaisuutta (puustoa) myymällä
Kannattavuuden osatekijät [yksityismetsätaloudessa] Päätöksentekijän tilanne talouden pieninvestoinnit (uusi auto, tytär naimisiin häälasku maksettavaksi?) Luonnonarvokaupasta innostuminen (vakaumus) epävarmuus ja riskit Resurssit ( luontoäiti ) Metsikön maantieteellinen sijainti Kasvupaikkatyyppi tuottoodotukset puulajeittain Puuston kehitysluokka (taimikko, nuori kasvatusmetsä, päätehakkuuikäinen metsikkö) Markkinatalous Yleinen suhdannekehitys & hintataso puutavaralajeittaiset kantohintasuhteet Lähialueen infrastruktuuri (metsätiestö, paikalliset puun ostajat)
Metsätalous liiketaloudellisena toimintana Metsikön perustaminen Taimikonhoito Harvennukset Päätehakkuu Aikajana Metsänomistaja maksaa Metsänomistaja maksaa valtion tuki pienentää kokonaiskustannuksia Metsänomistaja saa kantorahatuloja (pystykauppa) Metsänomistaja saa kantorahatuloja (pystykauppa) Metsäyritys saa raaka-ainetta, ja maksaa tästä a) Kantohinnan metsänomistajalle b) Taksojen mukaisen palkkion koneyrittäjille, jotka palkkiota vastaan kaatavat ja lähikuljettavat raaka-aineen tienvarteen, josta se edelleen kaukokuljetetaan tehtaalle
Kenen näkökulma? Lähtökohtaisesti taloudellinen toiminta pitää ensin määritellä ns yleiskannattavuutena (engl feasibility) ennen kuin voidaan tarkastella erikseen ko toimintaan osallistuvien tahojen erilliskannattavuuksia Teorian mukaan taloudellinen toiminta on liiketaloudellisesti *) perusteltua, jos kaikkien toimintaan osallistuvien erilliskannattavuudet ovat positiivisia Esimerkki: energiapuun talteenotto nuorista metsistä, tapaustutkimus, jossa neljä vaihtoehtoista energiapuuharvennuksen intensiteettiä: Erittäin voimakas Voimakas Normaali Lievä *) kansantalouden tasolla tietyn taloudellisen toiminnan vaikutusten analysointi on merkittävästi monimutkaisempaa (esim kokonaistasapainoteoria)
Kenen näkökulma? Lähtötilanteen runkopuutilavuus, m 3 /ha 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Harjavalta Hämeenkyrö 1 Hämeenkyrö 2 Hämeenkyrö 3 Karttula 1 Karttula 2 Karttula 3 Karttula 4 Karttula 5 Luvia Nurmo 1 Nurmo 2 Teuva 1 Teuva 2 Teuva 3 Tuusniemi 1 Tuusniemi 2 Pielavesi 1 Pielavesi 2 Pielavesi 3 Toimintaan osallistuvat: metsänomistaja, koneyrittäjä ja lämpölaitos Koneyrittäjällä 20% voittotavoite (above operating costs) ja Lämpölaitos myy sähköä 38 /MWh eteenpäin, tuotantokustannukset ceteris paribus
Kenen näkökulma? metsänomistaja koneyrittäjä lämpölaitos Erittäin voimakas energiapuuharvennus (jäljelle jääviä runkoja 600 kpl/ha, kertymä n100 m 3 /ha) kannattavaa kannattavaa kannattavaa Voimakas energiapuuharvennus (900kpl/ha, n 728 m 3 /ha) kannattavaa kannattavaa kannattavaa Normaali energiapuuharvennus (1200 kpl/, n 519 m 3 /ha) + / - (ehdollinen) kannattavaa kannattavaa Lievä energiapuuharvennus (1500 kpl/ha, n 420 m 3 /ha) kannattamatonta kannattamatonta kannattavaa
Kenen näkökulma? Toinen esimerkki näkökulman tärkeydestä löytyy Pentti Niemistön esitelmästä: Toisin sanoen siirtyminen 2% korolla lasketusta optimikiertoajasta (lähellä nykykäytäntöä) 4%:n korkoa vastaavaan kiertoaikaan vähentäisi MT-männikön tukkipotentiaalia noin kolmanneksen Selkeä ristiriita yksityisen metsänomistajan tuottovaateen ja puutuoteteollisuuden kustannustehokkaan raaka-aineen hankinnan välillä: metsänomistajan tuottovaateen kasvaessa metsätalouden harjoittamisessa (laskentakorkokanta nousee 2%:sta 4%iin) hyvälaatuisen tukkipuun tarjonta vähenee merkittävästi!
Kenen näkökulma? Kuten havaittiin taloudelliseen toimintaan osallistuvan yksittäisen agentin positiivinen erilliskannattavuus ei vielä ole riittävä peruste toiminnalle Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää heti aluksi tehdä selväksi, kenen näkökulmasta taloudelliset tarkastelut ylipäänsä tehdään Seuraavat diat ovat ainoastaan yksityisen metsänomistajan näkökulmasta määritettyjä Valittua menettelytapaa tukee a) se tosiseikka että Suomessa on 632 000 metsänomistajaa ja b) primaarinen puuntarjonta tulee nimenomaan yksityismetsistä!
Kannattavuuden määritystekijät (metsätaloudessa) Yleisimmin metsätalouden investointikriteereinä on käytetty seuraavia: nettotulojen nykyarvo (engl net present value, NPV) sisäinen korko (internal rate of return, IRR) pääoman tuottoaste (return on investment, ROI) hyöty-kustannussuhde (B/C ratio)
Nettotulojen nykyarvo_yhden metsikön esimerkki Heinola
Nettotulojen nykyarvo_yhden metsikön esimerkki Sekä varhaisperkauksen että taimikonhoidon tuntitaksa 30 (ajanmenekki laskennassa mukana)
Koko maan tarkastelu: mitä saadaan aikaan vaihtoehtoisilla metsänhoidon kustannuksilla? 1 Business as usual (BAU) Nykyisen tilan ja vallitsevien trendien metsäsektorilla oletetaan jatkuvan Metsien käsittely ja metsien hyödyntäminen nykyisellä tasolla Metsänhoidon volyymit nykytasolla Metsien teollinen hyödyntäminen nykytasolla: vuotuiset hakkuut 78% suurimmasta kestävästä hakkuumäärästä 2 Aktiivinen metsäsektori ja intensiivinen biomassan tuotanto (INT) Elinvoimainen metsä ja bioteollisuus kasvava kysyntä kotimaiselle raakaaineelle Intensiiviset metsänhoidon menetelmät laajasti käytössä Kustannustehokas uudistaminen ja nuorten metsien hoito Aikaiset ja intensiiviset harvennushakkuut & lyhyet kiertoajat lannoitusohjelmat Biomassan kustannustehokas talteenotto päätehakkuissa (hakkuutähteet & kannot)
Keskimääräiset vuotuiset kantorahatulot eri skenaarioissa
Nettotulojen nykyarvo_koko maa (3% ja 4%)
Nettotulojen nykyarvo_metsäkeskuksittain (BAU- ja INT-skenaariot)
Sisäinen korko_yhden metsikön esimerkki
Sisäinen korko_yhden metsikön esimerkki 2500 Nettotulojen nykyarvot laskentakorkokannan funktiona 2000 1500 1000 Suositukset Passiivinen 42% 38% 500 0-500 2 % 3 % 4 % 5 % Kun nettotulojen nykyarvo tietyllä laskentakorkokannall a r on 0, niin tällöin r on sisäinen korko
Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki AI > AIEN > EN Lähde: Soili Kojolan esitelmä
Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki
Sisäinen korko_useamman metsikön esimerkki
Metsän terveyslannoitus sisäinen korko lähtöhetkellä noin 100-vuotias kivennäismaalla oleva mäntyvaltainen puusto, jonka puustopääoma 123 m 3 /ha
Metsän terveyslannoitus sisäinen korko
Metsän terveyslannoitus sisäinen korko sisäinen korko, % 3500 % 3000 % 2500 % 2000 % 1500 % 1000 % 500 % 000 % 1 eri vaihtoehdot Suomensalpietari/lannoitus71-80 Suomensalpietari/lannoitus71-85 Suomensalpietari/lannoitus85-93 Suomensalpietari/lannoitus85-99 Aika on rahaa myös metsätaloudessa!
Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste Tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin kunnostusojituksen lyhyt- ja pitkäkestoisia talousvaikutuksia metsikkötasolla Aineisto painottunut Pohjois-Suomeen Lyhytkestoisena talousvaikutuksena määritettiin kunnostusojituksen pääoman tuottoaste (return on investment, ROI) pääoman tuottoaste laskettiin eri suotyypeille ja eri lähtötilanteille
Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste Kasvureaktio Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu, m 3 /ha, Puolukkaturvekangas II 901-1025 dd m 3 /ha 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Vuosia kunnostusojituksesta
Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen pääoman tuottoaste % ilman KEMERAa KEMERA mukana Suotyyppi lämpösumma-alue teoreettinen *) toteutettavissa teoreettinen toteutettavissa Ptkg II Y900 keskiarvo 30 22 69 46 Mtkg II A900 keskiarvo 21 18 53 41 Mtkg II Y900 keskiarvo 37 30 84 67 Ptkg II A900 keskiarvo 16 38 *) teoreettinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kasvureaktion mukaan olisi mahdollista saada laskennallisesti ao tuotto, mutta leimausraja ei ylity
Yksittäisen metsänhoitotoimenpiteen kannattavuus_taimikonhoito Jos tarkastellaan koko kiertoajan nettotulojen nykyarvoa, voidaan taimikonhoidolla saavuttaa keskimäärin jopa n 650 /ha suurempi nettotulojen nykyarvo kuin jos taimikonhoito jätetään tekemättä aineisto Etelä-Suomesta kuivahkon kankaan männiköistä aina lehtomaisen kankaan kuusikoihin (Lähde: Saija Huuskonen)
Yhteenveto Mitkä tekijät sitten vaikuttavat metsänkasvatuksen kannattavuuteen? Maantieteellinen sijainti, puulaji, kasvupaikka, kehitysluokka luontoäiti Metsänomistajan tavoitteet (mitä metsänomistaja tavoittelee metsien käytöllä) Yhteiskunnan tavoitteet metsänkasvatuksen toimintaympäristö Kohdevalinta korostuu kaikissa esimerkeissä metsänkasvatus voi jopa olla kultakaivos oikeaan osuneilla kohdevalinnoilla ja oikea-aikaisella toiminnalla (ammattitaidon merkitys!) tai sitten kirpputorisekamelska, jolle ei kukaan voi enää tehdä mitään
Kiitos