BUDJETTITARKISTUKSET

Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden 30.8.2016 2016/2047(BUD) BUDJETTITARKISTUKSET Talousarvio 2017 (2016/2047(BUD)) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Esittelijä: Giovanni La Via AB\1102891.docx PE587.697v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

AB PE587.697v01-00 2/2 AB\1102891.docx

Tarkistusluonnos 6057 === ENVI/6057 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 08 02 07 31 Innovatiiviset lääkkeet 2 -aloite (IMI2) -yhteisyritys Tukimenot 08 02 07 31 1 200 000 1 200 000 1 265 453 1 265 453 1 200 000 1 265 453 65 453 1 265 453 1 265 453 Yhteensä 1 200 000 1 200 000 1 265 453 1 265 453 1 200 000 1 265 453 65 453 1 265 453 1 265 453 Tarkistusluonnos 6058 === ENVI/6058 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 08 02 07 32 Innovatiiviset lääkkeet 2 -aloite (IMI2) -yhteisyritys 08 02 07 32 197 787 000 68 973 824 173 798 000 74 953 762 173 798 000 71 963 762 2 990 000 173 798 000 74 953 762 Yhteensä 197 787 000 68 973 824 173 798 000 74 953 762 173 798 000 71 963 762 2 990 000 173 798 000 74 953 762 Tarkistusluonnos 6104 === ENVI/6104 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden AB\1102891.docx 3/3 PE587.697v01-00

Momentti 13 03 66 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Kaupunkialueiden kestävän kehityksen innovatiiviset toimenpiteet 13 03 66 52 049 523 48 649 262 53 090 514 42 472 411 53 090 514 35 472 411 7 000 000 53 090 514 42 472 411 Yhteensä 52 049 523 48 649 262 53 090 514 42 472 411 53 090 514 35 472 411 7 000 000 53 090 514 42 472 411 Tarkistusluonnos 6102 === ENVI/6102 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 32 02 01 02 Energian toimitusvarmuuden edistäminen unionissa 32 02 01 02 182 235 000 43 223 000 217 403 954 26 032 000 207 441 809 26 032 000 9 962 145 217 403 954 26 032 000 Yhteensä 182 235 000 43 223 000 217 403 954 26 032 000 207 441 809 26 032 000 9 962 145 217 403 954 26 032 000 Tarkistusluonnos 6096 === ENVI/6096 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 32 02 01 03 Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen 32 02 01 03 182 235 818 43 223 000 217 404 002 26 531 000 206 509 070 23 531 000 10 894 932 3 000 000 217 404 002 26 531 000 Yhteensä 182 235 818 43 223 000 217 404 002 26 531 000 206 509 070 23 531 000 10 894 932 3 000 000 217 404 002 26 531 000 PE587.697v01-00 4/4 AB\1102891.docx I

Tarkistusluonnos 6115 === ENVI/6115 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Annie Schreijer-Pierik, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Lisätään: 07 02 77 35 07 02 77 35 900 000 900 000 900 000 900 000 Yhteensä 900 000 900 000 900 000 900 000 Nimike: Pilottihanke Kunnostuksiin ja energiaan liittyvien innovointien markkinapaikan luominen julkisen ja sosiaalisen asuntotuotannon kestävyyden ja hiilidioksidisuorituksen parantamiseksi Selvitysosa: EU:n haasteena on parantaa julkisen ja sosiaalisen asuntotuotantonsa kestävyyttä ja hiilidioksidisuoritusta. Asunto-osuuskunnat pyrkivät alentamaan asiakkaidensa energiakustannuksia. Jäsenvaltioiden ja unionin on pidettävä kiinni Pariisin sopimuksessa vahvistetuista hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteista. Julkisten ja sosiaalisten asuntojen hiilidioksidisuorituksen parantamiseksi, hiilijalanjäljen pienentämiseksi, työpaikkojen luomiseksi kestävän kunnostuksen alalla ja kestävyyden nostamiseksi laaja-alaisesti korkeammalle tasolle on välttämätöntä luoda kunnostuksiin ja energiaan liittyvien innovointien markkinapaikka unionin jäsenvaltioissa. Näiden markkinapaikkojen olisi kartoitettava unionin kaupunkien nykyiset julkiset asuntomarkkinat sekä yhdistettävä yhtäältä neuvonta-, myynti-, suunnittelu- ja rakennuspalvelut ja toisaalta vuokraajien/asukkaiden vaatimu. Kunnostamalla asuntoja vuokranantajat sekä asunto-osuuskunnat saavat nopean tuoton sijoitukselleen. Kunnostuksiin ja energiaan liittyvien innovointien markkinapaikkojen perustamiseksi unioniin on ensin alennettava asunto-osuuskuntien ja kuntien osallistumiskynnystä tarjoamalla kunnostuksiin ja energiaan liittyvien innovointien markkinapaikkojen liikkeille tai toimistoille (joiden henkilöstö koostuu alan asiantuntijoista) taloudellista tukea, joka on muodoltaan pilottihanke ja siihen perustuva valmistelutoimi. Kuluttajat, asukkaat, viranomaiset sekä rakennusala, joka on erikoistunut kestävään kunnostamiseen vähän energiaa kuluttavien kotien luomiseksi ja kotien hiilidioksidisuorituksen parantamiseksi, saavat kunnostuksiin ja energiaan liittyvien innovointien markkinapaikkojen kautta yhdessä aikaan vauhtipyörävaikutuksen EU:n kaupungeissa ja saavat asukkaat, vuokranantajat ja asunto-osuuskunnat mukaan pyrkimään parantamaan asuntojensa energia-, ympäristö- ja ilmastosuorituksia ja niiden myötä myös taloudellisia parametreja. AB\1102891.docx 5/5 PE587.697v01-00

Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Tästä seuraavien, energiakustannusten pienentämiseksi tulevaisuudessa tehtävien yhteisten investointien aiheuttama vipuvaikutus ja noste tehostaa kestävien työpaikkojen luomista kestävän rakentamisen ja kunnostamisen alalla sekä tukee kansallisten ja unionin tason hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa asukkaiden keskuudessa tietoisuutta kestävyyden merkityksestä. Käynnistyskustannusten arvioidaan olevan noin 100 000 euroa kaupunkia kohti, kunnes kannattavuusraja saavutetaan. Tarkistusluonnos 6081 === ENVI/6081 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Benedek Jávor, Bas Eickhout, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 05 03 01 10 Perustukijärjestelmä Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: 05 03 01 10 Yhteensä Selvitysosa: Muuta: 15 927 000 000 15 927 000 000 15 927 000 000 15 927 000 000 16 391 000 000 16 391 000 000 16 391 000 000 16 391 000 000 16 267 000 000 16 267 000 000 16 267 000 000 16 267 000 000 16 267 000 000 16 267 000 000 Määrärahoja ei olemääräraha on tarkoitettu kuolemaan johtavissa härkätaisteluissa käytettävien härkien jalostuksen tai kasvattamisen tukemiseen.kattamaan perustukijärjestelmän menot asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 1 luvun mukaisesti. Neuvoston direktiivissä 98/58 todetaan, että tuotantoeläimille ei saa aiheuttaa kipua, vahinkoa, pelkoa eikä tuskaa. Nämä edellyty eivät täyty, kun on kyse kuolemaan johtavissa härkätaisteluissa käytettävistä häristä. Tästä syystä härkätaisteluissa käytettävien härkien jalostamiseen ei saisi myöntää perustukia. 16 267 000 000 16 267 000 000 Tarkistusluonnos 6055 === ENVI/6055 === PE587.697v01-00 6/6 AB\1102891.docx I

jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 05 04 60 01 Maaseudun kestävän kehityksen edistäminen sekä alueellisesti ja ympäristön kannalta tasapainoisemman, ilmastomyönteisemmän ja innovatiivisemman unionin maatalousalan edistäminen 05 04 60 01 Yhteensä 18 650 559 495 8 487 000 000 14 337 026 697 9 902 000 000 14 337 026 697 9 883 500 000 18 500 000 14 337 026 697 18 650 559 495 8 487 000 000 14 337 026 697 9 902 000 000 14 337 026 697 9 883 500 000 18 500 000 14 337 026 697 9 902 000 000 9 902 000 000 Tarkistusluonnos 6082 === ENVI/6082 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas Alamomentti 07 01 04 01 Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (LIFE) Ympäristö-alaohjelman tukimenot 07 01 04 01 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 520 000 1 520 000 180 000 180 000 1 700 000 1 700 000 Yhteensä 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 520 000 1 520 000 180 000 180 000 1 700 000 1 700 000 Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot sellaisista toimista kuin hankkeiden valinta, seuranta, niistä raportoiminen ja niiden tulosten levittäminen sekä sellaisista tietokonejärjestelmistä, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteisiin ja jotka ovat sekä komission, edunsaajien että sidosryhmien edun mukaisia, ja ehdotamme sen lisäämistä. Tarkistusluonnos 6054 === ENVI/6054 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden AB\1102891.docx 7/7 PE587.697v01-00

Alamomentti 07 01 04 01 Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (LIFE) Ympäristö-alaohjelman tukimenot 07 01 04 01 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 520 000 1 520 000 80 000 80 000 1 600 000 1 600 000 Yhteensä 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 520 000 1 520 000 80 000 80 000 1 600 000 1 600 000 Tarkistusluonnos 6083 === ENVI/6083 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes Momentti 07 02 01 Vihreämmän ja resurssitehokkaamman talouden sekä unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön edistäminen 07 02 01 128 831 000 49 000 000 139 399 233 67 000 000 139 399 233 67 000 000 60 600 767 1 000 000 200 000 000 68 000 000 Yhteensä 128 831 000 49 000 000 139 399 233 67 000 000 139 399 233 67 000 000 60 600 767 1 000 000 200 000 000 68 000 000 Vihreämmän talouden saavuttamiseen, resurssien tehokkaampaan käyttöön, ympäristöä koskevan toimintapolitiikan ja unionin lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät haasteet ja tavoitteet ovat niin mittavat, että niille on osoitettava enemmän määrärahoja, kuten vuoden 2014 maksumäärärahatkin (1 750 952,77 euroa) osoittavat. Tarkistusluonnos 6084 === ENVI/6084 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas Momentti 07 02 02 Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja tämän suuntauksen kääntäminen 07 02 02 157 206 000 49 000 000 165 584 150 57 000 000 165 584 150 57 000 000 126 037 700 51 000 000 291 621 850 108 000 000 I PE587.697v01-00 8/8 AB\1102891.docx

Yhteensä 157 206 000 49 000 000 165 584 150 57 000 000 165 584 150 57 000 000 126 037 700 51 000 000 291 621 850 108 000 000 Yksi asetuksella (EU) N:o 1293/2013 vahvistetun ympäristöä koskevan alaohjelman kolmesta painopistealueesta on nimeltään "luonto ja luonnon monimuotoisuus", ja tämä budjettikohta vastaa kyseistä painopistealuetta. Asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotamme, että määrärahoja lisätään. Tarkistusluonnos 6056 === ENVI/6056 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Momentti 07 02 06 Euroopan ympäristökeskus 07 02 06 35 556 854 35 556 854 35 166 405 35 166 405 34 850 405 34 850 405 316 000 316 000 35 166 405 35 166 405 Yhteensä 35 556 854 35 556 854 35 166 405 35 166 405 34 850 405 34 850 405 316 000 316 000 35 166 405 35 166 405 Tarkistusluonnos 6076 === ENVI/6076 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas Lisätään: 07 02 52 07 02 52 p.m. p.m. Yhteensä p.m. p.m. Nimike: Natura 2000 -verkostossa erityisten suojelutoimien alueina pidettyjen alueiden hoitotuki AB\1102891.docx 9/9 PE587.697v01-00

Selvitysosa: Jäsenvaltioiden on luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti nimettävä erityisten suojelutoimien alueet ja hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet nykyisten luontotyyppien ja lajien tilanteen kohentamiseksi. Erityisten suojelutoimien alueilla on toteutettava hoito- ja säilyttämistoimia, jotta taataan koko Natura 2000 -järjestelmän asianmukainen toimivuus ja yhdenmukaisuus. Tällä budjettikohdalla olisi tuettava näiden alueiden hoitoa. Koska koko Natura 2000 -verkoston asianmukainen toimivuus ja yhdenmukaisuus riippuu kullakin erityisten suojelutoimien alueella toteutetuista riittävistä hoito- ja säilyttämistoimenpiteistä, olisi kyseisten toimenpiteiden rahoituksesta huolehdittava yhteisvastuullisesti (unioni ja jäsenvaltiot). Tätä tarkoitusta varten ei ole olemassa erityistä unionin rahoitusvälinettä. Muita välineitä (esimerkiksi YMP ja Life-ohjelma) voidaan pitää täydentävinä, mutta ne ovat riittämättömiä. Näin ollen ehdotetaan uutta rahoitusvälinettä, jolla on tarkoitus varmistaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontotyyppien ja lajien asianmukainen suojelu. Tarkistusluonnos 6094 === ENVI/6094 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes Alamomentti 34 01 04 01 Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman tukimenot Ilmastotoimien alaohjelma 34 01 04 01 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 1 818 000 1 818 000 5 000 000 5 000 000 Yhteensä 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 1 818 000 1 818 000 5 000 000 5 000 000 Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot sellaisista toimista kuin hankkeiden valinta, seuranta, niistä raportoiminen ja niiden tulosten levittäminen sekä sellaisista tietokonejärjestelmistä, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteisiin ja jotka ovat sekä komission, edunsaajien että sidosryhmien edun mukaisia, ja ehdotamme sen lisäämistä. Tarkistusluonnos 6080 === ENVI/6080 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Giovanni La Via, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden I PE587.697v01-00 10/10 AB\1102891.docx

Alamomentti 34 01 04 01 Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman tukimenot Ilmastotoimien alaohjelma 34 01 04 01 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 100 000 100 000 3 282 000 3 282 000 Yhteensä 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 100 000 100 000 3 282 000 3 282 000 Tarkistusluonnos 6106 === ENVI/6106 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Annie Schreijer-Pierik, Mairead McGuinness, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 05 08 77 14 Pilottihanke Hunajamehiläisketjun ja varroapunkin vastustuskykyyn tähtäävän jalostus- ja valintaohjelman rakenteen uudistaminen Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: 05 08 77 14 700 000 350 000 p.m. 210 000 p.m. 210 000 200 000 200 000 200 000 410 000 Yhteensä 700 000 350 000 p.m. 210 000 p.m. 210 000 200 000 200 000 200 000 410 000 Selvitysosa: Muuta: Tämä pilottihanke liittyy Euroopan hälyttävään mehiläistilanteeseen, jossa mehiläisten määrä ja lajikirjo pienenee nopeasti. Varroapunkki on yksi tämän vakavan tilanteen aiheuttajista.määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumu. Poista: Mehiläisten katoaminen vaikuttaa koko unionin alueeseen vähentäen pölyttämistä ja aiheuttaen uhkan biologiselle monimuotoisuudelle ja kansanterveydelle. Unionin on pystyttävä torjumaan tätä ongelmaa laatimalla aito taloudellinen strategia tuotannosta kulutukseen siten, että siinä keskitytään koko hunajantuotantoketjuun. Pilottihankkeessa yhdistetään erilaiset unionin innovoinnin, sosiaalisen osallisuuden ja työpaikkojen luomisen strategiat, jotta ne voidaan yhdistää yhteisen maatalouspolitiikan uudelleensuuntaamiseen ja jotta voidaan tukea maatalouden kehittymistä entistä kestävämmäksi sekä käytännön tutkimusta, joka koskee erityisesti varroapunkille vastustuskykyisen mehiläiskannan jalostusta. AB\1102891.docx 11/11 PE587.697v01-00

Menetelmät: toteutetaan useita toisiaan täydentäviä ja yhdennettyjä toimia, jotka koskevat esimerkiksi geneettistä valintaa (erityisesti varroapunkin vastustuskykyyn liittyvää valintaa), risteyttämistä ja säilyttämistä sekä mehiläishoitoa / mehiläisten terveyttä koskevaa koulutusta (mehiläisten käyttäytyminen, eläinlääketieteelliset ja terveyttä koskevat tekniikat), tuetaan paikallisten mehiläisparvien ja kuningattarien suvunjatkamis- ja risteyttämistiloja, tehdään yhteistyötä asiaankuuluvien tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa mahdollisimman suurten yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi (myös unionin nykyisten hunajamehiläistutkimusohjelmien kanssa). On olemassa suuri tarve erityiselle soveltavalle tutkimukselle, joka koskee erityisesti varroapunkin vastustuskykyyn liittyvää valintaa, hunajamehiläisen pelastamiseksi sekä tarve rahoittaa käytännön järjestelyjä, joilla vapaaehtoiset saavat käyttöönsä unionin tukemien tutkimuslaitosten mehiläishoitohankkeiden perustutkimuksesta saatuja tuloksia. Taitotiedon siirtämistä ja menetelmien täytäntöönpanon ja viestintäkeinojen tukemista ei voida rahoittaa nykyisistä ohjelmista. Lajissaan ensimmäinen mehiläishoidon eurooppalainen koulutuskeskus tarjoaisi perustan seuraaville aiheille: tutkimus, valinta ja säilyttäminen, uusien yhdyskuntien kasvattaminen ja biologinen monimuotoisuus. Muuta: Hunajamehiläisellä on maataloudessa erittäin tärkeä rooli, mutta useimmat mehiläistarhaajat ja -kasvattajat ovat vapaaehtoisia. Pölyttämisen ja hunajantuotannon alalla on ammattimaisia mehiläistarhaajia ja pieniä yrityksiä, jotka hoitavat useampia mehiläisyhdyskuntia. NämäkinNämä ammattilaiset saavat kuitenkin jalostusaineistonsa usein jalostusryhmiltä, joiden järjestäjinä ovat pääasiassa vapaaehtoiset. Sen vuoksi mehiläishoitoyhteisössä ei ole saatavilla juuri lainkaan varoja varroapunkille vastustuskykyisten mehiläiskantojen jalostusta koskevan tutkimuksenkoskevien tutkimustulosten soveltamiseen siten, että luotaisiin unionin laajuisia yhteyksiä vapaaehtoisten (mehiläishoitajien) ja alan tutkijoiden välille. Pilottihankkeella halutaan korjatapyritään kaventamaan tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluneen SMARTBEES-ohjelmanSmartBees-ohjelman sekä kansallisten mehiläishoito-ohjelmien käytännön puutteet.välistä käytännön kuilua. Tämän vuoksi hankkeessa keskitytään käytännön ohjelmaan, jolla pyritään jalostamaan varroapunkille vastustuskykyisiä mehiläiskantoja ja joka toteutetaan yhteistyössä eri EU-maissa toimivien tärkeimpien jalostusryhmien ja kokeneiden mehiläisten jalostajien kanssa. Käytettävät menetelmät perustuvat todennettuun punkkien lisääntymättä jäämistä edistävään ominaisuuteen (VSH/SMR), ja niitä koordinoi varroapunkin vastustuskykyyn tähtäävän jalostuksen osalta asiaan perehtynyt organisaatio. Näin uskotaan saatavan aikaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti jakautuneet varroapunkille vastustuskykyiset mehiläiskannat. Erityisen tärkeänä pidetään kansainvälistä yhteistyötä muiden, varroapunkin vastustuskykyä koskevan soveltavan tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa. Eurooppalaiset hunajamehiläisrodut Carnica, Buckfast ja Black Bee ovat mukana hankkeessa. Toimen mitattavissa olevaksi arvoksi arvioidaan seitsemän miljardia euroa kaudella 2016 2020 seuraavasti: Poista: esimerkiksi 10 miljoonan pesän luominen unionissa merkitsee yli kahden miljardin euron arvoista liiketoimintaa, pesäkalustoon tarvittavien tavaroiden ostaminen ja hunajantuotanto merkitsee pesäkaluston rakentajille ja myyjille yli kolmen miljardin euron arvoista liiketoimintaa, I PE587.697v01-00 12/12 AB\1102891.docx

10 miljoonan pesän luomisesta aiheutuva hunajantuotannon lisäys unionissa korvaa nykyisen kolmansista maista peräisin olevan maahantuonnin (joka kattaa 50 % kysynnästä) ja merkitsee yli kahden miljardin euron arvoista liiketoimintaa. Maataloustuotannon säilyttäminen ja laajentaminen unionissa edellyttävät pölyttämisen tehostamista, jolloin tuotteiden määrä lisääntyy ja laatu paranee, mikä lisää maataloustuotantoa ja vähentää tukia, joita maanviljelijöille joudutaan maksamaan tuotantotappioista. Muuta: Hanke on ulotettava vuoteen 2017, jotta voidaan järjestää myös kokeilun tuloksia esittelevä kansainvälinen seminaari. Seminaarissa on tarkoitus julkistaa tutkimuksen tulo ja se auttaisi unionin mehiläishoitajia panemaan suositu täytäntöön ja edesauttaisi jalostamaan varroapunkille vastustuskykyisiä rotuja sekä tukisi olennaisen tärkeän mehiläiskannan palauttamista EU:ssa. Näin luoduilla 30 000 työpaikalla saataisiin siten aikaan 30 000 uutta työpaikkaa eli kaikkiaan 60 000 työpaikkaa. Tämä pilottihanke esiteltiin ensimmäisen kerran 2016 ja sitä olisi jatkettava vuoteen 2017. Hankkeessa saadaan täten lisäarvoa etenkin menetelmien vahvistamisesta, koordinoinnista ja varroapunkille vastustuskykyisiä mehiläisiä koskevan tietämyksen levittämisestä eri puolille EU:ta. Tämä merkitsisi todellista innovaatiota, jollaista koko mehiläishoitoalalla kaivataan. Tämä pilottihankkeen toinen vuosi antaa mahdollisuuden jatkaa niiden hankkeiden täytäntöönpanoa, jotka voittavat avoimen tarjouskilpailun, jonka komissio on käynnistämässä. Se antaa myös mahdollisuuden järjestää hankkeen tuloksia esittelevä kansainvälinen seminaari. Tarkistusluonnos 6131 === ENVI/6131 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Younous Omarjee, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Alamomentti 07 02 77 34 Pilottihanke Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla 07 02 77 34 1 000 000 500 000 p.m. 400 000 p.m. 400 000 1 000 000 600 000 1 000 000 1 000 000 Yhteensä 1 000 000 500 000 p.m. 400 000 p.m. 400 000 1 000 000 600 000 1 000 000 1 000 000 Tämä pilottihanke esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, ja sitä olisi jatkettava vuoteen 2017. Pilottihankkeen määrärahoja olisi lisättävä vuonna 2017, jotta komission ensimmäisenä vuonna yksilöimät toimenpiteet voitaisiin toteuttaa. Tarkistusluonnos 6112 === ENVI/6112 === AB\1102891.docx 13/13 PE587.697v01-00

jonka on jättänyt käsiteltäväksi Karl-Heinz Florenz, Peter Jahr, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Lisätään: 07 02 77 35 07 02 77 35 500 000 250 000 500 000 250 000 Yhteensä 500 000 250 000 500 000 250 000 Nimike: Pilottihanke Ihmisten ja suurten petoeläinten rinnakkaiseloa käsittelevien alueellisten tai paikallisten foorumeiden perustaminen ja niiden toiminnan keskittäminen suuria petoeläimiä koskeviin avaintoimiin suuririskisillä alueilla Selvitysosa: Euroopassa esiintyvät neljä suurpetolajia ruskeakarhu, susi, ilves ja ahma ovat suojelun kannalta kaikkein haastavimpia lajeja. Komissio on pyrkinyt tarmokkaasti ymmärtämään sekä näiden eläinten biologisia tarpeita että niihin liittyviä sidosryhmien välisiä kiistoja. Saatavilla on runsaasti kokemusperäistä tietoa (ihmisten ja eläinten välisten) konfliktien lievittämisestä, kuten paikallista tietoa perinteisestä kotieläintaloudesta ja metsästystavoista sekä viimeisimmät tiedot pitkälle kehittyneestä teknologisesta tutkimuksesta, myös paikallisesti toteutetuista hankkeista, jotka kuluvat EU:n Life - ohjelman yhteisrahoituksen piiriin. Useiden asiantuntijoiden ja sidosryhmien vuonna 2012 toteuttamassa priorisointihankkeessa vahvistettiin kullekin suurpetokannalle monialaiset ja lajikohtaiset avaintoimet. Kesällä 2014 perustettiin ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä EU-foorumi, joka mahdollistaa viljelijöiden, paimenten, ympäristönsuojelijoiden, metsästäjien, maanomistajien ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun ja parhaiden käytäntöjen vaihdon. Foorumin tehtävänä on edistää keinoja, joilla voidaan minimoida ihmisen etujen ja suurpetolajien esiintymien välisiä konflikteja ja mahdollisuuksien mukaan löytää niihin ratkaisuja vaihtamalla tietoja ja tekemällä avointa ja rakentavaa yhteistyötä molemminpuolisen kunnioituksen hengessä. Tämän EU-foorumin vakavana haasteena on viedä eteenpäin keskusteluissa esiin tulleita hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä sidosryhmille, jotka joutuvat elämään rinnakkain suurpetojen kanssa käytännön tasolla. Foorumin jäseniltä puuttuu resursseja pitää yllä täysipainoista viestintää omien jäsentensä kanssa tai matkustaa alueellisiin tapaamisiin. Jotta suurimpiin rinnakkaiseloon liittyviin ongelmiin voidaan puuttua niiden esiintymisalueilla, on perustettava vastaavanlaisia ryhmiä paikallisesti. Samalla on keskeisen tärkeää luoda yhteys EU-tasoon ja parantaa tiedotusta niin vertikaaliseen kuin horisontaaliseen suuntaan hallinnon eri tasojen välillä, jotta tietoa voidaan välittää tehokkaasti. Tämän hankkeen tavoitteena on siksi perustaa useita paikallisten tai alueellisten sidosryhmien muodostamia pilottiryhmiä EU-foorumin tarjoaman mallin mukaisesti. Tässä otettaisiin huomioon muista alueellisista foorumeista, esimerkiksi Life-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden yhteydessä perustetuista foorumeista, saadut kokemu. Menetelmät ja vaatimu Valitaan pilottitutkimuksia varten Euroopasta kaksi aluetta, joilla esiintyy vakavia konflikteja ihmisen ja suurten petoeläinten välisessä rinnakkainelossa ja joilla on kokeiltu vain muutamaa ratkaisua. PE587.697v01-00 14/14 AB\1102891.docx I

Perustetaan ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä alueellinen foorumi, johon tärkeimpiä alueella toimivia eturyhmiä edustavat sidosryhmät osallistuvat, jonka toiminnan lähtökohtana on EUfoorumia koskeva sopimus ja jossa otetaan huomioon muiden alueellisten foorumeiden keräämät kokemu. Otetaan lähtökohdaksi Euroopan suurpetokantoja koskevat avaintoimenpiteet ja viedään sidosryhmien kanssa läpi priorisointiprosessi, jossa määritetään, millä avaintoimenpiteillä on suurimmat onnistumisen mahdollisuudet milläkin alueella. Foorumi keskittyisi toimiin, jotka liittyvät konfliktien ratkaisemiseen, tiedotukseen, sosioekonomisten ongelmien lievittämiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävien sosioekonomisten etujen määrittämiseen EU:n luontodirektiiveissä ja vuoteen 2020 ulottuvassa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuetaan kahden tai kolmen (pilottihankkeesta rahoitetun) toimenpiteen täytäntöönpanoa. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi yhden keskeisen edunsaajan olisi oltava vastuussa toiminnan koordinoimisesta, toimista paikallisten foorumeiden määrittämiseksi ja perustamiseksi sekä EU-foorumin ja alueellisten foorumeiden välisen vuorovaikutuksen varmistamisesta. Kyseinen keskeinen edunsaaja hallinnoisi budjettia, jonka turvin kukin alueellinen foorumi kannustaisi sidosryhmiä osallistumaan, tukisi yksittäisten jäsenten tutkimusmatkoja tai matkoja alueellisiin tapaamisiin ja rahoittaisi päättämiään avaintoimenpiteitä. Tärkeää olisi myös varmistaa asianmukainen sovittelutoiminta, myös foorumin jäsenten valinnan yhteydessä. Tämän kaksivuotisen pilottihankkeen ja myöhemmän valmistelutoimen kokonaisbudjetti olisi 500 000 euroa. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Tämän hankkeen toiminta perustuisi niihin huomattaviin ponnisteluihin ja resursseihin, jotka on jo käytetty ihmisen ja suurpetojen välisen rinnakkaiselon tutkimiseen. Hankkeen ajankohta on kriittinen, sillä monissa maissa suurpetojen kirjon kasvu on kohdannut vastustusta tietyissä sidosryhmissä ja toisaalta innostusta muissa ryhmissä. Luontodirektiiveihin kohdistettu toimivuustarkastus on myös lisännyt keskustelua suurpetojen hallinnasta, ja poliittinen kiinnostus aihetta kohtaan on suuri. Tarkistusluonnos 6113 === ENVI/6113 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi György Hölvényi, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Lisätään: 07 02 77 35 07 02 77 35 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 AB\1102891.docx 15/15 PE587.697v01-00

PE587.697v01-00 16/16 AB\1102891.docx Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 Nimike: Pilottihanke Kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen vaikutus ilmanlaatuun Euroopassa ja mahdolliset hillitsemistoimenpiteet Selvitysosa: EU:n raja-arvot selkeästi ylittävät, säännöllisesti esiintyvät hengitettävien pienhiukkasten (PM10/PM2,5) suuret määrät muodostavat yhden kriittisimmistä kaupunkien ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista Euroopassa ja erityisesti keskisessä Itä-Euroopassa. On voitu vahvistaa, että suurille pienhiukkasmäärille altistumisen ja sydän- ja verisuonitautien ja hengitystietautien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien välillä on suora yhteys ja että myös sairastuvuus lisääntyy esimerkiksi lasten hengitystietautien osalta. Ilman epäpuhtaudet yleensä sekä pienhiukkaset ilmansaasteiden erillisenä osatekijänä on hiljan luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Pienhiukkasiin liittyvät erityiset vaarat yhdistetään pääsääntöisesti myrkyllisten metallien ja satojen syöpää aiheuttavien, mutageenisten tai myrkyllisten orgaanisten yhdisteiden läsnäoloon. Perinteisiä primääristen hiukkasten lähteitä, kuten moottoreiden pakokaasuja ja teollisuuden prosesseja, säännellään nykyään jo kohtuullisen tehokkaasti, ja niiden osuus kaupunkien ilman epäpuhtauksista on muutamaa suurpäästäjää lukuun ottamatta suhteellisen pieni. Talvisin, jolloin useimmat ilmanlaatunormien rikkomiset tapahtuvat, kotitalouksien kiinteän jätteen polttaminen on kuitenkin huomattava vaarallisten pienhiukkasten lähde kaupunkien ohella myös pienissä taajamissa. Aiemmat analyysit viittaavat siihen, että arviolta kolmasosa kaikesta kiinteästä jätteestä poltetaan kotitalouksissa. On mahdollista, että tonneittain autonrenkaita, vaatteita, rakennusjätettä, maalia ja roskaa päätyy kotien uuneihin. Jätteiden poltto tuottaa asuinalueilla valtavasti pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat altistaa monet ihmiset äärimmäisen vaarallisten pienhiukkasten erittäin suurille pitoisuuksille. Runsaasti lyijyä, elohopeaa, kadmiumia ja muita myrkyllisiä metalleja, torjunta-aineita, suolahappoa, isosyanaatteja ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävää nokea päästetään ilmaan suurina määrinä, mikä aiheuttaa herkissä henkilöissä kielteisiä akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia. Tämä on erityisen kriittinen ongelma köyhyyden vaivaamilla alueilla, mutta ilman pilaantumisen luonteen johdosta se koskee valtavan suuria alueita, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat. Kiinteän jätteen polttamisesta aiheutuvan savun vaikutusten suuriin väestömääriin odotetaan johtavan BKT:n jyrkkään laskuun muun muassa työn tuottavuuden laskun sekä terveyskustannusten nousun myötä. Ongelman odotetaan pahenevan, kun energiaköyhyys lisääntyy eri puolilla Eurooppaa. On ryhdyttävä vaikuttaviin toimiin ongelman laajuuden arvioimiseksi ja sen vaikutusten hillitsemiseksi. Hankkeen päätavoitteet ovat seuraavat : 1. toteutetaan tieteellisiä tutkimuksia, jotta voidaan määrittää kotitalouksissa poltetun kiinteän jätteen määrä sekä sen päästöjen osuus pienhiukkassaasteista eri alueilla keskisessä Itä- ja Etelä-Euroopassa, 2. määritetään erot kaupunki- ja maaseutualueiden jätteenpolttokäytäntöjen välillä sekä käytäntöjen vaikutu paikalliseen ilmanlaatuun, 3. määritetään eri alueilla poltetun kiinteän jätteen pääasialliset lähdetyypit (maatalous, (hiili)kaivostoiminnan jätteet, vaatteet, rakennusjäte, renkaat ja niin edelleen), 4. kartoitetaan alueilla ne kohteet, joissa kotitalouksien jätteenpoltto on erityisen suuri huolenaihe, I

5. arvioidaan köyhyyden ja kotitalouksissa harjoitetun kiinteiden jätteiden polttamisen välistä suhdetta ja selvittää, missä määrin kansalaiset ovat tietoisia ongelmasta, 6. lisätään kansalaisten tietoisuutta erityisten kampanjoiden (viestit, kattavuus ja niin edelleen) avulla ja määritetään mahdolliset toimet tähän ongelmaan puuttumiseksi, myös tehokkaan lainsäädäntöön perustuvan valvonnan ja lainsäädännön täytäntöönpanon avulla. Kaksivuotisen pilottihankkeen ja myöhemmän valmistelutoimen kokonaisbudjetti olisi 2 000 000 euroa. Avainsanat: ilman pilaantuminen, pienhiukkaset, ilmanlaatunormit, raja-arvojen ylitys, kiinteän jätteen poltto, kotitaloudet, kotitalouksien uunit, savu, terveysvaara, raskasmetallit, syöpää aiheuttavat yhdisteet, myrkyllisyys, kansalaisten tietoisuus, energiaköyhyys, köyhyydestä kärsivät alueet, BKT:n lasku, hillitseminen, lainsäädäntö, ilmanlaadun parantaminen. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. On arvioitava, mikä on kiinteän jätteen polttamisen osuus pienhiukkasten aiheuttamasta ilmansaastumisesta. Hankkeessa sovelletaan eri alojen välistä lähestymistapaa ongelman laajuuden arvioimiseksi ja mahdollisten hillitsemistoimenpiteiden ehdottamiseksi. On selvitettävä jätteenpolttoon liittyvät sosioekonomiset näkökohdat ja kansalaisten tietoisuutta ongelmasta on arvioitava ja sitä on lisättävä kohdennetuilla tiedotuskampanjoilla. Olisi tarkasteltava turvallisten vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuutta ja annettava lainsäädäntöä ja sen vaikuttavaa täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia. Tarkistusluonnos 6108 === ENVI/6108 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Carlos Zorrinho, Younous Omarjee, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden, Ricardo Serrão Santos, Sofia Ribeiro, Liliana Rodrigues, Paul Brannen, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden, Gabriel Mato, Maurice Ponga, Cláudia Monteiro de Aguiar Lisätään: 07 02 77 35 07 02 77 35 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 Nimike: Pilottihanke Syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittaminen ja arviointi: yhteyksien luominen ja resurssien yhdistäminen AB\1102891.docx 17/17 PE587.697v01-00

Selvitysosa: Luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetyllä toimenpiteellä 5 jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan ja arvioimaan kansallisella alueellaan olevien ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tila. Ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoituksen ja arvioinnin (MAES) työryhmä perustettiin vuonna 2013, mutta työryhmän ylläpitämä sähköinen kartasto osoittaa selvästi, että meneillään olevissa toimissa keskitytään manner-eurooppaan, vaikka Makaronesiaa onkin jo kartoitettu jonkin verran. Tämä on ristiriidassa sen seikan kanssa, että luonnon monimuotoisuus on hyvin runsasta syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisilla mailla ja alueilla, joilla elää esimerkiksi enemmän kotoperäisiä lajeja kuin koko Euroopan mantereella. Unionin merentakaiset alueet olisi näin ollen oman itsensä vuoksi sekä EU:n kansainvälisten sitoumusten vuoksi asetettava MAES-aloitteen keskiöön. Näin ei ole kuitenkaan tehty, mikä johtuu useista syistä, kuten maanpeittoa ja -käyttöä koskevien datakokonaisuuksien riittämättömyydestä, pienillä hajallaan olevilla alueilla työskentelyyn liittyvistä logistisista ongelmista, kieli- ja poliittisista esteistä sekä paikallisten henkilöresurssien niukkuudesta. BEST-työryhmän kaikkien syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden osalta laatimissa ekosysteemien profiileissa käy ilmi, että luonnon monimuotoisuutta koskevassa tietämyksessä on suuria aukkoja, jotka muodostavat merkittävän esteen ekosysteemien asianmukaiselle kartoittamiselle ja arvioimiselle. On selkeästi olemassa tarve kehittää unionin merentakaisten alueiden todellisuuteen soveltuvia menetelmiä. Niissä olisi hyödynnettävä laajasti paikallista tietämystä, joka on valjastettu NetBiome-CSA-hankkeella tuettujen yhteistyövälineiden ja sillä luodun verkoston avulla. Tällä pilottihankkeella on tarkoitus saada poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt osallistumaan syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamiseen ja arvioimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen. Hankkeessa turvaudutaan koordinoituun ja synergioita edistävään lähestymistapaan, jotta näiden alueiden maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi. Hankkeen alussa arvioidaan MAES-toiminnan tilanne osallistuvilla merentakaisilla alueilla ja luetteloidaan kunkin alueen henkilöstö- ja materiaalivalmiudet sekä perustellaan hanke osallistuville henkilöille. Tässä voidaan tukeutua vuoden 2016 talousarvioon otetussa pilottihankkeessa "Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla" (07 02 77 34) laadittuun lajien ja luontotyyppien inventaariin ja hankkeessa suunniteltuun MAES-toimintaan. Hankkeessa valitaan tämän jälkeen tapaustutkimuksen kohteeksi tietty alue ja tietty otos, joihin eri syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden paikallisista asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva erityinen ryhmä työssään keskittyy. Sen lisäksi, että tällä hankkeella tuetaan konkreettisesti MAES-toimintaa, sillä pyritään myös osoittamaan, että on mahdollista ja lisäarvoa tuottavaa soveltaa alhaalta ylös -lähestymistapaa, jossa paikallisille toimijoille annetaan mahdollisuus osallistua ja valmiudet siihen. Mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi, se mahdollistaa MAES-menetelmän testaamisen ja soveltamisen eri alueilla ympäri maailman, tarjoaa menetelmiä, hyviä käytäntöjä ja suuntaviivoja sekä vahvistaa EU:n johtavaa asemaa tällä alalla. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä PE587.697v01-00 18/18 AB\1102891.docx I

lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetyn toimenpiteen 5 (ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittaminen ja arviointi) tukeminen syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisilla mailla ja alueilla. Hankkeessa kehitetään koordinoituun ja synergioita edistävään lähestymistapaan perustuvia menetelmiä, jotta maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi. Hankkeessa keskitytään käytännönläheiseen toimintaan, menetelmien validointiin ja sen osoittamiseen, että niitä voidaan soveltaa tulevissakin toimissa. Tarkistusluonnos 6105 === ENVI/6105 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Karin Kadenbach, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Lisätään: 07 02 77 35 07 02 77 35 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000 Yhteensä 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000 Nimike: Pilottihanke Kohti lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanon tietopohjaista parantamista: järjestelmällinen uudelleenarviointi ja meta-analyysi Selvitysosa: Komissio on hiljan ottanut lintu- ja luontotyyppidirektiivit toimivuustarkastuksen kohteeksi ja arvioinut niitä seuraavan viiden kriteerin perusteella: vaikuttavuus, tehokkuus, johdonmukaisuus, merkityksellisyys ja EU-lisäarvo. Arvioinnissa ilmeni, että lintu- ja luontotyyppidirektiivien tuloksellisuuden suurimmat esteet liittyvät täytäntöönpanon puutteellisuuteen, heikkoon yhteistoimintaan ja ristiriitoihin muiden toimintapolitiikkojen ja talouden alojen kanssa sekä puutteisiin asianomaisten sidosryhmien ja järjestöjen välisessä yhteistyössä. Sidosryhmät ovat todenneet täytäntöönpanon suurimmiksi ongelmiksi tietovajeet ja riittämättömän tiedonsaannin, direktiivien mukaisesti hyväksyttyjä alueita ja lajeja koskevat tiedot mukaan luettuina. Lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanon parantamista koskevien tapaustutkimusten, välineiden ja suositusten keräämistä ja analysointia ei sisällytetty toimivuustarkastukseen. Ehdotetulla pilottihankkeella on tarkoitus korjata nämä puutteet ja tukea siten lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanon parantamista keräämällä ja analysoimalla järjestelmällisesti sellaisia tietoja, todisteita, välineitä ja periaatteita, joilla lintu- ja luontotyyppidirektiivien tuloksellisuutta voidaan lisätä. AB\1102891.docx 19/19 PE587.697v01-00

Kun otetaan huomioon, että tutkijat ja muut asiantuntijat ovat voineet kerätä valtavasti kokemuksia eri puolilta EU:ta, järjestelmällisen arvioinnin ja meta-analyysin suorittaminen sekä kattavan ohjeistuksen laatiminen täytäntöönpanon parantamiseksi on vaikuttava tapa edetä. Nykyisiä lähestymistapoja tämän toteuttamiseksi voitaisiin täydentää kannustamalla tiedeyhteisö tuottamaan yhdessä muiden tahojen kanssa tarvittava tietämys: tämä olisi kustannustehokas keino varmistaa mahdollisimman laaja kattavuus ja maantieteellinen edustus sekä korkea laatu. Ehdotetussa pilottihankkeessa on tarkoitus keskittyä tällaisen järjestelmällisen arvioinnin suorittamiseen ja ensimmäisten askeleiden ottamiseen kohti valmistelutoimea, jolla ehdotetut parannu pyritään toteuttamaan. Arvioinnin keskeiset osat ovat seuraavat: a. Tuotetaan kaikista jäsenvaltioista hankittujen vertaisarvioitujen julkaisujen ja muun tietämyksen kattava tietokanta sekä kerätään ja järjestellään sellaisia välineitä, periaatteita, ohjeita, suosituksia ja kokemuksia tapaustutkimuksista, joiden avulla lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanoa voidaan parantaa. Tietokanta pohjautuu toimivuustarkastuksen yhteydessä kerätystä kirjallisuudesta koostuvaan tietokantaan ja laajentaa sitä, ja siihen sisältyy laajuuteen, maantieteelliseen sijaintiin ja toimintapoliittiseen merkityksellisyyteen perustuva luokittelu. b. Arvioidaan, miten suunnittelun, johtamisen ja seurannan vaikuttavuutta voidaan lisätä miten kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa vähentämällä kiistoja ja tehostamalla olemassa olevien varojen käyttöä miten EU:n muut politiikat vaikuttavat lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanoon ja millaisia parannuksia voitaisiin tehdä kiistojen vähentämiseksi ja politiikan yhtenäistämiseksi miten täytäntöönpanon valvontamekanismeja ja hallintoa voidaan parantaa, jotta EU:n rooli lintu- ja luontotyyppidirektiivien vaikuttavassa täytäntöönpanossa olisi mahdollisimman merkittävä. c. Järjestetään työpajoja tietojen keräämiseksi, vaihtoehdoista keskustelemiseksi, näytön soveltamisen tulkitsemiseksi, tietoon perustuvan ohjeistuksen kehittämiseksi ja tulevien tietotarpeiden määrittämiseksi (viisi työpajaa, joihin osallistuu yhteensä vähintään sata henkilöä). d. Toteutetaan vankka meta-analyysi edellisten tuloksista, myös kvantitatiivinen vertailu eri toimintapoliittisten välineiden kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden välillä. e. Tuotetaan joukko ohjeellisia suosituksia, jotka on alueellistettu huolellisesti ja joissa mittakaavat on otettu huomioon. f. Käynnistetään suosituksista keskustelu ja pyydetään tiedeyhteisöä suorittamaan niitä koskeva vertaisarviointi, jotta voidaan maksimoida tulosten laatu ja avoimuus, ja tiivistetään yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien kanssa näiden jälkeen. Tämän kaksivuotisen pilottihankkeen ja myöhemmän valmistelutoimen kokonaisbudjetti olisi 1 000 000 euroa. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. I PE587.697v01-00 20/20 AB\1102891.docx

Hankkeella puututaan huomattavaan epäsuhteeseen, joka vallitsee äskettäisessä toimivuustarkastuksessa kerätyn näytön ja lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanon parantamisen edellyttämien toimien välillä. Järjestelmällisellä arvioinnilla ja meta-analyysilla edistetään nykyisen tiedon ja välineistön vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa käyttöä sekä edesautetaan toimenpiteiden priorisointia varojen rajallisuus huomioon ottaen. Niillä täydennetään äskettäistä toimivuustarkastusta koskevaa tarjousta prosessilla, jolla lisätään luottamusta ja kansalaisten tukea ja yhteistyötä tulevissa prosesseissa. Tarkistusluonnos 6114 === ENVI/6114 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Maurice Ponga, Angélique Delahaye, Françoise Grossetête, Michel Dantin Lisätään: 34 02 77 03 34 02 77 03 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000 Nimike: Pilottihanke Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia tarkkailevien järjestelmien vahvistaminen eteläisen Tyynenmeren alueella Selvitysosa: Tämän hankkeen tarkoituksena on vahvistaa eteläisen Tyynenmeren alueen tarkkailujärjestelmiä perustamalla monialainen ilmastotieteiden seurantakeskus tietojen vaihtamiseksi sekä uusien tietojen keräämiseksi tarkkailemalla valtameriä, rannikkoja ja ekosysteemejä ilmastonmuutoksen ja sen terveydelle, elintarviketurvallisuudelle, luonnonvaroille, ympäristölle ja yksittäisille henkilöille aiheuttamien vaikutusten näkökulmasta. Seurantakeskuksen olisi hyödynnettävä unionin PACE-NETplus-verkoston kokemuksia ja asiantuntemusta. Tämä paikallinen ilmastotieteiden seurantakeskus sisältyisi EU:n ja Tyynenmeren alueen uudistettuun strategiseen kumppanuuteen ja sillä voidaan myötävaikuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä ja Yhdistyneiden kansakuntien syyskuussa 2015 hyväksymissä kestävän kehityksen tavoitteissa tarkoitettujen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Seurantakeskuksen tehtävänä olisi laajentaa ja jakaa osallistuvien maiden ja järjestöjen tieteellistä ja teknistä tietämystä sekä tehostaa yhteisiä toimia globaalien julkishyödykkeiden suojelemiseksi, osallistua kansainvälisten toimenpiteiden kehittämiseen ympäristön laadun sekä luonnonvarojen kestävän hoidon turvaamiseksi ja parantamiseksi, tehostaa monenvälistä yhteistyötä, tukea alueen maiden kestävää kehitystä. AB\1102891.docx 21/21 PE587.697v01-00

Seurantakeskuksen keräämien ja jakamien tietojen ansiosta alueelliset ja maailmanlaajuiset mallinnu olisivat tarkempia ja poliittiset päättäjät olisivat entistä paremmin perillä asioista. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Hankkeen tarkoituksena on koordinoida ja laajentaa unionin PACE-NET-plus-yhteistyöverkoston suositusten perusteella resursseja, joita käytetään valtamerien, rannikkojen ja ekosysteemien tarkkailemiseen ilmastonmuutoksen ja sen terveydelle, elintarviketurvallisuudelle, luonnonvaroille, ympäristölle ja yksittäisille henkilöille aiheuttamien vaikutusten näkökulmasta. Tällaisilla tietojen keräämis- ja jakamisjärjestelyillä myötävaikutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja EU:n ja Tyynenmeren alueen uuden strategian täytäntöönpanoon tukemalla tietoon perustuvien toimintapolitiikkojen kehittämistä. Tarkistusluonnos 6109 === ENVI/6109 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Younous Omarjee, Stefan Eck, Michèle Rivasi, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden, Pascal Durand, Fabio Massimo Castaldo, Eleonora Evi, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden Lisätään: 08 02 77 09 08 02 77 09 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Yhteensä 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Nimike: Pilottihanke Vaihtoehtojen kehittäminen eläinkokeille Selvitysosa: Eläinkokeita käytetään Euroopassa neljään eri tarkoitukseen: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, myrkyllisyyden tutkimiseen ja opetukseen. Direktiivillä 2010/63/EU vahvistettiin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskeva unionin kehys, johon sisältyy lakisääteinen vaatimus noudattaa 3R-periaatetta (eläinkokeita on pyrittävä korvaamaan, vähentämään ja kehittämään). Direktiivin johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, että toimenpiteissä käytettävien eläinten hyvinvointi riippuu pitkälti toimenpiteitä valvovan, toimenpiteitä toteuttavan tai eläimiä päivittäin hoitavan henkilöstön laadusta ja ammatillisesta pätevyydestä. Siksi on ehdottoman tärkeää, että kun on kyse I PE587.697v01-00 22/22 AB\1102891.docx

eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä, kyseisistä tehtävistä jäsenvaltiossa vastaava henkilöstö on saanut riittävät tiedot ja asianmukaisen koulutuksen ja on pätevä ja että sillä on käytettävissään kaikki asiaan liittyvät tiedot ja välineet ja asiaan liittyvä tietotaito voidakseen hyödyntää eläinkokeita korvaavia vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen kehittämisen ja käytön suurimpia esteitä on tieteellisten yhteisöjen välisten liitosten ja tiedonjakamisen riittämättömyys, mikä estää eläinkokeiden suorittajia kehittämästä ja käyttämästä nykyisiä menetelmiä. Hankkeen tarkoituksena on edistää eläinkokeet korvaavien vaihtoehtojen käyttöä EU:ssa. Vaihtoehtoisten menetelmien käytön edistämiseksi on saatava lisäresursseja ja niitä on koordinoitava paremmin, jotta voidaan ensin vähentää koe-eläinten määrää ja lopulta lopettaa kyseinen käytäntö kokonaan. Pilottihankkeella on tarkoitus lisätä nykyisten elinten (kuten ECVAM) valtuuksia ja resursseja, ja se pyrkii siten parantamaan tiedon- ja tietämyksenvaihtoa tiedeyhteisön, EU:n virastojen, kansallisten viranomaisten ja eläinkokeiden käyttäjien välillä unionin jäsenvaltioissa, mikä vastaa EU:n direktiivin 2010/63/EU käyttöönoton myötä valitsemaa toimintapoliittista linjaa. Hankkeella pyritään aktiivisesti edistämään olemassa olevia vaihtoehtoja eläinkokeille, helpottamaan uusien vaihtoehtoisten menetelmien validointia, järjestämään tiedotuskampanjoita sekä tukemaan olemassa olevia menetelmiä, niiden käyttöä ja uusien menetelmien kehittämiseen tai nykyisten menetelmien parantamiseen tarvittavia edellytyksiä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa tutkijoiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Laajentamalla koe-eläintieteen koulutusfoorumin (ETPLAS) vastuualuetta ja lisäämällä sen resursseja pilottihankkeella on tarkoitus myös tarjota erityisiä koulutuskursseja, myös verkkokursseja, tiedemiesten (kuten perustutkimusta tekevät tai myrkyllisyyttä tutkivat tutkijat), lääkäreiden ja eläinlääkäreiden ohella myös toimialan sidosryhmille. Pilottihankkeella olisi myös tarjottava foorumi keskusteluja ja ehdotuksia varten, jotta kannustetaan tekemään tieteellistä tutkimusta mahdollisimman tuloksellisesti vaihtoehtojen kehittämiseksi ja unionin ja kansallisten sääntelyjärjestelmien nivomiseksi yhteen sekä EU:ssa sovellettujen vaihtoehtoisten menetelmien tehokkuuden parantamiseksi. Hankkeella olisi oltava keskeinen asema nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja eläinkokeiden lopullista korvaamista vaihtoehtoisilla menetelmillä koskevan, komissionkin jakaman tavoitteen saavuttamisessa. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Pilottihankkeella pyritään edistämään eläinkokeet korvaavien vaihtoehtojen käyttöä EU:ssa parantamalla tiedon- ja tietämyksenvaihtoa tiedeyhteisön, EU:n virastojen ja kansallisten viranomaisten välillä, kannustamalla käyttämään olemassa olevia vaihtoehtoisia menetelmiä, järjestämällä tiedotuskampanjoita ja tarjoamalla kohdennettuja koulutuskursseja. Se on yksi niistä toimista, joilla eläinkokeista luovutaan vaiheittain. AB\1102891.docx 23/23 PE587.697v01-00