SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011

SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011 Seudullisen opetustoimen käynnistäminen Mikkelin seudulla Selvitysmies rehtori Kimmo Tanttu 1

SISÄLLYS 2 1. TIIVISTELMÄ 2. PROSESSI 3. SEUDULLINEN KUVAUS 4. AIKATAULU 5. TALOUSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 5.1. Taustaa 5.2. Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen 5.3. Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen 5.4. Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät 5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio 5.6. Tilausten hinnoittelu 5.7. Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2011 6.1. Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus 6.2.1. Koulujen määrä 6.2.2. Oppilasmäärä 6.2.3. Tuntikehys 6.2.4. Opetushenkilöstö 6.2.5. Muu henkilöstö 6.3. Henkilöstön siirtyminen seudullisen opetustoimen palvelukseen 6.3.1. Liikkeenluovutusperiaate ja isäntäkuntamalli 6.3.2. Opetushenkilöstö 6.3.3. Muu henkilöstö 6.3.4. Henkilöstö muutosprosessissa 7. OPETUSSUUNNITELMA 2011 7.1. Nykytilanne 7.1.1. Yleistä 7.1.2. Valtakunnalliset ohjeet 7.1.3. Toteutus seudullisesti 7.1.4. Opetukselliset perusteet 7.2. Katsaus voimassa oleviin opetussuunnitelmiin 7.2.1. Sisältöalueitten kartoitus 7.3. Opetussuunnitelmien laadinta-aikataulu sekä työskentelytavat 7.3.1. Uusi tilanne 7.3.2. Aikataulusta 8. SEUDULLISEN OPETUSPALVELUKESKUKSEN TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2011 8.1. Yleistä 8.2. Tietotekniikan kulurakenne 8.3. Tietoturva 8.4. SEOP -yhteistyön tavoitteet ICT:n näkökulmasta 8.5. Yhteistyön organisointi Etelä-Savon tietohallinto Oy:n kanssa 8.6. Tietohallinnollisia toimenpiteitä 2011 2013 2

8.6.1. Tietoliikenneverkko 8.6.2. Työasemat ja toimisto-ohjelmat 8.6.3. Koulujen IT oheislaitteet ja muu opetuksessa käytettävä tekniikka 8.6.4. Opetuksen tietojärjestelmät 8.6.5. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät 8.6.6. IT tukipalvelut ja koulutus 8.6.7. Tietoturva 3

1. TIIVISTELMÄ KESKEISET PERUSTELUT SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN MUODOSTAMISEKSI MIKKELIN SEUDULLA Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän lasku on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun opetustoimi joutuu tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Myös tulevaisuudessa yhteinen huoli alueen nuorten syrjäytymisestä edellyttää laajaa yhteistyötä yli hallintokuntien ja kuntarajojen. Yksi syrjäytyjä tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa ja vain yhteistyöllä voidaan ylläpitää alueella sellaiset tukipalvelut, jotka estävät syrjäytymistä. Syrjäytyminen on ehdottomasti alueellinen ongelma, koska sen vaikutukset eivät jää vain omaan kuntaan. Opetustoimen tukipalvelujen ylläpitäminen vaikeutuu pienissä kunnissa oppilasmäärän laskun myötä ja nämä tukipalvelut ovat varhaista syrjäytymisen estämistä. Samansuuntaiset haasteet koskettavat valtakunnallisesti myös muita kuntien tuottamia julkisia palveluja, ja mm. käynnissä oleva palvelurakenneuudistus pyrkii ohjaamaan kuntia yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen nykyistä enemmän. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen Mikkelin seudulla, ja se on seudun kuntien strateginen vastaus seudun opetustointa kohtaaviin muutoksiin ja kehittämisen vaatimuksiin. Seudullisen opetustoimen tarkoitus on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien seudun kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tulevaisuudessa. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan eheä ja turvallinen oppimispolku. Hanketta on työstetty jo vuodesta 2004 asti laajalla kokoonpanolla, jossa on mukana luottamushenkilöitä, henkilöstön edustajia ja virkamiehiä. Mukana tällä hetkellä ovat Hirvensalmi, Mikkeli, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. ESITYS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN PERIAATTEIKSI JA TOIMINTAMALLIKSI Seuraavassa esityksessä on kiteytettynä opetustoimen eri osa-alueiden toteutus uudessa seudullisessa toimintamallissa. Raportin lopussa ovat myös työryhmien raportit. Seudullisen opetustoimen aloittaminen voi tapahtua aikaisintaan hallinnollisesti 1.1.2012 ja opetuksen toiminnan puolelta 1.8.2012. Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmä esittää seuraavia periaatteita seudullisen opetustoimen toimintamalliksi. TOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen toimintamalliin. Kuntien yhteisellä Maisematalousohjelmalla, joka voidaan ottaa käyttöön mukana olevien kuntien sosiaali- ja sivistystoimessa jo 2012 taloussuunnittelussa, voidaan hallita taloutta ja tehdä tilaukset avoimesti ja läpinäkyvästi. Ohjelma on hankittu kuntiin Seutuvaliokunnan toimesta. Tilaajana seudullisessa opetustoimessa on kunta ja sen määrittelemä tilaajatoimielin. Kunta tilaajana päättää tuntikehyksen perusosan lisistä ja kouluverkosta sekä vastaa kuntalaisille palvelun laadusta. Opetuksen käytännön tuottajana on seudullinen opetuspalvelukeskus isäntäkuntana Mikkelin kaupunki. 4

Palvelun tuottajana toimii seudullinen opetustoimi, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo Mikkelin kaupungin lautakunta, jossa muiden kuntien edustajilla on puhe- ja osallistumisoikeus, ei äänioikeutta. Seudullista opetustointa johtaa johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu johtajan lisäksi opetustoimen pääprosesseista (opetus ja opetuksen tukipalvelut) vastaavat henkilöt sekä henkilöstön edustus. Johtajan alaisuudessa toimivat hallinto, talous ja strateginen suunnittelu. Kouluista muodostetaan koulutusmuodoittain palvelualuekokonaisuuksia. Palvelualueilla toiminnan johtamisesta vastaavat koulujen rehtoreista muodostetut palvelualuetiimit. HENKILÖSTÖ Siirtymävaiheessa nykyinen opetustoimen henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin nykyistä virkaa tai tointa/tehtävää vastaavan virkaan/toimeen/tehtävään. Käytännössä siirtymävaiheessa vakinainen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä viroissa/toimissa/tehtävissä ja nykyisissä toimipaikoissa. Jatkossa yhteistä virkasuunnittelua ja sijoittelua ohjaavat oppilasmäärien / tuntimäärien kehitys, kuntien päätökset kouluverkosta, eläköityminen, mahdollisimman pätevän opetuksen järjestäminen oppilaille sekä henkilöstön omien toiveitten huomioon ottaminen. Koottaessa opetustunteja useammasta koulusta pyritään työkokonaisuudet aina kokoamaan ensisijaisesti lähellä olevista kouluista ja työjärjestykset laatimaan riittävän ehyinä opettajan työn kannalta. Järjestelmä mahdollistaa mm. kunkin opettajan osaamisen parhaan hyödyntämisen, nykyistä vähemmän määräaikaisuuksia ja oppilaan pätevimmän mahdollisen opetuksen. OPETUS Seudullisen opetussuunnitelman päivitys ja opetussuunnitelmajärjestelmä tarkentuvat kuntien kesken toteutettavassa prosessissa. Yleisopetus (perusopetus, lukiokoulutus) Seudullisen opetustoimen toiminnan pohjaksi laaditaan yhteinen opetussuunnitelma käyttäen hyväksi kunnissa jo tehtyä opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö aloitetaan uusien opetussuunnitelmien käynnistyessä v. 2012. Tuntijakoa on järkevä tarkastella liittymisajankohtana uudelleen ja tehdä päätökset tuntijaosta sitten. ERITYISOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa erityisopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden ja toimintamallien mukaan. Jatkossa toimintaa suunnitellaan yhdessä muun seudullisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. ESIOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa esiopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. KOULUTILAT JA VÄLINEET 5

Koulutilat ovat kuntien omistuksessa. Kunnat antavat omistamansa tilat opetuspalvelukeskuksen käyttöön joko vastikkeetta tai vuokrista ja muista kuluista sovitaan erikseen palvelusopimuksessa kunkin kunnan kanssa, jolloin kustannukset siirtyvät kunnalle kohdistuvaan laskutukseen. Kunnat vastaavat tilojen kunnosta ja ylläpidosta. Kunnat luovuttavat vastikkeetta kiinteistöissä olevan irtaimiston seudulliselle opetustoimelle. Tarvittavan uuden irtaimiston ja kulutustavaran hankkii, omistaa ja huoltaa seudullinen opetustoimi ja laskuttaa siitä peruskuntaa. Seudullinen opetustoimi vastaa yksiköiden puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien järjestämisestä. Kustannukset sisältyvät laskutettaviin kustannuksiin. Kiinteistökohtaisten tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpito kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. KOULUVERKKO Päätökset kouluverkosta ja oppilaaksiottoalueista jäävät edelleen peruskunnille. Tarkoituksenmukaista on, että kouluverkko ja oppilasaluesuunnittelu jatkossa tehdään seudullisesti yhdessä kuntien kanssa ottaen huomioon henkilöstösuunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet sekä oppilaan eheän ja turvallisen oppimispolun. Oppilaan lähikoulua voidaan tarkastella seudullisesti, jolloin oppilaalle tulee mahdollisimman lyhyt koulumatka ja ehyt koulupolku sekä kouluverkko on edullinen ja järkevä seudullisesti. TIETOHALLINTO Seudullisen opetustoimen tietohallinnon palvelut järjestetään keskitetysti ja vakioidulla konekannalla. Palvelut järjestää seudullinen Etelä-Savon Tietohallinto Oy. OPPIMATERIAALIKESKUS Mikkelin kaupungin oppimateriaalikeskuksesta muodostetaan koko seudun yhteinen mediakeskus. Mediakeskus tarjoaa seudullisen opetustoimen kouluille mm. seuraavia palveluja: keskitetty materiaalituotanto ja lainaus, tietotekniikan etä- ja lähikoulutuspisteenä toiminen, aihiotuotanto ja sen jakelu oppimisympäristöjen kautta, AV-laitteiden käytön opastaminen, DVD- ja VHSmateriaalien monistaminen ja AV-laitteiden huolto. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. KOULUKULJETUKSET Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koulukuljetukset järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Keskitetty suunnitteluvastuu on seudullisella opetustoimella. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. Yhteinen kuljetussuunnittelu tuo aikaan säästöjä kunnille. KOULURUOKAILU Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa kouluruokailu järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien 6

linjausten ja päätösten mukaisesti ja yhteistyössä seudullisen ruokapalvelusuunnittelun kanssa. PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Selvityksen mukaan psykososiaalisten palvelujen tarve seudulla kasvaa ja henkilöstömitoitusta tulee näiltä osin tarkistaa. Seudullisen opetustoimen psykososiaalisten palvelujen toiminnan pohjaksi määritellään palvelujen tuotteistamisen kautta palvelujen perustaso. Määrittelyn pohjaksi otetaan Mikkelin kaupungin koulupsykologin ja koulukuraattorin tuotteistetut palvelut. SOPIMUKSET Toiminnan pohjaksi tehdään kaksi sopimusta: yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan toiminnan visio ja tavoite, yhteistoiminnan yleiset periaatteet, yhteistoiminnan sisältö, toimielimet, henkilöstö, tilat, kalusto ja varusteet, palvelusopimuksessa sovittavat asiat, kustannusten ja vastuiden jakautuminen, palvelun laatuun ja arviointiin liittyvät asiat, sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Yhteistoimintasopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi. Palvelusopimuksessa sovitaan opetustoimen kokonaispalvelun kuntakohtaisesta toteuttamisesta ja kustannuksesta: kuntakohtaisesta opetustuntien määrästä, opetusryhmäjaosta ja opetuspisteistä, opetukseen liittyvien tukipalveluiden toteuttamisesta, tilapalveluiden ja ruokapalvelun toteuttamisesta sekä muista opetukseen liittyvistä asioista kustannuksineen. Palvelusopimus on voimassa viisi (5) vuotta kerrallaan. Mikäli palvelutarpeessa tapahtuu vuoden aikana merkittäviä muutoksia, palvelusopimusta ja laskutusta tarkistetaan tehtyjen lisätilausten mukaan. TALOUS Toiminnan kustannukset muodostuvat opetuksesta, opetuksen tukipalveluista sekä johtamisesta, hallinnosta ja kehittämisestä. Perusopetuksella ja lukiokoulutuksella on oma kuntakohtainen kokonaishinta. Kukin kunta maksaa oman opetuksensa kustannukset kokonaispalveluun vaikuttavien päätösten ja palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Opetuksen kustannusyksikkö on opetustunti. Kuntien opetustuntien hinnat määräytyvät ensimmäisinä vuosina toteutuneiden kustannusten mukaan. Opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Tavoitteena on, että opetustunnin hinta on tulevaisuudessa sama seudullisessa opetustoimessa mukana olevien kuntien kesken. Opetuksen tukipalvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan, ja kunnat maksavat kustannukset tuotekohtaisesti palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Palvelusopimuksen yhteydessä yksilöidyt ja hyväksytyt johtamisen, hallinnon ja kehittämisen kustannukset kohdennetaan kunnille oppilas/opiskelijamäärien suhteessa tai se sisällytetään tuntihintaan. Talouden ja toiminnan ohjaukseen hankitaan tai kehitetään yhteinen ohjelmisto; Maisema, joka yhtenäistää kustannuslaskennan ja avaa kustannusrakenteen avoimemmaksi luottamushenkilöille, jolloin päätöksen teko on oikeudenmukaista ja helpompaa. 7

2. PROSESSI MIKKELIN SEUDUN OPETUSPALVELUKESKUSHANKKEEN PROSESSI Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän ja koulujen lukumäärän lasku (taulukko 1 ja 2) on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun kuntien opetustoimet joutuvat tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus -hanke (myöhemmin myös seudullinen opetustoimi, SEOP) on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Vuoden 2006 aikana hanke on luontevasti kytkeytynyt seudun palvelurakenneuudistushankkeen käsittelyyn ja kuntien yhteistoiminnan suunnitteluun. Työskentelyvaiheita hankkeessa on ollut neljä. Ensi vaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kaikki kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä seudulliseksi opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetustoimen toiminnallinen suunnittelu syksyllä 2005. Toisen vaiheen toiminnallinen suunnittelu osoitti, että jatkosuunnittelun lähtökohtana tulee olla kokonaispalvelun tarjoaminen kunnille, jolloin esim. tuki- ja muiden palvelujen tuotanto toteutuu luontaisena ja tehokkaasti osana riittävän laajaa opetustoimen kokonaisuutta. Hankkeen kolmanteen vaiheeseen sitoutuivat vuoden 2006 lopussa ja vuoden 2007 alussa Hirvensalmen, Mikkelin, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat. Hankkeen neljännessä vaiheessa vuosina 2010-2011 mukana ovat Hivensalmi, Mikkeli, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Vuoden 2010 lopussa Puumalan suuntautuminen kuntaliitosneuvotteluissa Savonlinnan suuntaan aiheutti puumalalaisten jättäytymisen työryhmistä pois. Hanketta on valmisteltu yhdessä seudun luottamushenkilöiden ja opetustoimen henkilöstön kanssa ja sitä on käsitelty useilla eri foorumeilla vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2007 alussa hanketta on resursoitu sisäasiainministeriön Mikkelin seudulle myöntämän yhteistoimintaavustuksen sekä seudun kehitysrahaston turvin. Aiemmin hanketta on resursoitu mm. Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta. 2010 hanketta on resursoitu osa-aikaisella selvitysmiehellä. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen neljännen vaiheen aikana tehdyn suunnittelun, johtopäätökset sekä esityksen seudullisen opetustoimen periaatteiksi ja toimintamalliksi. Taulukko 1. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla 1-9. 20.9. Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä 2010 246 4667 154 536 68 5671 2011 232 4579 153 510 60 5534 2012 217 4525 149 477 62 5430 2013 208 4524 148 456 63 5399 2014 181 4444 137 446 62 5270 2015 181 4404 133 437 62 5217 2016 181 4351 133 437 63 5165 8

Taulukko 2. Koulut lukuvuonna 2010-2011. Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi 5 1 6 Mikkeli 17 3 3 2 25 Puumala 1 1 1 3 Ristiina 2 1 1 4 Suomenniemi 1 1 Yhteensä 26 4 5 4 39 Taulukko 3. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna 2015-2016. Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi 1 1 2 Mikkeli 15 4 2 2 23 Puumala 1 1 Ristiina 1 1 1 3 Suomenniemi 1 1 Yhteensä 18 7 2 3 30 3. SEUDULLISUUDEN KUVAUS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN KUVAUS Yhteinen seudullinen opetustoimi yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaaja-tuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi (tuottaja) voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja toimintansa ammatillisen laadun kehittämiseen niin oman toiminnan arvioinnin kuin kuntien (tilaajien) laatupalautteen turvin. Näin voidaan synnyttää prosessi, joka kokonaisuutena kehittää 9

opetustoimen palvelutoimintaa. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Tällöin voidaan aidosti puhua asiakasnäkökulman huomioimisesta. Omistajaohjaus vahvistuu ja siihen tulee mukaan uusia haasteellisia ja kehittäviä piirteitä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta. Kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset (esim. opetustunnit, tukipalvelut jne.) kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. Seudullinen opetustoimi on suunniteltu toimivaksi ns. isäntäkuntamallin mukaan, jossa Mikkelin kaupunki ottaa vastuulleen seudun opetuspalvelujen tuottamisen. On muistettava, että vaikka puhutaan isäntäkunnasta, niin seudullinen opetustoimi suhtautuu isäntäänsä kuten mihin tahansa seudulla olevaan palveluja tilaavaan kuntaan. Seudullisessa opetustoimessa jonkun tahon tulee toimia juridisessa vastuussa henkilöstöstä ja muista velvoitteista. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen. Sillä ei niinkään ratkaista yksittäisiä lyhyen aikavälin ongelmia vaan tulevaisuudessa opetustointa kohtaavia muutoksia ja kehittämisen vaatimuksia. Tavoitteena on ylläpitää ja edelleen kehittää opetustoimen korkeaa laatua Mikkelin seudulla, pitää seutu houkuttelevana työ- ja asuinympäristönä sekä pitää myös seudullinen opetustoimi houkuttelevana ja kilpailukykyisenä opetus- ja muun henkilöstön työpaikkana. 4. AIKATAULU SELVITYSTYÖN 2010-2011 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA AIKATAULU Seudullisen opetuspalvelukeskuksen jatkovalmistelu käynnistyi virallisesti 1.3.2007. Hanke on organisoitu Mikkelin seudun alle. Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet seuraavat henkilöt ja tahot: Valtola Pirkko, Mikkeli puheenjohtaja Ukkonen Osmo, Mikkeli Syrjänen Merja, Mikkeli Partanen Helena, Mikkeli Hirvonen Heikki, Mikkeli Manninen Seija, Mikkeli Ylönen Päivi, Mikkeli Vuori Juha, Mikkeli Vidman Anssi, Ristiina Strengell Janne, Ristiina Haapalainen Jussi, Ristiina Julin Anne, Puumala Pasanen Unto, Puumala Lahdelma Petteri, Hirvensalmi sij. Sanna Kekkonen Komppa Pia, Hirvensalmi Rantalainen Risto, Hirvensalmi 10

Kousa Lauri, Puumala Puntanen Anne, Mikkeli Ukkonen Anne, Suomenniemi Tanttu Kimmo selvitysmies Heikki Siira talousjohtaja Mikkeli Kirsi Ollikainen talouspäällikkö Mikkeli Selvitystyön käytännön toteutuksesta on vastannut hankkeelle perustettu työvaliokunta, jonka kokoonpano: Manninen Seija, Mikkeli puheenjohtaja Vidman Anssi, rehtori-sivistysjohtaja Ristiina Julin Anne, henkilöstöpäällikkö, Puumala. Lahdelma Petteri, rehtori-sivistysjohtaja, Hirvensalmi virkavapaalla 1.8.2010-29.03.2011, sij. Kekkonen Sanna Tanttu Kimmo, rehtori-selvitysmies, sihteeri Lisäksi perustettiin kaksi työryhmää; henkilöstö- ja talouskori, päivittämään raportti heidän korien osalta. Henkilöstötyöryhmän jäsenet: Aila Marjamaa, hallintopäällikkö Mikkeli puheenjohtaja Merja Syrjänen, Mikkeli Jussi Haapalainen, Ristiina Anne Julin, Puumala Mervi Simoska, Hirvensalmi Riitta Lunti, Puumala Risto Rantalainen, Hirvensalmi Sari Häkkinen, Mikkeli Anssi Vidman, Ristiina Anne Ukkonen, Suomenniemi Kimmo Tanttu, selvitysmies, sihteeri Taloustyöryhmän jäsenet: Timo Talo, Ristiina puheenjohtaja Petteri Lahdelma, Hirvensalmi, sij. Sanna Kekkonen Marja Pulkkinen, Puumala Paula Sihvonen, Mikkeli Heikki Siira, Mikkeli Anne Ukkonen, Suomenniemi Kirsi Ollikainen, Mikkeli asiantuntija Kimmo Tanttu, selvitysmies, sihteeri Tietohallinnon korin päivittivät Jarmo Tiainen Etelä-Savon Tietohallinnon toimitusjohtaja ja selvitysmies. Opetussuunnitelmakorin päivityksen teki Osmo Ukkonen, joka vastasi 2007 raportissa opetussuunnitelmatyöstä. SEOP-jatkoselvityshankkeen tavoiteaikataulu 2010-2011 Ohjausryhmät kokoontuneet: 31.03.2010, 31.5.2010, 4.10.2010, 13.12.2010, 21.02.2011 Työvaliokunta kokoontunut: 1.4.2010, 20.5.2010, 9.8.2010, 20.9.2010, 2.11.2010, 15.11.2010, 23.11.2010, 14.1.2011, 11.2.2011, 15.02.2011 Taloustyöryhmä kokoontunut: 5.5.2010, 22.6.2010, 24.8.2010, 20.10.2010 11

Henkilöstötyöryhmä kokoontunut: 30.4.2010, 17.5.2010, 14.9.2010, 18.10.2010, 1.12.2010 ja 8.12.2010 Pöytäkirjat löytyvät http://seop.wikispaces.com/8.+linkit salasanan takaa. Vain työryhmien jäsenillä on oikeus salasanaan. Selvitysmies järjesti tiedotustilaisuudet kunnille marraskuussa 2010 Henkilöstötiedote lähetettiin samassa yhteydessä työntekijöille, luottamushenkilöille ja kuntalaisille. Loppuraportti taloustietoineen syyskuun loppuun mennessä eli silloin päätökset.. 5. TALOUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2011 5.1. Taustaa Yhteisen seudullisen opetustoimen tarkoituksena on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaajatuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi isäntäkuntana Mikkelin kaupunki vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Toimitaan samalla periaatteella kuin kansalaisopisto-, kirjasto- ja tulevassa sote-yhteistyössä. Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja laadun kehittämiseen. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta, kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. myös oppilaskohtaisesti laskettavat kustannukset määräytyvät kunnittain perustuen kunkin kunnan päätöksiin. 5.2. Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen Tilaaja-tuottajamaisen-mallin onnistumiseksi on tärkeä selvittää kustannusten muodostuminen nykytilanteessa. Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdistamaan suoraan peruskunnille. Uudessa mallissa osa palveluista tuotetaan yhteisesti, jolloin tilaajan ja tuottajan välisillä sopimuksilla ja palvelujen oikealla hinnoittelulla on suuri merkitys kustannusten jakautumisessa eri kuntien välillä. Oikeudenmukaisen kustannusten kohdentamisen ja palvelujen hinnoittamisen edellytys on 12

tietoisuus siitä, mistä kustannukset ylipäätään muodostuvat. Palvelujen tuotteistaminen edellyttää kustannustietoisuutta, mutta myös yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa resurssien jakamista. 5.3. Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen Kunnilla on nykytilanteessa erilaisia talousarviorakenteita johtuen erilaisista organisaatioista ja erilaisista määrärahojen ja kustannusten kirjanpitokäytänteistä. Hallintokuntarajat ovat erilaisia (esim. sivistystoimikoulutoimi-esiopetus jne.). Määrärahoja ja kustannuksia kirjataan eri tavalla (esim. hallinnon kustannukset-koulukohtaiset budjetit-yhteiset kustannuspaikat jne.). Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen helpottaisi tilaaja-tuottajamaisen-mallin ja sopimusohjauksen toteuttamista ja yksinkertaistaisi käytännön työtä. 5.4. Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät Kunnilla on tällä hetkellä käytössä erilaisia talousohjelmia. Niiden yhdenmukaistaminen helpottaisi talouden hallintaa uudessa mallissa. Yhteiseksi talousohjelmaksi on valittu Kuntamaisema-ohjelma. Maisema-työkalujen avulla kuntapalveluiden kokonaisuus tehdään vertailukelpoiseksi ja läpinäkyväksi - palvelukokonaisuudesta tulee ohjattava. Mallilla voidaan tehdä vertailu (benchmarking) tai se voidaan ottaa pysyvään käyttöön tilaukseksi/talousarvioksi, sen seurannaksi ja tilinpäätökseksi. Mallin avulla on kuluneen puolentoista vuoden aikana arvioitu 70 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ja 10 kunnan sivistys- ja vapaa-ajan palveluiden vahvuudet ja kehittämistarpeet. Sitran rooli Maisema-mallin levittämisessä on ollut merkittävä ja on sitä edelleen. Mallista on ollut selkeää hyötyä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kehittämisponnistusten oikeaan kohdentamiseen, palvelurakenteen kehittämiseen sekä talouden ja toiminnan ohjaamiseen. Mallin pysyvään käyttöön onkin päätynyt jo 45 kuntaa. Mukana on myös useita sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueita ja sote-piirejä. Maisema-mallissa keskitytään siihen, miten palvelut on toteutettu, tai voidaan toteuttaa, kustannukset kurissa pitäen. Tavoitteena on luoda edellytykset sellaisille muutoksille, joissa voidaan samalla hallita kustannuksia ja taata palveluiden oikea kohdentuminen ja vähintään hyvä laatu. Maisema-mallin keskeisenä työkaluna ovat Maisema-taulukot, jotka yhdistävät toiminnan ja talouden ja tekevät palvelukokonaisuudet läpinäkyviksi. Taulukot ovat toimineet ja toimivat edelleen Excel-pohjaisina, mutta taustalle on tullut uusi tietokantaratkaisu. Uusi työkalu mahdollistaa kirjanpitotietojen automatisoidun viennin Maisema-järjestelmään asiakkaan kirjanpitojärjestelmästä. Automatiikka saadaan toimimaan kaikissa taloushallinnon järjestelmissä, jolloin tietojen manuaalisen käsittelyn tarve vähenee merkittävästi. Uusi toimintamalli helpottaa versionhallintaa, antaa vapauksia tarkastelunäkökulmiin ja organisointiin sekä mahdollistaa laajan katselumahdollisuuden selaimen kautta. 13

5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio Taulukko 1: Opetustunnin kustannus SEOP-kunnissa (lähde: opetushallitus / opetustoimen kustannussovellus 2008 Perusopetus 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi 20 112 1 196 000 59,46 73,13 Mikkeli 313 128 17 711 000 56,56 62,15 Puumala 20 330 1 098 000 54 110,80 Ristiina 35 254 2 111 000 59,87 64,30 Suomenniemi 3 360 156 000 46,42 78,13 *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Lukio 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi Mikkeli 56 105 4 858 000 86,58 37,99 Puumala Ristiina 4 733 461 000 97,40 64,30 Suomenniemi *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Selvityksen tekijä esittää, että Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdentamaan suoraan peruskunnille. Seuraavan viiden vuoden tilausarvio. Tuntikehystunti tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa vertailua mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tilauksista. Tilaukset perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. Taulukko 5. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus. 2011-2012. 14

1) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus. 2012-2013. Taulukko 7. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus. 2013-2014. Taulukko 8. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus. 2014-2015. Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 4 584 Mikkeli 100 1) 6969 1459 147 120 8795 Puumala 20 320 90 5 10 445 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10945 Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6889 1459 147 120 8715 Puumala 20 302 92 5 10 429 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10848 Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6889 1459 145 120 8713 Puumala 20 302 92 5 10 429 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10846 Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6780 1459 143 120 8602 Puumala 20 280 90 5 10 405 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10711 Taulukko 9. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus. 2015-2016. 15

Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 302 61 2 30 2 417 Mikkeli 100 1) Puumala 20 280 90 5 10 405 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä Taulukko 10. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti /viikko. Lukio-opetus. 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 Hirvensalmi Mikkeli 1129 1075 1055 1042 Puumala 120 80 40 Ristiina 169,4 169,4 169,4 169,4 Suomenniemi Yhteensä 1418,40 1324,4 1264,4 1211,4 Mikkelin osalta laskentaperusteena on 1,3 h x opiskelijamäärä 5.6. Tilausten hinnoittelu Seudullisen opetustoimen taloussuunnittelussa käytettävä opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Kaksi ensimmäistä toimintavuotta laskutetaan toteutunein kustannuksin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voidaan siirtyä yhtenäiseen tuntihinnoitteluun. Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisältyvät tuntihintaan ja kattavat seuraavat osa-alueet: - operatiivinen johtaminen - pedagoginen johtaminen - taloussuunnittelu - suunnittelupalvelut (esim. koulukuljetukset, kouluverkko) - henkilöstöhallinto ja suunnittelu - opetussuunnitelmatyö - tilastointi - arviointi - juridiikka - hankesuunnittelu - täydennyskoulutus Muut opetukseen liittyvät palvelut eivät sisälly opetustunnin hintaan, vaan ne tuotteistetaan ja hinnoitellaan erikseen. Lopullisen tuotteistamisen sekä seudullisen opetustoimen talousarviorakenteen yhdenmukaistamisen yhteydessä opetustoimen kustannusrakenteen avaaminen nostaa näkyviin kaikki opetustoimeen kohdentuvat sekä mahdollisesti nykyisin muissa hallintokunnissa piilevät opetustoimen todelliset kustannukset. 16

5.7. Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto Seudullisen opetustoimen tuotteet ovat: 1. perusopetus (tunti/viikko) 2. lukio-opetus (tunti/viikko) 3. koulunkäyntiavustaja (henkilötyövuosi) 4. opetuksen pedagoginen tuki (laskennallinen oppilasmäärän liittyen) 5. kuraattoripalvelut (tunti/viikko) 6. psykologipalvelut (tunti/viikko) 7. kouluruokailu (toteutuneet kustannukset) 8. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (tunti/viikko) 9. tietohallinto (työasema) Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisällytetään opetustunnin hintaan. SEOPIN TALOUSHALLINTO KAAVIO 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2011 17

6.1. Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa Mikkelin seudulla opetus- ja sivistystointen seudullista yhteistyötä on tehty melko suurella alueella: Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Ristiina, Puumala, Sulkava, Juva, Rantasalmi, Joroinen, (Haukivuori, liittynyt Mikkeliin 1.1.2007), Kangasniemi. 2000-luvun aikana seudullista yhteistyötä henkilöstöasioissa on tehty seuraavissa asioissa: yhteisten opettajien ja muun henkilökunnan rekrytointi-ilmoitukset Opettaja-lehdessä, yhteistyö koulutustilaisuuksissa ja sijaisrekrytoinnissa sekä yhteistä henkilöstöä ja palveluostoja. Vuonna 2010 seudullisesta opetustoimesta ovat kiinnostuneita Hirvensalmi, Mikkeli, Suomenniemi, Puumala ja Ristiina. SEOP liittyy myös laajempaan Etelä-Savo - Sivistyksen ja uuden osaamisen maakunta -hankkeeseen, joka lisäisi Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen ja Varkauden alueiden yhteistyötä sivistystoimen tasolla. http://www.sivistysmaakunta.fi/ Yhteisen opetustoimen mahdollisuutta tarkasteltaessa henkilöstöasioiden näkökulmasta on selvitetty mm. seuraavia asioita: oppilasmäärien kehitys kouluverkon kehitys henkilöstörakenne henkilöstön siirtymisessä huomioitavat seikat 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus 6.2.1 Koulujen määrä Koulujen määrä ko. viiden kunnan alueella on 39 vuonna 2010-2011. Vuonna 2007 se oli 50. Määrä ennustetaan vähenevän 30:een vuoteen 2016 mennessä. Loppuraportissa 2007 ennustettiin koulujen määrän vähenevän lähelle 40:ä vuoteen 2016 mennessä. Voidaan todeta, että koulujen lukumäärä on vähentynyt nopeammin kuin edellisessä raportissa ennustettiin. Osaltaan vähenemistä selittää yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen. Ala- ja yläkouluja on yhdistetty ja tullaan yhdistämään yhtenäiskouluiksi. Taulukko 1. Koulut lukuvuonna 2010-2011. Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi 5 1 6 Mikkeli 17 3 3 2 25 Puumala 1 1 1 3 Ristiina 2 1 1 4 Suomenniemi 1 1 Yhteensä 26 4 5 4 39 Taulukko 2. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna 2015-2016. 18

Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi 1 1 2 Mikkeli 15 4 2 2 23 Puumala 1 1 Ristiina 1 1 1 3 Suomenniemi 1 1 Yhteensä 18 7 2 3 30 6.2.2. Oppilasmäärä Seopin alueen oppilasmäärän perusopetuksessa arvioidaan laskevan ennusteen mukaan syksystä 2010 syksyyn 2016 yhteensä 506 oppilaalla kunnilta saatujen tietojen perusteella (syntyneet). Mikkelissä se laskee 316, mikä on 6,7 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 ja ympäristökunnissa yhteensä 190 eli 18,9 %. Seopin alueen laskuprosentti on keskimäärin 8,9 %. Taulukko 3. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla 1-9. 20.9. Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä 2010 246 4667 154 536 68 5671 2011 232 4579 153 510 60 5534 2012 217 4525 149 477 62 5430 2013 208 4524 148 456 63 5399 2014 181 4444 137 446 62 5270 2015 181 4404 133 437 62 5217 2016 181 4351 133 437 63 5165 Lukion opiskelijamäärän ennustaminen on vaikeaa. Lähtökohdaksi on otettu puolet ikäryhmästä. Taulukko 4. Opiskelijaennuste lukioissa 20.9. Mikkeli Ristiina 2010 812 69 2011 812 83 2012 788 84 2013 812 75 2014 789 75 2015 799 75 2016 787 75 6.2.3. Tuntikehys 19

Tuntikehys tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa eli tuntien määrää. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa ennustetta mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tuntikehystarpeesta. Arviot perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. Ennusteen perusteella tuntikehys vähenee yleisopetuksen puolella, mutta erityisopetuksessa ja maahanmuuttajaopetuksessa ei laskua ennusteta. Tuntikehys laskee n. 2,7 % samaan aikaan kun oppilasmäärä laskee n. 9% Seopin alueella. Tulevan tuntijakouudistuksen vaikutuksia ei ole voitu huomioida oheisissa arvioissa. 1) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Tuntikehysennuste perusopetus 2012-2013 yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Taulukko 5. Tuntikehysennuste perusopetus 2011-2012 yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 4 584 Mikkeli 100 1) 6969 1459 147 120 8795 Puumala 20 320 90 5 10 445 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10945 Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6889 1459 147 120 8715 Puumala 20 302 92 5 10 429 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10848 Taulukko 7. Tuntikehysennuste perusopetus 2013-2014 yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). 20

Taulukko 9. Tuntikehysennuste perusopetus 2015-2016 yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6889 1459 145 120 8713 Puumala 20 302 92 5 10 429 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10846 Taulukko 8. Tuntikehysennuste perusopetus 2014-2015 yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 464 61 5 30 3 583 Mikkeli 100 1) 6780 1459 143 120 8602 Puumala 20 280 90 5 10 405 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä 10711 Esiopetus Yleisopetus Erityisopetus Lisäopetus Tukiopetus Mamuopetus Kerhot Yht. Hirvensalmi 20 302 61 2 30 2 417 Mikkeli 100 1) Puumala 20 280 90 5 10 405 Ristiina 39 812 140 14 10 1015 Suomenniemi 20 77 5 2 2 106 Yhteensä Taulukko 10. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti /viikko. Lukio-opetus. 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 Hirvensalmi Mikkeli 1129 1075 1055 1042 Puumala 120 80 40 Ristiina 169,4 169,4 169,4 169,4 Suomenniemi Yhteensä 1418,40 1324,4 1264,4 1211,4 Mikkelin osalta laskentaperusteena on 1,3 h x opiskelijamäärä 6.2.4. Opetushenkilöstö 21

Mahdollisen Mikkelin seudun opetustoimen alueella perusopetuksessa ja lukioissa lukuvuonna 2010-2011 työskentelee 448 vakinaisessa ja 63 määräaikaista suhteessa olevaa opettajaa ja rehtoria. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä peruskoulussa ja lukiossa: Mikkelissä on yhteensä 354 vakinaista opettajaa ja rehtoria ja 60 määräaikaista opettajaa ( 16.8.2010). Hirvensalmella on 22 opettajaa ja rehtoria. Suomenniemellä on 3 opettajaa. Puumalassa on 22 vakinaista ja 3 määräaikaista opettajaa ja rehtoria Ristiinassa on 47 opettajaa ja 2 rehtoria. Mikkeli: Mikkelin osalta henkilöstörakenteeseen vaikuttavat tulevina vuosina useat eri tekijät, mutta suuria muutoksia ei ole tiedossa, ellei uusi tuntijako niitä tuo. Koulurakenteen osalta Mikkeli on tehnyt linjaukset kouluverkkotyöryhmien toimesta. Ennusteiden mukaan oppilas- ja opiskelijamäärät ovat edelleen laskussa, mutta vuodesta 2012 lähtien perusopetuksen oppilasmäärien lasku näyttää tasaantuvan, mikä helpottaa henkilöstösuunnittelua. Osa kouluista on ennusteen mukaan vuosina 2011-2014 lakkaamisuhan alla tai koulun opetustuntien määrä vähenee. Ko. tilanteissa ensisijainen ratkaisu on osoittaa vakinaisille opettajille uusi työyksikkö tai osoittaa tunteja myös muusta koulusta. Opetushenkilöstön kelpoisuusrakenne ei täysin vastaa tulevaisuuden tarpeita. Avoimeksi tulevien virkojen kelpoisuusvaatimuksia muutetaan tarvittaessa. Suunnitteilla on uusi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelma, joiden vaikutusta henkilöstön määrään ja kelpoisuusvaatimuksiin ei vielä tiedetä. Perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevien säännösten muutokset ja niiden konkreettiset vaikutukset ovat vielä osittain epäselvät. Puumala: Perusopetuksessa opettajien osalta eläköitymisen myötä opettajien liika resurssi poistuu. Kun lukiokoulutus Puumalan toimipisteessä lakkaa, on pätevien opettajien saaminen vähäisten viikkotuntien oppiaineisiin vaikeaa. Seudullisuus olisi ratkaisu tähän ongelmaan eli ao. opettaja kävisi Puumalassa päivän tai kaksi jostain seudun muusta kunnasta. Ristiina: Opetushenkilöstön osalta Ristiinan tilanne on varsin hyvä. Ristiinan opetustoimi tarvitsee ja tulee tarvitsemaan oman lukion turvaamaan sekä yläkoulun ja lukion opetuksen hoitumisen pätevällä opetushenkilöstöllä. Erityisopetuksen luokkamuotoiseen opetukseen on saatu päteviä viranhaltijoita, mutta laaja-alaisen osalta on ollut hieman vaikeuksia. Tilanne tulee helpottumaan uuden erityisopetuksen strategian ja yhtenäiskouluun siirtymisen myötä. Hirvensalmi: Hirvensalmella on pätevä opetushenkilöstö ja uusien opettajien rekrytointi on sujunut hyvin. Haasteellista tulevina vuosina on aineenopetusjärjestelmän turvaaminen yläkoulussa oppilasmäärien pienentyessä. Erityisopetuksen osalta henkilöstö on pätevää. Tulevaisuuden haasteena on pätevän henkilöstön rekrytointi erityisopetukseen ja maahanmuuttajaopetukseen. 22

Kouluverkkoratkaisulla ei arvioida olevan vähentävää vaikutusta virkojen määrään. Suomenniemi: Suomenniemellä on ainakin toistaiseksi saatu päteviä opettajia rekrytoitua, myös sijaisuuksiin. Oppilasennusteissa ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä kovin suurta pudotusta. Tärkeä kysymys tulevaisuudessa on, mihin suuntaan 7-9-luokkien oppilaat kulkevat, nykyisin kulkusuunta on Savitaipale. Mikäli muut palvelut suuntautuvat Mikkelin suuntaan, on luontevaa, että myös perusopetuksessa suunta on sama. Yhteenveto: Yleensä Seopin alueella ovat oppilasmäärät laskussa ja tähän mennessä ei ole ollut vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa. Eläköitymisen myötä tultaneen selviämään henkilöstön vähennystarpeista. Opetussuunnitelma uudistuksen tuomia muutoksia on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. TAULUKKO 11. Arvio eläkkeelle jäävistä opettajista 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hirvensalmi 1 2 1 2 2 Mikkeli 9 13 11 12??? Puumala 6 1 2 Ristiina 1 1 2 2 1 2 Suomenniemi 1 Yhteensä 12 16 20 15 5 2 2 6.2.5. Muu henkilöstö Mahdollisen Mikkelin seudun opetustoimen alueella on opetushenkilöstön lisäksi 147 (2007 174) henkilötyövuotta muissa tehtävissä. Vakinaista henkilöstöä on 130 htv ( 2007 152). Lisäksi on määräaikaista henkilöstöä 31,5 henkilötyövuotta, lähinnä koulunkäyntiavustajia. Palkkatuella palkatut koulunkäyntiavustajat on laskettu määräaikaisiin. (Huom. vuonna 2007 mukana ollut Pertunmaa, muttei Suomenniemeä) Taulukko 11. Opetustoimen muun henkilöstön (kuin opetushenkilöstön) määrä Hirvensalmella, Mikkelissä, Puumalassa, Ristiinassa ja Suomenniemellä yhteensä lukuvuonna 2010-2011. vakinaiset määräaikaiset yhteensä henkilöä henkilötyö- henkilöä henkilötyö- henkilöä henkilötyö- Virka-/toiminimike vuosia vuosia vuosia koulunkäyntiavustajat 76,5 67,87 35 29,76 111,5 97,63 koulujen toimistohenkilöstö 17 15,26 2 1,76 19 17,02 koulutyöntekijät 33 26,77 33 13,1 muu hallintohenkilöstö 15 13,1 15 13,1 psykososiaaliset palvelut 7 6,2 7 6,2 Kaikki yhteensä 148,5 129,20 37 31,52 185,5 147,05 23

Mikkeli: Muun henkilöstön osalta toimenkuvaviilauksia tehdään tarpeen mukaan. Mitään merkittäviä muutoksia ei ole tiedossa missään henkilöstöryhmässä. Koulunkäyntiavustajien, koulusihteereiden ja koulutyöntekijöiden osalta koulun lakkaamistilanteessa vakinaisen henkilöstön osalta ensisijainen menettely on tehtäväkierron tai uudelleen koulutuksen kautta uudelleen sijoittaminen, mikäli se on mahdollista. Psykososiaalisen oppilashuoltohenkilöstön osalta ei ole tiedossa muutoksia. Opetustoimen hallintohenkilöstön osalta ei ole tiedossa merkittäviä muutoksia. Kun Mikkelin kaupunki yhdisti 1.1.2009 alkaen opetustoimen ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sivistystoimeksi, muodostettiin sivistystoimen tukipalvelut tulosalue, jolloin myös ko. tulosalueen henkilöstön toimenkuvat muuttuivat jossain määrin entisestä. Usean työntekijän toimenkuvaan kuuluu niin koulutuksen tulosalueen (perusopetus ja lukio) kuin muiden tulosalueiden tehtäviä. Puumala: Koulunkäyntiavustajia joudutaan sijoittamaan uudelleen muihin tehtäviin tai irtisanomaan tehtävästään. Tämä tulee tehtäväksi ennen opetuspalvelukeskuksen aloittamista 6.3. Henkilöstön siirtyminen seudullisen opetustoimen palvelukseen 6.3.1. Liikkeenluovutusperiaate ja isäntäkuntamalli Henkilöstön osalta seudullisen opetustoimen muodostamista pidetään liikkeen luovutuksena, jolloin henkilöstö siirtyy uuden työnantajan (isäntäkunta Mikkeli) palvelukseen. Siirtymävaiheeseen liittyen nykyinen henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti nykyistä virkaa tai tointa/tehtävää vastaavaan virkaan/toimeen/tehtävään entisin palvelussuhteen ehdoin. Jokaisen kunnan on käytävä henkilöstönsä osalta yt-neuvottelut. Mikäli siirtymävaiheeseen liittyy kuntien tekemiä ratkaisuja esim. kouluverkosta, jotka vaikuttavat henkilöstösuunnitteluun, henkilöstö siirretään em. periaattein lähinnä nykyistä virkaa vastaavaan virkaan /toimeen/tehtävään. Siirtosopimukseen sisältyy, että siirtymähetkellä ei tapahdu irtisanomisia. Sopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: siirtymisajankohtaa edeltävään aikaan kohdistuvat palkka- ja muut palvelusuhde saatavat pitämättä olevat vuosilomat varhaiseläkemenoperusteiset maksut virkojen ja toimien perustaminen ja lakkauttaminen palkkauksen yhteen sovittaminen ja sen aikataulu henkilöstön sijoitussuunnitelma entisistä tehtävistä poikkeaviin tehtäviin sijoittaminen. Seudullista opetustointa valmistellaan isäntäkuntamallin pohjalta niin, että Mikkelin kaupunki toimisi isäntäkuntana. Tästä seuraa, että Mikkelin kaupungin määräykset, säännöt, sopimukset ja ohjeet koskevat seudullisen opetuspalvelukeskuksen henkilöstöä. Jos seudullinen opetustoimi toteutuu, nämä määräykset on tarvittaessa tarkistettava. 24

Jos päätös seudullisesta opetustoimesta syntyy, on useita henkilöstöasioita, jotka on yhteisesti selvitettävä. Mikkelin kaupungilla on kokemusta vastaavasta tilanteesta kuntaliitosten osalta. Yhteisesti selvitettäviä asioita ovat mm. palkkausjärjestelmät (henkilökohtaiset lisät, tehtävän vaativuuden arviointi) paikalliset sopimukset yhteistoimintasopimus luottamusmiesjärjestelmä työsuojeluasiat työterveyshuollon järjestäminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus suunnitelma häirinnän- ja epäasiallisen kohtelun hallinta päihdeohjelma koulutussuunnitelma henkilökunnan muistamisohjeet muut henkilöstöä koskevat säännöt ja ohjeet ja sopimukset. 6.3.2 Opetushenkilöstö Virkasuhteen näkökulmasta katsottuna opettajien ja rehtoreiden asema suhteessa uuteen työnantajaan ei muutu käytännössä mitenkään. Palkkauksen ja toimivallan näkökulmasta voi tulla muutoksia. Siirtymävaiheessa vakinainen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä viroissa/toimissa/tehtävissä ja nykyisissä toimipaikoissa. Jatkossa yhteistä henkilöstösuunnittelua ja sijoittelua ohjaavat oppilasmäärien kehitys kuntien päätökset kouluverkosta ja tuntikehyksestä eläköityminen mahdollisimman pätevän opetuksen järjestäminen oppilaille opettajien omien toiveiden huomioon ottaminen. Jos tunnit vähenevät nykyisessä sijoituskoulussa, työnantajalla on velvollisuus etsiä hänelle kelpoisuutensa mukaista työtä yhdestä tai useammasta muusta koulusta. Jos työtä on, sitä on tarjottava. Jos opettajalle tulee aiemman yhden koulun sijaan useampia kouluja, palkkaus ja mahdolliset huojennukset määräytyvät virkaehtosopimuksen mukaan. Koottaessa opetustunteja useammasta koulusta pyritään työkokonaisuudet kokoamaan ensisijaisesti lähellä sijaitsevista kouluista ja työjärjestykset laatimaan riittävän ehyinä opettajan työn kannalta. Paikallisia sopimuksia ko. viiden kunnan alueella on seuraavissa asioissa: verkko-opetuksen, videovälitteisen etäopetuksen ja monimuoto-opetuksen toteuttamisesta maksettavat korvaukset Mikkelin seutulukioverkoston oppilaitoksissa (Mikkeli, Puumala, Ristiina) koulutoimenjohtajan tehtävien hoitaminen (Hirvensalmi) Suomenniemellä yläkoulusopimus Savitaipaleen kanssa. Kunnat irtisanovat paikalliset sopimukset ennen siirtymistä seudulliseen opetustoimeen, irtisanomisaika on 3 kuukautta. Isäntäkunta tekee mahdolliset uudet paikalliset sopimukset. Jos on tehty muita kuin virkaehtosopimusta koskevia ns. menettelysopimuksia, ne eivät sido uutta työnantajaa. 25

6.3.3 Muu henkilöstö Koulunkäyntiavustajat, koulujen toimistohenkilöstö ja koulutyöntekijät Siirtymävaiheessa vakinainen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä toimissa/tehtävissä ja nykyisissä toimipaikoissa. Määräaikaista henkilöstöä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Koulutyöntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu tukipalvelukorin selvitykseen. Psykososiaalinen henkilöstö Psykososiaalisen henkilöstön määrä ja mahdolliset työn muutokset on selvitetty tukipalvelukorissa. Opetustoimen hallintohenkilöstö Mikkelin kaupungin nykyisessä organisaatiossa tehtävät hallintotyöt jatkuvat, mutta henkilöstömäärän tarve tulee arvioida, jos seudullinen opetustoimi toteutuu. Pienten kuntien opetustoimen hallintohenkilöstön osalta on selvitettävä, miten työ jatkossa järjestetään. 6.3.4. Henkilöstö muutosprosessissa Muutosprosessissa on tärkeää avoin tiedottaminen asioista ja henkilökunnan kouluttaminen uuteen organisaatioon. Jotta voidaan luoda oppilaalle turvallinen ja eheä oppimispolku kaikille SEOPin alueella, tarvitaan yhteistä arvopohja-, pelisääntö- ja toimintakulttuurikoulutusta ensimmäisinä vuosina. Seopin kautta tulee järjestää yhteisiä seudullisia koulutuksia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Työnohjaus- ja koulutustarve kasvaa usein muutostilanteissa, siksi siihen olisi varattava resursseja normaalia enemmän. 7. OPETUSSUUNNITELMA 2011 26