OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA

OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA Päivitetty 1/2010 yhtymähallitus 2.3.2010

2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA...4 2 TAUSTAA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISTA...4 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA...4 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO...5 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN ARVOPERUSTA...5 4 KOULUTUSTOIMINTAA OHJAAVAT KÄSITYKSET...7 KASVATUKSESTA JA OPETUKSESTA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA...8 5 AVAINSTRATEGIOITA JA KEHITYSLINJOJA...9 KONSERNITAVOITTEET...9 PEDAGOGINEN STRATEGIA JA JOHTAJUUS...10 ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISSTRATEGIA...11 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA...11 LAATUKÄSIKIRJA...12 6 ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA...13 7 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET...14 8 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEI-SENA KOULUTUKSENA JA NÄYTTÖTUTKINTONA...14 TUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN...14 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...15 OPPISOPIMUSKOULUTUS...16 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT...16 KANSAINVÄLISYYS...18 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA...18 TEKNOLOGIA JA TIETOTEKNIIKKA...19 YRITTÄJYYSKASVATUS...20 TYÖSUOJELU JA -TURVALLISUUS...20 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA...21 9 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA (HOPS)...21 10 TYÖSSÄOPPIMINEN...22 11 OPINTO-OHJAUKSEEN LIITTYVIEN TUKIPALVELUJEN JÄRJESTÄ-MINEN...23 12 OPISKELIJAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN...24 13 AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA SIIHEN LIITTYVIEN TUKIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN...24 14 MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJOIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...25 15 ARVIOINTI...26

3 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMINEN...26 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT...27 ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN...28 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN...28 ARVOSANAN ANTAMINEN...29 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...29 TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINTI...30 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA...30 MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI...30 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN...31 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN JA ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN...31 16 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT...31 TOIMIELIN...32 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ARVIOINTI...33 17 TODISTUKSET...33 TUTKINTOTODISTUS...33 TODISTUS SUORITETUISTA TUTKINNON OSISTA JA OPINNOISTA...34 EROTODISTUS...35 18 OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA...35 19 YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ...35 20 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN...36 LÄHTEET...36

4 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Johdanto Opetussuunnitelma on Forssan ammatti-instituutin (Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymä) pedagogisen johtamisen väline. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa on laadittu siten, että sen eri kohdissa viitataan Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjaan, jossa on kohdan yksityiskohtaisemmat menettelyohjekuvaukset. Siten asiakirjat täydentävät toisiaan. Forssan ammatti-instituutin opetussuunnitelma on asiakirjakokonaisuus, jota kehitetään jatkuvasti. Opetussuunnitelman uudistamista ja instituutin toiminnan kehittämistä suuntaavaa strategiaa kehitetään kiinteässä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Koulutusalakohtaiset ja tutkintokohtaiset osat sekä tutkintokohtaiset toteutussuunnitelmat näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen arvioidaan ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Työ tehdään yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näyttötutkintojärjestelmä poikkeaa opetussuunnitelmaperusteisesta järjestelmästä siinä, että näyttötutkinnon järjestäminen on prosessi, jota ohjataan näyttötutkinnon järjestämissopimusten ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelman avulla. Näyttötutkintojärjestelmässä opetussuunnitelmat ohjaavat valmistavaa koulutusta. 2 TAUSTAA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISTA Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien toimeksiannosta ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädettyä opetusta. Forssan ammatti-instituutissa on seuraavat koulutusalat: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala (31.7.2010 asti), matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Koulutuksen järjestämislupa Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymällä on opetusministeriön myöntämä, lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L630/98) ja lakiin aikuiskoulutuksesta (L631/98) pohjautuva koulutuksen järjestämislupa. Lupa toimii koulutuksen järjestämisen lähtökohtana koulutuskuntayhtymässä. Järjestämisluvan mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää 1. toisen asteen ammatillista peruskoulutusta kuudella koulutusalalla 1.8.2010 lähtien, 2. ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, 3. muuta koulutusta ja 4. oppisopimuskoulutusta Kuntayhtymällä on myös lupa järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntoutta-

5 va koulutusta, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyskoulutusta. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta kuudella eri koulutusalalla 17 eri perustutkintoon ja muutamiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Näiden tutkintojen avulla kohotetaan väestön osaamista, edistetään työllistymistä ja kehitetään työelämää yhdessä työelämän kanssa. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä opetusministeriön järjestämisluvan mukaan 23.6.2008 alkaen on enintään 930 opiskelijaa. Kuntayhtymän hallitus päättää vuosittain ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat tutkintokohtaisesti koulutusohjelmittain. Koulutuksen määrällinen tarve määritellään vuosittain maakunnallisena prosessina yhteistyössä kuntayhtymän ja eri sidosryhmien kanssa. 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus on määritelty instituutin toimintasuunnitelmassa ja laatukäsikirjassa seuraavasti: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin visiot: 1 monialainen koulutustarjonta 2 laadukas opetus- ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3 haluttu opiskelu- ja työpaikka 4 osaava ja motivoitunut henkilöstö 5 aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6 opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin 7 toiminta taloudellista ja tuloksellista Markkinointi-iskulauseemme on: FAI - avain ammattiin. Forssan ammatti-instituutin arvoperusta Johtoryhmä yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa on määritellyt ja valtuusto hyväksynyt vuosille 2010-2012 toimintaa ohjaaviksi arvoiksi: 1 asiakaslähtöisyys 2 yksilöllisyys 3 oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4 yhteiskunnallinen vastuu 5 yhteistyö

6 Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa sisäisinä asiakkaina, joihin palvelut tai prosessit kohdistetaan, ovat kaikki oppilaitoksen opiskelijat ja oma henkilöstö. Ulkoisia asiakkaita ovat palvelujen ostajat ja muut yhteistyökumppanit. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat työssäoppimispaikat, muut työelämän ja oppilaitosten organisaatiot sekä kaikki ulkoiset palvelujen tuottajat, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijoitamme heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä, tyytyväisyyttä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen asiakas on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä ja tarpeensa. Tämän huomioimme opetuksessa, kasvun tukemisessa ja yhteistyössä. Näin toimien edistämme kaikkien asiakkaidemme tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja ammattitaidon monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytykset sekä opiskelijoiden että henkilökunnan ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle. Yhteiskunnallinen vastuu Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt yhteiset normit ja säännökset sekä alakohtainen ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Toimimme avoimesti ja asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme sosiaalisen vastuumme kaikessa toiminnassamme ja erityisesti erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontoa säästäen ja ympäristöä kunnioittaen. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Keskeistä toiminnassamme on tukea monipuolisesti opiskelijoidemme ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä ja kasvua kohti hyvää ammattitaitoa, jatko-opintoja, laajaa yleissivistystä ja elinikäisen oppijan taitoja. Toiminnan arvoperustaa tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa ko. tutkinnon osalta. Oppilaitoksessa tulee käydä opiskelijoiden opintojen alussa opetushenkilöstön (ammatilliset opettajat, yhteiset aineet) johdolla keskustelua siitä, miten arvot ilmenevät opiskelijoiden, oppilaitoksen ja oman alan toiminnassa ja millä tavalla toimien niihin pyritään. Työssäoppimisen ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa se, että opiskelija käy työpaikkaohjaajan kanssa vuoropuhelua ko. työpaikan toimintaa ohjaavista arvoista ja pelinsäännöistä.

7 4 Koulutustoimintaa ohjaavat käsitykset Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on esitetty kaikkien tutkintojen opetussuunnitelman laatimisen pohjana olevat ihmis-, oppimis- ja tietokäsitykset. Opetussuunnitelman perusteiden luonteen mukaisesti meidän on noudatettava em. määrittelyjä kaikessa toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Ihmiskäsitys Opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana korostuu se, että pidämme opiskelijaa aktiivisena toimijana, joka tekee yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Opiskelija on itse vastuussa omasta oppimisestaan ja hänellä on pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Opiskelijalta odotamme myös toisten huomioimista, erilaisuuden hyväksymistä, osallisuutta ja yhteistyötä. Koko henkilöstömme tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa oman aktiivisen toimijan roolin löytämisessä. Henkilöstöltämme odotetaan myös toisten huomioimista, erilaisuuden hyväksymistä, osallisuutta ja yhteistyötä. Lisäksi meillä tulee olla valmius rakentaa kaikenlaisille opiskelijoille yksilölähtöisiä, vaihtoehtoisia oppimispolkuja edetä opinnoissaan. Tieto- ja oppimiskäsitys Oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista vaan opiskelijan aktiivista toimintaa, jossa hän jatkuvasti rakentaa kuvaansa maailmasta ja omaa toimintaansa siinä. Opetuksessa nousee keskeiseksi kysymykseksi se, mitä opiskelija tekee ja miten hän toimii. Opettajalla on edelleen tärkeä rooli myös tiedon esittäjänä, mutta vielä tärkeämmäksi muodostuu se, miten opettaja järjestää oppimistilanteen opiskelijan oppimisprosessia tukevaksi. (Tynjälä 1999, von Wright, 1992, Ruohotie, 1998.) Opiskelun onnistumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että opettajan luomassa opiskeluympäristössä viriävät tarkoituksenmukaiset kysymykset, joihin vastuksia haetaan opettajan ohjauksessa opiskelijan oman tekemisen, kokeilun, ymmärtämisen ja ajattelun varassa. (Rauste-von Wright 1997.) Ammatillinen osaaminen on ammattiteorian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteessa. Ammatillisessa toiminnassa ilmenevä tieto on monikerroksista. Siihen sisältyy tiedollinen perusta ja harjaantumisen kautta muodostunut käytännön taito. Se on myös "äänetöntä" tietoa, tunteita, kokemuksia ja oivalluksia, joiden avulla selvitään joustavasti erilaisista työtilanteista. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Ammatissa kehittyminen ja työkäytäntöjen uudistaminen sekä työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät itsearviointi- ja oppimistaitoja ja halua oppia jatkuvasti lisää, kuten elinikäisen oppimisen periaate vaatii. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden opettajien ja työntekijöiden (työssäoppiminen) kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä (yksilöllisyys) tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Myös tuen ja ohjauksen tarve on yksilöllistä. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen (yhteistyö) on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Yhteistoiminnallinen oppiminen kehittää ryhmätyötaitoja ja arviointia.

8 Käsitykset työstä ja ammattitaidosta Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Ammattitaidolla ymmärretään nykyisin laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia. Laaja-alaisen osaamisen rinnalla edellytetään vahvaa erikoisosaamista. Hyvä ammattitaito ja osaaminen merkitsevät sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihtelevista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitä jatkuvasti. Ammattitaito sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammattietiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työelämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- ja toimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä tekemistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä. Tässä opetussuunnitelmassa ammatillinen osaaminen määritellään työ- ja toimintakokonaisuuden hallinnaksi. Tämä edellyttää elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaa, työn tavoitteiden ja merkityksen ymmärtämistä, työn perustana olevan tiedon hallintaa, työmenetelmien, työvälineiden ja -materiaalien hallintaa, työprosessien hallintaa sekä työn eettistä hallintaa. Kasvatuksesta ja opetuksesta Forssan ammatti-instituutissa Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännöt sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee omaksua menestyäkseen ammatissa. Kasvatustehtävällä on tärkeä merkitys koulutuksessa. Opettajat kasvattavat opiskelijoista yhteiskuntakelpoisia, itsenäisiä, toiset huomioon ottavia, itseään kehittämään pyrkiviä, tulevaisuuteen suuntautuneita omaa alaansa ja työtään arvostavia kansalaisia. Toimiminen oppilaitosympäristössä edellyttää yhteisiä käytäntöjä yhteistyön helpottamiseksi. Toiminta edellyttää myös kasvattamista omaan kulttuuriimme liittyviin arvoihin ja tapoihin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että opiskelija tietää mm. miten käyttäydytään oppitunneilla, sairastumistilanteissa, ruokailussa, miten tervehditään, tupakointisäännöt jne. Kuitenkin jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä ja omana persoonanaan. Tämä tulisi huomioida kanssakäymisessä ja opetuksessa. Opiskelijan tunteminen edesauttaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Samalla voidaan edistää opiskelijan persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Kasvatuksessa pyritään pääsemään ulkoisesta ohjauksesta opiskelijan omista lähtökohdista ja hänen omista tavoitteistaan lähtevään sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Tätä edesauttaa jokaisen opettajan ja muuhun henkilökuntaan kuuluvan oma esimerkki ja käytös, innostuneisuus työssään, kiinnostuneisuus, asiantuntemus sekä selkeät tavoiteasettelut opetuksessa ja muussa toiminnassa. Kasvulle suotuisan ilmapiirin luomisessa on tärkeää positiivisen työskentelyilmapiirin luominen ja molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Luottamuksen katsotaan parhaiten syntyvän opettajan ja opiskelijan keskinäisellä tuntemisella sekä avoimella ja kannustavalla ilmapiirillä. Opettajan hyvää ja ajanmukaista ammattitaitoa kasvattajana ja opetuksen asiantuntijana arvostetaan koko yhteiskunnassa. Onnistuminen ja osaamisen elämykset ovat opiskelussa edistymisen ehto. Tämän vuoksi opiskelijalle on annettava rakentavaa palautetta, jotta opiskelija motivoituu ponnistelemaan opiskelunsa eteen.

9 Forssan ammatti-instituutin kasvatus- ja opetustehtävän arvotavoitteet edellyttävät ammattiin valmistuvalta seuraavia asioita: - täsmällisyys - ahkeruus ja tunnollisuus - aloitekyky ja yrittäjyys - vastuun ottaminen työstä ja työyhteisöstä - ammattietiikka ja estetiikka - ammatissa toimimisen perusvalmiudet - oppiminen ja ongelmanratkaisu - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot - viestintä ja mediaosaaminen - muiden huomioon ottaminen ja eri kulttuurit - halu itsensä kehittämiseen - kestävä kehitys - terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5 Avainstrategioita ja kehityslinjoja Konsernitavoitteet Forssan ammatti-instituuttia ylläpitävän Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille 2010 2012 esitetty seuraavaa: 1) Monialainen koulutustarjonta - vuosittain on valittavana 6 koulutusalaa ja n. 17 koulutusohjelmaa - tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 3) Haluttu opiskelu- ja työpaikka - 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa - oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 % 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - 2 opettajaa osallistuu työelämätyöskentelyyn 1 kuukauden ajan (2 opettajaa x 1 kk) - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - 65:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka - 30 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea-asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa

10-75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa 7) Toiminta taloudellista ja tuloksellista - suoritekohtaiset kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja - käyttöomaisuuden vuotuispoistot rahoitetaan toimintakatteella ja varauksilla Pedagoginen strategia ja johtajuus Pedagogiseen johtajuuteen Forssan ammatti-instituutissa liittyy jaettu johtaminen ja kollektiivinen oppimisprosessi. Nämä edellyttävät saumatonta vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä johtavalta rehtorilta ja koulutusalajohtajilta että osastonjohtajilta, opettajilta ja tukihenkilöstöltä. Kollektiivinen oppimisprosessi kytkeytyy läheisesti jaettuun pedagogiseen johtajuuteen. Kollektiiviseen oppimisprosessiin kuulu valmius sitoutua työhönsä ja halu vastata omasta ja olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa koko oppilaitosyhteisön oppimisprosessista. Kollektiivinen oppimisprosessi sisältää vuorovaikutus- ja ryhmäytymistaitojen kehittymistä ja valmiudet arvioida ja kehittää omaa työskentelyään. Jaetussa pedagogisessa johtamisessa eri henkilöstöryhmien pedagogisten vastuualueiden määrittelyn tavoitteena on, että eri henkilöstöryhmät pystyvät siten hahmottamaan oman asemansa osana jaettua pedagogista johtajuutta. On huomioitava, että oppilaitoksemme organisaatiorakenteesta johtuen eri henkilöstöryhmien pedagogisen johtamisen vastuualueet menevät eri henkilöstöryhmien välillä sisäkkäin. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimissa muun muassa opettajien, kuraattorin ja terveydenhoitajan merkitys sidosryhmineen on hyvin tärkeä. Kuvassa yksi on yhteenveto pedagogisesta strategiasta ja pedagogisesta johtamisesta osana Forssan ammatti-instituutin opetus-, oppimis-, tuki ja yhteistyöprosesseja. F orssan am m atti-institu utin arvot ja visio toim intajärjestelm ä strategioineen ja suunnitelm ineen Pedagoginen strategia ja Siirtymävaiheen yhteistyö Johtava rehtori Koulutusalajohtaja O nnistuneet ja tulokselliset oppimis-, opetus-, tuki-, ja yhteistyöprosessit Kollektiivinen oppim isp ros. pedagoginen johtaminen Osastonjoh- Koulu tajat - tusala Opettajat Perusammattitaito, laaja osaaminen ja perusta elinikäiselle oppim iselle Opetussuunnitelman yhteinen osa - Laatukäsikirja T utkintokohtaiset opetus- ja näyttösuunnitelm at Sidosryhmäyhteistyö Tukihenkilöstö Opiskelijan työllistyminen Jatko-opinnot Hyvä elämä Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Kuva 1. Yhteenveto pedagogisesta strategiasta ja pedagogisesta johtamisesta Forssan ammatti-instituutissa Pedagogisen johtamisen, pedagogisen johtajuuden ja pedagogisten käytäntöjen kehittäminen on kiinteässä yhteydessä vallitsevaan organisaatio- ja johtamiskulttuuriin sekä sen kehittämiseen. Kehitämme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta edistäviä käytäntöjä ja henkilöstöä osallistavia prosesseja. Kehitämme systemaattisesti perustehtävämme toteutuksessa

11 tapahtuvaa vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan, opettajan ja työelämän sekä opiskelijan ja työelämän välillä unohtamatta opettajien, tukihenkilöstön ja huoltajien välistä yhteistyötä. Oppilaitoksemme pedagoginen strategia, jossa on määritelty muun muassa eri henkilöstöryhmien pedagogisen johtamisen vastuualueet, löytyy kokonaisuudessaan y-asemalta. Erityisopetuksen kehittämisstrategia Erityisopetuksen kehittämisstrategian tavoitteena on tarkentaa ja kehittää toimintaperiaatteita, kun kyse on erityisen tuen tarpeessa olevasta opiskelijasta Forssan ammatti-instituutissa. Tavoitteena on myös yhtenäistää erityisopetuksen toimintatavat Forssan ammatti-instituutin eri koulutusaloilla. Osalla peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä nuorilla on tarkkaavaisuusongelmia ja kielellisiä vaikeuksia. Motoriikan ja hahmottamisen vaikeuksien lisäksi heillä on myös tunneelämän ja mielenterveyden ongelmia. Itsetunnon ja minäkuvan kehityksen tukeminen on tärkeää jokaiselle opiskelijalle. Forssan ammatti-instituutin erityisopetuksen linjauksen perusteella olemme talousalueemme toinen keskeinen toisen asteen kouluttaja. Mahdollisuuksiemme mukaan koulutamme kaikki oppilaitokseemme hakeutuneet opiskelijat. Lähtökohtana on inkluusion periaate. Inklusiivisuus on toimintatapa siitä, miten kaikkien opiskelijoiden oppimisen esteitä voitaisiin poistaa tai madaltaa ja miten heidän oppimistaan voitaisiin parantaa ja osallistumista lisätä. Inklusiivisuudessa etenkin opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus, opettajien keskinäinen yhteistyö sekä varhaisen puuttumisen ja tuen merkitys korostuvat. Ammatillisessa koulutuksessa ohjaus- ja opiskelijahuoltotyössä ensisijaista on ongelmien ennaltaehkäisy ja esim. opintojen keskeytysten ehkäisy ja jatkotoimenpiteet mahdollisen keskeytyksen sattuessa. Tavoitteenamme on saada negatiivisten keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärä mahdollisemman pieneksi instituutissamme. Negatiiviseksi keskeyttäjäksi luokitellaan opiskelija, jolla opiskelunsa keskeytyksen jälkeen ei ole selkeää jatkosuunnitelmaa. Tällainen negatiivisesti opiskelunsa keskeyttänyt opiskelija on vaarassa joutua syrjäytymiskierteeseen. Toiminta-ajatuksemme mukaisesti pyrimme kaikin keinoin ehkäisemään nuoren syrjäytymistä ja edesauttamaan heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Oppilaitoksemme erityisopetuksen kehittämisstrategia ja erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma löytyvät kokonaisuudessaan y-asemalta. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen painoarvo elinkeinoelämän osaamistarpeena on kasvanut nopeasti. Tämän päivän valveutuneet asiakkaat, media ja lainsäädäntö pitävät huolen siitä, että myös oppilaitoksen on pakko nähdä kestävä kehitys osana oppilaitoksen imagoa sekä koulutuksen laadukkuutta. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa oppilaitoksen laadunhallintaa. Hyvin monilla oppilaitoksemme yhteistyöyrityksillä on ympäristösertifikaatti ja sen edellyttämät tavoitteet ja toimenpiteet mm. jätteiden lajittelun, kierrätyksen, sähkön ja veden säästämisen

12 osalta jne. Siksi on tärkeää, että myönteinen asennoituminen kestävään kehitykseen ja kestävän elämäntavan mallit omaksutaan jo opiskeluaikana. Vuosina 2007-2010 uudistettavissa ammatillisen koulutuksen perustutkintojen perusteissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joka tulee siten sisällyttää ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävän kehityksen osaamista arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä ja muuta osaamista. Opetushallituksen keväällä 2008 julkistamien Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten mukaan koulutuksen järjestäjä sisällyttää toimintajärjestelmäänsä kestävän kehityksen toimintaohjelman. Forssan ammatti-instituutissa kestävän kehityksen toimintaohjelman laadinta aloitettiin syksyllä 2008. Ohjelmalla ohjataan ympäristöasioihin, henkilöstön ja opiskelijoiden työsuojeluun ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimintaohjelman laadinnasta ja kehittämisestä vastaa kestävän kehityksen koordinaattori yhteistyössä kehittämistyöryhmän kanssa. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. YK:n ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987 Oppilaitoksemme kestävän kehityksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä ohjeistus löytyvät kokonaisuudessaan y-asemalta. Laatukäsikirja Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirja kuvaa oppilaitoksen toimintajärjestelmän ja kertoo yhteisen tavan toimia niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja koulutusta kehitetään pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjaa sovelletaan kaikilla instituutin eri koulutusaloilla. Yhteinen tapa toimia saavutetaan, kun jokaisella koulutusalalla toimitaan laatukäsikirjan menettelyohjeiden mukaisesti. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjassa määritellään instituutin laatupolitiikka ja laatukäsikirja sisältää koko instituuttia koskevat yhteiset menettelyohjeet ja koulutusalakohtaiset työohjeet. Tämän lisäksi laatukäsikirjassa on erityisopetuksen kehittämisstrategia ja erityisopetuksen suunnitelma, pedagoginen strategia ja kestävän kehityksen toimintaohjelma. Vuosittain laadittava auditointisuunnitelma on myös löydettävissä laatukäsikirjasta. Kaikille koulutusaloille yhteiset menettelyohjeet mahdollistavat yhtenäisen toimintakulttuurin oppilaitoksesa. Menettelyohjeista henkilökunta voi tarkistaa menettelyn vaiheet, hyväksymistavat ja vastuut (prosessien omistajat) sekä toimia niiden mukaisesti. Lisäksi menettelyohjeista näkyvät toimintaan liittyvät asiakirjat ja arkistointitavat. Tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa viitataan useassa kohdin laatukäsikirjan menettelyohjeisiin, jossa käsiteltävän kohdan sisältö on täsmällisesti määritelty. Siten opetussuunnitelman yhteinen osa ja laatukäsikirja yhdessä toimivat sitovana ohjeistuksena kaikilla koulutusaloilla. Eri koulutusaloilla on oikeus laatia laatukäsikirjan periaatteiden ja instituutissa toteuttavien

13 menettelyohjeiden kanssa sopusoinnussa olevia koulutusalakohtaisia työohjeita, jotka täydentävät menettelyohjetta ja helpottavat koulutusalan yhtenäistä toimintaa. Koulutusalakohtaisten työohjeiden tulee olla koulutusalan laatukäsikirjassa, mikäli koulutusalalla on laadittu ja sovelletaan menettelyohjeen lisäksi omia koulutusalakohtaisia työohjeita. Itsearviointi on osa oppilaitoksen toiminnan arviointia. Itsearvioinnit, kuten muutkin arvioinnit suoritetaan vuosittain laadittavan auditointisuunnitelman mukaisesti. Itsearviointi suoritetaan EFQM-viitekehyksessä, joka on kokonaisvaltainen arviointi. Arviointi kohdistuu sekä prosesseihin että tuloksiin. Itsearvioinnin suorittamisesta on yksityiskohtainen ohjeistus oppilaitoksen laatukäsikirjassa. Laatukäsikirja on luettavissa oppilaitoksen verkossa ja laatukäsikirjaan liittyvä tuki- ja täydennysaineisto Y-asemalta. Laatukäsikirjaa päivitetään (uudistetaan menettely- ja työohjeita sekä tehdään uusia tarpeen vaatiessa) jatkuvasti. Päivitystyöstä vastaa laaturyhmä yhteistyössä johtavan rehtorin, johtoryhmän ja koko henkilöstön kanssa. Päivitystyössä ja uusien menettelyohjeiden laadinnassa hyödynnetään oppilaitoksen henkilöstön asiantuntumusta. Päivitykset ja uudet menettelyohjeet käsitellään johtoryhmässä. Niistä pyydetään palautteen ennen käyttöön ottoa koko henkilöstöltä ja opiskelijoilta. Laatukäsikirjan toimivuutta ja kehittämistarvetta arvioidaan auditointien perusteella. Saatujen auditointi- ja muiden arviointipalautteiden perusteella laatukäsikirjaa kehitetään, menettelyohjeiden ymmärrettävyyttä parannetaan ja tarvittaessa laaditaan uusia menettelyohjeita. Kehitystyöstä vastaa laaturyhmä yhteistyössä johtoryhmän kanssa. 6 ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa vertais- ja ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuskuntayhtymämme laadunhallinta perustuu tuloksellisuus- ja itsearviointi -viitekehykseen. Viitekehys sisältää sekä EFQMmallin (liite 1) mukaisen toiminnan kuvaus- ja itsearviointimenettelyn että BSC-viitekehyksen (sovellus) mukaisen tuloksellisuusmittariston (liite 2). Mittaristo on laadittu ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusmallin pohjalta täydennettynä keskeisillä, menestystekijöihimme liittyvillä omilla mittareilla. Edellisten lisäksi hyödynnämme arvioinnissamme ja kehittämisessämme CQAF laadunvarmistusmallia. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen laadunvarmistusmalli (CQAF) antaa puitteet toimiva järjestelmän arvioinnille ja kehittämiselle (Liite 1). Malli perustuu jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattisen kehittämiseen. Arviointien tuottama palautetieto toiminnan tuloksista ja toimintatavoista on seuraavan kauden toiminnan suunnittelun ja erityisesti pedagogisen kehittämisen perusta. Itsearviointien lisäksi toteutamme kuntayhtymän sisällä sisäisiä ja vertaisauditointeja Kanta-Hämeen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Vuosittaiset auditoinnit määritellään auditointisuunnitelmassa. Hyödynnämme opiskelijoille, työelämälle, sisäisille asiakkaille ja eri sidosryhmille tehtyjen kyselyjen tuloksia toimintamme kehittämissä. Arviointi- ja kehitysyhteistyötä tehdään muun muassa yhteisillä opiskelija- ja henkilöstökyselyillä Kanta-Hämeen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa.

14 7 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa Forssa ammatti-instituutissa eri koulutusaloilla ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja näyttötutkintokoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistus antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa olosuhteissa sekä kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa ammattitaitovaatimuksia. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja yrittäjyysopinnot edistävä työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi (L 630/98 2, 5 ). Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, vastuullisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Oppilaitoksen myönteinen oppimisympäristö, asiantunteva ja osaava henkilöstö tukevat opiskelijan kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijan myönteistä kehitystä tuetaan ja vahvistetaan opiskelijan tervettä itsetuntoa. Koulutuksessa edistetään demokratiaa sekä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 8 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEI- SENA KOULUTUKSENA JA NÄYTTÖTUTKINTONA Forssan ammatti-instituutissa koulutusta järjestetään sekä opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena että näyttötutkintokoulutuksena. Forssassa toimii vahva aikuiskoulutusta antava aikuiskoulutuskeskus. Koulutuksellisesta tehtäväjaosta on sovittu Forssan ammatti-instituutin ja Forssan aikuiskoulutuskeskuksen välillä siten, että Forssan ammatti-instituutti keskittyy opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen ja näyttötutkintokoulutukseen siltä osin, kun sitä ei tarjota Forssan aikuiskoulutuskeskuksessa. Oppilaitoksessamme annettavia näyttötutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Aikuiset voivat osoittaa näytöillä ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan tutkintotodistuksen. Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Näyttötutkinnon voi suorittaa omaehtoisesti, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Näyttötutkintoon pohjautuvaa koulutusta Forssan ammatti-instituutissa annetaan lähinnä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tutkintojen muodostuminen Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai tehtäväkokonaisuuksiin. Ammatillisten perustutkintojen perusteissa määritellään tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset. Peruslähtökohtana

15 tutkinnon osien muodostamisessa on se, että ne kattavat ammattitaidon, jota edellytetään kyseisessä työelämän toimintakokonaisuudessa. Myös osaamis- ja ammattitaitovaatimukset määritellään tutkinnonosakohtaisesti työelämässä tarvittavan osaamisen pohjalta. Ammattitaitovaatimukset määritellään hallittavina tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee sisältää ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja (yhteiset opinnot). Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien kytkennät tutkinnossa vaadittuun ammattitaitoon tulee näkyä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin määritellään siten, että yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti. Koko perustutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite. Perustutkinto voidaan suorittaa myös tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kuin se on opiskelijan opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opetuksen järjestäminen Forssan ammatti-instituutissa opetus järjestetään luokkamuotoisena lähiopetuksena, pienryhmäopetuksena, itsenäisenä opiskeluna ja aikuiskoulutuksessa etäopiskeluna. Työssäoppiminen ja näytöt suoritetaan ensisijaisesti alan yrityksissä tai yhteisöissä. Opetuksessa huomioidaan eri tutkinnon osien ja opintojen integrointi. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä. Opetus muodostaa kokonaisuuksia ja etenee loogisesti sekä yksittäisen jakson sisällä että tutkinnon osien sisällä. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa tutkinto osissa. Näyttötutkintokoulutuksessa opiskelumuotona on pääasiassa monimuoto-opiskelu. Monimuoto-opiskelussa tutkinnon suorittajan edellytetään vastaavan itseohjautuvasti opintojensa etenemisestä. Tämä vaatii tutkinnon suorittajalta sekä itsenäisyyttä että opiskelutaitojen riittävää hallintaa. Monimuoto-opetuksessa käytetään opetusmuotoina lähi- ja etäopetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Monimuoto-opetuksessa kannustetaan opiskelijaa kehittämään itseohjautuvan oppimisen valmiuksia. Lähiopetus on luokkahuonemuotoista opetusta, jossa tutkinnon suorittajat ja opettaja kohtaavat toisensa ja ovat oppimistilanteessa vuorovaikutuksessa. Etäopetuksella tarkoitetaan opetusmuotoa, jossa tutkinnon suorittajat tekevät itsenäiseen työskentelyyn suunniteltuja oppimistehtäviä. Opiskelija on tarvittaessa yhteys opettajaan esim. puhelimitse, sähköpostitse tai Moodlen välityksellä. Monimuoto-opetus edellyttää, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppimisen ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Forssan ammatti-instituutin opetuksessa huomioidaan oppimistavoiltaan ja -vaikeuksiltaan erilaiset opiskelijat sekä opiskelijat, joilla on elämässään muita vaikeuksia. Asioihin tartutaan nopeasti ja kehitetään koko ajan instituutin sisäistä yhteistyötä ja tukitoimia sekä kotien ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä.

16 Oppisopimuskoulutus Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Lisäksi oppisopimuskoulutus mahdollistaa ammatillisen lisäkoulutuksen. Yrittäjillä on myös mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työnopetuksen ajalta. Tietopuolinen koulutus on opiskelijalle maksutonta ja sen ajalta voidaan (jos työnantaja ei maksa palkkaa) maksaa opintososiaalisia etuja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 2. vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

17 3. ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 5. aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 6. kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 7. estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 8. viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. 9. matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 10. teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan. 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimin-

18 Kansainvälisyys taan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Kansainvälistymisstrategian mukaan tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kansainvälisessä yhteistyössä kehitetään opetussuunnitelmien perusteiden edellyttämiä tavoitteita kuten kehityksen edistämistä, yrittäjyyden kehittämistä ja laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan edistämistä. Kansainvälistymisellä pyritään parantamaan opiskelijoiden ja henkilöstön osaamistasoa alueelliset ja alakohtaiset tarpeet huomioiden. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelija voi suorittaa osan työssäoppimisesta myös ulkomailla oppilaitoksen hyväksymissä paikoissa. Kansainvälisen toiminnan lähtökohtana pidetään ammatti-instituutissa kansainvälistymisstrategian mukaista opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä opintojen kehittämistä opiskelijoiden ammattitaitoa edistävällä tavalla sekä alueelliset ja alakohtaiset painotukset huomioiden. Valmiuksien kehittämiseen annettavat tiedot ovat tietoja oman ja vieraiden kulttuurien eroista ja samankaltaisuuksista, jotka auttavat opiskelijaa ymmärtämään muita kulttuureja ja palvelemaan tasapuolisesti eri kulttuureista lähtöisin olevia asiakkaita. Taidoista tärkein on kielitaito. Kansainväliseen toimintaan liittyviä valmiuksia opettavat kaikki instituutin opettajat koko koulutuksen ajan. Kansainvälisen toiminnan muodot ovat: ulkomailla tapahtuva työssäoppiminen ulkomailla tapahtuva opiskelu ulkomaille suuntautuvat opintomatkat opettajavaihto kansainvälisyyspäivät ja -viikot näyttelyt vieraskielinen ammattiopetus Kansainvälisyystoiminnasta vastaa Forssan ammatti-instituutissa siihen nimetty henkilö. Kestävää kehitystä edistävä toiminta Ammatillisten perustutkintojen kohdalla on tärkeää tarkastella tutkintoja kokonaisuutena myös kestävän kehityksen osaamisen rakentumisessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen yhtenä haasteena on se, että teema ylittää oppiainerajat. Lisäksi kestävän kehityksen asioilla on vahva yhteys oppilaitoksen toimintaympäristöön ja arjen käytöntöihin. Siten onkin tarkoituksenmukaista, että oppilaitoksen kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan oppilaitoksessa yli oppiainerajojen, opiskelijoiden, koko opettajakunnan ja muun henkilöstön kesken. Instituutissa on vuoden 2009 alusta lähdetty systemaattisesti laatimaan kestävän kehityksen ohjelmaa. Aluksi tehtiin toiminnan nykytilakartoitus, jonka pohjalta nykytilaa arvioitiin ja määritettiin keskeiset kehittämiskohteet. Eri tasoilla tehtiin kehittämissuunnitelmat, joissa päätettiin tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit, seuranta ja arviointi.

19 Kestävän kehityksen ohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toiminnassa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuivat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Oppilaitos voi hakea sertifikaattia, kun se on toteuttanut vähintään viisi teemaa, joista vähintään kaksi on ekologis-taloudellisia ja vähintään kaksi sosiaalis-kulttuurisia teemoja. Siksi oli tarkoituksenmukaista valita ohjelmaan viisi teemaa. Valittujen kriteerien avulla ja niiden näkymisenä opetuksessa ja toimintakulttuurissa oppilaitos voi edetä kestävän kehityksen työssä vaiheittain kohti sertifikaatin tasoa. Henkilöstö- ja opiskelijakyselyn tuloksena Forssan ammatti-instituuttiin valittiin keväällä 2009 seuraavat teemat: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys 1 Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2 Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 3 Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4 Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Oman teema 5 Energia ja vesi Tavoitteena on se, että oppilaitoksella on toimiva kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoden 2010 alkuun mennessä. Toteuttamisessa näkyvät hyvät toimintamallit materiaalien kulutuksessa ja jätteiden syntymisen vähentämisessä, jätteiden lajittelussa, veden ja energian kulutuksen vähentämisessä, oppimisympäristön kehittämisessä, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä työilmapiirin ja viihtyvyyden toteutumisessa. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tietää ympäristön tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä, koulutusalansa ympäristövaikutuksista ja omaksuu ympäristömyönteiset toimintatavat. Perustutkintotasolla uudistettavia, tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa ja kehitettäessä tutkinnon osittain on tunnistettava, miten kestävän kehityksen teemat näkyvät tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa, arviointikohteissa ja kriteereissä. Tutkinnon osan yhteyteen kirjataan ylös keskeiset kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat ja esitetään vaihtoehtoja miten kestävän kehityksen teemaa voidaan tuoda esille tutkinnon osan toteutuksessa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon omassa työssään ja elämässään. Teknologia ja tietotekniikka Uutta teknologiaa hyödyntämällä monipuolistetaan opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikasta muodostetaan luonteva työväline, toimintatapa ja toimintaympäristö. Instituutin tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määritellään opiskelijan, opetushenkilöstön ja muun henkilöstön tietotekninen osaaminen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteena on, että opiskelija saa opintojensa aikana tietoyhteiskunnassa tarvittavien perus-

20 valmiuksien lisäksi edellytykset oman koulutusalansa teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle. Verkko-opetuksen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja opintojen vaihtoehtoiset suoritusmahdollisuudet kirjataan opintojaksosuunnitelmiin. Tietoverkkoa hyödynnetään arvioinneissa ja palautekyselyissä, työssäoppimisen eri vaiheissa ja ammattiosaamisen näytöissä. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä painotetaan uudistuvissa perustutkinnoissa erityisen paljon. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjyysvalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnolle luonteenomaisella tavalla. Yrittäjyysosaamista on tutkinnossa laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena siten, kun se on työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta perusteltua. Perustutkintotasolla uudistettavia, tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa ja kehitettäessä tutkinnon osittain on tunnistettava, miten yrittäjyyskasvatuksen teemat ja painotukset näkyvät tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa, arviointikohteissa ja kriteereissä. Tutkinnon osan yhteyteen kirjataan ylös keskeiset yrittäjyyskasvatukseen liittyvät näkökulmat ja esitetään vaihtoehtoja miten yrittäjyyden teemaa voidaan tuoda esille tutkinnon osan toteutuksessa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa yrittäjyyden mahdollisuudet huomioon omassa työssään ja elämässään. Yrittäjyyden opiskelun tulee olla innostava kokemus. Opiskelu on hyvin paljon myönteisen asenteen luomista niin sisäistä kuin ulkoistakin yrittäjyyttä kohtaan. Toiminnallisuus ja omat konkreettisten tekemisten kokemukset niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössä, onnistuminen, mutta myös haasteellisuus ovat tärkeitä. Näiden kokemusten mahdollistaminen on kiinni innovatiivisuudesta ja uskalluksesta uudistaa opetusmenetelmiä ja toimintatapoja. Työsuojelu ja -turvallisuus Työsuojelutoiminnan avulla edistetään ja ylläpidetään työntekijän ja työyhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä. Eri ammattialoilla on niille ominaiset työolot ja ympäristö, jolloin työsuojelun painopisteet vaihtelevat. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee työsuojelun ja työterveyshuollon merkityksen työpaikalla, tunnistaa omalle alalle tyypilliset työympäristössä olevat tapaturma- ja sairastumisvaarat sekä työkykyyn vaikuttavat kuormitustekijät. Opiskelija tietää keinoja riskitekijöiden ennakoimiseksi ja poistamiseksi. Opiskelussa tulee huolehtia siitä, että opiskelija tietää ammattiinsa liittyvät turvallisuusohjeet ja määräykset, osaa turvalliset työtavat ja huolehtii osaltaan järjestyksestä ja siisteydestä työpaikalla. Työssäoppimisen aikana on huomioitava työssäoppimista koskevat työturvallisuusohjeet ja määräykset. Henkinen hyvinvointi, työilmapiiri, työssä jaksaminen ja kiusaaminen ovat asioita, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Näiden asioiden käsittely integroidaan opetukseen. Oppilaitoksen kaikessa toiminnassa tavoitteena on ylläpitää hyvää opiskelu- ja työilmapiiriä. Jokaisen henkilöstöön kuuluvan on puututtava havaitsemiinsa työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä heikentäviin epäkohtiin mm. kiusaamiseen on puututtava välittömästi. Ammatillisissa opinnoissa ja työssäoppimisessa opiskelija perehdytetään työolosuhteisiin, työssä käytettäviin työvälineisiin, materiaaleihin ja turvallisiin työtapoihin ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista. Perehdyttämis-