Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015
Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Laaditaan yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa Vastaa valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen maankäyttö- ja rakennuslakiin Toteuttaa maakuntavaltuuston linjaamat maankäytön perusratkaisut
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) Internetsivu ja GIS-pohjainen palautesovellus Taustaselvitysten käynnistäminen Viranomaisneuvottelu 28.5.2012 2013 VALMISTELUVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen laadinta 2014-2015 VALMISTELUVAIHE 2015 EHDOTUSVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista, MKV perusratkaisut Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineistosta (kaavaluonnos) kuuleminen Palautteen käsittely Lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu 2016 OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus HYVÄKSYMISVAIHE Kaavaehdotuksesta kuuleminen Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta MAAKUNTAKAAVA 2040
Maankäyttövaihtoehdot maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/maankayttovaihtoehdot
Perusratkaisut
Perusratkaisut Alue- ja yhdyskuntarakenteen runko: Kehittyvä kaupunkiseutu ja sen tiivistyvät keskukset, mikä mahdollistaa tehokkaaseen joukkoliikenteeseen perustuvan liikennejärjestelmän Asemanseutujen kehittäminen, mm. Tampereen eteläpuolinen uusi henkilöliikenteen asema Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vahvoilla joukkoliikennevyöhykkeillä Uudet suuren väestöpohjan alakeskukset pääradan varteen etelässä Suurimmat yhdyskuntarakenteelliset avaukset kytkeytyvät päärata / vt 3 akseliin Eteläinen HHT-vyöhykkeeseen kytkeytyvä kasvualue, jonka joukkoliikenne nojaa etenkin nopeisiin pitkän matkan yhteyksiin ja niihin liittymiseen Liityntäpysäköinnin ja päärataan kytkeytyvien asemanseutujen kehittäminen Valkeakosken kehittyy seutukeskuksena ja lähentyy maankäytöllisesti Lempäälää Pälkäne tukeutuu etenkin valtatien 12 suuntaiseen kehittymiseen
Perusratkaisut Alue- ja yhdyskuntarakenteen runko: Kaupunkiseutua ympäröivien keskisuurten ja pienten keskusten taajamien vahvistaminen, mikä mahdollistaa näiden kytkemisen nykyistä paremmin joukkoliikenteen laatukäytäviin Keskusten saavutettavuuden parantaminen koko maakunnassa Pohjoisessa Mänttä-Vilppula ja Juupajoki tukeutuvat raideliikenteeseen joukkoliikenteessä Valtatie 9 ja kantatie 66 oleellisia alueen kytkeytymisen ja elinkeinoelämän edellytysten parantamisessa Parkanossa raideliikenteen kehitys oleellista keskustan ja asemanseudun kytkeminen Ikaalinen ja Hämeenkyrö tukeutuvat maankäytöllisesti valtatien 3 kehittymiseen Lounaassa Sastamalan keskusta kehittyy alueen keskuksena, jossa joukkoliikennettä pyritään kehittämään sekä teillä että raiteilla.
Aluevaraukset ja kehittämisperiaatteet
maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/palveluverkko
Kaupan palveluverkko Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa (ei tukkukauppaa) Pirkanmaalla nyt 1 665 000 kerrosneliömetriä (k-m 2 ) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta keskustahakuisesta kaupasta 53% keskustoissa. Tavoitteena on nosto 64%:iin. Keskustojen osuus kaupan kerrosalasta vaihtelee kunnittain: 5 92% Vuodelle 2040 on laskettu vähittäiskaupan kokonaismitoitus, johon kaavan alueiden enimmäismitoitukset pohjautuvat. Liiketilan lisätarve vuoteen 2040 on 1 388 000 k-m 2. Jos kaikki tämä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 yhteensä 3 053 000 k-m 2. Keskustojen vahvistamiseksi 80% päivittäis- ja erikoistavarakaupan lisäyksestä ohjattu keskustoihin.
Kaupan palveluverkko Vähittäiskaupan lisäystä etenkin kaupunkiseudulle ja Etelä-Pirkanmaalle, jonne myös suurin väestönkasvun odote. Kaavan kaupparatkaisu tukee ensisijaisesti keskusta-alueita ja olemassa olevia kaupan alueita, joita pyritään myös kehittämään monipuolisempien toimintojen suuntaan. Tilaa vaativan kaupan ratkaisu tukee trendiä, jossa kauppa ja muut työpaikkatoiminnot sekoittuvat ja logistiikan merkitys korostuu. Ratkaisu sallii nykyistä laajempia ja monipuolisempia kaupan yksiköitä taajamaalueiden sisällä, edistäen lähipalveluiden saavutettavuutta ja kaupan kilpailun mahdollisuuksia. Ratkaisu tukee myös kaupan ja muiden palvelujen hybridien sekä sekoittuneiden toimintojen syntyä.
Yhteenvetokartta keskustoista, kylistä, palveluiden ja kaupan alueista. Keskusta-alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksina) Paikallistasoiset kuntakeskukset (osoitetaan kohdemerkinnöin)! Kyläverkko kaavaluonnokseen (kohdemerkinnät) sekä aluevarauslaajuisina kaavaan osoitettavat erilliset taajamat ja suurimmat kylät Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupan alueet ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksin) sekä keskustojen ulkopuoliset palvelujen alueet / osaamiskeskittymät (osoitetaan alueja kohdemerkinnöin) Huom! Ei kaavakartta.!!
Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3. - 10.4.2015 Lausuntoaika 5.5. saakka Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt