Kaupunginvaltuusto 70 05.09.2016 Kaupunginhallitus 267 12.09.2016 Kaupunginhallitus 110 03.04.2017 Valtuustoaloite paikallisen ja kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuaseman parantamiseksi kaupungin hankinnoissa 443/01.015/2016 KAUPVALT 05.09.2016 70 "Ylöjärven kaupungin hankintastrategia on vasta suunnitteilla. Tällä hetkellä hankintaprosessista vastaa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, joka on Tampereen kehyskuntien (Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven) omistama hankintaosakeyhtiö. KuHa on hankintalain 11 :n tarkoittama yhteishankintayksikkö. Sen päätehtävänä on kehittää kehyskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena. KuHa tuo kehyskuntien hankintoihin kaupallisen osaamisen ja vastaa hankintaprosessin sekä kaupallisesta että juridisesta oikeellisuudesta. Julkisyhteisön hankintoja tehtäessä pitäisi erityisesti huomioida myös eettiset ja ympäristönäkökohdat. Tätä näkökulmaa vahvistaa osaltaan 29.6.2016 annettu valtioneuvoston periaatepäätös JULKISTEN ELINTARVIKE- JA RUOKAPALVELUHANKINTOJEN ARVIOINTIPERUSTEISTA. http://mmm.fi/documents/1410837/1880296/periaatep% C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+julkisista+ruokahankinnoista _su.pdf/7115f133-a4d9-4e2d-a729-2486f76df2ce Päätöksessään valtioneuvosto edellyttää, että valtion elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään ottamalla tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Vaikka periaatepäätös on vain suositus kunnille, verovaroin tehtävissä hankinnoissa on painavat syyt korostaa päätöksessä esiintuotuja hankintaperusteita. Tavoitteena pitää olla hankintamenettely, joka turvaa paikallisille tuottajille ja yrityksille tasa-arvon muiden tuottajien kanssa. Suomen tiukkojen säädösten noudattaminen ei siis saa heikentää
kotimaisten tuottajien ja yritysten kilpailuasemaa hankinnoissa. Kangasalan valtuusto lisäsi yksimielisesti jo 16.11.2015 talousarviokirjaan valtuutettu Hannu Karppilan esityksen: Elintarvikehankinnoissa kriteerinä vaaditaan minimissään Suomen lainsäädännön vaatimuksin tuotettu elintarvike. Tämä päätös ei ole edennyt KuHassa. Esitys: Ylöjärven kaupunki ohjeistaa KuHaa niin, että se viipymättä ottaa hankintamenettelyssä huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksessä 29.6.2016 annetut kriteerit. Vihreä valtuustoryhmä, Keskustan valtuustoryhmä" Päätös Kaupunginvaltuusto päätti lähettää em. valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. ----- KAUPHALL 12.09.2016 267 Kaupunginjohtaja ehdottaa: Kaupunginhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen tekniikka- ja ympäristöosastolle lausuntoa varten. Päätös Hyväksyttiin. ----- KAUPHALL 03.04.2017 110 Keskustan ja Vihreiden valtuustoryhmät ovat 5.9.2016 jättämässään valtuustoaloitteessa koskien paikallisen ja kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuaseman parantamista kaupungin hankinnoissa esittäneet, että Ylöjärven kaupunki ohjeistaisi Kuntien hankintapalvelut Oy:tä (myöhemmin KuHa), että se viipymättä ottaisi hankintamenettelyssä huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksessä 29.6.2016 annetut kriteerit. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta 29.6.2016 Periaatepäätöksessään julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi ohjeistaa julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluissa sellaisiin hankintoihin, joiden tuottamisessa on noudatettu hyviä tuotantotapoja. Tuotanto-olosuhteissa otetaan tehostetusti huomioon mm. pellon hyvät viljelymenetelmät, ravinteiden kierrätys, tarpeen mukainen kasvinsuojelu ja eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään edellyttänyt, että julkisissa elintarvike- ja
ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Hankintayksiköt voivat asettaa erilaisia vaatimuksia tarjoajien ohella myös itse hankinnan kohteelle eli elintarvikkeille. Edellytyksenä on kuitenkin, että asetetut vaatimukset liittyvät hankintaan ja niillä on merkitystä tarjousten vertailussa. Vaatimuksilla ei saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua eikä niillä saa pyrkiä suosimaan tai syrjimään ketään tarjoajaa. Vertailun perusteet ja kriteerit esitetään tarjouspyynnössä. Yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä voidaan esittää ainakin seuraaville elintarvikkeen ominaisuuksille: tuoreus, tasalaatuisuus, jäljitettävyys, suola- ja rasvapitoisuus, luomu, bakteerien määrä ja turvallisuus. Tuotteille on mahdollista käyttää myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia kriteereitä, kuten prosessi, toimitusaika, hävikin hallinta, jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden alkuperätieto ja ravitsemussuositusten mukaisuus. Konkreettisina esimerkkeinä siitä, mitä periaatepäätöksessä mainitut kriteerit elintarvikehankinnoissa esimerkiksi voisivat olla, valtioneuvosto on listannut seuraavia asioita: - julkisissa keittiöissä hankitaan ensisijaisesti luonnonmukaisesti tuotettua maitoa - marjojen ja vihannesten alkuperämaa ja viljelytila/keräilyalue ilmoitetaan ja ne on voitava käyttää kuumentamatta - viljatuotteissa raaka-aineen alkuperämaa ja tuotteen jalostusmaa ilmoitetaan - pestyn perunan alkuperä, viljelytila ja tuotantotapa ilmoitetaan - maito-, liha- sekä kananmunatuotteiden salmonella- ja lääkejäämävapaus perustuu seurantaan ja todentavaan valvontajärjestelmään - sioilla on saparo sekä tilaa enemmän kuin tietty vaadittu neliömäärä/lihasika - siipikarjasta saatavat tuotteet ovat peräisin tiloilta, joilla nokkia ei katkaista - kalan alkuperämaa ilmoitetaan ja onko se luonnonkala/kasvatettu tai vastuullisella tavalla pyydetty Edelleen valtioneuvosto on periaatepäätöksessään todennut, että perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia julkisia hankintoja. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen tai elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista. Kilpailukykyä lisäävät innovaatiot voivat liittyä myös muihin tekijöihin. Esimerkkejä tällaisesta ovat
muun muassa uusiutuvien energialähteiden käyttö tuotannossa, agro-ekologisten symbioosien edistäminen, talouskalana vajaahyödynnettyjen kalojen tuotteistaminen tai kotimaisten kasviproteiinien kehittäminen ja käyttö elintarviketuotteissa. Valtioneuvosto suosittelee, että myös kaikki muut julkiset hankintayksiköt sekä valtion omistusohjauksen piirissä olevat yritykset noudattavat edellä mainittuja periaatteita ja tavoitteita. Edellä mainittujen tavoitteiden ja linjausten edistämiseksi valtioneuvosto on periaatepäätöksessään päättänyt perustettavaksi hankkeen laatimaan käytännön hankintaoppaan kriteerien soveltamisesta. Opas laaditaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan osana kestävän kehityksen kokonaisuutta ottaen huomioon jo tehdyt ohjeistukset mukaan lukien ravitsemussuositukset. Edelleen on todettu kannustettavan esimerkiksi eläinten laatukriteereistä kertovan merkin suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä parantaa elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen suunnitelmallisuutta. Lisäksi on todettu myös markkinakartoitusten tekeminen ja vuoropuhelu mahdollisten toimittajien kanssa ennen hankinnan aloittamista. Lopuksi on todettu elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen tekemisen periaatepäätöksessä esitettyjen kriteerien perusteella edellyttävän pitkäjänteistä ja strategista hankintojen suunnittelua, ruokapalvelun (mukaan lukien ruokalistasuunnittelu) kehittämistä tuote- ja sesonkilähtöisesti, laaja-alaista hankintaosaamista sekä poliittisen ja virkamiesjohdon tukea käytännön hankintatoiminnalle. Valtioneuvosto kannustaa periaatepäätöksessään kuntia ja maakuntia sisällyttämään palvelutai hankintastrategioihinsa tavoitteet ja periaatteet, jotka edistävät ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistävien tuotanto-olosuhteiden huomioon ottamista hankinnoissa. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä arvioi periaatepäätöksen toteutumista säännöllisesti. Arviointien yhteydessä ministeriryhmä antaa tarvittaessa suosituksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi. Arvioinnin pohjaksi maa- ja metsätalousministeriö teettää periaatepäätöksen mukaan kyselyn valtion hankintayksiköille ja kunnille periaatepäätöksen mukaisten kriteerien käytöstä vuonna 2018. Samaa tarkoitusta varten valitaan myös kolme pilottikohdetta, joissa seurataan elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen muuttumista lähivuosina. Ylöjärven kaupungin elintarvikehankinnat / tämän hetkinen tilanne KuHa Oy on kilpailuttanut elintarvikehankinnat muiden KuHan jäsenkuntien ohella myös Ylöjärven kaupungille siten, että hankintasopimuskaudet leipomotuotteiden ja mustan makkaran osalta alkoivat 1.4.2016 ja maitotaloustuotteiden, lihan,
valmisruokien, hedelmien, vihannesten, perunan, tukkutuotteiden sekä pakasteiden osalta alkoivat 1.6.2016. Hankintasopimukset ovat voimassa sopimuksesta riippuen 31.3.2019/31.5.2019 saakka tai 31.3.2021/31.5.2021 saakka, mikäli sopimusten optiokaudet otetaan käyttöön. Nykyisten hankintojen kilpailutuksen kriteerinä oli ravitsemus, jossa painopiste oli rasvojen, suolan ja kuidun saanti. Tämä perustuu valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi joukkoruokailussa. Ravitsemussuositukset kuvaavat väestöjen ja ihmisryhmien ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia. Tuotteen alkuperä tai tuotantoalue ei ole itsessään varsinainen hankintakriteeri, mutta hankinnoissa ollaan kuitenkin käytetty erilaisia laadullisia tekijöitä. Nykyinen kotimaisen raaka-aineen osuus hankinnoista on arvioilta noin 75 %. Tähän osuuteen vaikuttaa merkittävästi vuodenaika erityisesti kasvisten osalta. Hankinta on toteutettu kokonaistaloudellisesti edullisuus-periaatetta noudattaen. Tarjouspyynnön edellytyksenä on ollut se, että jokainen kunta voi mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä suosimaan lähiruuan käyttöä sekä saamaan laadukkaita elintarvikkeita sopimuskumppaneiden tarjoussisällön ja ruokapalvelut kustannuspaikalle osoitettujen määrärahojen mahdollistamissa rajoissa. Kilpailutus on Kuha Oy:n toimesta jaettu elintarvikeryhmäkohtaisiin hankintakokonaisuuksiin osittain kuntakohtaisesti. Kotimaiset tuotteet nykyisen hankintasopimuksen aikana ja valtioneuvoston periaatepäätöksen huomioiminen tulevassa elintarvikekilpailutuksessa Nykyisen sopimuskauden aikana Ylöjärven ruokapalveluissa painotetaan mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa, kuitenkin niin että hankintasäännökset ja kokonaistaloudellisuus toteutuvat. Pää raaka-aineiden kohdalla (lihat, maito ja maitotaloustuotteet sekä leipä) ravitsemus-suosituksia noudattamalla voidaan saada kotimaisia tuotteita kaupungin ruokapalveluiden tarjontaan. Käytännön hankinnoissa mm. tuoreiden kasvisten ja vihannesten osalta käytetään kotimaisia tuotteita satokauden aikana. Esimerkkinä tästä on kouluruokailussa porkkanaraaste, mikä on varsin merkittävä raaka-aine ja ruokalistalla viikoittain. Hankintamenettelyä sitoo hankintalaki. Hankintayksikkö voi asettaa erilaisia vaatimuksia tarjoajien ohella myös hankinnan kohteelle eli elintarvikkeille, kuitenkin niin että asetetut vaatimukset liittyvät hankintaan ja niillä on merkitystä tarjousten vertailussa. Vaatimuksilla ei saa rajoittaa kilpailua eikä niillä saa suosia tai syrjiä ketään tarjoajaa. KuHan antaman tiedon mukaan lähtökohtaisesti
tulevassa elintarvikehankinnan suunnitellussa voidaan huomioida valtioneuvoston periaatepäätös 29.6.2016, mutta sen käyttö ja sen kriteerien käytön laajuus riippuu sen hetkisistä olosuhteista, kuten kuntien tarpeista ja markkinatarjonnasta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Ylöjärven kaupunki voi ottaa tulevaa elintarvikekilpailutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa valtioneuvoston periaatepäätöksen sisältämät kriteerit esiin sekä pyrkiä osaltaan vaikuttamaan siihen, että hankintalain säädösten mahdollistamissa rajoissa valtioneuvoston periaatepäätöksen kriteerit tulisivat mahdollisuuksien mukaan kilpailutuksessa huomioiduiksi. Tässä yhteydessä on tosin huomioitava, että kotimaisen ja lähiruoan käytön edelleen lisääminen saattaa aiheuttaa elintarvikehankintojen osalta käyttötalouden kustannusten nousua. Yhtäältä on huomioitava se, että tulevalla sote-maakuntauudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus myös kaupungin elintarvikehankintojen volyymeihin. Nykyisellä hankintasopimuskaudella kaupunki pyrkii omissa elintarvikevalinnoissaan hankintasopimuksen mahdollistamissa puitteissa, talouden reunaehdot huomioiden, painottamaan lähiruokaa edellä mainituin tavoin. Oheismateriaali: - Kurun, Viljakkalan ja Ylöjärven maataloustuottajien yhdistysten kannanotto valtuustoaloitteeseen Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää lähettää tekniikka- ja ympäristöosaston lausunnon kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteeseen. Päätös Keskustelun kuluessa Minna Sarvijärvi ehdotti, että valtuustolle menevään lausuntoon lisätään, että Ylöjärven elintarvikehankinnoissa kriteerinä vaaditaan minimissään Suomen lainsäädännön vaatimusten mukaan tuotettu elintarvike. Minna Sorsa kannatti Sarvijärven ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen kädennostolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa. Mikäli ei voittaa, Sarvijärven ehdotus tulee kaupunginhallituksen päätökseksi.
Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Heiska, Kallio, Kesseli, Luojus, Saaristo, Virtanen) ja 5 ei-ääntä (Arola, Mustakallio-Sorvari, Sarvijärvi, Sorsa, Teivaala), joten puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. -----