VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VATT) TOIMINTAKERTOMUS 2005

Dnro 1/031/2006 15.3.2006 VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VATT) TOIMINTAKERTOMUS 2005 Helsinki 2006

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 5 TUTKIMUSALUE I TYÖMARKKINAT, VEROTUS JA SOSIAALITURVA... 5 TUTKIMUSALUE II JULKINEN TALOUS, YRITYKSET JA INTEGRAATIO... 9 TUTKIMUSALUE III YMPÄRISTÖ JA INFRASTRUKTUURIT... 11 TUTKIMUSALUE IV JULKISET PALVELUT JA ALUETALOUS... 14 2.2 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 19 2.3 TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 29 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI... 30 3.1 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 30 3.2 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT... 33 3.3 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU... 37 4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 39 5. MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 39 6. YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 39 7. ALLEKIRJOITUS... 40 LIITTEET... 41 TUOTOKSET... 41 PROJEKTIBUDJETTIEN JA TOTEUTUNEIDEN MENOJEN VERTAILU 1.1. 31.12.2005... 66 PROJEKTIBUDJETTIEN JA TOTEUTUNEEN KEHITYKSEN VERTAILU PROJEKTIRYHMITTÄIN... 67 YHTEENVETO JULKAISUISTA 2005... 69 2

1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Vuonna 2005 valtiovarainministeriön kanssa tehdyssä tulostavoiteasiakirjassa ja VATT:n toimintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet saavutettiin hyvin. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma toteutui myös hyvin. Toiminnan tuotoissa saavutettiin kaikkien aikojen korkein taso. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta ja asiantuntijapalveluiden kysyntä pysytteli korkealla tasolla. VATT tutkii kestävän taloudellisen kasvun edellytyksiä, hyvinvointiyhteiskunnan haasteita ja julkiseen talouteen liittyvien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Tutkimustyön sisältöä on painotettu hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön strategisten tavoitteiden mukaisesti tutkimuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Vuonna 2005 esillä oli erityisesti julkisen sektorin tuottavuus- ja vaikuttavuustutkimuksiin panostaminen. VATT:n päätuotteita ovat olleet tutkimusohjelman, toimintasuunnitelman ja tulostavoiteasiakirjan mukaisten tutkimusraporttien tuottaminen ja erilaiset asiantuntijapalvelut, kuten luennot, esitelmät sekä erilaisiin työ- ja asiantuntijaryhmiin osallistuminen. Budjettirahoitukseen sisältyvänä normaalina asiantuntijapalveluna Valtiovarainministeriölle on laadittu tarvittaessa pienehköjä selvityksiä ja muistioita VATT:n osaamisalueilta. Tutkimustyöstä ja sen tuloksista on tiedotettu tiedotustilaisuuksilla, lehdistötiedotteilla ja lehtikirjoituksilla sekä antamalla medialle haastatteluja. Toimintakertomus sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen VATT:n tuotoksista. VATT:n toiminta on organisoitu neljään tutkimusalueeseen. Tämän lisäksi VATT:ssa on hallintoyksikkö johon kuuluu myös tietohallinto, ja suoraan ylijohtajan alaisena esikuntayksikkönä viestintä ja kirjasto. Tutkimusalueiden välinen yhteistyö on nähty tärkeäksi toiminnan tehokkuuden ja joustavuuden kannalta, ja tutkimusprojekteja onkin sen vuoksi toteutettu tarvittaessa joustavasti eri alueiden välisenä yhteistyönä. Vuoden 2005 aikana kehitetyn tuottavuusmittauksen alustavien tulosten mukaan toiminnan volyymi kaikilla päätoimintoalueilla kehittyi vuoden 2005 aikana suotuisasti. Viimeksi kuluneen viisivuotiskauden aikana VATT:n tuottavuus on kasvanut selvästi. Osaamisen ja tutkimusten laadun kehittämisen kannalta tärkeä kansainvälinen yhteistyö toteutui monipuolisesti ja kehittyi myös suotuisasti. Tuloksena kansainvälisestä toiminnasta oli mm. osallistuminen Kiinan ja Japanin hallitusten järjestämiin korkean tason tulevaisuusfoorumeihin, kansainväliset yhteistyöprojektit, tukijoiden julkaisut kansainvälisissä tiedelehdissä ja vilkas esitelmöinti kansainvälisissä konferensseissa ja tutkijatyöpajoissa. Economicumin laitosten järjestämistä tutkijaseminaareista on informoitu kaikkia tutkijoita. EU-mission edustajat vierailivat VATT:ssa 11.2.2005 ja OECD:n pääekonomisti Jean-Philippe Cotis vieraili VATT:ssa 18.5.2005. Näissä tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia talouspolitiikkaan liittyviä tutkimuksia VATT:ssa. Thaimaan pääministerin alainen Office of the National Economic and Social Development Board Thaimaasta vieraili VATT:ssa 19.9.2005. Keskusteluissa käsiteltiin mm. VATT:n tutkimustoimintaa ja sen hyödyntämistä päätösten valmistelussa. Development Research Center of State Council P.R. China edustajia vieraili VATT:ssa 9.12.2005. Tämä organisaatio vastaa valtiollisten yritysten yksityistämiseen liittyvistä valmistelutehtävistä. Keskustelun kohteena oli Suomen kokemuksen liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä. Kokemus osoittaa, että tutkimustyön tuloksellisuuden ja laadun kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Tämä edellyttää vahvaa tulevaisuuden visiota ja siihen sitoutumista. Tarvitaan myös tutkimustoiminnan suunnittelua sekä investointeja tutkimusosaamisen, tutkimusmenetelmien ja aineistojen kehittämiseen. Avainasemassa ovat henkilöstön kehittäminen ja uudet henkilöstörekrytoinnit. Näiden tavoitteiden ja päämäärien toteuttamiseksi uudistettiin vuonna 2005 VATT:n strategia ja laadittiin uudistettu 3

tutkimusohjelma vuosille 2006 2008 sekä vuosille 2003-2005 laaditun tutkimusohjelmakauden päätyttyä. Strategiatyössä tarkistettiin visio, käytiin läpi toiminnan avainalueet yhteistyössä henkilöstön ja keskeisten sidosryhmien kanssa. VATT:n strategiatyössä hyödynnettiin sidosryhmähaastatteluja, valtiovarainministeriön strategiatyötä ja hallituksen strategia-asiakirjoja. VATT:n neuvottelukunta osallistui aktiivisesti sekä strategian että tutkimusohjelman linjausten laadintaan ja niistä käytyyn keskusteluun. Strategia mukaisesti VATT tutkii Suomen kansantalouden pitkän ajan kestävän talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Tutkimus palvelee päätöksentekoa, sen toimeenpanoa ja kansalaiskeskustelua. Tutkimuskohteiden talouspoliittinen ja julkistaloudellinen politiikkarelevanssi on keskeinen tutkimustyön suuntaamisessa. Tutkimuksissa keskitytään ensisijaisesti politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä julkisen sektorin tuottavuuden analysointiin. Tutkimustyössä käytetään taloustieteen uusinta tietoa ja menetelmiä. Soveltavana tutkimuslaitoksena yhteistyö muiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeätä. Uudistetun strategia mukaisesti VATT:n visiona on tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta Suomen taloudesta ja sen haasteista sekä politiikan vaikutuksista. VATT toimii luotettavana, riippumattomana ja kansainvälisesti verkottuneena asiantuntijayhteisönä. Työyhteisönä VATT innostaa ja palkitsee henkilöstöä. Strategian mukaisina VATT:n toiminnan arvoina ovat vastuullisuus, avoimuus, innovatiivisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Henkilöstöllä on luotu edellytykset osallistua erilaisiin itsensä kehittämistoimiin, joita VATT on hyvin vahvasti tukenut. Valtiovarainministeriön ohjeistukseen perustuen on laadittu suunnitelma määräaikaisten tehtävien vähentämiseksi ja henkilöstön vakinaistamiseksi. Tätä vakinaistamissuunnitelmaa on myös jo toteutettu. VATT vietti 15-vuotisjuhlaa lokakuun alussa järjestetyn vuosipäivän seminaarin muodossa. Juhlapuhujana oli ministeri Leena Luhtanen, joka kiitti VATT:n panosta päätöksentekoa palvelevien tutkimusten tekijänä. Muina puhujina olivat alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, ylijohtaja Anne Brunila ja ylijohtaja Reino Hjerppe. Kutsuttuna ulkomaisena vieraana oli professori Ronald W. Jones Yhdysvalloista (University of Rochester) joka esitelmöi globalisaatiosta. Vuosipäivänä julkistettiin VATT:n vuosikirja Suomi vuonna 2025 kestävän kasvun haasteet, jossa kartoitetaan Suomen kansantalouden tulevia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia. Analyysi toiminnan tuloksista ja keskeiset johtopäätökset toiminnasta on esitetty luvussa 2.3. 4

2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen toiminta työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja verotuksen sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimisessa jatkui tuloksellisena. Tutkimusalueen julkaisutoiminta oli vilkasta, yhteensä ilmestyi 40 julkaisua. Hankkeiden luonteesta johtuen julkaisutoiminnan painopiste siirtyi VATT:n julkaisuista muihin kotimaisiin julkaisuihin samalla kun ulkomainen julkaisuvolyymi pysyi korkeana. Esitelmiä pidettiin runsaasti, joskin aiempaa vähemmän, mutta muiden seminaari-, asiantuntija- ja tutkimustehtävien määrällinen taso on pysynyt suurena. Toteutuneet muutokset johtuvat hankkeiden luonteesta, toteutuneista henkilövaihdoksista sekä satunnaistekijöistä. Osa viroista oli miehitettynä vain osan vuotta ja vierailevien tutkijoiden käyttö loppui lokakuussa. Tuloksellinen toiminta on seurausta alueen tutkijoiden hyvistä työsuorituksista ja toimivista yhteistyöverkostoista niin VATT:n sisällä kuin muuallakin tutkijayhteisössä, hallinnossa ja sidosryhmissä. Työvoimapolitiikan vaikuttavuustutkimuksessa keskityttiin laajan yritys- työntekijä paneelin hyödyntämiseen aluksi tutkimalla työvoimapolitiikkaa yritysten rekrytoinnin näkökulmasta. Antti Luukkosen, Ossi Korkeamäen ja Tomi Kyyrän raportti ilmestyi työministeriön työpoliittisia tutkimuksia sarjassa. Tutkimus osoitti eri toimenpiteiden erilaisen merkityksen eri alojen ja kokoluokan yrityksille niiden rekrytointivirrassa, joskin kokonaisuutena työvoimapolitiikan toimenpiteiltä rekrytointi on varsin pieni osuus yritysten työvoiman hankinnassa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua sovittiin työministeriön kanssa tutkimuslinjan jatkamisesta vuoden 2006 kevääseen saakka. Tässä toisessa vaiheessa (Kari Hämäläinen, Ossi Korkeamäki ja Juha Tuomala) keskityttiin aluksi aiempaa luotettavampien kvasikokeellisten vaikuttavuustutkimuksen menetelmien kehittämiseen. Toimintavuonna nämä menetelmät on saatu kehitettyä ja testattua. Myös alustavia tuloksia on voitu tuottaa. Vaikuttavuustarkastelussa on myös kehitetty tarkastelun aikahorisonttia useiden vuosien mittaiseksi. Tämän työn tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa useiden empiiristen työvoimapolitiikan vaikuttavuuskysymysten tarkastelussa. Uudenlaisena tutkimuslinjana vaikuttavuustutkimuksessa avattiin kokeellisen työvoimapolitiikan tutkimus, josta ilmestyi raportti työministeriön työpoliittisia tutkimuksia sarjassa (Kari Hämäläinen ja Roope Uusitalo, PT). Kokeellinen tutkimus laajentaa vaikuttavuuden tarkastelua ja parantaa tulosten luotettavuutta. Lapin ja eräiden saaristoalueiden työnantajan Sotu-maksukokeilun vaikutusarviointi (Ossi Korkeamäki ja Roope Uusitalo, PT) saatiin päätökseen ja hanke raportoitiin sosiaali- ja terveysministeriön sarjassa. Tulosten mukaan ei voida väittää, että rajattu sosiaaliturvamaksujen poistaminen olisi lisännyt työllisyyttä kokeiluun osallistuvissa yrityksissä muihin vastaavanlaisiin yrityksiin nähden. Jatkossa on vielä tarkoitus selvittää, onko kokeilu nostanut palkkoja vai parantanut yritysten tuloksia. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointityö (SUVAUS) saatiin päätökseen ja hankkeen käsikirjoitus luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle. Tässä Anita Haatajan, Esko Mustosen ja Maija-Liisa Järviön laatimassa analyysissa on keskitytty tämäntyyppisen arvioinnin periaatteiden täsmentämiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön alan talousarviota koskevan vaikutusarvion empiiriseen toteuttamiseen. Työssä on luotu uudenlaisia arviointitapoja sukupuolivaikutusten taloudelliseen tarkasteluun niin tulonsiirtojen kuin verotuksenkin osalta. Hankkeen poliittinen prioriteettitaso on korkea. Tulonjakotutkimuksessa keskityttiin analysoimaan ylimpien tulojen kehitystä. Marja Riihelän, Risto Sullströmin ja Matti Tuomalan tutkimus ilmestyi VATT-keskustelualoitteena. Tulosten mukaan ylimmät tulot 5

ovat nousseet selvästi yleistä tulokehitystä voimakkaammin. Työn tuloksia käsiteltiin laajasti myös julkisuudessa. Euroopan työmarkkinakehitystä viime vuosina tarkasteleva hanke ilmestyi VATT-tutkimuksia sarjassa. Hanke liittyi Euroopan neuvoston työryhmälle laadittuun noin 20 Euroopan maan työmarkkinakehityksen ja institutionaalisten tekijöiden analysointiin. Anita Haatajan sosiaali- ja terveysministeriön VETO-hankkeelle laatima laaja analyysi äideistä ja isistä työmarkkinoilla ilmestyi STM:n sarjassa. Tutkimuksessa on hyödynnetty uusia perheasemaa ja työmarkkinaosallistumista yhdistäviä tietoja. Raportti on ensimmäinen osa laajemmasta tutkimuksesta. Ikääntymiseen ja tuottavuuteen liittyvästä laajasta tutkimuskokonaisuudesta ilmestyi Olli Ropposen kokonaiskulutuksen kehitystä tarkasteleva työ VATT-tutkimuksena. Tomi Kyyrä ja Virve Ollikainen käsittelivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja siirtymiä työttömyydestä useissa konferenssijulkaisuissa. Mikrosimulointityön perustaa vahvistettiin perusteellisella TUJA-käsikirjalla, joka valmistui useiden vuosien työn tuloksena VATT-muistiona. Käsikirjan ovat laatineet Reino Niinivaara (VM) ja Heikki Viitamäki yhteistyössä muiden mallin käyttäjien kanssa. Tutkimusalue osallistui myös suurella työpanoksella Talouden rakenteet projektiin. Kansainvälinen toiminta Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi 13 kpl. Kansainvälinen toiminta on muutoinkin aktiivista esitelmien ja tutkijavierailujen merkeissä. Anita Haatajalta ilmestyi Bristolin yliopiston sarjassa artikkeli perhevapaista ja työllisyydestä EU-maissa. Anita Haataja ja Anita Nyberg julkaisivat Arbetsmarknad & Arbetsliv aikakauskirjassa artikkelin Ruotsin ja Suomen huoltajuusmallien ja perhepolitiikan vertailusta. Heikki A. Loikkanen, Marja Riihelä ja Risto Sullström julkaisivat Berliinissä ilmestyneessä kokoomateoksessa pitemmän aikavälin alueellisen tulonjaon muutoksia eri suhdannetilanteissa käsittelevän työn. Kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja laajaa pohjaa tutkimusalueella osoittaa sekin, että peräti 10 alueen tutkijan töitä ilmestyi ulkomailla joko konferenssi-, laitos- tai verkkojulkaisuina, työpapereina, kokoomateoksissa tai aikakauskirjoissa. Heikki Räisänen suoritti maaliskuussa lähes kuukauden kestoisen tutkijavierailun The Japan Institute for Labour Policy and Training tutkimuslaitokseen Tokiossa. Vierailu liittyi Japanin ja Suomen työnvälitysmarkkinoiden vertailevan analyysin laadintaan, joka ilmestyi JILPT:n verkkosivuilla. Vierailun aikana tutkimusjohtajan tehtäviä hoiti johtava ekonomisti Kari Hämäläinen. Anita Haataja suoritti huhtikuussa noin kahden viikon tutkijavierailun Tanskan sosiaalitutkimusinstituuttiin (Socialforskningsinstituttet SFI) Kööpenhaminassa. Vierailu liittyi hoiva-arkkitehtuuri tutkimusprojektiin. Määrälliset tulokset Toimintavuoden 2005 aikana tutkimusalue I tuotti VATT:n sarjoissa 2 tutkimusta (muutos v. 2004 verrattuna -1), 4 keskustelualoitetta (-4) ja 2 muistiota (+1). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 13 (-1) ja kotimaisia 19 (+8). Lehtikirjoituksia oli 2 (+/-0), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 71 (-18). Haastatteluja annettiin 11 (+1). VATT-työpaja-alustuksia pidettiin 2 (-7), seminaareja järjestettiin 2 (+/-0), muistioita ja lausuntoja laadittiin 5 (-2). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 16 (+4), akateemisia asiantuntijatehtäviä 5 (+/-0). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 153 kpl (-22). 6

Toiminnan painopiste siirtyi laitoksen omissa sarjoissa julkaisusta muihin kotimaisiin julkaisuihin. Kokonaisjulkaisuvolyymi nousi yhdellä ollen 40. VATT:n työpajaseminaarien uudistuminen johti myös siihen, että siellä alustuksia oli selvästi aiempaa vähemmän. Alustusten määrä laski melko paljon. Esitelmistä 14 pidettiin ulkomailla. Näkyvyys julkisuudessa perustui lähinnä haastatteluihin. Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmassa ja sen säädösvalmistelussa hyödynnettiin julkisen työnvälityksen tutkimusten tuloksia. Niitä hyödynnettiin myös kolmikantaisen TUPO2-työryhmän ehdotusten laadinnassa. Tutkimusalue on osallistunut aktiivisesti VATT:n maahanmuuton vaikutuksia käsittelevien tutkimusten laadintaan. Näitä tutkimuksia hyödynnettiin hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyössä. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointityö nostatti pohjoismaista mielenkiintoa saatuja tuloksia kohtaan. Työttömyyseläkeputkea ja ikääntyneiden työttömyyttä koskevat tulokset ovat herättäneet huomiota hallinnossa. Sidosryhmien kanssa harjoitettiin yhteistyötä ja esiteltiin tutkimusten tuloksia. Tutkimustulosten esittely julkisuudessa on vahvasti kysyntälähtöistä, tässä on omalle aktiivisuudelle tilaa. Jatkona vuonna 2004 ilmestyneeseen työvoimapolitiikan oppikirjaan liittyviin verkkotehtäviin laadittiin kolmivaiheisesti rotatoidut verkkotehtävien päivitykset, joilla kaikki alkuperäiset verkkotehtävät uusittiin. Syksyllä 2005 laadittiin oppikirjaan liittyvä uudenlainen koulutustuote, vaiheistetut Powerpoint-ääniluennot. Näiden tuotteiden koulutuskäyttöä on työhallinnossa suunniteltu. Eurooppalaisen EUREStyönvälitysjärjestelmän evaluaatioon laadittiin Suomen maaraportti hollantilaisen tutkimuskonsortion toimeksiannosta. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Työministeriön strategiatyöhön liittyen arvioitiin ministeriön strategisia linjauksia ja opetusministeriön koulutuspoliittisiin linjauksiin liittyen arvioitiin EU- ja kansallisten linjausten kehitystarpeita. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnoksesta annettiin lausunto. Tärkeänä asiantuntijatehtävänä osallistuttiin yhteistyössä KELAn, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen kanssa laajan vaikuttavuusaineiston uusimiseen. Useisiin hallinnon työryhmiin osallistuttiin asiantuntijana, lisäksi toimittiin tutkimusyhteisössä. Henkilöstö Juha Tuomala nimitettiin toimintavuoden alussa erikoistutkijaksi (nimikemuutos) ja Antti Luukkonen määräaikaiseen tutkijan virkaan. Helmikuussa Turun yliopiston dosentiksi nimitetty Anita Haataja nimitettiin maaliskuun alusta määräaikaiseen erikoistutkijan virkaan. Projektipäällikkö Heikki Viitamäki työskenteli kolme kuukautta etätyössä maalis-kesäkuussa perusturvamalleihin liittyvässä tutkimusprojektissa. Erikoistutkija Esko Mustonen erosi VATT:n palveluksesta maaliskuussa. Ekonomisti Pekka Sinko oli virkavapaana koko toimintavuoden. Korkeakoulujen järjestämässä harjoittelussa tutkimusalueella työskentelivät Anne Kiiskinen Turun yliopistosta työnvälitystutkimuksessa sekä Jussi Lintunen Helsingin yliopistosta tulonjakotutkimuksessa. Virve Ollikainen nimitettiin määräaikaiseksi tutkijaksi lokakuussa ja Päivi Mattila-Wiro erikoistutkijan virkaan marraskuussa. Ollikainen sijoitettiin työskentelemään tutkimusalueen IV koulutuspalvelujen tuottavuuden tutkimushankkeisiin. Antti Luukkonen erosi VATT:n palveluksesta toimintavuoden lopussa. Haettavana olleisiin tehtäviin oli runsaasti hakijoita, mikä lisäsi rekrytointeihin käytettyä työpanosta. Korkeakouluharjoittelijoiden työn suunnitteluun ja etenemiseen panostettiin ja harjoittelut onnistuivat hyvin. Kummallekin korkeakouluharjoittelijalle annettiin työtilat ja tutkimusaineisto käyttöön opinnäytteen laatimiseksi harjoittelun päätyttyä. 7

Tutkimusalueen kehittämispäivä pidettiin syyskuussa Suomenlinnassa. Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus I A Työmarkkinat ja niiden toiminta I A 2: Sotu-maksukokeilun seurantatutkimus -hanke raportoitu STM:n sarjassa (monisteita 2005:7). Hanke toteutunut. I A 4: Työvoiman kysynnän ja tarjonnan mikrodynamiikka ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus Hanke raportoitu TM:n työpoliittisia tutkimuksia sarjassa (nro 270). Hanke toteutunut. Jatkamisesta sovittu uudella sopimuksella. I A 8: Työnvälityksen tuloksellisuus Hankkeesta raportoitu julkisen työnvälityksen tehokkuutta vuosina 2002-2003 käsittelevä osuus VATTkeskustelualoitteena 352 sekä aluetekijöitä koskeva osuus VATT-muistiona 73. Lisäksi työpaikan täyttömenetelmiä tarkasteleva käsikirjoitus on valmistunut. Hanke toteutunut. Projektikokonaisuus I B Taloudellinen eriarvoisuus I B 4: Ikääntyminen ja tuottavuus Hankkeesta raportoitu kokonaiskulutuksen tarkasteluna VATT-tutkimus 117. Muilta osin hanke on edennyt, mutta raportointi siirtynyt vuodelle 2006. Hanke toteutunut osittain. I B 5: SUVAUS Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia koskeva työ valmistunut kesällä 2005 ja luovutettu sosiaali- ja terveysministeriölle. Käsikirjoitus on hyväksytty. Julkaisu siirtynyt VATT:sta riippumattomista seikoista johtuen vuoden 2006 puolelle. Hanke toteutunut VATT:n osalta. Projektikokonaisuus I C Verotus ja etuusjärjestelmät I C 4: TUJA-käsikirja VATT.n ja VM:n yhteistyönä valmistunut TUJA-mallin dokumentaatio valmistui ja se raportoitiin VATTmuistiona 72. Hanke toteutunut. I C 6: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto ja työllistyminen Hankkeen käsikirjoitusta valmisteltiin ja se eteni. Hankkeeseen käytettävä työpanos osoittautui suunniteltua suuremmaksi. Hanke edennyt. 8

Tutkimusalue II Julkinen talous, yritykset ja integraatio Keskeisiä hankkeita Toimintavuoden 2005 ensimmäisellä kolmanneksella valmistui tutkimusalueen yhteisenä projektina toteutettu Suomi 10 vuotta Euroopan unionissa -kirja (VATT-julkaisu 42). Hankkeen tuloksena syntynyt kirja julkistettiin 20.4.2005 yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa. Kirja sai osakseen runsaasti julkisuutta. Raportin mukaan Suomen talous oli menestynyt EU-jäsenyyden aikana odotettua paremmin. Maatalous ja elintarviketeollisuus olivat sopeutuneet jäsenyyteen myös odotuksia paremmin. Sen sijaan EU-maiden talous ei ollut kehittynyt kovin hyvin; niinpä Suomen ulkomaankauppa olikin lisääntynyt enemmän muiden maiden kanssa. Tutkimusalueen muut vuoden alkupuolella valmistuneet tutkimukset liittyvät verotukseen. Ne käsittelivät yhteisöveron tuoton kasvun syitä (VATT-muistio 67) sekä vuoden 2005 verouudistuksen vaikutuksia yritysten investointikannustimiin (Hietala & Kari 2005, HECER DP 58). Lisäksi tutkittiin Viron suunnalta tulevaa verokilpailua, joka ei näyttäisi muodostavan vakavaa uhkaa Suomelle (VATT-keskustelualoite 367), ja tasoitusveron vaikutuksia monikansallisten yritysten siirtohinnoitteluun (Kari & Ylä-Liedenpohja 2005, Finanzarchiv). Osinkoverotuksen vaikutuksia yritysten kasvuun käsiteltiin myös (Kanniainen, Kari & Ylä- Liedenpohja 2005, HECER DP 53), samoin kuin kehitysalueiden korotettujen poistojen vaikuttavuutta (VATT-muistio 70). Poikkeuksellisten poisto-oikeuksien taloudellinen vaikuttavuus jäi tutkimuksen mukaan vähäiseksi. Laajemmin verotukseen liittyviä teemoja käsiteltiin alan asiantuntijoiden kirjoituksista koostuvassa kokoomajulkaisussa (VATT-julkaisu 41). Suomen kansantaloutta ja talouspolitiikan haasteita käsiteltiin SITRA:n toteuttamassa kirjahankkeessa Suomi maailmantaloudessa (Kiander et al., 2005, Edita). Vuoden alussa käynnistyi TEKESin rahoittama tutkimusprojekti T&K-investointien vaikuttavuudesta. Tutkimusprojekti saatettiin päätökseen kertomusvuoden aikana. Projektin raportit ilmestyivät vuoden 2006 puolella. Arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioiva yhteinen tutkimushanke Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen aloitettiin alkuvuodesta 2005. Kesällä 2005 valmistui TEKESin rahoittama ja ETLA:n vetämä hanke Taloudellisen kasvun lähteet, jossa VATT oli mukana (Kiander 2005, Kiander & Vartia 2005). Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkijat pitivät runsaasti esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa ja seminaarissa seurantajakson aikana. Lisäksi tutkimusalue järjesti yhteistyössä VM:n vero-osaston pohjoismaisen veroekonomistien kokouksen Economicumissa 12. - 13.5.2005. International Institute of Public Financen kongrsessissa Koreassa elokuussa 2005 pidettiin myös kolme esitelmää. Ne liittyivät suomalaisten T&Kinvestointien tuottavuuteen, Suomessa tehtyihin verouudistuksiin ja laajaan tilastolliseen analyysiin julkisten menojen vaikutuksista taloudelliseen kasvuun OECD-maissa. Alueen tutkijat esittelivät työtään myös mm. International Industrial Organization Societyn konferenssissa Atlantassa, Euroopan yliopistoinstituutissa Firenzessä, ILO:n ja Argentiinan hallituksen workshopissa Buenos Airesissa ja innovaatio- ja teknologiapolitiikkaa käsitelleessä konferenssissa Lodzissa. Tutkijat julkaisivat töitään selvästi aiempaa enemmän kansainvälisillä foorumeilla. 9

Määrälliset tulokset Toimintavuoden 2005 aikana tutkimusalue II tuotti VATT:n sarjoissa 2 julkaisua (muutos v. 2004 verrattuna +1), 2 keskustelualoitetta (-8) ja 2 muistiota (-1). Tutkimuksia -sarjassa ei ilmestynyt yhtään (-6). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 15 (+12) ja kotimaisia myös 15 (+0). Lehtikirjoituksia oli 3 (-5), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 49 (+4). Haastatteluja annettiin 14 (+3), VATT-työpaja alustuksia pidettiin 1 (-9) ja 2 seminaaria järjestettiin (-4). Lisäksi muistioita ja lausuntoja laadittiin 6 (-11). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 6 (+2), akateemisia asiantuntijatehtäviä 1 (-7). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 118 (-27). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustyön tuloksia ja tutkijoiden asiantuntemusta käytettiin vuoden 2005 aikana useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä työryhmissä, asiantuntijalausunnoissa, tieteellisissä tehtävissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Veropolitiikan valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksen tuloksia. Asiantuntijatehtävistä mainittakoon lausunnot EU:n palveludirektiivistä KTM:lle ja eduskunnan hallintovaliokunnalle, VM:lle jätetty lausunto hallituksen esitysluonnokseen koskien varallisuusverolain kumoamista ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tutkijat olivat usein kuultavina eduskunnassa. Työryhmäjäsenyyksiä olivat OECD-asioiden koordinaatioryhmä ja OECD:n veroasiainkomitea, STM:n samapalkkaisuustyöryhmä ja VM:n finanssipolitiikan koordinaatioryhmä. Lisäksi tutkimusalueen johtaja oli eduskunnan pankkivaltuuston pysyvä neuvonantaja ja Yrjö Jahnssonin säätiön asiantuntija. Tutkimusalue isännöi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vierailua VATT:ssa 4.3.2005. Henkilöstö Tutkimuspäällikkö Antti Romppanen siirtyi kesäkuussa työskentelemään määräaikaisesti VM:n kansantalousosastolle. Osa-aikaiseksi tutkijaksi arvonlisäveroprojektiin tutkimusalueelle tuli VTM Hanna Ulvinen. Lisäksi osa-aikaiseksi tutkimusavustajaksi tuli VTM Tuomas Kosonen syyskuussa 2005. Tutkimusalueen kehittämispäivä pidettiin syyskuussa Helsingissä. Tulostavoiteprojektien toteutuma Projektikokonaisuus II A Globalisaatio, integraatio ja Suomi II A 5 Suomi 10 vuotta EU:ssa Hankkeesta on raportoitu VATT:n sarjassa, VATT-julkaisuja 42. Hanke toteutui. Projektikokonaisuus II B Talouden kasvu ja julkisen talouden tasapainon kestävyys II B 2 Julkinen talous 2000-luvulla Hanke ei käynnistynyt henkilöstömuutoksen vuoksi ja sen toteuttaminen siirtyi vuoteen 2006. Projektikokonaisuus II C Verotus, julkinen tuki ja yritysten toimintaedellytykset II C 1 Arvonlisäverotuksen työllisyysvaikutukset Hanke alkoi ja eteni suunnitellusti. Projektin raportit ilmestyvät vuonna 2006 II C 2 Yritystukien vaikutus investointeihin Hanke toteutui (VATT-muistio 70) II C 11 Valtion rahoitustuet Hanke toteutui (tulokset on raportoitu VM:lle) Projektikokonaisuus II D VATT:n yhteiset hankkeet II D 1 Talouden rakenteet Hanke toteutui (Talouden rakenteet 2005). 10

Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen toiminta vuonna 2005 oli erittäin vilkasta. Alueelta ilmestyi 40 julkaisua, joista merkittävä osa ulkomaisilla foorumeilla. Alueen tutkijat osallistuvat useisiin yhteistyöhankkeisiin ja tästä johtuen tutkimustuloksia julkaistiin myös muiden tutkimuslaitosten julkaisusarjoissa. Alueen hankkeista monet ovat tuottaneet politiikan valmistelun kannalta hyvin relevantteja tuloksia tai liittyneet suoraan siihen, mikä näkyy myös siinä, että erilaiset asiantuntijatehtävät ovat työllistäneet alueen tutkijoita aiempaa selvästi enemmän. Myös akateemiset tehtävät ovat työllistäneet alueen tutkijoita. Yhteistyöhankkeiden lisäksi alueen tutkijoiden toiminta on ollut erittäin tuloksellista myös erilaisissa päätöksentekoa suoraan palvelevissa hankkeissa. Energia- ja ympäristöpolitiikan tutkimuksista keskeiset ovat käsitelleet kansallisen ilmastostrategian vaikutusarviointia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ilmastostrategian taustatyönä tehtiin pitkän tähtäimen talouskehityksen arviointia, joka julkaistiin Juha Honkatukia, Adriaan Perrelsin ja Pekka Parkkisen pitkän tähtäimen talousskenaarioita käsittelevässä tutkimuksessa. ilmastostrategian vaikutusarvio tehtiin Juha Honkatukian, Heikki Kempin ja Leena Kerkelän tutkimuksessa. Tutkimuksessa arvioitiin päästöjen rajoittamisen kustannusten muodostuvan huomattaviksi varsinkin pitkällä aikavälillä ilman joustomekanismien aktiivista käyttöä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva FINADAPT-hanke ja kestävää kulutusta käsittelevä KULMAKUNTA-hanke valmistuivat vuoden 2005 aikana. Tutkimukset kokosivat yhteen usean eri alan uusinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siihen sopeutumisen kustannuksista ja valottivat kulutusrakenteiden ja ajankäytön suurta merkitystä myös ilmastopolitiikan kannalta. Liikenteen tutkimuksessa jatkettiin liikenteen infrastruktuurien pääomaa koskevaa arviointia, josta valmistui Sakari Uimosen tutkimus. Infrastruktuurihankkeiden rahoitusta ja uusien hankintamallien arviointia käsiteltiin useissa muistioissa. Rahoituksen käytäntöä lähelle sijoittuivat useat erittäin vaativat verrokkilaskelmat, joiden kansantaloudellisen osan koordinaattorina toimi Ville Mälkönen. Liikenteen kansantaloudellista merkitystä käsitteli Reino Hjerppen ja Juha Honkatukian katsaus. Väylähankkeiden taloudellista merkitystä tarkasteltiin muistioissa ja lausunnoissa liikenneministeriölle ja sen asettamille työryhmille. Terveydenhuollon tulevaisuus-hanke jatkui sekin edellisestä vuodesta. Hanke on valmistumassa vuoden 2006 alkupuolella, mutta jo vuonna 2005 sen tulokset vaikuttivat osaltaan terveydenhuollon valmisteluun. Hanke on saanut keskeisen aseman terveydenhuollon tulevaisuutta koskevassa valmistelutyössä. Alueelta julkaistiin useita tutkimusraportteina keskustelualoitteina. Alkuvuodesta ilmestyivät Sari Pekkalan, Nina Intosen ja Maija-Liisa Järviön tutkimus koulutusmenojen kehityksestä,, Sari Pekkalan katsaus maahanmuuttoon samoin kuin Sari Pekkalan ja Robert Lucasin tutkimus koulutuksen tulonjakovaikutuksista sekä Leena Kerkelän ja Ellen Huan-Niemen tutkimus sokerin maailmankaupasta. Vuoden jälkipuoliskolla ilmestyivät vielä Juha Honkatukian ja Hannu Törmän Veitsiluodon paperitehtaan ja Kemijärven sellutehtaan kansantaloudellista merkitystä käsittelevät katsaukset, sekä Leena Kerkelän, Heikki Lehtosen ja Jyrki Niemen tutkimus maatalouden vientitukien poistamisen vaikutuksista. Muistiona julkaistiin Juha Honkatukian ja Adriaan Perrelsin esitutkimus vesidirektiivin taloudellisesta arvioinnista. VATT-vuosikirjahanke kokosi useiden tutkimusten tuloksia pitkän aikavälin skenaarioiden ja politiikkatarkastelujen ympärille. Vuosikirjan yhteydessä tehtiin myös avauksia pitkän tähtäimen politiikkaanalyysien ja skenaariotarkastelujen suuntaan. Osmo Kuusen ja Leena Kerkelän tarkastelussa pyrittiin yhdistämään tulevaisuudentutkimuksen keinoja laskennallisiin menetelmiin eräiden globaalien kehityskulkujen merkityksen arvioimiseksi. Globaalia taloutta käsitteli myös Pekka Sulamaan ja mika 11

Widgrenin tarkastelu maailmankaupan kehityksestä. Satu Nivalainen ja Pekka Sulamaa arvioivat ikäriippuvien menojen ja aluekehityksen välisiä yhteyksiä, kun taas Sari Pekkala ja Maija-Liisa Järviö arvioivat koulutusmenojen kehitystä. Kansainvälinen toiminta Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi 16 kpl. Kansainvälinen toiminta oli aktiivista esitelmien ja tutkijavierailujen merkeissä. Alueen tutkijoista Sari Pekkala oli tutkijavierailulla Bostonissa toukokuusta alkaen. Alueen tutkijat osallistuvat useisiin EU-hankkeisiin ja loppuvuodesta käynnistyi myös pohjoismaisia energiamarkkinoita käsittelevä yhteistyöhanke. Määrälliset tulokset Alueelta ilmestyi vuoden mittaan kuusitoista kansainvälistä julkaisua ja kolmetoista kotimaista julkaisua. Toimintavuoden 2005 aikana tutkimusalue III tuotti VATT:n sarjoissa 1 VATT-julkaisun (muutos v. 2004 verrattuna +1), tutkimuksia sarjassa ei ilmestynyt yhtään (-1), 8 keskustelualoitetta (-1) ja 2 muistiota (+1). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 16 (+5) ja kotimaisia 13 (-1). Lehtikirjoituksia oli 1 (-1), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 69 (+/-0). Haastatteluja annettiin 2 (-6), VATT-työpaja-alustuksia pidettiin 4 (-2), seminaareja järjestettiin 6 (+1), muistioita ja lausuntoja laadittiin 12 (+3). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 33 (+20), akateemisia asiantuntijatehtäviä 15 (+2). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 182 kpl (+21). Alueen tutkijat pitivät runsaasti esitelmiä sekä koti- että ulkomaisissa seminaareissa. Erillisiä lausuntoja alueen tutkijat ovat kirjoittaneet runsaasti myös yhteistyötahoille sekä ministeriöille ja eduskunnalle. Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Alueen tutkimuksista monet ovat palvelleet suoraan päätöksentekoa. Ilmastopolitiikan alueen tutkimuksia on hyödynnetty suoraan sekä energia- ja ilmastopoliittisen strategian että ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian valmistelussa. infrastruktuurien tutkimuksesta etenkin verrokkihankkeet palvelivat suoraan päätöksentekoa. Liikennetutkimukseen liittyi myös uusien rahoitusjärjestelyjen kokonaisuuden selvittämistä sekä väylähankkeiden merkityksen arviointia. Terveydenhoidon priorisointihanke on tukenut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työtä, mutta samalla muodostanut tärkeän lähtökohdan priorisoinnin jatkotutkimukselle. WTO-neuvottelujen alla ilmestynyt tutkimus maataloustuotteiden vientitukien poistamisen vaikutuksista tarjosi sekin osaltaan päätöksentekoa lähellä olevaa tutkimustietoa päätöksenteon käyttöön. Tutkimusalueen hankkeissa yhteys päätöksentekoon on korostunut osittain käytetyistä tutkimusmenetelmistäkin johtuen. Tästä syystä alueen tutkijat ovat olleet kysyttyjä erilaisiin asiantuntijatehtäviin, ja merkittävä osa alueen tuotosta ovat olleet näihin tehtäviin liittyneet muistiot ja lausunnot. Henkilöstö Maaliskuun alussa tutkimusalueen palvelukseen tuli tutkija Rami Rajala. Ekonomisti Risto Vaittinen erosi VATT:n palveluksesta toukokuussa. Tutkimussihteeri Riikka Könönen vakinaistettiin lokakuussa. Hänen jäädessään äitiyslomalle marraskuussa tuli hänen sijaisekseen julkaisusihteeri Helinä Silén. Alueella auki olleeseen erikoistutkijan virkaan valittiin marraskuussa FT Pekka Sulamaa. Aluetta kohtasi menetys vuoden alusta sairaslomalle jääneen, alueella pitkään työskennelleen tutkijan Heikki Kempin menehtyessä heinäkuussa vaikeaan sairauteen. 12

Korkeakouluharjoittelijoiden työ eteni hyvin heidän harjoittelunsa viedessä myös opinnäytetöitä eteenpäin. Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus III A Ympäristö- ja energiatalous III A 1 Ilmastostrategian jatkotarkastelu Loppuraportti julkaistiin VATT:n sarjassa ja sitä käytettiin hyväksi hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon valmistelussa. Hanke toteutui suunnitellusti. III A 4 FINADAPT Hankkeen loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2005. Hanke eteni suunnitellusti. Projektikokonaisuus III B Infrastruktuurit III B 3Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset Hankkeen tuloksia hyödynnettiin etenkin verrokkilaskennan soveltamisessa ja kehittämisessä. Hanke eteni suunnitellusti. III B 9 Terveydenhuollon tulevaisuus ja priorisoinnin tulevaisuushaasteet Hankkeen tuloksia hyödynnettiin kunta- ja aluerakenneuudistuksen valmistelussa, loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2006. Hanke eteni suunnitellusti. Projektikokonaisuus III D Mallintaminen ja päätöksenteon tuki III D 1 VATT-YTP/VATT:n oman numeerisen yleisen tasapainon mallin kehittäminen Mallia käytettiin ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarkasteluun ja VATT-vuosikirjan pitkän tähtäimen skenaarioiden tekemiseen. Hanke eteni suunnitellusti. III D 2 Alueellinen tasapainomalli Loppuraportti valmistuu alkuvuodesta 2006. Hanke eteni suunnitellusti. 13

Tutkimusalue IV Julkiset palvelut ja aluetalous Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ jakautuu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) hyvinvointipalvelut ja ikääntyminen, (ii) kuntatalous sekä (iii) aluetalous ja asuntomarkkinat. Tutkimusalueen työ toteutui vuoden 2006 aikana kokonaisuudessaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tutkimusalue panosti julkisten palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimiseen ja menetelmien kehittämiseen. Julkisten palveluiden talouteen keskittyvän osaamiskeskuksen rakentamiseen valmistauduttiin. Päivähoitopalvelujen tuottavuus- ja tehokkuustutkimukset aloitettiin. Tutkimus terveyskeskusten tehokkuuseroja selittävistä tekijöistä valmistui. Tulosten mukaan keskimääräisen terveyskeskuksen tuottavuus laski noin 13 % vuosina 1997 2003. Lisäksi valmistui peruskoulujen tuottavuusselvitys ja hanke vaurastuvien seniori- ja vanhusikäluokkien vaikutuksista kuntien sosiaali- ja terveystoimen maksutuloon. Peruskoulutuksessa havaittiin yli 20 % tehokkuuseroja kuntien välillä, joskin näistä kaksi kolmannesta pystytään selittämään olosuhde-eroilla. Koulutustutkimuksessa valmistui myös kaksi merkittävää hanketta koulutusmenojen kehityksestä ja koulutuksen vaikutuksesta sukupolvien väliseen taloudelliseen liikkuvuuteen. Ikääntymisteemassa julkaistiin väestöpyramidilaskelmia ja tulevia vanhuuseläkkeitä käsittelevät artikkelit. Kuntatalouden projektikokonaisuudessa valmisteltiin hanketta kuntien välisestä verokilpailusta, peruskouluverkon muutosten taloudellisista vaikutuksista ja pehmeästä budjettirajoitteesta. Verokilpailun alustavia tuloksia esiteltiin PEARLE-seminaarissa Helsingissä. Lisäksi tutkittiin perusterveydenhuollon kuntayhtymien purkaantumisen vaikutuksia. Kuntakokoa, kuntien menoja ja palvelujen tuotannon tehokkuuseroja käsittelevä muisto valmistui. Tuloksena oli, ettei kuntakoolla ja yksikkömenoilla tai tehokkuuseroilla ole selkeää korrelaatiota. Aluekehityksen projektikokonaisuudessa valmistui mittava useamman vuoden hanke maahanmuuton taloudellisesta vaikutuksesta. Hankkeessa valmistui useita tuotoksia. Tutkimuksen päätulos on, että humanitaarisia muuttajia lukuun ottamatta keskimääräinen maahanmuuttaja maksaa enemmän välittömiä veroja kuin saa julkiselta vallalta tulonsiirtoja kuuden maassa vietetyn vuoden jälkeen. Maahanmuuttajien palvelujen käyttöä mittaava hanke aloitettiin yhteistyössä työministeriön kanssa. Lisäksi valmistui tutkimus alueellisten työmarkkinoiden kohtaannosta. Tutkimusta työmarkkinoiden tehokkuudesta jatkettiin. Keskustelualoite palkkatuen vaikutuksista työllisyyteen valmistui. Päätuloksen mukaan palkkatuki lisää tukea saavien yritysten työllisyyttä eikä se haittaa muiden saman alan tai alueen yritysten työllisyyttä. Asuntomarkkinoiden projektikokonaisuudessa on päästy vauhtiin useamman vuoden hiljaiselon jälkeen. Kaksi julkaisua valmistui. Ensimmäisessä kuvattiin asumiskustannusten mittaamismenetelmiä ja muodostettiin omistusasujien ja vuokralaisten välille vertailukelpoinen asumiskustannusten mittari, jota sovellettiin asumiskustannusten tarkasteluun keskusalueilla ja muilla alueilla. Tulosten mukaan asumiskustannusten tulo-osuus oli Helsingissä hieman suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, mutta helsinkiläisille jäi silti enemmän rahaa muuhun kulutukseen. Toisessa julkaisussa tarkasteltiin vuokralaisten asumismenojen ja asumisväljyyden kehitystä vuosina 1990-2002. Projektikokonaisuudessa jatkettiin Suomen Akatemian rahoittamaan hanketta Asumisen talous, jossa on yhteistyökumppaneina Helsingin ja Joensuun yliopistot. Lisäksi aloitettiin hankkeet asuntotarjonnan hintajoustosta ja asunto- ja alueellisten työmarkkinoiden yhteyksistä. Kansainvälinen toiminta VATT järjesti järjestyksessään toisen paikallistalouden PEARLE seminaarin, jossa oli osanottajia muun muassa Ranskasta, Sveitsistä ja Virosta. Terveystaloustieteen maailmankokouksessa esiteltiin tuloksia terveyskeskusten tuottavuushankkeesta ja geneerisen substituution vaikutuksia lääkemenoihin ja hintoihin 14

OECD-maissa. Aluetutkijoiden Euroopan-kokouksessa Amsterdamissa esiteltiin tuloksia työmarkkinoiden alueellisen kohtaannon hankkeesta. Työn taloustieteen maailmankokouksessa San Franciscossa esiteltiin tuloksia palkkatuen vaikutuksista yrityksiin. Tutkimus alueellisten työmarkkinoiden kohtaannosta Applied Economicsissa. Tutkimus palkkatuen vaikutuksista työllisyyteen on hyväksytty julkaistavaksi Economicassa. Emmanuelle Gauden-Reulier Rennes1 yliopistosta oli vierailulla keväällä ja Jose Sanches- Fung Kingstonin yliopistosta Lontoosta saapui vierailulle VATT:een syksyllä. Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin yksi tutkimus (muutos v. 2004 verrattuna +1), 7 keskustelualoitetta (-1) ja yksi muistio (+1). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 4 (+1) ja kotimaisia tehtiin 14 kappaletta (+3). Lehtikirjoituksia julkaistiin 11 (-2), esitelmiä 62 (+/-0) ja haastatteluja oli 14 (+11). VATT-työpaja-alustuksia oli 6 (-2). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 4 (-5). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 3 (-4) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 14 (+2). Yhteensä tutkimusalue tuotti 142 tuotosta, mikä on viisi kappaletta enemmän kuin edellisen vuonna. Tulosten käyttö Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Erityisesti tutkimustulokset hyödyttivät hallituksen tuottavuusohjelman toteutusta. Lisäksi tutkimusalueen jäsenet olivat mukana valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuottavuusohjelmien työryhmissä, opetusministeriön Kunta- ja palvelurakennetyön KUNPA-työryhmässä, OECD:n paikallistalouden rahoitusmalleja käsittelevässä työssä, OPH:n seutukuntayhteistyötä pohtivassa työryhmässä sekä OPM:n Suomen ensi vuoden EUpuheenjohtajakauden "Efficiency and Equity" konferenssin järjestelyissä. Tutkimusalueen johdolla valmisteltiin maahanmuuton vaikutuksia arvioivia hankkeita. Nämä tulokset hyödynsivät hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyötä. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Henkilöstö Tutkimusalueella oli kolme vierailevaa tutkijaa: Tanja Kirjavainen Opetushallituksesta, Tuukka Saarimaa Joensuun yliopistosta ja Jose Sanches-Fung Kingstonin yliopistosta Lontoosta. Teemu Lyytikäinen puolestaan vieraili Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tarmo Räty oli vuorotteluvapaalla alkuvuodesta ja Maija-Liisa Järviö loppuvuodesta. Tulostavoiteprojektien toteutuma Projektikokonaisuus IV A Julkiset palvelut ja väestön ikääntyminen IV A 2 Terveydenhuollon kustannukset, tuottavuus ja tehokkuus - Mikä on tuotantorakenteen ja taloudellisten kannustimien merkitys? - Raportoitu VATT-tutkimuksena 118 sekä VATT-keskustelualoitteena 372. Hanke on toteutunut. IV A 3 Terveyskeskusten kuntayhtymistä erkaantumisen vaikutus kunnan terveydenhuollon kustannuksiin ja tehokkuuteen - Hankkeen sijaan tehtiin tutkimusta koulutuspalvelujen tehokkuudesta, raportoitu VATTkeskustelualoitteena 374. Hanke ei ole toteutunut. IV A 6 Ikääntyvän väestön kuntataloudelliset muutokset - Hanke on useampivuotinen ja jatkuu vuonna 2006, raportoitu artikkelina VATT-julkaisuja 43 sekä Suuret ikäluokat teoksessa. Hanke on toteutunut. 15

Projektikokonaisuus IV B Kuntatalous IV B 1 Perusopetuksen kouluverkoston muutosten kuntataloudelliset vaikutukset - Hankkeen valmistuminen siirtyy vuoteen 2006, koska vuoden 2005 aikana tehtiin ja aloitettiin ennakoitua useampia julkisten palvelujen tuottavuushankkeita. Hanke on toteutunut osittain. Projektikokonaisuus IV C Aluetalous ja asuntomarkkinat IV C 1 Alueellisten työmarkkinoiden tehokkuus - Raportoitu Applied Economics 37. Hanke on toteutunut. IV C 2 Kotitalouksien käyttäytyminen asuntomarkkinoilla ja asuntohintojen määräytyminen - Raportoitu VATT-keskustelualoitteita 361 ja 366, artikkeli Kuntapuntarissa 1/2005 sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2005/1. Hanke on toteutunut. Tietohallinto Laitteistojen osalta suoritettiin tarkasteluvuonna työasemien korvausinvestointeja ja asennuksia sekä ohjelmistojen ylläpito- ja päivitystöitä. Verkkopalvelimien tallennuskapasiteettia kasvatettiin ja tietoturvaa parannettiin, ja tutkimuskeskuksen tulostimet huollettiin edellisvuosien tapaan. Tietohallintopäällikkö osallistui VM:n tietoturvallisuuden yhteishankkeen toimintaan ja kehitti VATT:n tietoturvaohjeistoa. Niin ikään kehitettiin ja uudistettiin mm. tilastomatemaattisten ohjelmistojen lisensointikäytäntöjä kustannustehokkaammiksi mm. kelluvien lisenssien avulla. Tietohallinto osallistui VATT:n taloushallinnossa vuoden 2006 alusta käyttöön otetun paperittoman ostolaskujen kierrätyksen ja arkistoinnin järjestelmän, RONDO:n, määrittelyyn, valmisteluun ja käyttöönottoon. Järjestelmän tekniset ylläpitäjät saivat koulutusta varsinaisten pääkäyttäjien ohella. VATT järjesti taitto-ohjelmakoulutusta (Adobe InDesign) lähinnä julkaisu- ja tutkimussihteereille. Samalla käytössä olleet ohjelmistoversiot (Adobe Creative Suite ja Acrobat) päivitettiin uusimmalle versiotasolle taittotyön edistämiseksi. VATT:n intranet-sivut uudistettiin. Uusi sivusto rakentuu uuden valikkotekniikan ja standardityylien (CSS) pohjalle. Tuloksena on yhtenäinen ja moderni ulkoasu sekä aiempaa sujuvampi päivitettävyys. Myös laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpitoa kehitettiin tietohallinnon web-sivujen uudistamisella. VATT:iin liittyvien projektien omille kotisivuille avattiin uusi palvelinosoite (http://extranet.vatt.fi). Palvelin toimii myös ulkopuolelle tarkoitettujen kyselysovellusten alustana. Tietopalvelun linkkikirjastoa varten perustettiin tutkimuskeskuksen ensimmäinen tuotantokäytössä oleva Linux-palvelin. Arkistotyöryhmän työhön liittynyt mikrotietoaineistojen kartoitus tuotti parisenkymmentä aineistokuvausta intranettiin. VATT liittyi alkukesästä Microsoftin School Agreement -sopimukseen, minkä ansiosta Microsoftin käyttöjärjestelmien ja toimistosovellusten vuosikustannukset pienenevaä ja ovat myös paremmin ennustettavissa. Uusi sopimusmalli mahdollistaa myös VATT:n henkilökunnalle erittäin edullisen tavan hankkia MS Windows -käyttöjärjestelmä ja MS Office -toimistojärjestelmä kotikäyttöön. 16

Loppuvuonna päivitettiin VATT:n TeamWare-sähköpostijärjestelmä versioon 7.0. Uuden version webkäyttöliittymän tietoturvallisuus on aiempaa parempi 128-bittisen SSL-salauksen myötä; liittymän ulkoasu on myös entistä selkeämpi. Tietopalvelu Viestintä vastaa tutkimuskeskuksen ulkoisesta tiedottamisesta ja sisäisestä tietopalvelusta. Vuonna 2005 järjestettiin kuusi tiedotustilaisuutta ja julkaistiin kaksitoista lehdistötiedotetta. VATT NYT - tiedotuslehti ilmestyi kolme kertaa. Tutkimuskeskuksen verkkoviestinnän uudistamisessa edettiin suunnitelman mukaisesti. Tarjousten perusteella uusien verkkosivujen toimittajaksi valittiin Tietotalo Infocenter. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu kesään 2006 mennessä. Viestinnässä tehtiin VATT:n uuden tieteellisen aikakauslehden (The Nordic Journal of Public Policy) taitollinen suunnittelu ja lehden verkkosivut. Sille kerättiin myös laaja, kansainvälinen osoitteisto. Lehden ensimmäinen numero ilmestyy kesän alussa 2006. Tietopalvelu toimitti 15 sisällysluettelotiedotetta tutkimuskeskukseen tulevista aikakauslehdistä. Intranetiin päivitettiin viikoittain ns. tilastoviikko, edellisen viikon aikana tulleiden tilastojen luettelo. VATT:n kirjaston kirjastotietokanta kasvoi 1200 uudella luetteloidulla niteellä. Kirjasto on 12 000 niteen taloustieteellinen erikoiskirjasto. Kirjaston uutuusluettelo päivitettiin intranetiin kerran kuussa. Kirjaston kokoelmista tehtiin kirjastotietokantaan lähes neljäsataa asiakaskirjausta. Tietopalvelu toimitti tutkijoille 128 kaukolainaa. Tietopalvelun sivusto intranetissä uudistettiin. Uutena palveluna otettiin käyttöön lehtiluettelo, joka sisältää kirjaston lehdet ja elektroniset lehdet. Luettelo sisältää hakutoiminnon ja aiheenmukaisen hakemiston, jotka helpottavat tiedonhakua. Uusista elektronisista aineistoista merkittävin on yli 1 100 talouden alan lehteä sisältävä lehtikokoelma. Käyttötilastojen perusteella e-aineistojen käyttö on ollut runsasta, aineistoista on vuoden aikana tulostettu yli 20 artikkelia jokaista tutkijaa kohti. Intranetiin avattiin lisäksi tietopalvelun linkkikirjasto, johon on kerätty tutkijoiden tiedonhaun tarpeisiin noin 200 linkin kokoelma merkittäviä verkkopalveluja ja -sivustoja. Tutkimusalueille järjestettiin koulutustilaisuudet uusien aineistojen ja palvelujen sekä linkkikirjaston käytöstä. Vuonna 2005 viestinnän henkilöresursseja vahvisti määräaikaisesti verkkotiedottaja ja tietopalvelusihteeri. Verkkotiedottajan tehtävissä toimi projektipäällikköharjoittelija Koulutuskeskus Dipolista marraskuusta 2005 huhtikuuhun 2006. Tietopalvelusihteeri oli tietopalvelun projektitehtävissä kesäkuusta syyskuun loppuun. 17

Neuvottelukunta VATT:n neuvottelukunta kokoontui vuonna 2005 kolme kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan tutkimuskeskuksen toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja, kuten Valtion sektoritutkimus -raporttia (ns. Huttusen raportti), tutkimuskeskuksen strategiaa VATT 2010 Kartta menestykselliseen tutkimustoimintaan ja uutta kolmivuotista tutkimusohjelmaa Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi. Neuvottelukunnan toimikausi on vuoden 2006 loppuun. Puheenjohtaja Anne Brunila, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Jäsenet: Antti Hautamäki, tutkimusjohtaja, SITRA Sirkka Hautojärvi, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö Reino Hjerppe, ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Seija Ilmakunnas, osastopäällikkö, Eläketurvakeskus Leena Kerkelä, erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Kalle Korhonen, ylijohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriö Rolf Myhrman, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Leena Saarinen, viestintäpäällikkö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (sihteeri) 18

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallista tuloksellisuutta käsitellään kohdissa 2.2.1, 2.2.2 ja 2.2.3. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Htv:t tutkimusalueittain ja tutkimukseen käytetty aika: 2005 2004 2003 työpanos tutk.toim. suhdeluku työpanos tutk.toim suhdeluku työpanos tutk.toim. suhdeluku Htv Htv Htv. Htv Htv Htv Tutkimusalue I 10,2 6,5 0,64 10,7 6,4 0,60 10,5 6,9 0,66 Tutkimusalue II 11,5 7,6 0,66 11,1 8,1 0,73 11,7 7,7 0,66 Tutkimusalue III 10,4 7,7 0,74 10,2 6,6 0,65 8,9 6,8 0,76 Tutkimusalue IV 9,2 5,9 0,64 8,9 5,1 0,57 8,2 4,4 0,54 Yhteensä 41,3 27,7 0,67 40,9 26,2 0,64 39,3 25,8 0,66 Muu tutkimustoiminta 3,8 5,4 4,4 Tutkimustoiminta yhteensä 31,5 0,76 31,6 0,77 30,2 0,77 Edellä esitetyn taulukon työpanossarakkeesta ilmenee kunkin tutkimusalueen tutkimustyötä tehneiden henkilöiden kokonaistyöpanos henkilöstötyövuosina (työpanos htv) ja seuraavasta sarakkeesta henkilötyövuosina se aika, joka on käytetty varsinaiseen tutkimustoimintaan (tutk.toim. htv). Viimeiseen sarakkeeseen laskettu suhdeluku kertoo tutkimustoimintaan käytetyn ajan suhteessa kokonaistyöpanokseen. Suhdeluvuista voidaan todeta, että tutkimusalueiden välillä on selviä eroja tutkimustoimintaan käytetyn ajan määrissä. Analysoimalla erot ja asettamalla suhdeluvulle tutkimusaluekohtaisia tavoitearvoja voidaan tutkimuskeskuksen kokonaistehokkuutta pyrkiä lisäämään. Koko tutkimustoiminnan suhdeluvun vaihdellessa 0,75 0,80 voidaan tehokkuuden katsoa olevan hyvällä tasolla. 19

Tutkimustoiminnan kulut ja yhteiskulut 2005 2004 2003 TUTKIMUSTOIMINAN KULUT Palkat ja palkkiot 2 406 961 2 244 601 2 086 201 Matkat 56 251 90 054 104 467 Palvelujen ostot 352 026 342 064 292 098 Muut erilliskulut 44 556 45 068 149 263 Erilliskulut yhteensä 2 859 794 57,8 % 2 721 788 56,7 % 2 632 030 57,9 % YHTEISKULUT Johto, hallinto ja tukipalvelut (palkat) 971 543 935 107 895 269 Poistot 116 723 121 858 108 002 Korot 5 133 7 013 7 698 Muut yhteiskulut 997 883 1 018 287 899 511 Yhteiskulut yhteensä 2 091 282 42,2 % 2 082 265 43,3 % 1 910 480 42,1 % TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 4 951 076 100,0 % 4 804 053 100,0 % 4 542 510 100,0 % Tutkimustoiminnan kulut sisältävät varsinaisen tutkimustoiminnan projektikulujen lisäksi muuhun tutkimustoimintaan kuuluvien projektien kulut. Muun tutkimustoiminnan projekteja ovat esim. asiantuntijatehtävät, ulkoiset työryhmät, VM:n työryhmät, lausunnot, ym. Yhteiskuluihin sisältyvät hallinnon ja tukipalvelujen palkkakulujen lisäksi myös tutkimushenkilöstön sellaiset henkilöstö- ja matkakulut, joita ei ole kohdistettu suoraan tutkimusprojekteille sekä kaikki muut tutkimuskeskuksen projekteille kohdistamattomat kulut. Yhteiskulujen osuus kokonaiskuluista on vaihdellut viimeisten vuosien aikana 42,1%:n ja 43,3%:n välillä. Projektituotot ja kulut tutkimusalueittain, teur: 2005 2004 2003 tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä Tutkimusalue I 203-1 007-804 267-945 -678 103-1 026-923 Tutkimusalue II 317-1 197-880 52-1 195-1 143 219-1 086-867 Tutkimusalue III 753-1 361-608 649-1 144-495 284-1 004-720 Tutkimusalue IV 115-901 -786 172-761 -589 254-684 -430 Yhteensä 1 388-4 466-3 078 1 140-4 045-2 905 860-3 800-2 940 Kulut/htv 108 136 98 900 96 692 Yllä olevasta taulukosta voidaan todeta, että tutkimustoiminnan kulujen kasvu on pystytty kompensoimaan tuottoja kasvattamalla. Tämän onkin erityisen tärkeää, koska VATT:n talouden tasapaino tulee riippumaan yhä enemmän yhteisrahoitteisten projektien volyymista, jollei valtion budjetista VATT:lle osoitettu talousarviomääräraha kasva. 20