KUNTATEKNIIKAN KRIISINHALLINTA - ENNAKOINTI JA VARAUTUMINEN SEKÄ KRIISIN AIKANA TAPAHTUVA TOIMINTA 20.10.2014 LAHTI

KUNTATEKNIIKAN KRIISINHALLINTA - ENNAKOINTI JA VARAUTUMINEN SEKÄ KRIISIN AIKANA TAPAHTUVA TOIMINTA 20.10.2014 LAHTI Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL 1

KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA Jatkuvuudenhallinnan haasteista Käsitteistä HUOVI portaalin työkaluista ja niiden käyttökohteista ja hyödyistä Miten eteenpäin?

JATKUVUUDENHALLINNAN TARPEELLISUUS?? Koska toimittajamme eivät ymmärrä asiakkaittemme kriittisiä tarpeita, he saattavat antaa meille katteettomia lupauksia. Meillä on kyllä jo lait tiedossa, mutta ei niissä ole käsitelty jatkuvuudenhallinnan näkökulmaa... Kun ymmärrän asian paremmin, voin myös kommunikoida asiasta paremmin talon sisällä. 3 Meidän koko verkoston näkökulmaa pitäisi kirkastaa. Parempi ymmärrys aiheesta nostaa tietoisuuteen uusia riskejä, joihin pystymme sitten varautumaan. Tässähän on todella paljon työtä! Saanko tästä lisää palkkaa... Osaammeko asian. Ei meillä ole tähän vastuuhenkilöäkään. Mitä lisäarvoa tämä meille tuo? Näin meillä on aina toimittu ja hyvin on pärjätty. Ja työkaluja meillä on jo muutenkin liikaa. Aina on niin kiire. Ratkomme esim. verkoston ongelmia ad hoc sitä mukaa kun niitä tulee.

Alatunnisteteksti 20.11.2012

HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY- YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Epävarmuus, riskit Maantiede (Suomi) 6

MAAMME HUOLTOVARMUUSHAASTEITA Kylmä ilmasto (lämmitys, maatalous) Syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista Energiaintensiivinen talouden rakenne Harvaan asuttu maa, pitkät kuljetusetäisyydet Tuhkapilvi Rajuilmat, myrskyt Itämeren jäätilanne Globalisaatio: omistus- ja liiketoimintarakenteet muutoksessa Markkinoiden kyky tuottaa huoltovarmuutta muuttuu jatkuvasti Digitalisoituminen: järjestelmien ja avointen verkkojen monimutkaisuuden ja haavoittuvuuden kasvu Osaaminen: kokonaisuuksien ymmärtäminen, hallinta ja varmistaminen 7

YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN KESKINÄISRIIPPUVUUDET JA UHAT Rikollisuus, terrorismi Kansalaiset, kuluttajat Vaaralliset tartuntataudit Kansainvälisen logistiikan häiriöt ja kriisit Tietojärjestelmäuhat, kyberturvallisuus Hallinto, elinkeinoelämä Elintarvikehuolto, terveydenhuolto, joukkoviestintä Kuljetuslogistiikka, rahoitushuolto Tietojärjestelmät, tietoliikenne Energiahuolto, energiaverkot Sään ääri-ilmiöt, energiapula 8

HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISEN PERUSTAVOITE Turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta 9

10

YHTEISKUNNAN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEISSA Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992, Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Varmuusvarastot Resurssivaraukset Tuotantovaraukset Valmiusinvestoinnit Tekniset varajärjestelmät Jatkuvuudenhallinta Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HUOVI-portaalin työkalut 11

ESIMERKKI: VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN Vakavat häiriötilanteet Poikkeusolot Varaosien saatavuus Tulipalo Vahingonteko Pandemia Vakava sähköverkkohäiriö Kuljetusten häiriö Elintärkeän kohteen tuhoutuminen Laaja tietojärjestelmävika Ydinvoimalaonnettomuus Työvoimavaje Laajamittainen tulva / myrsky Vakava tietoverkkohäiriö Työvälineiden saatavuus Aseellisen selkkauksen uhka

YHTEISTOIMINTA YHTEISKUNNAN TOIMINTAKYVYN TURVAAMISEKSI Viranomainen vastaa yhteiskunnan varautumisesta (häiriötilanteet, poikkeusolot) Toiminta normaalioloissa - Toimintatapa ja -strategiat - Yhteistoiminta ja tilannekuva - Varautumisen suunnitelmat ja sopimukset - Resurssivaraukset (henkilöstö, kalusto) - Valmiusharjoitukset ja - tarkastukset Häiriötilanteen aikainen toiminta - Toimintaedellytysten varmistaminen - Viranomaistuki toiminnan varmistamiseksi - Tilanteen mukainen toiminta - Poikkeusolojentoimintojen varmistaminen Huoltovarmuuskriittinen yritys/organisaatio: (Liike)toiminnan ja verkoston jatkuvuudenhallinta (häiriönhallinta) (vastuu sopimuksien mukaisen toiminnan toteuttamisesta) Ennakoiva toiminta - Riskienhallinta - Jatkuvuussuunnittelu, -suunnitelmat /strategia - Toimintatapa, yhteistoiminta, tilannekuva - Sopimuksissa häiriönhallintamenettelyt - Jatkuvuusharjoitukset, -tarkastukset, -auditoinnit Häiriötilanteen aikainen toiminta - Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen - Tilanteen mukainen toiminta / yhteistoiminta - Vaihtoehtoiset sopimuskumppanit

YRITYSTEN / ORGANISAATIOIDEN JATKUVUUDENHALLINTA ON PERUSTA YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDELLE Yhteiskunnan toimivuus perustuu vahvasti liike-elämän tuottamien palveluiden ja hyödykkeiden varaan Yritykset / organisaatiot varautuvat häiriötilanteisiin liiketoimintalähtöisesti / riskiperusteisesti Pääsääntöisesti yritykset / organisaatiot osallistuvat vapaaehtoisesti huoltovarmuustoimintaan, vain osalla varautumisvelvoite Huoltovarmuusorganisaation tehtävänä on tukea huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten häiriönsietokykyä

Ennakoiva toiminnan jatkuvuussuunnittelu Johtaa riittävään jatkuvuudenhallintakykyyn (ISO 22399) Haluttu toiminnan taso Tilanteesta riippuen eri toimijat aktivoituvat. Häiriötilanne Toipumisen nopeuttaminen Haittavaikutuksen lyhentäminen ja menetysten pienentäminen HUOVIn kypsyyskuvaukset (Kypsyysanalyysi sovellus) Aika Riskienhallinta - Liiketoiminta - Tukitoiminta Jatkuvuussuunnittelu - Liiketoiminta - Tukitoiminta - Kriisinhallinta Häiriön hallinta Kriisin hallinta Jatkuvuussuunnitelman keinojen käyttöönotto - Liiketoiminta - Tukitoiminta Päätös Toipuminen Uudelleen aloittaminen

1: YRITYKSEN / ORGANISAATION JOHTO EI NÄE TARVETTA PARANTAA TOIMINNAN JATKUVUUTTA (LIIKE)TOIMINNALLE TÄRKEÄ Tärkeä mutta vieras aihe Liiketoiminnan ytimessä PASSIIVINEN AIKOVAT YRITYKSET AKTIIVISET YRITYKSET AKTIIVINEN Ei tietoa aiheesta Johto on tutkinut asiaa, ei aiheuta toimenpiteitä LIIKETOIMINNALLE VÄHEMMÄN TÄRKEÄ

2. HÄIRIÖT JA HÄIRIÖIDEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN MAKSAA Hyödyt Häiriökustannukset

Häiriötilanteet testaavat jatkuvuutta viikoittain

3. OSAPUOLILLA ODOTUKSIA (YRITYS & ALIHANKKIJAT / POOLIT) Valtakunnallinen Yritys Oy Alueellinen Toimija Oy Paikallinen Toimija Oy Oy Sopimusyritys - Liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma, joka perustuu riskienhallintasuunnitelmaan - Kriittisten kumppaneiden sopimuksissa toimintakykyä varmistetaan häiriönhallintaohjein - Jatkuvuudenhallinnan kypsyysarviointi, kehittämis- ja jatkuvuussuunnitelmat Yritys Yrittäjä Ammatinharjoittaja Ymmärrys oman toiminnan merkityksestä asiakkaille ja yhteiskunnan huoltovarmuudelle

Maksuliikenne- häiriö Osaamis- vaje LVI- saantihäiriö Käyttöpalvelu- häiriö Tietoliikenne- häiriö Kuljetus- häiriö Raaka- aineiden saanti- häiriö Teknologian toimitushäiriö Käyttäjätuki- palveluhäiriö Hyödyketoimittajat Omistusrakenne Energia Tuotanto- teknologia Henkilöstö Kiinteistöt Materiaalit Hankinta LVI Komponentit Raaka-aineet Laskutus Tilaus/toimitus Teknologia Talous Rahoitus Johtaminen Palvelutoimittajat Yritys ESIMERKKI: KRIITTISEN TUOTANTOTOIMINNAN RISKIKARTTA Materiaalien saanti- häiriö Kompo- nenttien saanti- häiriö TUOTANTO Hallinto Energian saantihäiriö

HUOVI-PORTAALIN TYÖKALUISTA

HUOVIn tuotantoympäristöstä kuva

TIMANTTITEKOPALKINTO: 26.3.2013 Turvallisuuskomitea myönsi Timanttiteko-palkinnon HUOVI-portaalille. HUOVI-portaali on toiminut erinomaisena käytännön työkaluna huoltovarmuuskriittisten yritysten varautumisen kehittämisessä. Portaalin käyttöä on valmisteltu tukemaan yhteiskunnan varautumista myös julkishallinnossa. Ansioita: YTS:n tavoitteiden esimerkillinen edistäminen Portaalin kypsyysanalyysisovellus mahdollistaa organisaatioiden varautumisen systemaattisen kehittämisen ja arvioinnin osana kokonaisturvallisuuden kehittämistä. Väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuuden merkittävä lisääminen Portaalin käytön laajentaminen luo edellytykset kaikkien toimintatasojen varautumisen edistämiseen ja tiedon jakamiseen Tulosten tai toimintatavan laaja-alainen hyödynnettävyys kuten edellä todettiin, hyödyt ovat sovellettavissa yrityksistä, kuntiin ja keskushallintoon Kustannustehokkuus käyttöönottokustannukset ovat maltilliset suhteessa saatavaan hyötyyn Innovatiivisuus laaja-alainen sovellettavuus on tärkein innovaatio Ajankohtaisuus taloudellinen tilanne vaatii kokonaisturvallisuuden toimeenpanon laadun kehittämistä ja parempaa tiedon jakamista

HUOVI-PORTAALIN PALVELUT (ALUN PERIN) Tiedonvälityskanava ja yhteistoiminta-alue Yhteydenpitoväline poolien, huoltovarmuuskriittisten toimijoiden ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä (ml. sektorit, HVK:n hallitus) Julkaisut, tutkimukset, suositukset, jatkuvuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun koulutustilaisuudet ja tukimateriaalit Sähköiset työskentelyalueet Portaalin, poolien ja hankkeiden työalueet Ajankohtaiset asiat, tapahtumatiedot, asiakirjojen jako Jatkuvuudenhallinnan arvioinnin työkalu (kypsyysanalyysi -sovellus) Yrityksen jatkuvuudenhallinnan nykytila ja tavoitetila Kansallisen huoltovarmuuden tilannekuvan muodostaminen Yritys- ja toimipaikkatietojen sekä henkilötietojen hallinta Huoltovarmuustoimijoiden yhteystietojen hallinta 25

Yritys 1.1. Jatkuvuudenhallinnan strateginen ohjaus Voimatalouspoolin keskiarvo

Yritys 2.3 Vakavan häiriötilanteen hallintamenettelyt

Kypsyysanalyysi: Jatkuvuudenhallinnan kypsyyskysymykset Itsearviointisovellus JATKUVUUDENHALLINNAN KYSYMYKSET 1-7 1. Johtaminen 2. Toimintasuunnitelmat 3. Henkilöstö 4. Resurssit ja kumppanit 5. Prosessit 6. Mittarit 7. Kyberturvallisuus UUSI SÄHKÖMARKKINALAKI: KYSYMYKSET 5.10.-5.17 1. Yhtiön varautumissuunnittelun perustiedot 2. Häiriötilanteiden hallinnan vastuut ja järjestelyt 3. Kriittisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen 4. Teknisten resurssien ja järjestelmien käytettävyyden varmistaminen 5. Palvelutuottajien käytettävyyden varmistaminen 6. Toiminta häiriötilanteissa 7. Alueellinen yhteistyö häiriötilanteissa 8. Yhtiön varautumisen mittarit

SOPIVA-SOPIMUSMALLIT YRITYKSEN TOIMIJAVERKOSTON TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Yritys Ohje Huoltovarmuuskesk uksen sivuilta Yritys Yritys Ohjaus heikkenee Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen

SIIS KÄYTÄNNÖSSÄ ESIMERKIKSI OSTAJA Yritys 1) 2) TOIMITTAJA / ALIHANKKIJA Yritys 1) Tarjousvaihe: 1. Jatkuvuudenhallinnan vastuuhenkilöt 2. Palvelun- tai hyödyketuotannon riskien tunnistaminen (ostajan kannalta) 3. Häiriöiden hallinnan menettelytapa ja toimintaohjeet 2) Sopimusvaihe: 1. Auditointioikeus 2. Sanktio 1) Tarjousvaihe: 1. Jatkuvuudenhallinnan vastuuhenkilöt 2. Riskit toimittajan kannalta 3. Häiriöiden hallinnan menettelytapa ja toimintaohjeet 2) Sopimusvaihe: 1. Auditointioikeus 2. Sanktio

15.5.2009 Versio 1.0 TOIMINNAN JATKUVUUDENHALLINTA SOPIMUKSISSA 15.5.2009 Versio 1.1 PALVELUSOPIMUS PALVELUSOPIMUS Esimerkki sopimuskohdasta (sitova alihankintamalli) Toiminnan jatkuvuus SISÄLTÖ: SISÄLTÖ: Tässä sopimuksessa sovittujen palveluiden toimitusvarmuus on erittäin tärkeää. 1. Sopimuksen osapuolet Suositus 1.Sopimuksen 2. osapuolet Sopimuksen tausta 2.Sopimuksen 3. tausta Sopimuksen Osapuolet tarkoitus toteavat, että Palveluntarjoajan häiriönsietoa ja palveluiden 3.Sopimuksen 4. tarkoitus Sopimuksen toimitusvarmuutta kohde voidaan kehittää toiminnan jatkuvuussuunnittelun avulla. 4.Sopimuksen 5. kohde Muut investoinnit 5.Muut investoinnit 6. Vastuu Osapuolet korostavat lisäksi yhteistyön merkitystä toimintavarmuuden hallinnassa. 6.Vastuu 7. TOIMINNAN Näistä syistä JATKUVUUS osapuolet liittävät tämän sopimuksen liitteeksi 1 toiminnan jatkuvuuden 7.Force Majeure 8. Force Majeure hallintaa koskevat suositukset. 8.toimivaltuus 9. Toimivaltuus 9.Suojaaminen oikeudenkäynneiltä 10. Suojaaminen oikeudenkäynneiltä 10.Salassapito Palveluntarjoaja on tutustunut kyseisiin suosituksiin, verrannut omaa toimintaansa 11. Salassapito 11.Erimielisyydet 12. Erimielisyydet niihin ja vakuuttaa Asiakkaalle toimintansa täyttävän kyseiset suositukset tämän 12.Sopimuksen voimassaolo 13 Sopimuksen sopimuksen voimassaolo voimassaoloajan. 13.Sopimuksen purkaminen 14. Sopimuksen purkaminen 14.Sopimuksen päättymisestä johtuvat ehdot 15. Sopimuksen päättymisestä johtuvat 15.Sopimuksen muuttaminen Palveluntarjoajalla on tämän sopimuksen voimassaoloajan velvollisuus, Asiakkaan niin 16.Sopimuksen ehdot siirto 16. Sopimuksen erikseen muuttaminen pyytäessä, esittää Asiakkaalle selvitys siitä, miten Palveluntarjoaja on liitteen 17. Sopimuksen 1 suositukset siirto täyttänyt. 35

YRITYKSEN X TOIMINNON JATKUVUUSSUUNNITELMA Esimerkki 1. Vakava häiriötilanne -> Riskianalyysin perusteella, ohje, lomakkeita 2. Toimijat häiriön aikana Sisäiset ja ulkoiset toimijat Tilanteen johtaminen ja viestintä Tarvittavat viranomaiset 3. Häiriön aikaiset liiketoimintatehtävät Toiminta asiakasrajapinnoissa Toiminnan / tuotannon ohjaaminen (mm. prosessit, resurssit ml. tiedot, tietoliikenne, sähkö) Ulkoiset palvelut (mm. kuljetukset, tietojen saatavuus) Ulkoiset toimijat ja vaihtoehtoiset toimijat 4. Tilat / vaihtoehtoiset tilat 5. Resurssit, työvälineet ja tekniikka

VARMAN JAKO KAHTEEN (KOLMEEN) 1) Suunnittelu etukäteen Varautuminen yhteistyönä Tietojen ajantasaisuus 2) Tilanteen aikainen toiminta Suunnitelmat ja toimintaohjeet saatavilla Kommunikaatio Tapahtumakirjaukset Tilannekyselyt (tulossa) 2) Toiminta jälkikäteen Tietojen analysointi, lessons learned 30.9.2014 Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 37

VARMA toimintasuunnitelmat Voidaan muodostaa pdf raportti 30.9.2014 Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 38

VARMA - PDF raportti 30.9.2014 Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 39

MITEN ETEENPÄIN?

JATKUVUUDENHALLINNAN TARPEELLISUUS PERUSTELTAVA Kyky toimia häiriötilanteissa paranee. Konkreettiset toiminnan riskit Ostamisen osaaminen paranee. Vastuuhenkilö ei yksin riitä. Toimintojen vastuuhenkilöitä koulutettava. Reagoi tilanteessa, paranna toimintaa tilanteen jälkeen, kerro ja tiedota. 41 Kriittiset toimittajat: kilpailutukseen mukaan häiriönhallinta Laajenna ymmärrystä riskeistä, joihin pystytte varautumaan..on paljon työtä! Lisäarvo: parempi palvelu, sopimusten pitäminen, kansalaistyytyväisyys, osaavampi henkilöstö, mukavampi tehdä työtä?

Häiriötilanteet testaavat organisaatioiden toiminnan jatkuvuutta viikoittain Vakavien häiriötilanteiden tehokkaampi hallinta luo myös huoltovarmuutta.

TUIJA KYRÖLÄ Työhistoria lyhyesti: 2007 -> Huoltovarmuuskeskus, johtaja, jatkuvuudenhallinta / continuity management 2005 -> Turvallisuusjohtaja Neste Oil 1994 -> Toimitusjohtaja Tietoturvakoulutus Oy 1983 -> SKOP, SP-Palvelu Oy, tietoturva-asiantuntija, työryhmän esimies Tutkinnot: 2010 KTL kauppatieteiden lisensiaatti: Liiketoiminnan strateginen johtaminen : strategiset päätökset jatkuvuudenhallinta johtamiseksi. Helsingin kauppakorkeakoulu 2002-2004 KTM, ekonomi 1994-95 Palvelujen markkinointitutkinto, MKT, Markkinointi-instituutti 1981-83 Datanomi 1979 Ylioppilas, Haukilahden lukio, Espoo Asiantuntijatutkinnot: 2008-2009 Master of Quality, Teknillinen korkeakoulu 2006 Certified Information Systems Professional, CISSP-koulutus, Tietoturva ry 1998-99 Laatupalkintoarvioijakoulutus ja toiminta, Laatuyhdistys 1998 Lead Auditor, ISO-9001 koulutukset, Laatukeskus 1996-98 Turvallisuusjohdon koulutus (TJK), Teknillinen korkeakoulu 1989 Tietotekniikan valvonta ja konrollit, CISA-koulutus, Atk-tarkastajat ry

LISÄTIETOJA JA KIITOS Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 00130 Helsinki, Finland Gsm 040 5455 465 Tuija.Kyrola@nesa.fi www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi

KUJA projekti Projekti kuntien jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin kehittämiseksi sekä jalkauttamiseksi Jaakko Pekki 14.10.2014

Projektin lähtökohta Peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kunnilla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa. Erityisesti normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta edellyttävät yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan kuitenkin kuntien varautumisen kehittämistä. Tutkimusten mukaan riskienhallinta kunnissa ei useinkaan ole konkretisoitunut systemaattiseksi riskienhallintajärjestelmäksi ja kunnista puuttuvat vielä yhtenäiset riskienhallinnan työkalut. 46 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin lakiperusta Kuntalain mukaisesti kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät sekä pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Lisäksi kuntalain uudistukset velvoittavat kuntia ja kuntayhtymiä järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan. Valmiuslain mukaan julkisten toimijoiden tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa tilanteissa. Kunnalla tulee siis olla valmius ja kyky turvata kunnan kriittisten tehtävien toimintavarmuus sekä asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista sekä riskeistä huolimatta. 47 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin toteutus Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus ovat päättäneet tiivistää entisestään yhteistyötään, jotta myös paikalliset toimijat pystyvät vastaamaan tarpeeseen turvata keskeiset palvelunsa kansalaisille entistä paremmin. Kuntaliitto on aloittanut 22.9.2014 Huoltovarmuuskeskuksen tuella kaksivuotisen projektin kuntien jatkuvuudenhallinnan sekä varautumisen kehittämiseksi. Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus kokoavat laajan ohjausryhmän projektin tueksi. Projektille on nimetty päätoiminen projektipäällikkö Kuntaliittoon. 48 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin keskeiset kysymykset 1. Mitä jatkuvuudenhallinnan kokonaisuus kuntatoimijoilla tarkoittaa? 2. Mitä kokonaisuuteen liittyy ja miten kokonaisuus voidaan mallintaa sekä konseptoida*, jotta sitä voidaan kuntakentässä soveltaa tarkoituksenmukaisesti? 3. Miten kunnan ja sen kriittisten palvelu- sekä toimintoketjujen toimintavarmuus kaikissa tilanteissa voidaan varmistaa? 4. Mitä parhaita käytäntöjä, toimintamalleja sekä työkaluja kokonaisuuteen on saatavilla maksuttomasti ja miten niitä voitaisiin soveltaa kunnan tarpeiden mukaisesti? * Konseptointi on idean kuvaaminen kohderyhmälle niin, että he ymmärtävät sen. 49 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin tavoite Projektin tavoitteena on kehittää kuntakentän toimijoiden kykyä ja valmiuksia varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Projekti tukee laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista kaikissa tilanteissa sekä kytkee osaltaan kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla. 50 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin keskeinen kohderyhmä Manner-Suomen 304 kuntaa sekä näihin liittyvät toiminnot, joista kunnalla on järjestämisvastuu tai sopimus palvelun / toiminnon / tehtävän toteuttamisesta. Asukasluvun keskiarvo Manner-Suomen kunnissa on 17 838 asukasta. Näkökulma erityisesti 10 000 50000 asukkaan kunnat. Näitä pienimmissä tai suuremmissa kunnissa voidaan tuotosten laajuutta soveltaa joko ylös tai alaspäin. 82; 27 % Kuntien lukumäärä asukasluvun (31.12.2013) mukaan 11; 4 % 9; 3 % 202; 66 % Alle 10 000 10 000-50 000 50 001-100 000 yli 100 000 51 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin aikana Luodaan kunnille ja näihin liittyville kriittisille palvelusekä toimintoketjuille asiakaslähtöinen jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti sisältäen kunnille maksuttomat yhtenäiset toimintamallit ja työkalut, joita nämä voivat soveltaa tarpeidensa mukaisesti omassa toiminnassaan. Jalkautetaan jatkuvuudenhallinnan yhtenäiset perusteet ja parhaat käytännöt kuntakentän toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea järjestettävissä alueellisissa tilaisuuksissa keväästä 2015 alkaen. 52 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Hyödyt kunnille 1. Kehitetään kykyä rakentaa organisaatioon tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas jatkuvuudenhallintaprosessi. 2. Kehitetään kykyä tunnistaa avaintoiminnot ja valmiutta priorisoida organisaation tehtävät kriittisyyden perusteella. 3. Parannetaan osaamista uhkien ja riskienhallintaan. 4. Kehitetään valmiutta turvata kriittisten palvelu- ja toimintoketjujen toimintavarmuus ja parannetaan organisaation mainetta luotettavana toimijana. 5. Kehitetään valmiutta reagoida tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa häiriötilanteissa. 6. Luodaan valmius jatkuvuudenhallinnassa alueellisten verkostojen osaamisen ja resurssien hyödyntämiselle. 53 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Kokonaiskonseptin ja työkalujen avulla kunta voi selvittää: 1. Missä olemme nyt ja mitä haluamme kehittää? (jatkuvuudenhallinnan nykytilan tunnistus ja kehityskohteet) 2. Mitä teemme, jotta varmistamme onnistumisen kaikissa tilanteissa? (jatkuvuudenhallintajärjestelmä / -prosessi) 3. Mitkä toiminnot ovat onnistumisemme takana? (avaintoimintojen tunnistus) 4. Mikä uhkaa onnistumistamme? (avaintoimintojen uhkien tunnistaminen) 5. Millä toimenpiteillä takaamme onnistumisen? (Avaintoimintojen uhkien hallintatoimenpiteet) 6. Miten toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa? (tilannetietoisuus, hälytysjärjestelyt, kriisijohtamisen toimintamalli, tilannekorttien laatiminen) 7. Keiden kanssa toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa ja miten? (yhteistoiminta) 8. Mitkä ovat avainviestimme kriisi- ja häiriötilanteen eri vaiheissa? (kriisiviestintä) 9. Miten ja kuka viestii kriisi- ja häiriötilanteen eri vaiheissa? (kriisiviestinnän vastuut) 10. Miten jalkautamme toimintamme ja varmistamme organisaatiomme kyvyn ja valmiuden? (täytäntöönpano ja seuranta) 54 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti Ulkoiset asiantuntijapalvelut Koordinointi ja sisäiset asiantuntijapalvelut MODUULI 1 Alku- ja kypsyysmäärittely MODUULI 2 Avaintoimintojen varmistaminen MODUULI 3 Häiriö- ja kriisivalmius MODUULI 4 Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen Jatkuvuudenhallinnan perusteet Sisällyttäminen TTS-prosessiin Vastuiden ja tasojen määritteleminen Tilannekuva ja tilannetietoisuus Koordinoimisen suunnitteleminen Ohjeistaminen ja vastuuttaminen Toimintamallien luominen Reagointi ja hälyttäminen Nykytilan arviointi ja vertailu verrokkeihin Avaintoimintojen tunnistaminen Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Kriisijohtamiseen siirtyminen Johdon tahtotilan määrittäminen Toimintojen priorisoiminen Vapaaehtoisjärjestöjen käyttö Toimintamallien käyttöönotto Osaamisen ja resurssin määrittely Sopimuskumppanien huomioiminen Viestintä ja täytäntöönpano Tiedottaminen ja kriisiviestintä Kehittämisen polun rakentaminen Uhkien ja riskien hallinta Harjoittelu ja testaaminen Toipuminen ja arviointi Täydennyskoulutuspalvelut Tukeminen ja verkostot

Jatkuvuudenhallinnan työkalut Ulkoiset asiantuntijapalvelut Koordinointi ja sisäiset asiantuntijapalvelut MODUULI 1 Alku- ja kypsyysmäärittely MODUULI 2 Avaintoimintojen varmistaminen MODUULI 3 Häiriö- ja kriisivalmius MODUULI 4 Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen Täydennyskoulutuspalvelut Tukeminen ja verkostot

Projektin aikataulu 09 / 2014 - Jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin kehittäminen. Kootaan ja laaditaan kokonaiskonseptin moduuleittain vuorovaikutteista koulutus- ja tukimateriaalia sekä toimintatapamalleja kuntien varautumisen, jatkuvuudenhallinnan sekä riskienhallinnan kehittämiseksi. Työkalujen (esim. kypsyysanalyysi, RH-työkalu, VARMA, SOPIVA-lausekkeet) kehittämisen jatkaminen ja soveltaminen paikallishallintotasolle. Aloitetaan varautumisen verkoston rakentaminen sisältäen esimerkiksi tukemisen, tekemisen, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden henkilöt. 04 / 2015 - Jalkautetaan kokonaiskonsepti sekä työkalut kiinteäksi osaksi kuntien jatkuvuudenhallintaa sekä riskienhallintaa järjestämällä alueelliset seminaarikokonaisuudet (20 paikkakuntaa X 3-4 työkokousta / paikkakunta). 2016 Jatketaan alueellisia seminaareja. Pelastuslaitosten koordinaattoritoiminnan tukeminen ja varautumisen verkoston vakiinnuttaminen. 57 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

Projektin jälkeen Toiminta jalkautuu kuntiin ja pelastuslaitoksiin projektin aikana eli jatkuu ilman erillistä rahoitusta projektin jälkeen. Toiminta jatkuu vuodesta 2016 eteenpäin osana kuntien ja pelastuslaitosten normaalia jatkuvuudenhallinnan sekä riskienhallinnan kehittämistä. 58 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö

KUJA projektiin mukaan? www.kunnat.net/kuja Projektipäällikkö Jaakko Pekki Jaakko.pekki@kuntaliitto.fi p. 050 462 5357 04 / 2015 alkaen alueelliset seminaarikokonaisuudet (20 paikkakuntaa X 3-4 työkokousta / paikkakunta). 59 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö