Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 1 / 31 Kokoustiedot Aika 21.05.2013 tiistai klo 17:35-18:30 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12 krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdifitah Abdi Leena Hoppania Minna Laakso Jasminiitta Lumme Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho Kirsi Ranne Antti Saarinen Seija Töyrylä Anna-Liisa Kuisma Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Helena Värri Juha Vilja Pirjo Mutanen Sini Sormunen Ulf Johansson Esteri Viitanen Hannele Junnila va vapaan sivistystyön johtaja va kulttuurijohtaja talous- ja hallintojohtaja kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 2 / 31 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Hannele Junnila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.5.2013 Jasminiitta Lumme Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 31.5.2013 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 3 / 31 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 29 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 30 1-3 Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 6 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta/ 30.04.2013 31 4-5 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion 14 seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.04.2013 32 Kulttuurikaveritoiminnan käynnistäminen Espoossa 23 33 Sosiaalisten etuuksien kopioiden ja tulosteiden 25 maksuttomuudesta päättäminen Espoon yhteispalvelussa 34 6 Varausmaksuista luopuminen Espoon 26 kaupunginkirjastossa 35 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 28
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 4 / 31 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kulttuurilautakunta on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 15.5.2013 päivätyllä lautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 5 / 31 29 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Käsittely Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Aki Saariaho. Saariahon estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Jasminiitta Lummetta. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jasminiitta Lumme.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 6 / 31 1031/02.02.02/2013 30 Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta/ 30.04.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi vapaan sivistystyön tulosyksikön huhtikuun kuukausiseurannan. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Sivistystoimen huhtikuun 2013 seurantaraportti 2 Työväenopiston huhtikuun kuukausiseuranta tilanteessa 30.4.2013 3 Sitovan tason huhtikuun kuukausiseuranta tilanteessa 30.04.2013 Espoo-strategian toteutuminen: Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa sovitaan tulostavoitteen mukaisesti tuottavuustavoitteista. Tuottavuustavoitteista sovitaan yhteisöjen kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko opiskelun osalta 1,7 %. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa on rakennettu yhteistyöverkosto. Verkostoyhteistyö on aloitettu ja vuoden ensimmäinen kokous pidetty. Tulostavoitteet toteutuvat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 7 / 31 Sivistystoimen omana tavoitteena on toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet on priorisoitu investointiesityksen yhteydessä. Tavoite toteutuu. Henkilöstö Tulostavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Muunkielisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 211 henkilöä. Tämä oli 2,86 % sivistystoimen henkilöstöstä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuudesta saadaan väliaikatieto seuranta I:een mennessä, joten tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta I:n yhteydessä. Sivistystystoimen omien henkilöstötavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistetään monin tavoin. Kunta 10 tutkimuksen perusteella valitaan tulosyksiköissä ja yksiköissä työhyvinvoinnin kehittämiskohteet sekä sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta kehittämiskohteiden toteuttamiseksi. Uusien esimiesten perehdytystä vahvistetaan. Pitkillä sairaslomilla olevien määrän vähenemiseksi on selvitetty pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehty tarvittavat toimenpiteet. Tulevia poissaolokertymiä seurataan aktiivisesti. Aviren kanssa on perustettu tehostetun työkyvyn arvioinnin projekti. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienenemiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidetään esillä koulutuksissa. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödyntää espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttö kartoitetaan syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön tarjotaan tukea. Sivistystoimen laatu ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa. Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistetään monin eri toimenpitein. Esimerkiksi suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä. Myös ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno familjeskola konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Tulostavoite toteutuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 8 / 31 Palveluprosessien uudistaminen ja sähköisten palvelujen toteuttaminen vuodelle 2013 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti etenee, mutta osa hankkeista viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Vuoden 2013 kehityssalkussa oli 9 sähköisen asioinnin työtä, joista 2 siirrettiin investointiehdotelmassa myöhemmin tehtäväksi. Jäljelle jääneistä 7 työstä kaikki ovat alkaneet. 1 valmistuu vuonna 2013 ja 6 valmistuu vuonna 2014. Tulostavoite ei toteudu. Toimitilaprosessien uudistus ja käyttöönotto sivistystoimessa ovat valmisteluvaiheessa. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite toteutuu. Suurin osa sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista toteutuu. Tavoite yli 3 -vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi, ja ne otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kolme lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin suunnittelu etenee. Projektisuunnitelma on laadittu ja pilottikoulut on valittu yhteistyössä opetustoimien kanssa. Yhteistoimintamallin luomisen aloittamispäätös tehdään syksyllä 2013, mikäli resursointi jatkovuosillekin voidaan turvata. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa ja syksyllä 5 neuvolassa. Sen sijaan tavoite terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvamisesta ei tämän hetkisen tiedon perusteella toteudu. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutetaan monin tavoin. Esimerkiksi valmentavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on käynnistetty selvitys, suomenkielisessä opetuksessa ART-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 430 opettajaa ja ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään resurssikeskusten toimintaa. Tavoitteena on, että opetustoimien arviointisuunnitelma päivitetään ja opetustoimien arviointiraporttia kehitetään siten, että se perustuu perusopetuksen laatukriteereihin. Arviointiraportin kehittäminen etenee suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 9 / 31 tehdään syksyllä sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittämistyön valmistuttua. Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta etenee. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Vahtimestaripalvelusopimus on valmistunut, ja muut sopimukset ovat valmisteluvaiheessa. Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille on varauduttu tarjoamaan lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Prosessi lisäopetuksen järjestämiseksi toteutetaan yhteistyössä Omnian kanssa. Tulostavoite toteutuu. Asukkaiden tyytyväisyyttä sivistystoimen järjestämiin palveluihin mittaava tutkimus toteutetaan syksyllä. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta II:n yhteydessä. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Oppivelvollisuusiässä oleville myöhään Suomeen tulleille nuorille tarjotaan perusopetusta (usein räätälöidyin ratkaisuin). Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat keskimäärin hieman PKSkeskiarvon yläpuolella. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Tavoitteena on myös kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Espoo-tarinaa hyödynnetään kuntalaisten osallistamisessa. Sivistystoimessa on opinnäytetyöntekijä valmistelemassa palvelumuotoilun hyödyntämistä palveluiden kohdentamisessa. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena on, että Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 10 / 31 sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli huhtikuun lopussa 15,1 milj. euroa eli 35,8 p rosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä kertymä on 33,5 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittävän 2,4 milj. euroa vuoden 2013 talousarvion. Tuloja kertyy avustuksista ja tuista kuten perusopetuksen ryhmien pienentämiseen, koulutuksellisen tasaarvon edistämiseen sekä kerhotoimintaan saaduista avustuksista. Investointituloja kertyy noin 0,1 milj. euroa teknisen laitteiston myyntituloista ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta. Tulolisäykset parantavat toimintakatetta, koska niihin ei haeta menopuolelle katetta. Toimintamenojen kertymä oli 215,5 milj. euroa eli 31,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 31,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrakustannukset) käyttöprosentti on 30,6. Vuonna 2012 se oli 31,9%. Sivistystoimen talousarvion ennustetaan alittuvan yhteensä 3,5 milj. euroa, alitus kohdistuu mm. henkilöstömenoihin, asiakaskuljetuksiin, avustuksiin, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan. Myös investoinnit alittuvat noin 0,5 milj. euroa hankkeiden viivästymisen johdosta. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2,0 milj. eurolla. Nettobudjetoitujen yksiköiden budjettien ennustetaan alittuvan yhteensä noin 0,3 milj. euroa syntyy toimintakatteen parantamisella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 11 / 31 Kulttuurilautakunta Vapaan sivistystyön tulosyksikkö Vapaan sivistystyön tulosyksikön sitova taso koskee vapaan sivistystyön hallintoa, kaupunginkirjastoa, kulttuuripalveluita ja yhteispalvelua. Työväenopisto on nettobudjetoitu palvelualue, jolla on sitova toimintakate. Valtuuston asettamien tulostavoitteiden ennustetaan pääosin toteutuvan tulosyksikön osalta. Painopisteenä koko tulosyksikössä on asiakkaiden ottaminen mukaan palveluiden kehittämiseen asiakasraatien ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi painopisteenä on vanhemmuuden tukeminen. Vapaan sivistystyön tulosyksikön sitovan tason määräraha on 26,7 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet 10 milj. euroa 34,8 % huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 toteuma vastaavana aikana oli 9 milj. euroa. 34,1 %. Talousarvion ennustetaan alittuvan noin 0,25 milj. euroa, alitus kohdistuu mm. henkilöstömenoihin ja ostopalveluihin. Vuoden 2013 toimintatulotavoite on 1,3 milj. euroa, josta on toteutunut 573 000 euroa, 43,7 % huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 toteuma vastaavana aikana oli 351 000 euroa, 36,7 %. Tuloarviossa on otettu huomioon yhteispalvelun 30 000 euron tulojen ylitys. Investointituloja kertyy noin 20 000 euroa. Kaupunginkirjasto Espoon kirjastojen kävijämäärä on kasvanut 2,3 % vuoden 2012 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Soukan kirjaston kävijämäärä on noussut 24,8 %. Kirjaston lukusalitila otettiin nuorten käyttöön. Näin saatiin nuorille oma tilansa ja muu kirjastotila rauhallisemmaksi. Entressen kirjaston käyttö nousi 23,9 % johtuen maaliskuussa avatusta musiikkitila Jukeboksista. Aukioloajat koko kaupunginkirjaston tasolla ovat 1,7 % edellisvuotta laajemmat. Kaupunginkirjaston lainaus on laskenut -4,2 %. Laskua on tapahtunut kaikissa toimipisteissä Kalajärveä ja Karhusuota lukuun ottamatta. HelMet-verkkokäynnit ovat kasvaneet peräti 37,5 % kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Uusi HelMet-palvelusivusto otettiin käyttöön vasta kesäkuussa 2012, alkuvuodesta 2012 käytössä oli ainoastaan aineistohaku. 2013 alkuvuotta kirjastopalveluissa voidaan kuvata uusien palveluiden käyttöönottojaksona. Helmikuun alussa uusi kirjastoauto Välkky pääsi liikenteeseen. Välkyn avulla voidaan tarjota välähdys uudenlaisista kirjastopalveluista lapsille joka puolella Espoota. Pelit ja tapahtumat ovat olennainen osa konseptia. Viikkoa myöhemmin Venäjänkielinen kirjasto aloitti toimintansa Sellon kirjastossa. Venäjänkielisen kokoelman ja asiakaspalvelun lisäksi venäjänkieliset tapahtumat ja päivitykset verkkosivuilla ja sosiaalisessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 12 / 31 mediassa avaavat kirjastopalveluita Espoon suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle. Maaliskuun puolivälissä ovensa avasi musiikkitila Jukeboksi Entressen kirjaston yhteydessä. Nuoret ovat ottaneet monitoimijatoiminnalla ylläpidetyn tilan omakseen ilahduttavan nopeasti. Pelkästään huhtikuussa Jukeboksissa kävi 9 500 lasta, nuorta ja aikuista. HelMet-kirjastot ostivat alkuvuodesta lisenssin englanninkieliseen verkkolehtipalveluun. HelMet-kirjasto tarjoaa asiakkailleen lähes 200 aikakauslehden digitaaliset näköislehdet luettavaksi Zinio-lehtipalvelussa. Palvelu on käytettävissä lukuisilla eri alustoilla ja päätelaitteilla kotoa käsin tai asiakastyöasemilla kirjastossa. Ensimmäisenä päivänä palvelusta ladattiin kaikkiaan noin 10 000 lehteä eli koko kokoelma on käytössä. Eniten ladatuimmat lehdet olivat National Geographic Interactive, Economist ja Rolling Stone. Espoon kaupunginkirjasto sai Uudenmaan ELY-keskukselta yhteensä 108 000 yleisten kirjastojen kehittämistoimintaan tarkoitettuja avustuksia. Suurin summa 50 000 saatiin nuorisopalveluiden ja kirjastopalveluiden yhteistyöhön Sellon kirjastossa. Yhteispalvelu Yhteispalvelussa oli vuonna 2012 huhtikuuhun mennessä asiakkaita 53 212 ja tänä vuonna asiakkaita on ollut 59 233, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna on ollut 6021 (11,3 %). Henkilökuntamäärämme on kuitenkin pysynyt vuoden 2012 tasolla. Yhteispalvelussa on työntekijöitä yhteensä 30, joista maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä viisi, yksi henkilö on palkattu oppisopimuksella sekä yksi henkilö palkkatuen määrärahalla. Henkilökuntamäärä verrattuna vuoteen 2012 on kasvanut yhdellä henkilöllä. Viisi opiskelijaa Omnian ammattiopistosta on suorittanut työharjoittelua Espoon keskuksen, Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylän yhteispalvelupisteissä. Harjoittelijoiden työpanos on ollut hyödyllinen. Uuden henkilön kouluttaminen on kuitenkin vienyt kapasiteettia vähäisestä henkilöstöresurssista. Vuoden 2013 alusta käynnistynyt Reaaliaikaista neuvontaa Click hanke on päässyt vauhtiin. Hankkeen ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin Inno Omnian tiloissa 26.4.2013. Koulutuksessa oli mukana n. 70 palveluneuvojaa Espoosta, Kauniaisista, Helsingistä ja Vantaalta. Hankkeen on tarkoitus antaa ensivaiheessa palveluneuvojille pikaviestintämahdollisuus yli kuntarajojen. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus myös kehittää asiakkaille suunnattu Chat-palveluneuvonta. Sähköisten asiointien suhteen on edistytty. Alkuvuodesta Espoon kaupungin henkilökunnalle suunnattu sähköinen työmatkaseteli otettiin hyvin vastaan kaupungin työntekijöiden puolelta. Tammikuussa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 13 / 31 matkakorttien latausmäärä ylitti kaikki aikaisemmat määrät ja rahallisesti latauksia tehtiin Espoon eri yhteispalvelupisteissä yhteensä reilun 800 000 euron edestä. Työväenopisto Työväenopistoa sitoo muutettu toimintakate -5,7 milj. euroa, josta yksikkö on käyttänyt -1,5 milj. euroa, 23,8 % huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 toteuma vastaavana aikana oli -1,5 milj. euroa 26,6 %. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan noin -78 000 euroa. Espoon työväenopistossa oli kevätkaudella 2012 kursseilla kävijöitä 23 728 (19.4.12) Espoon työväenopistossa oli (30.4.) hyväksyttyjä kurssilaisia 24 640, joka on lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuotena vastaavana aikana. Kaikki opiskelemaan haluavat eivät kuitenkaan saaneet opiskelupaikkaa, ja jonoon jäi 1 853 kurssilaista. Ilman opiskelupaikkaa jäävien osuus kasvoi, ja jonoon jäi 500 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen kurssilaisten ja opiskelijoiden kehitys vuosina 2010 2013 on seuraava: Maahanmuuttajakoulutus 2010 2011 2012 2013 Tavoite 2013 Tavoite saavutettu % Kurssilaiset* 1 704 2 476 2 576 1 432 - Muunkieliset opiskelijat 1 437 1 979 2 265 1 250 2 492 50 % *sisältää suomen ja ruotsin kielen kurssilaisten lisäksi muiden aineiden kurssilaiset (maahanmuuttajille suunnatut muut kurssit, englanninkieliset kurssit) Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha on 1,3 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet 0,3 milj. euroa huhtikuun loppuun mennessä. Investointituloja ennustetaan kertyvän noin 90 000 euroa teknisen laitteiston myynnistä ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavista avustuksista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 14 / 31 1031/02.02.02/2013 31 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.04.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. kulttuurijohtaja Juha Vilja Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kaupunkikulttuurin tulosyksikön huhtikuun kuukausiseurannan. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 4 Huhtikuun kuukausiseuranta tilanteessa 30.04.2013 5 Sivistystoimen huhtikuun 2013 seurantaraportti Selostus Espoo-strategian toteutuminen: Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa sovitaan tulostavoitteen mukaisesti tuottavuustavoitteista. Tuottavuustavoitteista sovitaan yhteisöjen kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko opiskelun osalta 1,7 %. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa on rakennettu yhteistyöverkosto. Verkostoyhteistyö on aloitettu ja vuoden ensimmäinen kokous pidetty. Tulostavoitteet toteutuvat.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 15 / 31 Sivistystoimen omana tavoitteena on toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet on priorisoitu investointiesityksen yhteydessä. Tavoite toteutuu. Henkilöstö Tulostavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Muunkielisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 211 henkilöä. Tämä oli 2,86 % sivistystoimen henkilöstöstä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuudesta saadaan väliaikatieto seuranta I:een mennessä, joten tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta I:n yhteydessä. Sivistystoimen omien henkilöstötavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistetään monin tavoin. Kunta 10 tutkimuksen perusteella valitaan tulosyksiköissä ja yksiköissä työhyvinvoinnin kehittämiskohteet sekä sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta kehittämiskohteiden toteuttamiseksi. Uusien esimiesten perehdytystä vahvistetaan. Pitkillä sairaslomilla olevien määrän vähenemiseksi on selvitetty pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehty tarvittavat toimenpiteet. Tulevia poissaolokertymiä seurataan aktiivisesti. Aviren kanssa on perustettu tehostetun työkyvyn arvioinnin projekti. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienenemiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidetään esillä koulutuksissa. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödyntää espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttö kartoitetaan syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön tarjotaan tukea. Sivistystoimen laatu ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa. Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistetään monin eri toimenpitein. Esimerkiksi suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä. Myös ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno familjeskola konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Tulostavoite toteutuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 16 / 31 Palveluprosessien uudistaminen ja sähköisten palvelujen toteuttaminen vuodelle 2013 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti etenee, mutta osa hankkeista viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Vuoden 2013 kehityssalkussa oli 9 sähköisen asioinnin työtä, joista 2 siirrettiin investointiehdotelmassa myöhemmin tehtäväksi. Jäljelle jääneistä 7 työstä kaikki ovat alkaneet. 1 valmistuu vuonna 2013 ja 6 valmistuu vuonna 2014. Tulostavoite ei toteudu. Toimitilaprosessin uudistus ja käyttöönotto sivistystoimessa ovat valmisteluvaiheessa. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite toteutuu. Suurin osa sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista toteutuu. Tavoite yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi, ja ne otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kolme lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin suunnittelu etenee. Projektisuunnitelma on laadittu ja pilottikoulut on valittu yhteistyössä opetustoimien kanssa. Yhteistoimintamallin luomisen aloittamispäätös tehdään syksyllä 2013, mikäli resursointi jatkovuosillekin voidaan turvata. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa ja syksyllä 5 neuvolassa. Sen sijaan tavoite terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvamisesta ei tämän hetkisen tiedon perusteella toteudu. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutetaan monin tavoin. Esimerkiksi valmentavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on käynnistetty selvitys, suomenkielisessä opetuksessa ART-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 430 opettajaa ja ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään resurssikeskusten toimintaa. Tavoitteena on, että opetustoimien arviointisuunnitelma päivitetään ja opetustoimien arviointiraporttia kehitetään siten, että se perustuu perusopetuksen laatukriteereihin. Arviointiraportin kehittäminen etenee suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 17 / 31 tehdään syksyllä sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittämistyön valmistuttua. Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta etenee. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Vahtimestaripalvelusopimus on valmistunut, ja muut sopimukset ovat valmisteluvaiheessa. Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille on varauduttu tarjoamaan lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Prosessi lisäopetuksen järjestämiseksi toteutetaan yhteistyössä Omnian kanssa. Tulostavoite toteutuu. Asukkaiden tyytyväisyyttä sivistystoimen järjestämiin palveluihin mittaava tutkimus toteutetaan syksyllä. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta II:n yhteydessä. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Oppivelvollisuusiässä oleville myöhään Suomeen tulleille nuorille tarjotaan perusopetusta (usein räätälöidyin ratkaisuin). Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat keskimäärin hieman PKSkeskiarvon yläpuolella. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Tavoitteena on myös kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Espoo-tarinaa hyödynnetään kuntalaisten osallistamisessa. Sivistystoimessa on opinnäytetyöntekijä valmistelemassa palvelumuotoilun hyödyntämistä palveluiden kohdentamisessa. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena on, että Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 18 / 31 Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli huhtikuun lopussa 15,1 milj. euroa eli 35,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä kertymä on 33,5 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittävän 2,4 milj. euroa vuoden 2013 talousarvion. Tuloja kertyy avustuksista ja tuista kuten perusopetuksen ryhmien pienentämiseen, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä kerhotoimintaan saaduista avustuksista. Investointituloja kertyy noin 0,1 milj. euroa teknisen laitteiston myyntituloista ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta. Tulolisäykset parantavat toimintakatetta, koska niihin ei haeta menopuolelle katetta. Toimintamenojen kertymä oli 215,5 milj. euroa eli 31,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 31,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttöprosentti on 30,6. Vuonna 2012 se oli 31,9 %. Sivistystoimen talousarvion ennustetaan alittuvan yhteensä 3,5 milj. euroa alitus kohdistuu mm. henkilöstömenoihin, asiakaskuljetuksiin, avustuksiin, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan. Myös investoinnit alittuvat noin 0,5 milj. euroa hankkeiden viivästymisen johdosta. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2,0 milj. eurolla. Nettobudjetoitujen yksiköiden budjettien ennustetaan alittuvan yhteensä noin 0,3 milj. euroa syntyy toimintakatteen parantamisella. Kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo muutettu toimintakate -26 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet -9,1 milj. euroa, 35,2 % huhtikuun
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 19 / 31 loppuun mennessä. Toimintakate on laskenut -2,6 prosenttia 0,2 milj. euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Menoja on vähentänyt WDC-vuoden päättyminen. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan -0,2 milj. euroa. Investointituloja kertyy noin 70 000 euroa. World Design Capital 2012 hankkeen raportointi valmistui maaliskuussa 2013. WDC-säätiö laati raportin koko hankkeen toteutumisesta sekä tilasi vaikuttavuusarvion Deloittelta Viisi WDC-kaupunkia kokosivat yhteisen raportin kaupunkien ohjelmasta. Espoo, Helsinki, Lahti ja Kauniainen ja Vantaa tekivät läheistä yhteistyötä WDC-vuoden merkeissä. Espoon kaupungin kolme kärkiteemaa WDCvuoden ohjelmassa olivat T3, hyvinvointi ja ympäristö. Näyttelykeskus WeeGee Näyttelykeskus WeeGeellä kävi tammi-huhtikuussa 2013 yhteensä noin 100 000 kävijää. Kävijät jakaantuivat museoittain seuraavasti: Helinä Rautavaaran museo 15 000 EMMA - Espoon Modernin Taiteen museo 32 500 Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä 21 500 Suomen Kellomuseo 17 000 Espoon kaupunginmuseo KAMU 8 000 Espoon kaupunginmuseon KAMU - näyttelytila sulkeutui 31.3.2013 ja museossa alkoi uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Emmassa esillä olivat mm. Litografiajulisteita Britanniasta, Jaume Plensa, Juhani Harri, Väiski Vemmelsääri sekä ja yhä esillä olevat Per Manningin valokuvia, Saastamoisen Säätiön taidekokoelma, sekä Saastamoisen Säätiön kokoelmanäyttelyt Punainen ja Tapahtumia luonnossa. Kellomuseossa Tyylikkäästi ajassa-näytely 31.3. asti ja Lelumuseossa aukesi 22.3. Fantastista!- näyttely. Helinä Rautavaaran museossa aukesi 6.3. Pakolaisleirillä-näyttely. Keskimäärin WeeGeen kävijämäärä kuukaudessa oli noin 25 000 käyntiä. Tammi-huhtikuussa WeeGeellä järjestettiin myös paljon tapahtumia, esim. Lasten tapahtuma Lumottu WeeGee kokosi runsaasti lapsiperheitä. Emma-gaalan kanssa tehtiin yhteistyöstä vuoden levynkansinäyttelyn parissa. Näyttelyvieraat äänestivät suosikkejaan ja saivat vapaalippuja Emma-gaalaan Barona Areenalle. Kävijämäärät ovat hieman laskeneet vastaavasta kaudesta 2012. Toisaalta käynnit näyttelykeskuksen aula- ja ravintolatiloissa ovat kasvaneet. Tila- ja kokousmyynti on toteutunut odotusten mukaisesti. Kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa ja Louhisalissa järjestettiin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 125 yleisötapahtumaa, joissa kävijöitä oli noin 30 000. Näyttelytilassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 20 / 31 asiakaskäyntejä oli alkuvuonna noin 15 000. Lisäksi kulttuurikeskuksen muissa yleisötiloissa järjestettiin lukuisia oppilaskonsertteja ja muita yleisötapahtumia. Musiikkitarjontaa Espoon musiikkiopisto EMO vietti tammikuussa 50-vuotisjuhliaan. Juhlakonsertissa kuultiin mittava musiikkikavalkadi, joka esitteli EMOn korkeatasoisen ja monipuolisen musiikkikasvatustyön tuloksia. Tapiola Sinfonietta vietti huhtikuussa 25-vuotisjuhlaviikkojaan useiden juhlakonserttien merkeissä. Juhlaviikkoihin sisältyi myös näyttely, jossa oli esillä orkesterin fagotinsoittajan Bridget Allairen muotokuvia Tapiola Sinfoniettan muusikoista ja henkilökunnasta. Anna Puu konsertoi huhtikuussa Tapiolasalissa. Espoon kulttuurikeskuksen tuottamassa Café Louhi-rytmimusiikkisarjassa esiintyivät kevään mittaan muun muassa Eva ja Manu, Aino Venna sekä 22-Pistepirkko. Pääkaupunkiseudun suurin jazzfestivaali Aprill Jazz järjestettiin huhtikuussa Tapiolassa 27. kerran kulttuurikeskuksen toimiessa festivaalin päätapahtumapaikkana. Teatteria Espoon Teatteri tuotti kevään aikana Espoon kulttuurikeskuksen Louhisaliin kansainvälisiä ja kotimaisia vierailuesityksiä yhteensä 28 näytöstä. Ulkomaiset vierailuesitykset tulivat Meksikosta, Saksasta, Portugalista ja Kanadasta. Lapsiyleisöä hauskuutti helmikuussa Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva Linnateatterin Apua, merirosvoja! -esitys. Kulttuuritarjontaa eri ikäryhmille Seniori-ikäisille suunnattu uusi Kahvia ja jazzia -iltapäiväkonserttisarja lanseerattiin Louhisalissa. Sarjan ensimmäisessä konsertissa esiintyivät Monica Aspelund & Leo Holmgren trio ja tilaisuus oli suuri yleisömenestys. Keskiviikkoisin kerran kuussa kulttuurikeskuksen päälämpiössä järjestettävät iltapäivätanssit jatkuivat. Nuorten keskuudessa sosiaalisessa mediassa huikeaksi ilmiöksi muodostunut Justimus keikkaili helmikuussa Louhisalissa. Maaliskuussa kulttuurikeskuksessa järjestettiin Espoon 9-luokkalaisille vaikuttamistori, jossa tarjottiin nuorille tietoa yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisesta. Huhtikuussa espoolaisten nuorten UPM11-ryhmä otti jo kolmatta kertaa Louhisalin haltuun elektroniseen musiikkiin ja video-valoshow n perustuvassa ikärajattomassa Theatrum-tapahtumassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 21 / 31 Päiväkoti-ikäisille lapsille järjestettiin useita aamupäiväesityksiä eri taiteiden alalta. Ohjelmaa lapsille tarjosi myös Tapiola Sinfoniettan 25- vuotisjuhlaviikkoihin kuuluvan Oikotie oopperaan -perhekonsertti. Espoolainen kansanmusiikkifestivaali JuuriJuhla levittäytyi huhtikuussa Espoon kulttuurikeskukseen Lasten Pilpatus -perhetapahtuman myötä. Teknisiä uudistuksia kulttuurikeskuksen saleissa Tapiolasalissa ja Louhisalissa siirryttiin kevään aikana molemmat salit kattavaan verkotettuun digitaaliseen äänijärjestelmään. Louhisaliin asennettiin ajanmukainen digitaalinen elokuvaprojektori. Sellosali Talouden toteuma ja ennuste 2013 Sellosalin toimintakatteesta on huhtikuun loppuun mennessä käytetty 25,7 % kun viime vuoden toteuma vastaavana aikana oli 24,2 %. Toimintatulojen kertymä (226 702 ) kasvoi noin 10 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, johtuen kasvaneista kävijämääristä Sellosalin maksullisissa kulttuuritapahtumissa.. Tapahtumatoiminta Kevätkauden aikana Sellosalissa esitettiin monipuolisesti korkeatasoisia klassisen sekä rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, tanssia, stand up - esityksiä, nukketeatteria, elokuvia, sekä runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Elokuvat, lämpiön klubi-illat, luennot, sekä musikaali- ja teatteriesitykset olivat myös osa kevään ohjelmistotarjontaa. Sellosalissa järjestettiin maaliskuussa toista kertaa romantiikan ajan musiikkiin keskittyvä Kaiho-festivaali. Kolmipäiväisen festivaalin esiintyjinä kuultiin laaja kirjo laulajia ja periodisoittimien taitajia sekä Suomesta että ulkomailta. Useiden korkeatasoisten klassisen musiikin kamarikonserttien lisäksi Sellosalissa kuultiin huhtikuussa Kansainvälisen Paulon sellokilpailujen ensimmäisen finaalin kaksi konserttia. Keväällä Sellosalissa vieraili useita ajankohtaisia rytmimusiikin huippunimiä, kuten Timo Lassy Band, Johanna Kurkela, Ismo Alanko, Laura Närhi, Riku Niemi Orchestra & Jorma Kääriäinen sekä J. Karjalainen. Lisäksi Sellosali toimi edellisvuosien tapaan huhtikuussa jo kymmenettä kertaa järjestetyn espoolaisen Juurijuhla-Rotfest - kansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä. Sellosalin lastenkulttuurin runsas tapahtumatarjonta oli viime vuosien tyyliin värikkään monipuolista, kun lapsille järjestettiin kevätkaudella lukuisia musiikki-, teatteri- ja elokuvaesityksiä. Suosittujen Lasten lauantaiden ohjelmistossa lapsiperheille tarjoiltiin ikimuistoisia elämyksiä taitavien artistien toimesta. Tammikuussa Sellosalissa ensi-iltansa saanut
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 22 / 31 Leppävaara-stoorit -nuorisomusikaali sekä balettikoulu Heli Aallon 30- vuotisjuhlanäytös Lumikki ja seitsemän kääpiötä maaliskuussa herättivät suurta suosiota lapsiyleisön keskuudessa. Tapiola Sinfonietta Tapiola Sinfonietta teki onnistuneen kolmen konsertin kiertueen Saksaan tammikuun lopussa. Kolme konserttia radioitiin ja lisäksi nuorille suunnatut Marzi-musaa konsertit saavuttivat paljon julkisuutta. Huhtikuussa orkesteri vietti 25-vuotisjuhlaviikkoja 6 konsertin ja Bridget Allaire-Mäen taidenäyttelyn muodossa. Vappuaaton loppuunmyyty konsertti UMO:n kanssa oli erittäin onnistunut yhteistyö, jossa myös Tapiolasalin henkilökunta teki hienoa työtä äänentoiston parissa. Espoon kaupunginmuseo Espoon kaupunginmuseon alkuvuoden täytti syksyllä avattavan uuden päänäyttelyn Tuhat tarinaa Espoosta valmistelu lähes koko henkilökunnan voimin. Kulttuuriympäristön vastuualue toimi viranomaistehtävissä laatutakuunsa mukaisesti lausunnoissaan kaavoitusja rakennusasioissa. Museo osallistui useisiin valtakunnallisiin ja eri toimijoiden välisiin kehittämisprojekteihin koskien mm. nykykulttuurin tallennusta sekä historiallisen karttamateriaalin ja tiedon yhdistämistä käyttäjäystävällisesti. Museon talous pysyi alkuvuoden vakaana suurempien uuteen päänäyttelyyn kohdistuvien menojen syntyessä vasta kesän ja syksyn kuluessa. Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha on 1,3 milj. euroa, josta yksiköt elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta.ovat käyttäneet 0,3 milj. euroa huhtikuun loppuun mennessä. Investointituloja kertyy noin 90 000 euroa teknisen laitteiston myynnistä ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavista avustuksista.. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 23 / 31 2336/12.02.01/2013 32 Kulttuurikaveritoiminnan käynnistäminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. (09) 816 57508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. kulttuurijohtaja Juha Vilja Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kaupunkikulttuuriyksikön suunnitelman ns. kulttuurikaveritoiminnan käynnistämisestä Espoossa yhteistyössä espoolaisten taidelaitosten, Espoon Järjestöjen Yhteisön sekä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Eri puolella Suomea on viime vuosina käynnistetty vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on ollut aktivoida kulttuuripalvelujen käyttäjiksi asukkaita, jotka eivät itse eri syistä johtuen hakeudu kulttuuripalvelujen pariin. Toimintamuoto on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän taidemuseosta, josta se on levinnyt muualle. Toiminnasta on eri paikkakunnilla käytetty eri nimityksiä: kulttuuriluotsi, kulttuurikaveri, kulttuurikummi, kulttuuriystävä jne. Pääkaupunkiseudun kunnista kulttuurikaveritoiminta on käynnistetty vuosi sitten Vantaalla ja tänä keväänä Helsingissä. Kulttuurikaveritoiminta on tarkoitus käynnistää myös Espoossa. Asiaa aletaan valmistella kaupunkikulttuuriyksikössä yhteistyössä espoolaisten taidelaitosten, espoolaisia sosiaalialan järjestöjä edustavan Espoon Järjestöjen Yhteisön sekä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa. Taiteen ja kulttuurin merkitys terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä sekä toimintakyvyn ylläpitäjänä on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuurikaveritoiminnalla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja sitä kautta lisätään kuntalaisten aktiivisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta. Kulttuuritapahtumiin osallistumiselle voi olla monenlaisia esteitä: yksinäisyys, liikuntarajoite, kulttuurin ja ympäristön vieraus. Toisen ihmisen kanssa on helpompi lähteä liikkeelle ja yhdessä koetusta kulttuurikäynnistä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 24 / 31 voi saada enemmän irti. Kulttuurikaverin kanssa voi lähteä kulttuuritilaisuuteen kaksin tai pienessä ryhmässä. Kulttuurikaveria voivat tarvita erilaiset tukea tarvitsevat ryhmät, päiväkeskukset, laitokset, yksittäiset ihmiset, omaiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat jne. Kulttuurikaverit ovat kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. He eivät ole varsinaisia oppaita vaan vapaaehtoistoimijoita, joita koskevat vapaaehtoistoiminnan periaatteet. Vapaaehtoiset perehdytetään paikallisten kulttuurilaitosten toimintaan, he saavat kutsuja kulttuuritilaisuuksien avajaisiin, menovinkkejä ajankohtaisesta kulttuuritarjonnasta jne. Vapaaehtoiset saavat koulutusta myös vapaaehtoistyön periaatteista. Kulttuurikaverin palvelut ovat käyttäjilleen ilmaisia, mutta pääsyliput kulttuurikaveripalvelun käyttäjät maksavat itse. Kulttuurikaverille järjestelmä mahdollistaa ilmaisen sisäänpääsyn. Kulttuurikaveritoimintaa on eri paikkakunnilla toteutettu vaihtelevin toimintamallein. Espoossa käynnistettävässä kulttuurikaveritoiminnassa on tarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia paikallisia toimintarakenteita mm. vapaaehtoistyön koordinoinnissa ja asiakkaiden tavoittamisessa. Tavoitteena on luoda kestävä pohja toiminnan vakiinnuttamiselle osaksi Espoon kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten toimintaa ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kulttuuria. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 25 / 31 2355/02.05.00/2013 33 Sosiaalisten etuuksien kopioiden ja tulosteiden maksuttomuudesta päättäminen Espoon yhteispalvelussa Valmistelijat / lisätiedot: Helena Värri, puh. (09) 816 23842 Päivi Nyholm, puh. (09) 816 57002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri Kulttuurilautakunta päättää muuttaa sosiaalisten etuuksien, kuten esimerkiksi toimeentulotuen, hakemiseen tarvittavat kopiot ja tulosteet maksuttomiksi Espoon yhteispalvelussa 1.6.2013 alkaen. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kuntalaisilla ja järjestöillä on mahdollista yhteispalvelupisteissä tulostaa, kopioida ja skannata omia asiakirjojaan, lähettää telefakseja sekä kotimaahan että ulkomaille ja ottaa itsepalvelupäätteeltä tulosteita. Maksut on yhtenäistetty Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen sekä Espoon ja Vantaan yhteispalvelujen kanssa. Vantaa on kuitenkin tehnyt päätöksen, että sosiaalisten etuuksien kopiot ja tulosteet ovat maksuttomia. Espoon yhteispalvelussa sosiaalisten etuuksien, esimerkiksi toimeentulotuen, hakemiseen tarvittavat kopiot ja tulosteet ovat edelleen maksullisia. Tiedoksi - Sosiaali- ja terveystoimi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kulttuurilautakunta 21.05.2013 Sivu 26 / 31 2362/02.05.00/2013 34 Varausmaksuista luopuminen Espoon kaupunginkirjastossa Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Tyrni, puh. (09) 816 57661 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri Kulttuurilautakunta päättää luopua kirjastoaineiston varausmaksuista Espoon kaupungin kirjastossa 1.6.2013 alkaen. Päätös Kulttuurilautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 6 Kirjasto maksutulot 2012 Kirjastolain (4.12.1998/904) 1 :n mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolain 4 :ssä säädetään maksuttomuudesta seuraavasti: Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Nykyinen varausmaksu asettaa kirjaston eri käyttäjäryhmät epätasaarvoiseen asemaan lainaamisen osalta. Lähikirjastojen asiakkaat joutuvat tilaamaan enemmän aineistoa kuin aluekirjastojen asiakkaat. Muut kuin suomenkieliset asiakkaat joutuvat nykytilanteessa maksamaan lähes kaiken oman kielisen aineiston lainaamisesta. Tämä koskee niin ruotsinkielistä väestöä kuin suhteellista osuuttaan jatkuvasti kasvattavaa maahanmuuttajaväestöä. Asiakkaat varaavat yhä enemmän itse aineistonsa netin kautta. Näin varsinaisen kotipalvelun resursseja säästyy. Nykyisessä tilanteessa he maksavat kaikesta aineistosta, jonka heidän avustajansa noutavat heille kirjastosta. Lapsilta ja nuorilta varausmaksuja ei peritä. Uusia aloitteita varausmaksuista luopumiseksi tiettyjen ryhmien osalta tehdään jatkuvasti (mm. seniorit).