Vastuullisuudestakilpailuetua pk yrityksille Kehittämisstrategiavuosille2008 2011
Esipuhe Tämän kehittämisstrategian tavoitteena on edistää pk-yritysten kilpailuetua vastuullisten tuotanto- ja toimintatapojen avulla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pk-yritykset yhdistävät vastuullisuuden osaksi koko toimintaansa, johtamistaan ja strategioitaan. Tarkoituksena on luoda yhteinen tahtotila ja toimintatavat pk-yritysten vastuullisuuden kehittämiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä toimialakohtaisesti yhdessä yritysten ja keskeisten sidosryhmien julkisen hallinnon ja järjestöjen - kanssa. Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää toimenpide-ehdotuksina tietoisuuden lisäämistä, työkalujen kehittämistä ja edelläkävijäyritysten tukemista verkostojen avulla. Työryhmän esittämin toimenpitein yritykset pystyvät kehittämään toimintaansa kestävästi. Strategiatyöryhmän kokoonpano: Petra Tarjanne, työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Susanna Monni, Finnish Business Society, sihteeri Markku Arminen, PKT-säätiö Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto ry Auli Korhonen, SAK Juha Kurkinen, Rastor Oy Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät Ritva Ohmeroluoma, Nordia Management Oy Kaija Pöysti, Aldanella Oy Pekka Ropponen, Elinkeinoelämän keskusliitto Arja Suomi, Tapiola-ryhmä Tommi Tervanen, Helsinki Foodstock Oy Maija-Leena Uimonen, työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän toimiaika oli 1.11.2007 31.3. 2008. Strategiaa valmistellessaan työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: Tietotekniikan liiton etiikan työryhmän puheenjohtaja ja konsultti Kari Kaipainen, Datainnovations Oy, eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Juha Beurling, Suomen Kuluttajaliitto, toimitusjohtaja Pekka Pirinen, Oy Gustav Paulig Ab, toimitusjohtaja Lars Collin, Suomalaisen työn liitto, ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy, professori Raimo Lovio, Helsingin Kauppakorkeakoulu ja ennakointijohtaja Timo Hämäläinen, Sitra. Useat yhteiskuntavastuun asiantuntijat ovat kommentoineet kehittämisstrategiaa työn eri vaiheissa. Lisäksi dosentti Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Marko Parkkinen News to Screen Oy:stä esittivät näkemyksiään yritysten vastuullisuudesta työryhmän järjestämässä työpajassa 5.2.2008. 1
Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Sisällysluettelo... 2 1.Yhteiskuntavastuujapk yritykset... 3 2.Strategiantavoitteet... 5 3.Keinottavoitteidensaavuttamiseksi... 6 4.Sidosryhmientehtävät... 6 5.Toimenpiteet... 7 5.1Tietoisuudenlisääminen... 8 5.2Vastuuntyökalut... 10 5.3Edelläkävijöidenverkostot... 11 6.Työnjako... 12 Liitteet... 14 Pk yritystenvastuullisuudenonnistumisenavaimet... 14 Linkkejävastuullistayritystoimintaakäsittelevillesivuille... 16 2
1.Yhteiskuntavastuujapk yritykset Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yritysten ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vastuullista yritystä johdetaan johdonmukaisesti pitkällä aikajänteellä, työ tukee liiketoimintaa ja painopisteet määräytyvät yrityskohtaisesti. Vastuullinen toiminta on pk-yrityksille strateginen väline lisätä kilpailukykyä. Yritysten kilpailu globaaleilla markkinoilla, tuotantoresurssien rajat ylittävä liikkuminen ja verkostomainen toimintapa ovat muuttaneet suomalaisten suurten sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä merkittävästi. Yritysten yhteiskuntavastuu onkin nykyään niin paikallinen, kansallinen kuin kansainvälinenkin haaste. Esimerkiksi monikansallisten yritysten alihankinnat pk-yrityksiltä siirtävät globaalien markkinoiden vaikutukset paikalliselle tasolle. Toimintaympäristö heijastuu myös yritysten ja toimialojen jatkuviin ja nopeisiin sisäisiin ja jopa elinkeinorakenteen muutoksiin. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset synnyttävät uusi haasteita yritysten liiketoimissa ja vastuullisuudessa. Niin ikään arvot ja asenteet ovat muuttuneet aiempaa positiivisemmiksi yritysten vastuullisuudelle. Sidosryhmät edellyttävätkin yrityksiltä vastuullisia toimintatapoja, kuten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluja. Uusi haaste yrityksille on ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja olla aktiivisesti vaikuttamassa kehityksen suuntaan. Kyse on oivalluksista jotka heijastuvat toimintatapoihin tuotannossa ja henkilöstön mukaan ottamisessa toiminnan kehittämiseen. Tämä heijastuu välillisesti aluetalouksiin sekä kansalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Vastuullinen yritys johtaa ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja tasapainoisesti kiinnittäen huomiota toimintansa ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin yli lakien asettamien minimivaatimusten. Moni pk-yritys on toiminut aina vastuullisesti. Uutta on lähinnä se, että ilmiölle on annettu nimi. Lisäksi sidosryhmät tiedotusvälineet, kuluttajat, sijoittajat, poliittiset vaikuttajat, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt sekä julkinen hallinto ovat aiempaa kiinnostuneempia yritysten vastuullisuudesta. Yritykset puolestaan haluavat kehittää vastuullisuuttaan muun muassa kilpailuetujen, luottamuksen ja maineen lisäämiseksi sekä riskien minimoimiseksi. Vastuullisten toimintatapojen suhde yrityksen taloudelliseen menestykseen on monisäikeinen ja niiden vaikutukset ovat yrityskohtaisia. Tämä ilmenee myös alan uusimmissa tutkimuksissa. Yritysten yhteiskuntavastuuta ei kuitenkaan nähdä kustannuksena, vaan pikemminkin kilpailukykytekijänä. Vastuullisuus kasvattaa pk-yrityksen kilpailuetua ja -kykyä monin tavoin: - asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus paranevat - työntekijöiden luovuus ja innovatiivisuus lisääntyvät - työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen lisääntyy - yrityksen maine mm. ympäristötietoisena ja/tai innovatiivisena työnantajana kasvaa - pk-yritysten verkostoituminen lisääntyy kun näiden on pystyttävä vastaamaan suurien toimijoiden asettamiin vaatimuksiin - kannattavuus ja liikevaihto paranevat - toimintakustannukset pienenevät, koska inhimillisiä ja tuotannollisia resursseja käytetään kestävän kehityksen mukaisesti - liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät ja markkinat kasvavat. Seuraavassa taulukossa esitetään vastuullisen yrityksen tunnuspiirteitä. 3
Vastuullisen yrityksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa seuraavat tekijät: JOHTAMINEN Vastuullisuus on kiinteä osa yrityksen ydinliiketoimintaa ja johtamiskulttuuria. Yritys - luo toimintatavoillaan ja valinnoillaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista lisäarvoa sidosryhmilleen. - toimii läpinäkyvästi ja liittää vastuullisuuden osaksi mittaus- ja kehittämisjärjestelmiään. HENKILÖSTÖ Työntekijöitä kohdellaan reilusti ja kunnioittavasti. Yritys - panostaa yksilöiden koulutukseen ja tukee työssä kehittymistä. - mahdollistaa työntekijöiden työn ja vapaa-ajan tasapainoisen yhdistämisen. - tunnistaa monimuotoisuuden mahdollisuudet palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja sitä tukevassa johtamisessa. - mahdollistaa toimintakulttuurillaan kaikkien osallistumisen. Yhtäläiset mahdollisuudet sekä monimuotoisuus otetaan huomioon rekrytoinnissa, henkilöstön kehittämisessä ja käytännön työtehtävissä. - pyrkii edistämään omien ja alihankkijoidensa työntekijöiden työhyvinvointia, -terveyttä ja turvallisuutta. - maksaa oikeudenmukaista palkkaa. YMPÄRISTÖ Ympäristöä suojellaan tuleville sukupolville. Yritys - käyttää raaka-aineita kestävästi ja minimoi jätteen määrän. - kehittää tuotteita ja palveluja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. - tekee toimitusketjussa yhteistyötä, jotta tavarantoimittajat ja asiakkaat voivat minimoida ekologisen jalanjälkensä. - minimoi ilmaston lämpenemistä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä energian käytössä, kuljetuksessa ja tuotantoprosesseissa. SIDOSRYHMÄT Yhdessä sidosryhmien kanssa hallitaan toiminnan, tuotteiden ja palveluiden sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia haittoja. Yritys työllistää, investoi ja tekee hankintoja kestävästi. Niin ikään yritys tukee samalla aluetalouksien ja kansalaisten hyvinvointia. Yritys - pyrkii tekemään hankintansa mahdollisimman paikallisesti. - tukee osaamista yhteistyössä oppilaitosten kanssa. - poistaa työllistämisen esteitä ja pyrkii työllistämään paikallisyhteisön jäseniä. - tukee työtekijöiden vapaaehtoista osallistumista yleishyödyllisiin hankkeisiin. - pyrkii aitoon dialogiin ja yhteistyöhön lähiyhteisöjen, julkisen sektorin, muiden yritysten, ja kansalaisjärjestöjen kanssa. MARKKINAT Yritys kohtelee asiakkaitaan ja alihankkijoitaan reilusti ja kunnioittavasti eikä käytä markkina-asemaansa väärin. Yritys kehittää sosiaalisia ja ekologisia ongelmia ehkäiseviä toimintamalleja. Yritys - tarjoaa turvallisia ja laadukkaita tuotteita. - markkinoi tuotteitaan ja palveluitaan eettisesti. - ymmärtää koko toimitusketjuun kohdistuvat riskit ja pyrkii hallitsemaan niitä. - ottaa huomioon sidosryhmien toiveet. - tarjoaa tuotteidensa palveluidensa tuki- ja neuvontapalveluita etenkin erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille. - toimii reilusti ja läpinäkyvästi sekä torjuu liiketoiminnan epäeettiset lieveilmiöt, kuten lahjonnan. - noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja standardeja varsinkin alueilla, joilla lainsäädäntö on puutteellista. 4
2.Strategiantavoitteet Strategian tavoitteena on saada pk-yritykset yhdistämään vastuullisuus osaksi johtamistaan sekä strategista suunnitteluaan ja toimintaansa. Se tarkoittaa mm. systemaattista ja johdonmukaista johtamista, toisten yritysten hyvistä käytännöistä oppimista sekä yhteistyön vahvistamista yritysten ja sidosryhmien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että yritykset sisällyttävät vastuullisuuden elementtejä tuotteisiinsa, palveluihinsa ja toimintatapoihinsa sekä hyödyntävät vastuullisen toiminnan innovaatiopotentiaalin. Yritysvastuun eri ulottuvuudet ja lähestymistavat on kuvattu tiivistetysti seuraavassa taulukossa. Kuva 1. Yhteiskuntavastuun lähestymistapojen suhde liiketoimintaan, tekojen motiivit ja yritysvastuun fokus. Tämän strategian tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että yritysten vastuullisuus etenee hyväntekeväisyydestä osaksi johtamista ja liiketoimintaa. Kun vastuullisuus on osa yrityksen johtamista ja myös koko henkilöstö on sitoutunut siihen, vastuullisuuden vaikutukset ovat ad hoc -tyyppistä hyväntekeväisyyttä pysyvämpiä ja kestävämpiä, Myös hyväntekeväisyydellä vastuullisena toimintatapana voi olla positiivisia ja kestäviä vaikutuksia. Taloudellinen hyöty toiminnasta kasvaa, kun kehitystoimenpiteet suunnataan oman toiminnan parantamiseen ja vastuullisuuden käyttämiseen innovaatioiden lähteenä. Yritysten yhteiskuntavastuu on nivottava myös osaksi elinkeino-, alue- ja työpolitiikkaa. Tämä edellyttää muun muassa lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä, yritysten kehitystyön tukemista ja uusia hallinnon operatiivisia toimintatapoja. Ensisijaista on tehostaa yritysten ja sidosryhmien yhteisiä ennakoivia toimintatapoja esimerkiksi uusien liiketoimintaideoiden löytämiseksi, työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi sekä työolojen ja työelämän laadun parantamiseksi. 5
3.Keinottavoitteidensaavuttamiseksi Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi yritysten vastuullisuutta pyritään edistämään seuraavin keinoin: 1. Tuetaan edelläkävijöiksi haluavien yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä ja edistetään sidosryhmävuorovaikutusta. 2. Tarjotaan helppokäyttöisiä työkaluja yritysten vastuullisuuden kehittämiseksi ja edistämiseksi. 3. Tarjotaan tietoa ja osaamista yritysten vastuullisuustyön kehittämisen tueksi. Yritykset tarvitsevat konkreettista tietoa vastuullisuudesta ja motivointia toimia vastuullisesti liiketoiminnassaan. Tehokkaita tapoja jakaa tietoa yritysvastuun mahdollisuuksista ovat edelläkävijäyritysten hyvistä kokemuksista viestiminen sekä yritysten perehdyttämien eri toimialojen vastuullisiin toimintatapoihin ja liiketoimintaratkaisuihin. Yritysten vastuullisten toimintatapojen kustannuksia ei aina voi sisällyttää tuotteiden tai palveluiden hintoihin. Hyödyt vastuullisuudesta syntyvätkin hyvän yritysmaineen kautta, mikä auttaa kasvattamaan asiakaskuntaa ja myyntiä. Yritysten yhteistyö eri sidosryhmiensä kanssa kasvattaa yritysten tietämystä sidosryhmien tarpeista ja huolista. Yhteistyö voi auttaa myös löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, yrityspartnereita ja asiakkaita. 4.Sidosryhmientehtävät Yritykset ovat osa yhteiskuntaa. Siksi yritysten ja sidosryhmien yhteistyö ja jatkuva dialogi ovat välttämätön ja kiinteä osa yhteiskuntavastuullisuutta. Pk-yritykset ja niiden sidosryhmät tekevät jo nyt molempien tavoitteita edistävää yhteistyötä. Onkin tärkeää ja luontevaa, että näitä yhteistyösuhteita hyödynnetään myös yritysten vastuullisuuden edistämisessä. Sidosryhmät voivat tukea yrityksiä monin tavoin, kuten tarjoamalla tietoa ja helppokäyttöisiä vastuullisuustyökaluja. Julkiset neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä yritys- ja työmarkkinajärjestöt voivat vahvistaa yritysten vastuullisuusosaamista ja -tietoa esimerkiksi alueellisten ja toimialoittain räätälöidyn koulutuksen ja ohjauksen kautta. Myös tiedostusvälineillä on tärkeä rooli vastuullisuuden edistämisessä viestinviejinä. Julkinen valta voi tukea yritysten vastuullisuutta lainsäädännön kautta, edistämällä kansainvälisten järjestöjen toimintasääntöjen noudattamista ja ohjaamalla yrityksiä vastuullisiin innovaatioihin. Lisäksi julkinen sektori voi yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa pyrkiä ennakoimaan esimerkiksi alue- ja paikallistasolla toimialojen välisiä ja sisäisiä muutoksia ja tukea näin muutoksenhallintaa. Julkinen sektori voi myös omissa toimissaan, esimerkiksi hankintakäytäntöjen kautta tukea yritysten vastuullisuutta. Tällöin hinnan lisäksi hankintakriteereinä voivat olla selkeästi arvioitavissa olevat sosiaaliset, eettiset ja ekologiset sekä työllisyyttä edistävät seikat. Strategian liitteessä luetellaan kaikkiaan 16 tekijää, jotka on tärkeää ottaa huomioon kehitettäessä pkyritysten vastuullista liiketoimintaa. 6
5.Toimenpiteet Tämän kehitysstrategian tavoitteena on saada pk-yritykset liittämään vastuullisuus osaksi johtamistaan ja toiminnan suunnitteluaan. Strategian tavoitteena on myös myötävaikuttaa siihen, että yritysten yhteiskuntavastuullisuus etenee hyväntekeväisyydestä kohti strategialähtöistä ajattelua. Strategiassa korostetaan sidosryhmäyhteistyön merkitystä kestävän kehityksen mukaisen innovatiivisuuden lähtökohtana ja vauhdittajana: yhteistyön kautta yritysten tuloksellisuuden ja tuottavuuden tavoitteet on mahdollista saavuttaa vastuullisesti. Suomessa on jo olemassa erilaisia strategiahankkeita ja toimintaohjelmia, joilla on monia samoja päämääriä kuin vastuullisella yritystoiminnalla. Näihin kuuluvat muun muassa innovaatiostrategia, kestävän kehityksen strategia, työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma sekä kestävät hankinnat toimintaohjelma. Tässä kehitysstrategiassa ehdotetaan keinoja myös näihin yhteisiin päämääriin pääsemiseksi. Toisaalta olemassa olevista toimintaohjelmista saadaan lisää konkreettisia numeerisia tavoitteita ja vetoapua pk-strategian toteuttamiseksi. Strategiatyön tarkoituksena on toimia lähtökohtana valtakunnallisille hankkeille. Työlle on määritelty kolme painopistealuetta, joiden tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä kehittämään vastuullista liiketoimintaansa pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Seuraavassa kuvassa esitetään yhteenveto strategian tavoitteista ja painopisteistä. Kuva 2: Yhteenveto strategian toimenpiteistä Koska vastuullinen yritystoiminta ja sen edistäminen koskettaa useita toimijoita (työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö) toimenpiteiden koordinointi on olennaista. TEM:iin perustettava nelikantainen neuvottelukunta ja sen jaostot koordinoivat, tukevat sekä edistävät myös tämän strategian tavoitteita. 7
5.1Tietoisuudenlisääminen Tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja organisaatioiden mahdollisuuksista edistää vastuullista toimintaa on strategian onnistumisen kannalta avainasemassa. Viestinnän tavoitteena on muuttaa asenteita positiivisiksi vastuullista yritystoimintaa kohtaan sekä auttaa yrityksiä oivaltamaan vastuullisen toiminnan hyödyt oman liiketoimintansa kannalta. Yrittäjiä myös kannustetaan kertomaan omista vastuullisuuskäytännöistään. Vastuullisessa yritystoiminnassa on suurelta osin kyse arvoista ja asenteista. Siksi viestinnässä on tärkeää käyttää pk-yritysten ja näin sidosryhmien omaa kieltä ja tuoda esiin yrittäjien omia kokemuksia. Moni tutkimus korostaa oikean terminologian tärkeyttä viestinnän onnistumisen kannalta. Tietoisuutta lisätään kolmella tavalla: 1. huolehditaan viestintämateriaalin (esitteet, koulutusmateriaalit, hyvät case-kuvaukset, tutkimustieto) saatavuudesta 2. koulutetaan viestinviejät (yritysjärjestöt, yritysneuvojat, media) ja 3. lisätään tietoisuutta konkreettisten, yrittäjiä koskettavien hallinnon toimenpiteiden avulla (vastuullisuus tukikriteereissä, opetussuunnitelmissa, julkisen vallan hankintapäätöksissä, asiantuntijoiden koulutuksessa). Tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja yritysten mahdollisuuksista edistää vastuullista toimintaa on kehittämisstrategian onnistumisen kannalta avainasemassa. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tietoisuuden lisäämiseksi toteutettavat toimenpiteet. Kuva 3: Tietoisuuden lisäämisen toimenpiteet ja vaiheet 8
Ensimmäinen vaihe Yrittäjien ja muiden sidosryhmien tietoisuutta vastuullisesta yritystoiminnasta lisätään lehtiartikkeleiden, koulutuksen, tietoiskujen ja yrityksille räätälöidyn tiedotusmateriaalin avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään viestien terminologiaan ja tiedon helppoon omaksuttavuuteen. Tarjotaan toimialakohtaista tietoa ekologisesti ja sosiaalisesti hyvistä toiminta- ja tuotantotavoista. Laaditaan konkreettinen aikataulutettu toimenpidesuunnitelma tavoitteineen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergiaetujen löytämiseksi. Tietoisuutta lisätään useita kanavia käyttäen: avaintoimijoiden, hallinnon ja yritysjärjestöjen kautta. Kouluttajien asiantuntemusta kestävän kehityksen haasteista lisätään. Tiedon omaksumista edistää myös vastuullisuuden sisällyttäminen osaksi toimitussopimuksia ja tukikriteereitä. Toinen vaihe Vastuullisuuden eri ulottuvuudet otetaan huomioon yrityspalveluissa ja ne liitetään yritysten tukikriteereihin. Julkista rahoitusta saavia yrityksiä ja organisaatioita kannustetaan sisällyttämään vastuullisuuden eri ulottuvuudet johtamisjärjestelmiinsä. Yritysten sidosryhmille tarjotaan yritysvastuukoulutusta sekä konkreettisia työkaluja yritysten edistymisen seuraamiseksi. Yrittäjäkoulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa kestävä kehitys ja yritysvastuu sisällytetään opetussuunnitelmiin sekä kurssien ja valmennusohjelmien tarjouspyyntöihin. Kolmas vaihe Vastuullisuus on osa yritysten tukikriteerejä. Yritysjärjestöt ja muut yrityskentän toimijat markkinoivat vastuullisuuden hyviä käytäntöjä ja tiedottavat onnistumisista. Osaamista syvennetään ja viestit kohdennetaan entistä tarkemmin vastaamaan eri sidosryhmien tarpeita ja kehityspotentiaalia. Toimijoiden edistymistä seurataan. Otetaan käyttöön tunnustuspalkintoja, joita myönnetään vastuullisuudessa kunnostautuneille yrityksille. 5.2Vastuuntyökalut Pk-yrittäjille tarjotaan helppokäyttöisiä verkkopohjaisia työkaluja vastuullisen toiminnan kehittämiseen, mittaamiseen ja raportointiin. Monet olemassa olevat vastuullisuustyökalut ja -toimintamallit ovat usein liian työläitä pk-yrityksiä ajatellen tai ne ovat muistilistoja, jotka eivät kerro riittävän yksinkertaisesti ja konkreettisesti, miten vastuullisuudessa tulee edetä. Hyvä esimerkki pk-yrityslähtöisestä ohjeistosta on brittiläinen internetsivusto http://www.smallbusinessjourney.com, jossa yritysvastuun mahdollisuuksista ja keinoista kerrotaan yrittäjien kielellä ja havainnollisten esimerkkien avulla. Yrittäjät tarvitsevat tietoa moninaisista asioista: - Miten hyödyntää omassa toiminnassaan vastuullisuuden eri ulottuvuuksia? - Miten hyödyntää vastuullisuutta myynnissä ja markkinoinnissa? - Mitä kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan sisältyy? - Mistä saada apua etenemisprojektin suunnitteluun? - Mitä on jo tehty ja mitkä keinot hyviksi havaittu käytännössä? - Mitä vastuullisuuden yhteistyötahoja on olemassa? - Miten arvioida ja kehittää toimintaa edelleen? Työkalujen tulee olla selkeitä ja informatiivisia, jotta mikä tahansa yrityskentän toimija voi auttaa yritystä kartoittamaan vastuullisuuden nykytilan ja tuottamaan helposti yhteenveto- ja vertailutietoja yritysten käyttöön. 9
Strategiatyön jatkona käynnistetään hanke verkkopohjaisen, kaikkien saatavissa olevan, maksuttomia online-työkaluja tarjoavan palvelun rakentamiseksi. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa esitetään työkalujen rakentamiseen liittyvät toimenpiteiden painopisteet strategian eri vuosina. Ensimmäinen vaihe Määritellään työkalun luomiseen tarvittavat tiedot ja suunnitellaan tarkoituksenmukainen toiminnallisuus, jossa korostuvat käyttäjäystävällisyys, joustavuus ja helppo päivitettävyys. Työkaluja aletaan rakentaa yhteisöllisesti (web 2.0), jotta voidaan varmistaa tiedon ajantasaisuus ja laatu. Yhteisöllisessä projektissa tiedon keskitetyn tuottamisen sijasta kaikki keskeiset sidosryhmät pyritään samaan mukaan sisällöntuotantoon. Toinen vaihe Työkaluista koostetaan työkalupakki, Tässä vaiheessa otetaan lisää toimijoita mukaan kehitystyöhön. Työkalupakkiin lisätään taustatietoa kestävästä kehityksestä, tukea etenemisprojektin suunnitteluun, tietoa hyvistä käytännöistä, mahdollisia yhteistyötahoja ja kontaktitietoja. Tietoa tuotetaan käyttäjälähtöisesti jalostettuna, ei linkkikokoelmina. Kuva 4: Vastuun työkalut -projekti Kolmas vaihe: Työkalupakkiin lisätään moduuleja, jotka tukevat eri toimialojen yritysten toimintaa. Eri portaalit linkitetään työkalupakkiin ja työkalun kehittäjien joukkoa laajennetaan. Käyttäjäystävällisyydestä ja toimintojen selkeydestä kiinnitetään erityistä huomiota koko projektin ajan. Työkalusta rakennetaan yksinkertainen ja toimiva, jotta se voidaan ottaa osaksi isojen yritysten toimitusketjun hallintaa. 10
5.3Edelläkävijöidenverkostot Edelläkävijäverkostojen tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka haluavat panostaa vastuullisen johtamisen kehittämiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen kilpailukykyyn. Edelläkävijyyteen voi sisältyä niin tuote- ja palveluinnovaatioita kuin hyviä johtamiskäytäntöjäkin. Verkostoissa yrittäjät jakavat hyviä käytäntöjä, oppivat toisiltaan ja löytävät uusia, innovatiivisia tapoja ratkaista ongelmia. Verkostot toimivat myös jatkuvan kehittämistyön moottoreina. Kokonaisvaltainen kilpailuedun tavoittelu sekä johdonmukaisen ja systemaattisen toiminnan kehittämisen hyödyt ilmenevät viiveellä. Toiminnan kehittäminen vaatii vuosia, oppiminen kestää noin 3 5 vuotta, mutta suurimmat hyödyt saavutetaan vasta noin 5 10 vuoden systemaattisen kehittämisen jälkeen. Oppimista nopeutetaan ja kehitetään verkostojen avulla. Konkreettiset hyödyt kuitenkin motivoivat pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kehittämistyölle laaditaan tavoitteellinen etenemissuunnitelma. Kokemuksia vastaavista edelläkävijäverkostoista on jo saatu muualla Euroopassa. Pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen tuloksena osaaminen on vahvistunut yrityksissä siinä määrin, ettei toimintoja ole ollut järkevää siirtää halvan työvoiman maihin. Toiminnan kehittyminen näkyy pitkällä aikavälillä liiketoimintatuloksen ja jalostusarvon kasvuna. Kuva 5: Edelläkävijöiden verkostot Vaihe 1 Yrityksille tarjotaan apua strategisessa suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Yhteisten kokoontumisten lisäksi apua tarjotaan yrityskohtaisesti. Verkostojen kehittäjien tehtävänä on tunnistaa kunkin yrityksen edelläkävijyyspotentiaali ja tukea niiden kehittymistä. 11
Kehittämisessä käytetään kansainvälisiä malleja, jotka lokalisoidaan suomalaisyritysten tarpeiden mukaisesti. Prosessin aikana syntyvää koulutusmateriaalia hyödynnetään seuraavassa vaiheessa. Vaihe 2. Edelläkävijäyrityksiä aletaan kouluttaa viestinviejiksi. Lisäksi pilottiyrityksille tarjotaan koulutusta, jotta ne voivat arvioida muiden pk-yritysten toimintaa ns. siemenperunaidealla. Yrittäjät toimivat muiden pk-yritysten kouluttajana ja toiminnan arvioijana. Yritysten jatkuvaa, pitkäjänteistä toimintaa kehitetään arvioimalla toimintaa kehittyneisyyden eli kypsyystason perusteella. Kypsyystasot kuvaavat menettelyjen kehittyneisyyttä, sidosryhmien tyytyväisyyttä ja muita saavutettuja tuloksia. Toiminnan arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia malleja. Toimintamalli tuotteistetaan ja sitä laajennetaan alueellisesti. Vaihe 3. Projektin kolmas vaihe keskittyy yritysten omaehtoisen toiminnan tukemiseen. Yrityksissä toimivia henkilöitä valmennetaan toimimaan solmukohtina. Toimintamallissa edellytetään, että jokainen osallistuva yritys osallistuu myös muiden toiminnan arviointiin ja vastaavasti saa muilta yrittäjiltä arvion omasta toiminnastaan. Lisäksi yritysjärjestöt organisoivat paikallisia tapaamisia ja jakavat kannustuspalkintoja. Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittymisen rinnalla pitkäjänteisen ja johdonmukaisen johtamisen merkitys korostuu. Vaihe 4. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä, jossa suhteellisen pienillä lisäinvestoinneilla verkostoja voidaan monistaa. Toimintaa voidaan laajentaa yritysverkostoihin. Pk-yritysten on pystyttävä vastaamaan verkostojen suurempien toimijoiden asettamiin vaatimuksiin päästäkseen verkostoon ja pysyäkseen siellä. Arvoverkkojen tunnistaminen ja toimenpiteiden kehittäminen on oleellista tuloksellisuuden, kilpailuedun ja tuottavuuden saavuttamiseksi, koska useimmiten sidosryhmien vaateet yritysten vastuullisuudesta kohdistuvat koko toimitusketjuun. 6.Työnjako Strategian tavoitteena on, että vuoden 2011 loppuun mennessä - vastuullisuus sisältyy yritysten tukikriteereihin ja koulutusohjelmiin - yrityksillä on käytettävissään helppokäyttöisiä ja räätälöityjä vastuullisuustyökaluja ja - 1000 suomalaista pk-yritystä kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastuullisuuttaan niin, että siitä muodostuu yrityksille konkreettinen kilpailuetutekijä. Työryhmä esittää, että sidosryhmät vastaisivat yritysten vastuullisuuden edistämisestä seuraavasti: Työ- ja elinkeinoministeriö mahdollistaa, tukee ja luo puitteet toimenpiteille. Projektien vetovastuu on Finnish Business & Society ry:lla. Työtä tehdään yhteistyössä yritysjärjestöjen, kehitys- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Alueelliset veturit projekteissa voivat vaihdella. Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset tehdään mahdollisimman kattavassa yhteistyössä muiden relevanttien sidosryhmien kanssa. 12
Yritys-, toimiala- ja työmarkkinajärjestöt levittävät tietoa hyvistä käytännöistä, johtamistavoista ja mittareista sekä aktivoivat jäsenistöään vastuulliseen toimintaan. Opetusministeriö on tehnyt erinomaista työtä mm. näyttötutkintojen kehittämisen kanssa. On toivottavaa, että vastuullisen yritystoiminnan opetus laajenee oppilaitostasolle. Tavoitteena on, että oppilaitokset ja korkeakoulut sisällyttävät ja laajentavat yritysten vastuullisuuden ulottuvuuksia koulutustarjonnassaan sekä toimivat yritysten kanssa yhteistyössä kehittämishankkeissa. Lisäksi tavoitteena on, että ne tuottavat tutkimustietoa yritysten vastuullisuuden katvealueilta. 13
Liitteet vastuullisuudenkehitystyönonnistumisenavaimet Euroopan Unioni on selvittänyt tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon kun halutaan onnistuneesti integroida sosiaaliset ja ympäristökysymykset osaksi pk-yritysten liiketoimintaa. Työn tuloksena on julkaistu raportti Mahdollisuus ja Vastuu Kuinka auttaa pk-yrityksiä integroimaan sosiaaliset ja ympäristökysymykset osaksi liiketoimintaansa. Työ on saatavana http://ec.europa.eu/enterprise/csr/index_en.htm Mahdollisuus ja vastuu-raportin sisältö voidaan tiivistää 16 avainviestiin: 1. Yhteiskuntavastuu ei ole pk-yrityksille uusi asia. Moni pk-yritys on ollut aina yhteiskuntavastuullinen tietämättään. Uutta on kuitenkin se, että poliittiset päättäjät, kuluttajat, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen. Näiden toimijoiden olisikin annettava pkyrityksille enemmän tunnustusta yhteiskuntavastuun eteen tehdystä työstä. Haasteena on kuitenkin tulevaisuudessa saada entistä useampi pk-yritys toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. 2. Yhteiskuntavastuullisesti toimiminen voi tuoda pk-yrityksille hyötyä... Yhteiskuntavastuullinen toimintatapa ei ole oikotie menestykseen, vaan investointi, joka voi tuottaa tulosta pitkällä aikavälillä. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi henkilöstön pysyvyyden, rekrytoinnin, kehittämisen, motivoinnin, asiakasuskollisuuden sekä energiakulujen pienentymisen kannalta. Se voi toimia myös innovaation lähteenä ja se voi helpottaa tiedon saantia ja levittämistä. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vastuullisuuden strategista ja tietoista johtamista. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja se pitäisi nähdä osana modernia liiketoimintaa. 3. mutta henkilökohtaiset ja eettiset arvot ovat myös tärkeitä. Pk-yritysten omistajien, johtajien sekä työntekijöiden henkilökohtaiset ja eettiset arvot vaikuttavat vahvasti siihen, missä määrin yrityksissä kiinnitetään huomiota yhteiskuntavastuukysymyksiin. Pk-yritysten vastuullisuuden edistämisen tulisikin perustua arvopohjaiseen motivointiin. 4. Vastuullisuus voi auttaa todellisten ongelmien ratkaisemisessa. Yritysten yhteiskuntavastuuta on toteutettava tuloshakuisesti tarjoamalla käytännön ratkaisuja yritys -, toiminta-alue- ja toimialakohtaisiin ongelmiin. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus tulisi liittää myös poliittisessa päätöksenteossa entistä selkeämmin osaksi esimerkiksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, yrittäjyyden edistämiseen tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään politiikkaan sen sijaan että sitä tarkasteltaisiin omana erillisenä ilmiönään. 5. Pk-yritysten kanssa kannattaa työskennellä alueellisella ja paikallisella tasolla... Pk-yritykset identifioituvat usein kiinteästi sijaintipaikkakuntaansa ja ne ovat siten vastaavasti kiinnostuneita ensisijaisesti paikallisista ja alueellisista yhteiskuntavastuukysymyksistä. Pk-yritysten yhteiskuntavastuullisuuden vaikutukset näkyvätkin parhaiten paikallisella ja 14
alueellisella tasolla riippumatta siitä, kohdistuuko myönteinen vaikutus taloudellisiin, sosiaalisiin vai ympäristöllisiin asioihin. 6. sekä teollisuusryhmien ja sektorien kautta. Samaan ryhmään tai toimialaan kuuluvat pk-yritykset törmäävät usein samoihin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin kysymyksiin. Tällaisten kysymysten ratkaiseminen yhteisesti voi vähentää toimenpidekustannuksia ja johtaa parannuksiin, jotka yksin toimivalle pk-yritykselle ei olisi ollut mahdollisia. 7. Sidosryhmien väliset kumppanuudet ovat ratkaisevia. Pk-yritysten yhteiskuntavastuullisuutta edistää parhaiten yritysten eri sidosryhmien ja näiden verkostojen ja asiantuntemuksen yhdistäminen. Työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelun merkitys on yritysten yhteiskuntavastuullisuuden kannalta erityisen tärkeää kaikilla toimialoilla. Eri toimialojen välinen yhteistyö on tärkeää paikallisia ja alueellisia kysymyksiä käsiteltäessä. Kansalaisjärjestöjä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä olisi kannustettava yhteistyöhön pk-yritysten ja niitä edustavien toimijoiden kanssa vastuullisuuskysymysten osalta. 8. Pk-yritysten tukiorganisaatioiden rooli on keskeinen. Pk-yritysten tukiorganisaatioiden tulisi sisällyttää yhteiskuntavastuunäkökulma yrityksille suunnattuihin neuvontapalveluihinsa. Tukiorganisaatiot tuntevat pk-yritykset parhaiten ja ne osaavat siten myös välittää yhteiskuntavastuullisuudesta pk-yritysten kannalta olennaisimman tiedon. 9. Kielen ja terminologian on oltava selkeää. Yhteiskuntavastuu on käsitteenä epämääräinen ja etäännyttävä. Pk-yrityksille suunnatussa viestinnässä esimerkiksi vastuullinen yrittäjyys on toimivampi vaihtoehto. 10. Yritysten yhteiskuntavastuu kannattaa sisällyttää koulutukseen. Yritysten yhteiskuntavastuullisuuden sisällyttäminen opetukseen kaikilla koulutustasoilla on olennaista, jotta tulevaisuuden johtajat, yrittäjät ja työntekijät pystyisivät parhaiten sisäistämään vastuullisuuteen tehtävien investointien merkityksen pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Erityishuomiota on kiinnitettävä yrittäjäkoulutukseen sekä pk-yritysten johtajille ja henkilökunnalle suunnattuun koulutukseen. 11. Kaikki pk-yritykset eivät ole samanlaisia Pk-yritykset eroavat suuresti toisistaan muun muassa koon, taustan, toimialan ja omistajuuden osalta. Vastaavasti tarvitaan erilaisia yhteiskuntavastuullisuuden kannustuskeinoja ja - strategioita. Viestinnän ja tukipalveluiden kohdentaminen ja eriyttämien ovat vastuullisuuden edistämistyön perusedellytyksiä. Pienet ja mikroyritykset edellyttävät paljon enemmän räätälöintiä kuin keskisuuret yritykset. 12. ja yritysten yhteiskuntavastuu on erilaista eri EU-maissa. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus on kulttuurisidonnaista ja se vaihtelee poliittisten perinteiden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelukeinojen ja sosiaali- ja ympäristöasioiden sääntelytason mukaan. Yritysten yhteiskuntavastuun määrittelystä ja merkityksestä on tärkeää olla yksimielisiä EU:n tasolla, mutta käytännön toteuttaminen on mukautettava eri maiden ja alueiden erityisolosuhteisiin. 15
13. Yritysten yhteiskuntavastuun kysyntää on kasvatettava. On luotava yhteiskuntavastuullisuuteen kannustava ilmapiiri. Tämä tarkoittaa muun muassa kuluttajien, julkisen hankintatoiminnan sekä suuryritysten hankintaosastojen roolin täsmentämistä. Pk-yritysten toimintakapasiteetti olisi otettava huomioon kaikissa tapauksissa ja niiden tahatonta syrjintää olisi pyrittävä välttämään. 14. Valtiovallan vastuuta tarvitaan myös. Pk-yritysten vastuullisuuden lisääminen edellyttää että valtiovalta luo yritysten kasvulle ja työpaikkojen lisäämiselle ja parantamiselle suotuisat toimintamahdollisuudet. 15. Tarvitaan enemmän tieteellistä tutkimusta pk-yritysten yhteiskuntavastuusta. Pk-yritysten vastuullisuuden tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän toimintakeskeistä tutkimusta, jossa näkökulmana on pk-yritysten yhteiskuntavastuuta lisäävien toimintatapojen ja menetelmien onnistuminen tai epäonnistuminen, yhteiskuntavastuullisuuden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alueellisella ja paikallisella tasolla, yritysten yhteiskuntavastuuta lisäävien työkalujen käyttö ja niiden hyödyllisyys pk-yritysten kannalta sekä eri tyyppisten pk-yritysten sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen. 16. Haaste on suuri ja palkinto mittava. Euroopan unionissa on noin 24 miljoonaa pk-yritystä eli 99 % kaikista alueen yrityksistä on kooltaan pieniä tai keskisuuria. EU:n tavoitteena on saada suurin osa niistä toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. Periaatteena on edetä pienin mutta merkittävin askelin ja saada näin mahdollisimman moni yritys muutokseen mukaan. Tätä kautta voidaan vaikuttaa koko Euroopan kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja kansalaisten elämänlaatua lisäävän yrityskulttuurin syntymiseen. Linkkejäyritystenvastuullisuuttakäsittelevillesivuille Elinkeinoelämän keskusliiton vastuullisen yritystoiminnan verkkosivut: http://www.ek.fi/businessforums/ekjulkaisu_vastuullinen_yritystoiminta/fi/index.php Finnish Business & Societyn, vastuullisen yritystoiminnan verkoston sivut: http://www.fibsry.fi Turun kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan keskuksen verkkosivut: http://www.tse.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/tutu/tutkimus/tutkimusryhmat/cereb/pages/defaul t.aspx Ympäristöministeriön verkkosivut ympäristöasioista yrityksissä ja yhteistöistä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=86&lan=fi Työ ja elinkeinoministeriön vastuullisen yritystoiminnan verkkosivut: http://www.tem.fi/index.phtml?s=888 16