Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 1 (6) YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Nähtävilläoloaika 2.12.2015 4.1.2016 Lausunnot 1 15.6.2015 Lausunto OAS:sta: Liikennevirasto Kaava-alue sijoittuu väyläalueiden ulkopuolelle eikä alueella ole merenkulun kelluvia turvalaitteita. Hankealueen edustalle johtaa Tornion 9 m väylä, jonka ylläpidosta vastaa sataman edustalla Outokumpu Snless Oy. Hankkeen vaatimat mahdolliset turvamääräykset ja - säännökset (esim. meriliikenteeseen) tulee hyvissä ajoin selvittää asianomaisilta viranomaistahoilta. 2 28.8.2015 Lausunto kaavaluonnoksesta: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Manga LNG Oy on esittänyt Tukesille suunniteltuun Röyttän LNG-terminaaliin liittyen seuraus-, sijoitus- ja paloriskianalyysejä. Saatujen selvitysten perusteella Tukes ei näe estettä esitetylle asemakaavan muutokselle. Tukes tulee tulevissa lupavaiheissa käsittelemään ja arvioimaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 390/2005 ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttymisen sekä asettamaan tarvittaessa turvallisuuteen liittyviä ehtoja. Tukes tulee myös nykyisten asetusten mukaisesti tarkastelemaan eri toimintojen keskinäisiä vaikutuksia. Alue sijoittuu usean teollisuuslaitoksen Seveso-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle. Riittävän nopeaan ja kattavaan tiedonkulkuun sekä suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksiin viereisen teollisuusalueen onnettomuustilanteissa tulee kiinnittää huomiota. 3 23.12.2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjakartta Lapin ELY-keskus on lausunnossaan valmisteluaineistosta todennut, että mikäli asemakaava mahdollistaa vesialueen muodostamisen maa-alueeksi, tulee sen perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Kaavaselostuksen sivulla 5 mainitaan, että merialue täytetään louheella ja sivulla 17 mainitun mukaan alueella ei tarvitse tehdä täyttöjä. 29.10.2015 suoritetun alueeseen tutustumisen yhteydessä alueen todettiin olevan maa-aluetta. Asemakaavaehdotuksessa käytetyn pohjakartan mukaan alue on vesialuetta. Lapin ELY-keskus muistuttaa, että maankäyttö- ja Päivitetään pohjakartta vastaamaan nykytilannetta. Päivitetään pohjakartta vastaamaan nykytilannetta.
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 2 (6) rakennuslain 54 a :n mukaan asemakaavan muutosta ei saa hyväksyä, jos pohjakartta ei ole yksityiskohsuudeltaan tarkkuudeltaan riittävä se on siinä määrin vanhentunut, ettei sitä enää voida käyttää kaavoituksen perustana. Lisäksi ELY-keskus toistaa, että mikäli asemakaava mahdollistaa vesialueen muodostamisen maa-alueeksi, tulee sen perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa todettiin, että asemakaavamuutosta koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista seuraavat: pyrittävä ehkäisemään tulvien aiheuttamat riskit, on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, onnettomuusriskejä aiheuttavat toiminnot ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia laitoksia koskevat tavoitteet, turvattava valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuudet Erityistavoitteet ovat velvoittavia. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty kaikkia edellä mainittuja ja lisäksi on esitetty muita tavoitteita. Lapin ELY-keskus toistaa viranomaisneuvottelussa toteamansa käsityksensä edistettävistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja toteaa, että yleistavoitteita ei sovelleta asemakaavoitukseen. Yleistavoitteet otetaan huomioon maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa ja ne eivät koske asemakaavoitusta. Kaavaselostusta tulee korjata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja niiden edistämisen arvioinnin osalta. Tulvariskiin liittyvän tavoitteen osalta Lapin ELY-keskus toteaa, että kaavaehdotus ei sisällä kaavaselostuksessa esitettyä ratkaisua. Näin ollen kaavaehdotusta ei ole laadittu siten, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olisi otettu huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavaselostuksessa on mainittu tulvan ja aallokon huomioon ottamisesta, mutta kaavaehdotuksessa ei ole määrätty kuin kosteudelle arkojen rakenteiden alin taso. Lapin ELY-keskus katsoo, että kaavaselostukseen tulee avata enemmän merenrannikon tilannetta Torniossa ja antaa asiaa koskevat riittävät kaavamääräykset. Lapin ELY-keskus toteaa, että Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, ympäristöministeriön ja maa- ja Korjataan kaavaselostusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja niiden edistämisen arvioinnin osalta lausunnon mukaisesti. Tornion kaupunki on Kaavaselostukseen kohtaan 2.2.1 muokataan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet lausunnon mukaisiksi. Kohtaa 5.2. (Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen) muokataan niin, että otetaan kantaa kohdassa 2.2.1. esitettyihin asioihin.
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 3 (6) metsätalousministeriön ympäristöoppaan 2014 'Tulviin varautuminen rakentamisessa' mukaan merenrannikolla tehtävä antaa suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista kuuluu Ilmatieteen laitokselle. Tornion kaupunkia kehotetaan pyytämään lausunto Ilmatieteen laitokselta. Asiakirjoja tulee täydentää ja kaupungin tulee pyytää Ilmatieteen laitoksen käsitys, jotta voidaan arvioida, onko asemakaavalla luotu edellytykset turvalliselle elinympäristölle maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 :n tarkoittamalla tavalla. Kaavan tulkinta pyytänyt Ilmatieteen laitokselta lausunnon.. Lapin ELY-keskus katsoo, että kaavaselostuksessa on esitetty virheellisesti tiedot kaavan mahdollistamasta rakentamisesta. LNG-säiliö on rakennus ja sen rakentaminen käyttää osan LS/kem-lng - rakennusalalle osoitetusta rakennusoikeudesta. Näin ollen Ingrakennusalan ulkopuoliselta rakennusalalla ei ole todellisuudessa enää käytössä 4400 k- metrin rakennusoikeutta. Kaavaehdotuksessa ei ole määritelty +20,0 metrin enimmäisrakennuskorkeutta kaikelle rakentamiselle, kuten kaavaselostuksesta voi ymmärtää. Kaavassa enimmäisrakennuskorkeus on määrätty vesikaton omaaville rakennuksille. Suhde YVA-menettelyyn Outokumpu Snless Oy:n LNG-terminaalin suunnittelussa on ollut ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen 26.9.2013 YVAselostuksesta antamaan lausuntoon. YVAselostus ja siitä annettu lausunto on otettava huomioon tehtäessä hankkeen toteuttamisen mahdollistavia päätöksiä. Asemakaavan hyväksymispäätös on tällainen YVA-Iain 13 :n tarkoittama päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon Jatkotoimet Kaupungin tulee järjestää 2. viranomaisneuvottelu. Kohdassa 2.2.7. Yhteysviranomaisen lausunto YVAselostuksesta on lueteltu jatkosuunnittelussa huomioon otettavat seikat. Huomioon ottaminen on kuvattu kaavaselostuksen seuraavissa kohdissa: tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen, 5.12. ruoppausmassojen läjitystietojen puutteet, 5.4. puutteet turvallisuusasioissa, 5.10 ja 5.11. meluselvitysten tarkentaminen, 5.5 Kaupunki on sopinut ELY-keskuksen kanssa 2. viran-
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 4 (6) omaisneuvottelujen järjestämisestä 17.2. 4 4.1.2016 Lapin liitto Asemakaavan muutos laaditaan osalle satama-aluetta nesteytetyn maakaasun ( LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistamassa ja 11.9.2015 lainvoiman saaneessa Länsi-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LS 1702). Alueen eteläpuolelle on ympäristöministeriön 16.6.2005 vahvistamassa Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa osoitettu Röyttän tuulivoimaloiden alue (tv 2281). Länsi-Lapin maakuntakaavan ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan merkinnät on tuotu esiin kaavaselostuksessa. Lapin liiton virasto on lausunut myös kaavan luonnosvaiheessa 31.8.2015. Kaavaselostukseen on pääosin tehty lausunnossa esitetyt korjaukset. Lapin liiton virasto toistaa kuitenkin maininnan siitä, että ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta sivulla 8 on hyvin epätarkka. Ote tulisi vaihtaa tarkemmaksi. Alueella on voimassa Tornion yleiskaava 2021. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Alkuperäisessä aineistossa kaavaote on tarkka. Tulostetaan hyväksymisvaiheessa kaavaote riittävällä tarkkuudella. 5 4.1.2016 Museovirasto Lapin liiton virasto toteaa Röyttän LNGterminaalin ehdotuksen toteuttavan Länsi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita. Tornion kaupunki pyytää Museoviraston lausuntoa Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutoksesta (kaavaehdotus). Museovirasto on lausunut terminaalin ympäristövaikutusten arvioinnista 1.7.2013 (MV/142/05.02.01/2013) sekä asemakaavamuutoksesta 2.9.2015 (sähköposti Jarmo Lokio Sallamaria Tikkanen). Lausunnoissaan Museovirasto totesi: Museovirastolla ei ollut huomautettavaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (lausunto 11.2.2013, dnro 479/303/2012). Röyttän alueen muinaisjäännöskanta on inventoitu eikä hankealueella tiedetä sijaitsevan muinaisjäännöksiä. Hankealue on pitkään käytössä ollutta teollisuusaluetta, jossa on mm. tuulivoimaloita ja alueella on tehty ruoppauksia ja täyttöjä. Kulttuuriympäristöön liittyvät keskeiset tiedot
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 5 (6) 22.1.2016 on esitetty asianmukaisesti eikä Museovirastolla ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Edellisestä seuraten Museovirasto katsoo, että virastolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön (maa- ja vesialueet) eikä maiseman kannalta. Ilmatieteen laitos Lausunnossa tarkastellaan, onko merellisten tekijöiden vaikutukset otettu asianmukaisesti huomioon Tornion Röyttän LNG-terminaalin alueen asemakaavamuutoksessa. Asemakaavanmuutosta haetaan laiturialueelle, jonka keskiosiin on suunniteltu mm. rakennuksia, parkkipaikka sekä mahdollisesti junaratakin. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolle on määritetty viimeksi vuonna 2014 (Kahma ym. 2014). Suositukset koskevat tavanomaista rakentamista, jonka suunniteltu käyttöaika on parisataa vuotta ja jonka voidaan hyväksyä joutuvan tänä aikana kerran tulvalle alttiiksi. Suositukset ovat sen sijaan liian matalia rakennuksille rakenteille, jotka eivät saa joutua merivedelle alttiiksi kertaakaan käyttöikänsä aikana. Lähimpänä Torniota sijaitsevat, raportissa määritellyt paikkakunnat ovat Kemi ja Oulu, joille suositukset ovat +2,60 metriä (Kemi) ja +2,50 metriä (Oulu) N2000- korkeusjärjestelmässä. Näistä saadaan lineaarisesti ekstrapoloimalla arvioitu alin suositeltava rakentamiskorkeus +2,62 metriä Tornion Röyttän alueelle. Tämän suosituksen lisäksi on huomioitava aallokon ja jään mahdollinen vaikutus. Asemakaavaselostuksessa (Tornio_LNG_AKselostus_051015p.pdf) on mainittu: Tulvavaaran takia rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +2,71 metriä (N2000). Rakentamiskorkeutta on tapauskohsesti lisättävä tulvaherkät rakenteet on suojattava ottamalla huomioon rannan jyrkkyyden ja tuulen pyyhkäisymatkan perusteella arvioitu aallon korkeus sekä mahdollinen jäiden työntyminen rannalle. Näitä korkeuksia paikkoja johon nämä arviot tehdään, ei ole tämän tarkemmin määritelty joten niiden realistisuutta ei tässä voi arvioida. Karkeasti arvioiden suunnitellun paikan edustalla paikallisesti kasvaneen aallokon merkitsevä aallonkorkeus voi olla 0,8 1,1 metriä, jolloin yksittäisen aallon korkeus on noin 1,6 2,2 metriä. Tämän lisäksi on mahdollista että avomereltä kiertyy Kaavassa on riittävällä tavalla otettu huomioon tulvavaara. Kaavaselostuksen kuvana 14 on LNGterminaalin asemapiirros ja kuvana 15 havainnekuva LNGterminaalista ja toimintojen sijoittumisesta. LNGvarastosäiliöstä on matkaa rantaan lyhimmillään noin 45 metriä, joten aallot eivät ulotu sinne. Siirtoputkistot ja soihtu ovat rakenteeltaan sellaisia, ettei niille ole haittaa aallokon roiskeista. Muut rakennukset sijaitsevat niin kaukana rannasta ja tulvarajan yläpuolella, ettei aallokosta ole haittaa.
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 6 (6) kaakkoissuunnasta pidempää, mutta vaimentunutta aallokkoa. Avomereltä tulleen aallokon osuutta ei voi arvioida pelkän pyyhkäisymatkan avulla. Rannalla olevien rakenteiden jyrkkyys vaikuttaa aallokon heijastusominaisuuksiin: täysin heijastava rakenne kaksinkerstaa aallon korkeuden. Paikan alin suositeltava rakennuskorkeus ilman aaltoiluvaraa on +2,62 m. On selvää että +2,71 metriä ylittyy eteläsuunnassa olevien rakenteiden reuna-alueilla aaltoilun seurauksena. Aallokon nousukorkeus ja tulvaherkkien rakenteiden etäisyys laiturirakenteiden reunasta ratkaisee sen kuinka korkeaan veteen on syytä varautua. Perämeren alueella jäiden työntyminen rannalle voi aiheuttaa vahinkoa rannan läheisille rakenteille. Ilmiön paikkakohnen todennäköisyys riippuu mm. rannan jyrkkyydestä, merenpohjan topografiasta ja saariston antamasta suojasta. Saariston antama suoja on kyseisellä paikalla hyvä.