Kulttuurin taloudellisesta, sosiaalisesta, luovasta ja kulttuurisesta merkityksestä sekä kaupunkien kulttuuripolitiikasta Kankaanpään Taidekeskushankkeen ideointipäivä 12.6.2007 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Keskeisiä termejä Nykysuomen sanakirja 1980. Lyhentämätön kansanpainos. kulttuuri 1. harv. maan t. joidenkin kasvien viljely, hoito; konkr. viljelmä, istutus 2. päämerk.: ihmiskunnan, jnk kansan t. kansaryhmän tms. aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila t. aste kaikkine ilmiöineen, teknillinen, taloudellinen ja henkinen viljely; 3. ruumiillisten t. henkisten ominaisuuksien ja kykyjen kehittäminen t. kehittyneisyys; taiteessa t. yl. jllak inhimillisen elämän alalla ilmenevä kehittyneisyys, hienostuneisuus, tapojen hienous, arvokkuus.
Keskeisiä termejä Raymond Williams 1983. Keywords. Kulttuuri on kahden tai kolmen hankalimman termin joukossa englannin kielessä 1700- ja 1800-luvuilla saksan kielessä kulttuuri oli sivilisaation synonyymi, ensinnä abstraktilla tavalla kuvaten yleistä sivilisoitumis- tai kultivoitumisprosessia, toiseksi tarkoittaen inhimillisen kehityksen etenemistä. Keskeisiä termejä Williams: Kulttuuri eri merkityksissään Käsite, joka kuvaa intellektuaalista, spirituaalista ja esteettistä kehitystä Viitta tiettyyn elämäntapaan, olkoon kyseessä tiettyjen ihmisten, jonkin aikakauden, ryhmän tai koko ihmiskunnan elämäntapa Käsite, joka kuvaa intellektuaalisen ja taiteellisen aktiviteetin tuloksia ja työtä. Tämä on kaikkein yleisin käyttö: kulttuuria on musiikki, kirjallisuus, maalaustaide ja kuvanveisto, teatteri, elokuva jne.
Keskeisiä termejä Williams, Culture 1981. Kulttuurin määritelmiä: a) Kehittynyt mielenlaatu, kulttuuripersoona, kultivoitunut henkilö b) Tämän kehittymisen prosessi, kuten kulttuuriharrastukset ja mielenkiinnon kohteet c) Tämän kehittymisen välineet, kulttuuri taiteina ja taideteoksina Keskeisiä termejä taide 1. Ne toiminnot ja tuotteet, joilla ihminen aisteilla havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itse kokemiaan tunnevaikutuksia; us. erik. kuvataiteista. T:teet voidaan jakaa kuvaama-, sävel-, sana-, liike- ja elet:teisiin. 2. taidosta. a. ed:een liittyen, us. leik. taituruudesta, sitä vaativasta työstä 2. b. Vapaat t:teet
Keskeisiä termejä Taide viittaa mihin tahansa taitoon, ei siis yksinomaan taiteisiin Yhteiskunnan työnjako on eritellyt taiteilijat toisista ammattiryhmistä, vaikka me kaikki olemme omalla tavallamme taiteilijoita Toteutamme itse kukin omaa taidettamme vain hieman erilaisilla areenoilla kuin tapana on tavallisesti ymmärtää Kulttuurin määritelmä - yhteenveto Yksi vakiintunut tapa on ymmärtää kulttuuri 1) antropologisesti, elämäntapoihin liittyvänä laajana kokonaisuutena, 2) taiteina ja taidealojen toimintoina Kaupungit ovat yleensä valinneet laajan ja ei-hierarkkisen näkemyksen (mm. kulttuurikaupunkihankkeissaan)
Kulttuuripolitiikan kolme dimensiota Taidepolitiikka Kulttuuriteollisuuspolitiikka Kaupunkipolitiikka Kulttuuripolitiikan kolme dimensiota Taidepolitiikka Kulttuuripalvelujen perustava ydin, tekijä, joka ei aina herätä suuria otsikoita, mutta jota kautta arkipäiväinen laaja ja korkeatasoinen kulttuurin tarjonta ja harrastus kiteytyvät. Tämän turvaaminen ja kehittäminen on hyvin keskeinen osa kulttuuriasioista vastaavien tahojen tehtävää
Kulttuuripolitiikan kolme dimensiota Kulttuuriteollisuuspolitiikka Kulttuuriteollisuus- ja kaupunkipolitiikka liittyvät läheisemmin kulttuurin kautta tavoitettavien välineellisten hyötyjen saamiseen. Vaikuttaminen esimerkiksi kulttuuriklusterin kehitykseen on osa kulttuuriteollisuuspolitiikkaa. Kaupunki-/paikallispolitiikka Kaupungin ulkopolitiikan, markkinoinnin, suurtapahtumatuotannon tai eri kaupunginosien profiilin kohottaminen voidaan liittää kulttuurialan kaupunkipoliittiseen tehtävään. Kulttuuripolitiikan vaiheet Euroopassa Ehkäisevä kulttuuripolitiikka, 1940-1960 -luvut Kulttuurin demokratisoimispyrkimykset, 1960-1970 -luvut Taloudelliset painotukset, 1980- Kulttuurisuunnittelu, kulttuurin sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset 1990-
Kulttuurin merkityksistä Taloudellinen Sosiaalinen Luova Kulttuurinen Taloudelliset vaikutukset Taustaa: Baumolin tauti Baumol, William J. & Bowen, William G. 1966. Performing arts - the economic dilemma. New York: Twentieth century fox. Paikallaan polkevat palvelut: ristiriita teknisen ja työintensiivisten palveluiden kehityksen välillä Haaste kulttuurisektorille ja sen tehokkuudelle
Taloudelliset vaikutukset Taloudellisten painotusten korostuminen 1980-luvulta lähtien Painopisteenä instrumentaaliset vaikutukset Huomion kohteena seurannaisvaikutukset, erityisesti kulttuuriturismin kautta Rakennusvetoiset kaupunkiuudistushankkeet Taloudelliset vaikutukset, esimerkkejä Glasgown Euroopan kulttuurikaupunkivuosi 1990 Bilbaon Guggenheim-museo 1997 Pori Jazz, Savonlinnan Oopperajuhlat, Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat Helsingin kulttuurikaupunkivuosi 2000 Erilaisten taidelaitosten taloudelliset vaikutukset
Kulttuurin sosiaaliset merkitykset Kulttuuri osana sosiaalityötä, esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisijänä Niin yksilöiden kuin asuinalueiden identiteetin vahvistajana Monikulttuurisuuden tulkitsijana ja tukijana Nouseva merkitys osana hyvinvointiklusteria Esimerkkejä: lähiötaiteilijat, Terve Kuopio Sosiaaliset merkitykset Liikanen, Hanna-Liisa 2003. Taide kohtaa elämän. Arts in Hospital -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Hyyppä, Markku T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. Jyväskylä: PSkustannus. Hyyppä. Markku T. & Liikanen, Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita. Terveydelliset merkitykset: Konlaan, Boinkum Benson 2001. Cultural Experience and Health: the coherence of health and leisure time activities. Umeå: Umeå University Medical Dissertations, new series No. 706.
Terveydelliset merkitykset Konlaanin tutkimuksissa seurattiin kuolleisuutta erilaisin tutkimusasetelmin. Vertailussa aktiiviharrastajat vs. harrastamattomat Suurin turva seuraavassa järjestyksessä: Museot 1,42 Konsertit 1,29 Elokuvat 1,20 Taidenäyttelyt 1,14 Urheilu (yleisönä) 1,11 Kirkko 1,06 Teatteri 1,03 Sosiaaliset merkitykset Liikanen, Hanna-Liisa 2003. Taide kohtaa elämän. Arts in Hospital -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Hyyppä, Markku T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. Jyväskylä: PSkustannus. Hyyppä. Markku T. & Liikanen, Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita. Terveydelliset merkitykset: Konlaan, Boinkum Benson 2001. Cultural Experience and Health: the coherence of health and leisure time activities. Umeå: Umeå University Medical Dissertations, new series No. 706.
Terveydelliset merkitykset Konlaanin tutkimuksissa seurattiin kuolleisuutta erilaisin tutkimusasetelmin. Vertailussa aktiiviharrastajat vs. harrastamattomat Suurin turva seuraavassa järjestyksessä: Museot 1,42 Konsertit 1,29 Elokuvat 1,20 Taidenäyttelyt 1,14 Urheilu (yleisönä) 1,11 Kirkko 1,06 Teatteri 1,03 Luova merkitys Luovuuskeskittymät: syntyy luovuuden keskuksia, jotka sijoittuvat nimenomaan kaupunkeihin ja keskuksiin Luovuus ei yksinomaan yksilöissä vaan yhteisöissä Kulttuuri osana kaupunki- ja aluesuunnittelua
Luova merkitys Claes Anderson 2000. Kaksitoista vuotta politiikassa. Helsinki: WSOY. Poliittiselle toiminnalle ja päätöksenteolle on ominaista lähinnä varovaisuus, suoranainen pelkuruus ja möhläysten pelko. Politiikalta puuttuu se, mikä taiteella on: epäonnistumisen oikeus. Jos taiteessa oltaisiin yhtä varovaisia ja sovinnaisia kuin politiikassa, todellista uutta luovaa taidetta ei tehtäisi lainkaan. Luova merkitys Claes Anderson: Luovuus edellyttää leikkiä ja kokeilua, oman persoonan lapsellisten ja kaikkivoipien puolten käyttämistä. Yleensä epäonnistumisen pelko pysäyttää luomisprosessin. Taiteen alalla se on tajuttu. Taiteellisen luomistyön edellytyksenä on turvallisuuden nakkaaminen yli laidan ja heittäytyminen ennakoimattomiin ja tuntemattomiin maailmoihin. On uskallettava hypätä.
Paikka, talous ja kulttuuri Kulttuuriset tuotteet ja palvelut sidotaan erilaisiin paikkoihin liitettäviin arvoihin ja merkityksiin - esimerkkinä vaikkapa Pariisin muoti, Iittalan lasi, Lontoon musikaalit, Kajaanin teatteri Kannibalisoimme paikkoja, otamme jotain niiden kulttuurisesta luovuudesta Miten voisimme kannibalisoida Kankaanpään taidekeskushankkeen? Kulttuurinen merkitys Kokeilee, innovoi, haastaa, asettaa kyseenalaiseksi, nostaa agendalle Yhteiskunnallinen tasa-arvo Lasten koulutusmahdollisuudet Koko yhteiskuntaa vahvistava julkishyödyke Esimerkki: SciArt
Kulttuurinen merkitys Baumol & Bowen: miksi kulttuuria tuettava Julkinen tuki mahdollistaa kulttuuripalvelujen saamisen niille yhteiskunnan jäsenille, joilla ei muuten olisi siihen varaa ja mahdollisuuksia Tuki mahdollistaa lasten varhaisen kosketuksen taiteisiin Kulttuuria voi luonnehtia yhteiseksi, kollektiiviseksi, jolloin sen julkinen tuki on myös perusteltua Kaupunkien kulttuuripolitiikasta Neljä perustelua kulttuuripolitiikalle Enlightenment Empowerment Economic impact Entertainment Valistus Voimaantuminen Valuutta Viihde Dorte Scott-Hansen: Why Urban Cultural Policies? In Eurocult21 Integrated Report, Jill Robinson (ed.) 2005. Helsinki: Eurocult21.