Kuntien uusi kulttuurilaki ja kulttuurin aluetaloudellinen merkitys. Kimmo Kainulainen,

Transkriptio

1 Kuntien uusi kulttuurilaki ja kulttuurin aluetaloudellinen merkitys Kimmo Kainulainen,

2 Kulttuurikohteiden monet roolit ja arvojen sekoittuminen Taiteellisten toimintaedellytysten parantaminen Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen Kaupunkikeskustojen elävöittäminen Luovan toiminnan klusteroitumisen edistäminen Fyysisen ympäristön uudistaminen Kaupungin imagon ja vetovoiman vahvistaminen

3 Kulttuurin alueelliset vaikutukset case Guggenheim Helsinki Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset GUGGENHEIM -keskustelu Ympäristölliset vaikutukset Sivistykselliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset

4 Kulttuuri ja alueen kilpailukyky (vrt. Linnamaa 1999; Sotarauta & Mustikkamäki 2000)

5 Aluekehitys ja alueiden kilpailukyky kulttuurin asema? Alueiden kilpailukyky on taloudellisesti latautunut käsite Improved competitiveness, as we all know, is the path to economic nirvava (Begg 1999)

6 Kaupunkien kulttuurivetoinen uudistaminen yleistyi ja 1990-luvuilla monissa suurkaupungeissa (esim. Bilbao, Bologna, Frankfurt, Glasgow, Manchester, Sheffield) kulttuuri kaupunkien markkinoinnin osa-alueeksi ja matkailun vetonaulaksi keinoja o suurten kulttuurilaitosten rakentaminen o vanhojen teollisuuskiinteistöjen uusiokäyttö o kulttuurikortteleiden suunnittelu o suurten kulttuurifestivaalien järjestäminen

7 Esimerkkinä kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset merkitykset Primääriset vaikutukset Sekundääriset vaikutukset Tertiääriset merkitykset

8 Kulttuurisen kaupunkiympäristön merkitys virtaavassa maailmassa Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritykset Turistit Opiskelijat (vrt. Sotarauta & Kostiainen 2002)

9 Kulttuurifestivaalin alueellinen juurtuminen Kulttuuripääoman alueellinen keskittyminen Aineettoman pääoman juurtuminen Instituutioiden juurtuminen LUOVAN ILMAPIIRIN KESKITTYMINEN Osaaminen, kulttuurimyönteisyys, kumouksellisuus, kollektiivinen identiteetti ORGANISAATIOIDEN SYNTYMINEN JA KEHITTYMINEN Yritykset, koulutus-, tutkimusja kehittämistoiminta sekä harrastustoiminta

10 Strategisia haasteita hallinnan ja itseohjautuvuuden jännite (esim. Temple Bar -kortteli ) talouden ja kulttuurin jännite aluekehitystyössä

11 Kehittämispoliittiset kysymykset o Kulttuurin asema kokonaisvaltaisessa elinkeinopolitiikassa o Kulttuurifestivaalien julkisen tuen perusteet

12 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta Korvaa lain vuodelta 1992 Eduskunta hyväksyi Tasavallan presidentti hyväksyi , ja laki tulee voimaan Soveltamisala laissa säädetään kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä. Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuri-perintöä.

13 Keskustelun aiheita työryhmässä o Puitelaki: kulttuuritoiminnan tehtävät, osallistuminen, kehittäminen, yhteistyö, tiedon tuottaminen o Ammattitaide vrt. harrastustoiminta o Lain velvoittavuus tavoite, että kunnat voivat toteuttaa ilman lisävelvoitteita o Valtionosuus kunnalle yleiskatteellista o Kulttuuritoiminnan lakisääteisyys ja peruspalveluluonne o Kehittämistehtävä, tuottajan/välittäjän rooli o Kulttuurivastuuhenkilön osaamisvaatimukset ja monialaisuus o Suhde muihin kulttuurilakeihin, kirjastolaki, museolaki, teatteri- ja orkesterilaki, laki taiteen perusopetuksesta o Kulttuurisuunnitelman rooli onko kunnassa oltava kulttuuristrategia o Kuntien välinen kulttuuriyhteistyö