Johdatus kulttuurituotantoon. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Transkriptio

1 Johdatus kulttuurituotantoon

2 Määritelmiä Kulttuurituotanto Laaja käsite kattaa merkityssisältöihin perustuvan tuotannon Vrt. kulttuurin käsite "kulttuurin voidaan laajimmassa merkityksessään sanoa olevan koko se moninaisuus, joka muodostuu yhteiskunnille tai yhteiskuntaryhmille tyypillisistä henkisistä, aineellisista, älyllisistä ja emotionaalisista piirteistä. Kulttuuriin kuuluvat taiteen ja kirjallisuuden lisäksi myös elintavat, yksilön perusoikeudet, arvojärjestelmät, perinteet ja vakaumukset. UNESCO 1982

3 Määritelmiä kulttuurin käsite suppeassa merkityksessä taidetta ja taiteen tekemistä sekä humanistisia tieteitä ja humanistisien ammattien harjoittamista (wikipedia)

4 määritelmiä Kulttuuriteollisuus Merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa Kattaa sekä perinteisen että uuden taiteen ja kulttuurin kentän luovasta työstä kulttuurituotteen jakeluun Amerikkalainen ja englantilainen traditio: Kopioitavuus Kaupallinen menestys, suuret yleisömäärät Mukaan lasketaan tv, radio, kustannustoiminta, ääniteollisuus, sisällöntuotanto Kulttuuriyrittäjyyden näkökulma

5 Tuotteiden monistettavuus Taide-elokuvat, pienkustannustoimintat Populäärikulttuuri: elokuvat, musiikki, viihde Markkinasuuntautuneisuus Perinteinen korkeakulttuuri Musikaalit, viihdespektaakkelit Lähde:Virpi Näsänen Apusart Oy

6 määritelmiä Sisällöntuotanto (1990-luvulta) Perustana informaatioteknologian mahdollistamat tavat tuottaa, tallentaa ja levittää kulttuuria digitaalisessa muodossa

7 määritelmiä Luovat toimialat sellaisia toimialoja, joilla vaihdanta perustuu tuotteiden ja tuotantojen merkityssisältöihin, yksilölliseen luovuuteen ja immateriaalioikeuksiin Luova talous Luovan toimialan ja luovien tuotteiden vaihdantaa Luova luokka Työn ytimenä symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto

8 Luovuus Luovuus on esimerkiksi kyky keksiä uusia ideoita, käsitteitä, tekniikoita tai kyky luoda uusia yhteyksiä näiden välille. Luovan ihmisen tuntomerkkeinä on tavallisesti pidetty muun muassa seuraavia ominaisuuksia: elämän tarjoamien mahdollisuuksien maksimointi, joustavuus ja ennakkoluulottomuus, vapauden etsiminen, riskinottokyky, rajojen rikkominen, toiminta ja kokeilu, vastuullisuus, itsekuri, reflektio eli oman toiminnan pohtiminen, suhteellisen korkea älykkyys, omaperäisyys, ilmaisukyky, verbaalinen sujuvuus, hyvä mielikuvitus, estetiikan taju, kyky ajatella vertauskuvin, joustavuus päätöksenteossa, itsenäinen arvostelukyky, kyky käsitellä uusia asioita ja taito löytää järjestys kaaoksesta.

9 Lähde: Kulturo

10 Lähde: Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.

11 Lähde: Kulttuurin & luovien alojen kehämalli (Luovan kentän yritystoiminta 2007, 5.)

12 Hieman tilastoja Seuraavat luvut eivät sisällä esim. matkailua Vuonna 2005 kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto oli Suomessa lähes 7 miljardia ja kasvua vuodesta % Alojen tuottama lisäarvo kattoi 1,5-3,8 % vuoden 2005 BKT:sta, missä kasvua noin 15 % Yritysten määrä kasvoi % Koko toimialan lisäarvosta vuonna % tuottivat kulttuurialat (2420 milj. ) suurimpana yksittäisenä toimialana kustantaminen. (lähde: Luovan kentän yritystoiminta elinkelpoisuus ja kehityssuunnat, 2007, SILE-projekti)

13 Luovuus talouden voimavarana Luovilla sektoreilla on taloudellisten vaikutusten lisäksi merkittävä osa viihtyisien ja tuottavien kulttuuriympäristöjen luomisessa Richard Floridan mukaan ihmisen luovuus on talouden perusvoimavara Luovat, monipuolista kulttuuria tarjoavat kaupunkikeskukset kykenevät houkuttelemaan luovia ihmisiä Luova talous ja kulttuuri elinvoimaisten kaupunkikeskusten menestystekijä Florida, Richard Luovan luokan esiinmarssi. Helsinki: Talentum.

14 Kulttuuritapahtumat alueellisena menestystekijänä suora taloudellinen hyöty: yleisö, tuotannon ostopalvelut vaikutukset alueen imagoon helpottaa kulttuuripääoman juurtumista alueelle lisää alueen vetovoimaisuutta vahvistavat asukkaiden kollektiivista identiteettiä, luovaa ilmapiiriä, omaehtoisuutta sekä paikallista aktiivisuutta Kimmo Kainulainen: Kulttuuritapahtumat ja luovuuden juurtuminen kuntien kehityspotentiaalina. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. 4/2004

15 Eu ja luovat alat Kulttuurin ja luovien toimialojen liikevaihto yli 654 miljardia vuonna 2003, mikä on enemmän kuin esim. ICT sektorin tai autonvalmistusteollisuuden. Toimialat tuottivat vähintään 2,6% EU25+5 maiden BKT:sta. Vuosina toimialojen jalostusarvo kasvoi 19,7% Kasvuvauhti oli 12,3% korkeampi kuin koko talouden näissä maissa. Vuonna 2004 EU25:n luovilla ja kulttuuritoimialoilla työskenteli 5,8 miljoonaa ihmistä, joka on 3,1% työllisestä työvoimasta

16 Kulttuurituotannon edellytykset 1. Koulutus ja tutkimus: osaamisen monialaisuus, tietopohjan vahvistaminen 2. Tuotekehitys: kokonaisnäkemys, innovaatioketju, konseptointi, crossbranding 3. Luovuuden perusedellytykset: taiteilijoiden työskentelyedellytykset, infrastruktuuri, kotimarkkinat 4. Henkisen omaisuuden suoja: tekijänoikeudet, mallisuoja, patentit, tavaramerkki Lähde: Onko kulttuurilla vientiä?

17 Mutta

18 Baumolin efekti Baumol & Bowen: Performing arts: the economic dilemma Kulttuurisektori tehottomampi teknisen kehityksen suhteen kuin muut sektorit Työvoimavaltaista Tuottavuuden lisääntyminen hitaampaa kuin muilla aloilla Tuottavuus laskee palkat nousee

19 Baumolin efekti Julkisen tuen tarve Voi johtaa kriisiin, kun kustannukset kasvavat Perustelut julkiselle tuelle Kulttuuria kaikille Lasten taidekasvatus

20 Koululaisten pitäisi päästä koulun kautta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa teatteriin tai konserttiin Nykyään on mahdollista suorittaa koko oppivelvollisuutensa käymättä kertaakaan missään taideesityksessä. Oopperalaulaja-teatterijohtajalastenkulttuurituottajatekijä Reetta Ristimäki Voima-lehdessä 7/09

21 Ei sitä luovuutta synnytetä sillä, että muodostetaan jotain Aalto-yliopiston kaltaisia isoja rakenteita, vaan nimenomaan niin, että jo varhaiskasvatuksessa luovuus ajatellaan luonnollisena osana elämää Reetta Ristimäki

22 kulttuuripolitiikka yhteiskunnan eri ryhmien vaikutustapa kulttuurin ja taiteen asemaa koskeviin päätöksiin. Julkista kulttuuripolitiikkaa harjoittavat lähinnä valtio, alueet, kunnat, sekä erilaiset organisaatiot, instituutiot ja niiden jäsenet. Kulttuuripolitiikka on läheisessä yhteydessä muihin yhteiskunnan oloihin, kuten väestö- ja työllisyystilanteeseen, vapaa-aikaan ja talouteen.

23 kulttuuripolitiikka Suomalaisen kulttuuripolitiikan linjoja kansakunnan rakentaminen ja korkeakulttuuri kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuriinstituutioiden rakentaminen Uusia linjoja: kulttuuri ja hyvinvointi kulttuuri ja luova talous kulttuuri ja aluepolitiikka

24 Kulttuurivienti Onko kulttuurilla vientiä? - kulttuurivienti hanke 2004 Kulttuuriviennillä tarkoitetaan kulttuuripiiristä toiseen tapahtuvaa kulttuuristen merkitysten vaihdantaa Kaupallinen ja voittoa tuottamaton toiminta Vuorovaikutus- ja merkitysprosesseja

25 Kulttuurivienti Aloja: Elokuva Eri musiikinlajit Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Arkkitehtuuri Käsi- ja taideteollisuus Käsityö estraditaide Digitaalinen mediataide ja kulttuuri Radio- ja tv-toiminta Peliteollisuus Kulttuuritapahtumat Kulttuuri- ja luontomatkailu Ruokakulttuuri Lastenkulttuuri Kirjastokonsepti Liikunta ja urheilu